1945-07-07-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
{Cimaäan suomalaisten viikkolehti)
'Puttllshfed and printed by the Väpatis
jPublishin^ Company lilmited, 100-1Ö2
Elm Stiteet West, Sudbury, Ontario.,
Reglstered at the Post Office Dept,
Ottawa, as second class matter:
Tilaushinnat:
1 vk. ••• .$2^00
,6 Icl^. . . . . . . . . . . . • • . . . . . • « . X.XO
^ .60
I Yhdysvaltoihin:
,1 vk. .$2.50
,• O Idc. 1.40
JBadmeen Ja manalle uDcomaille:
1 vk ......"$3.00
G lc3c«^• • • » , V * • • • • • • • • • • *.f..^-^p.v -
• •' jokaisen vÖköii läii.
ftntaina 12-sivuisena. sisältäen parasta
kaimokirjailiäiCa'm^1^vaä:i:aIkilta aloilta.
^ Asiamlehllle myönnetään 20 prosen-iia
palkkio.
- *Wäkää äsfamlesväliheitä Jo tä-Öään,
iJLMÖiTUSHn^NAT: "Slei^^
tiishlnta 40 senttiä palstatutmiälta Ja
Herralta. Alin Ilmoitushinta $1,00. Alöi
xnäksu' kuollhilmoituksesta $2.00 3nanä
150 'senttiä jökäiöelta miiistoväi^syltä tai
, (öitoslauseelta. Erikoishinnat pysyvistä
Ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on
"läÄetettävä ihak^i etukäteen.
„. Kalkki Llfeklll^ tarkoitetut mäksu-
' osoitukset on ostettava kustantajan nimeen
: Vapaus Publishing Company
Xlmlted. . '
. iSustahtäJa Ja,paina ja: Vapaus Publishing
CömJJähy Limited, 100-102 Elm
Street West, Sudbury, Ontario
Toiriiittaja A. Päiviö.
Xiekkiin aijötut kirjoitukset osoitettava:
P.O. Box G9 Siidbury, Ont.
Joku toi terveiset Toronton juhlilta
ja kertoi, että^^komiasti sielläpne-m".
Ihmisiä 'oli kuin sumua, ei cino-ästaan
eri puolilta omaa maata, vaan
rajan toiseltakin puolen, eikä- iäiftoas-taan
suömaläfSia, t>aän ; toiskidisiä-
' kin; tavallisten kansalaisten joukossa
erikoisia 'iäi^eenhdrj'astajia, ttiusiik'
" ki-ihntisiä, sänöinälehti^Jiehtä ja -naisia,
valokuvaajia y.m. Monta pioni-tuista
tuntia kestänyt ^taiteellinen ohjelmisto
suoritettiin tyydyttävästi jopa
löistaväsfikin. Erityisesti kertoja
kehaisi meidän sudburylaisten, nimittäin
Sävel-kuoroifime osuUtta siinä.
Safnallä hän kertoi, että phsi kesän
vastaavat juhlat tullaan pitämään
iäälia Sudöuryssa Va Imiltavasti viejiä
SiiurisUUtitaisemiHin, koska siihen
mennessä pn ^neminän alkaa kitorö-jen
ja fnähdollisesti söittdk^ntiehkm
ke/tittämiseen, Uusien sVntyifnistetn ja
voTtJtojen kokoamiseen. Niinkuin asia
ePäilemätt(i^mkin.
Tuo kaikki iurttiiu hyvältä. Se o-s/
öJiläa Ineiään VtmistHhme pyrki-ynysttn
Silevää kUitritaä; iaiteellisten
per^tciffeihme vUjefemistä omalla
kieleltaininc niin käuttn kuin se ön
tarpeellista jä ttifnsanöäksefhme lUon'
nOUista. JoU&inkin; jos '^Hrtolai^tus
tänne ei huomattavammin jatku,
-lee fällaisten juhliemfUe ki^i jahiu'
kän kielikin muuttumaan. Kuten
kttikkimuutkin taiteelliset harrastuksemme.
Mutta se on sen ajan asia.
Nyt vielä jatkakaamme jröin. Ldula-käamrhe
ja soittakaamme. Kohottakaamme
kuoroja kaikkialle, joka kylään,
missä suinkin löytyy laulajia ja
jorku, joka kykenee ohjaamaan. Eikä
vaiU laulu- ja soittojuhlia varten,
vaan itseämme jä omia paikallisia ti-laisuuksiammc
'.varten. Se rikastuttaa
niitä. Elvvttäkäämmc kaikkia iaitecl-lisiä
harrastuksia seuraelämämme y-
Icntavaksi i^Hhdykkeeksi. Tämä jos
otetaan silmämääräksi, niin ennen pit-kiUi
ja jatkitvasti nähdään senhmikur
tus myöskin lapsissammc ja nuorisossamme.
Ja iämän. tinUallä pytkikaämme
siihen, että eriseuraisuus ainakin päil-lä
Taloilla keskuudestamme häviäisi,
(1 päivänä iieinäkiiuta 1945.)
Nyt on työläisillä jiihlamieli yllä,
taasen Tärmolassa ollaan iavattu.
Ja fticiUä ilimiieleen syytäkih hn kyllä,
laulujuhlat yhteiset Ön^^avattu.
täällä nähdään känsän mahti, *
kuinka kaikki onnistaa,
kaikuu laulun, soiton tahti,
kun joukot ponnistaa.
• • • ,
Täimä Tarmola ön tuttu ympär* (maata,
maine kaikkialle levinnyt sen on.
Ei tukpMttq kukaan olla saata, •.
tänne juhlaa kun vaan saapi kuntohon.
^Täinne poika sekä nainen ;
toistaan Hilec tapaamaan.
Sen sanoo vaikka kiinatäinen,
kyW sinne osataan. ' .
Maine levinnyt on näistä kaikkialle,
kaikki parkäimänpänsa esiintyfHään tois.
Jos harjoituksissa men' Jatilu penkin alle,
niin se haratwttu sieltä ön taas pois.
Kuoroissa ön paljon työtä,
johtajat sen tiinnustaa.
Valvoa saa nionta yötä,
jos nuotin päähän saa.
-»Luonto kameutta jakaa meille täällä,
kesä juhlapuvun Tarhiolalle toi.
-On ihmisetkin iloisella päällä,
jiihlaiaulut heidän huulitldrisa soi.
Jiihlihin on tullut meille
työläiskaiisa-yli maan.
IJiultävasti^tässä teille
•ne esitellä itiän.
Juhla puhuja on Saafniästa saakka,
"hän jo ennestään on meille tuttu mies.
Hänen hartioille lykittiin se taakka,
hänek taitonsa kun kaikki täällä ties./
- Jokainen sen kyllä myöntää,
jos vään viitsii timnustaa, '
'toiselle kun työnsä työntää, -
' saa ^se helpompaa. ' '
Ön Sudbtirysta laulukuoro sUuri,
Uiillä laulaminen kyllä Onnistaa.
^ On siinä ylipääsemätön'muuri, . >
saapi kaikkensa kylV siinä ponnistaa.
Ne on hellosepUn saaneet
heiluttamaan sormia.
On siihen iaipumukset taanneet, !
kun söitfää torvia.
Kyllä Sudöuryssa sitkeä on kansa,
kaikkialla fiiiden maine kuultu on.
Jos tuli niiltä potitaa talojansa,
niin me viikossa lyö taas sen (ktmtohön.
kunnia nyt kuuluu heille,
haYiUa^enöstetdaU. ;
Paljon se ei öle meille,
jos kahvit ostetaan.
Montreali myöskiniiikehtimään lähti,
vaikka \'aroja se kyllä'koittelee.
Heillä kasvanut ön moni nuori tähti.
•f
Titrja huo f isossa taataan,
m7tistakaahän:'pitää kiinn\
Vanhat turpeen älla maataan,
kay nuoret ohjaksiin. -
Monta kuoroa ois juhlille kylV' tullut,
niitäCanädassavaliniinajoon.
Olen kuullut että haluja x>is ollut,
kun ois kidkuneuvot saatu kuntohon.
Kuihit pyörihin se vaatii,
autot tulis-tännepäin, ^ - ^
jä sitten käsöliinin saanti -
on vilhän niin ja näin.
Myöskin Timminsissä laidukuoro heräs,
talvetf unet hieroi silmistänsä pois.
Kaikki hyvät siellä yhtehen ne keräs,
että juhlillemme laulamaan ne tois.
Lauluja ei vielä heille
ehtineet he opettaa. ., ^ '
Onnea ne juhliin meille
sentään toivottaa. . ' " '
kiftlä könniee ästi pojat soittelee.
Meidän johtajamme, iässä Saatte tietää, ;
hän on armeijassa opin käynyt 7nies.
Hilncstä sen mainita kylV sietää,' \
siellä miottiopin parhaiden hän ties.
Se on ohdakkeinen ala,
musiikkia ymmärtää: ^ *
Sattuu eteen tiukka pala,
hän kyllä selvittää.
Täällä Torontossa kykyjä on kyllä, -
hyvin haitarit ja vielut heillä soi.,
Nämä pojat piteä tahtia vain yllä,
ei parempia löytyä kai voi.
Ei he nuoruutensa aikaa
hukkaan ole käyttäneet. "
Taiteilijat tulla taitaa,
ne ön sen näyttäneet. • ^^
Täällä urheilijat voimiansa koittaa,
Säiskö 'ennätykset, karisemaan pois.
Niistä kaikki toivois kilpaveikon voittaa,
ja ne sovinnossa keskenään viel' ois.
Siinä kasvaa miehen kunto, *'
kun hän koettaa maalin luo.
Palkinnoksi omatunto
ilomielen tuo. '
Meidän Aake poika, hypi sekä juokse,
että kunnialla nimi mainittais.
Että kerkiäisi haitarinsa luokse
ja sHlä meidän mielen iloiseksi sais.
Meist* ei ole enään muuhun,
urheiluun jos haluttaa.
Ennen noustiin vaikka^ puuhun,
nyt toinen taluttaa.
On vterahamme tutistua saaneet -
tämän meidän Tarmolamme tapoihin.
Täällä Uuden saunan tavalta on maanneet
ja vihidalla' lyöneet lapoihin.
Toivon — laidun satakieli
ettei meiltä hävtäis,
ja vieraillemme ilomieli
muistoks* t3älta jäis.
MARTTI VUORI;,
ät jä kötikäs^iiis
Puhuttaessa kodista ja kotikasvatuksesta
liitetään äiti aina siiihen yhteyteen.
Äiti on se, josta ajatellaan
sillä sellainenhan ofi kaikilta puolilta^
katsoen tarpeetöuta ja ajattelematonta
voimien hajotusta. Meidän känscil-lisUu(
eiHmc taSUa on liian" pieni ja-
•k^Umäätt iuiSsSäh edislyspyrinnöis-
%S eri karsiHöihin. ÄP.
yleensä kodin onnen tai onnettomuuden
riippuvan.
On totta, että äiti voi suuresti vaikuttaa
lapsiinsa, neuvoa heitä kulkemaan
oikeita, puhtaita teitä, tai sitten
laiminlyödä lapsiansa elämän ohjaamisen
huonoin seurauksin. Koko
kasvatustyö yleensä annetaan äitien
huoleksi, isille kuulumattomana
asiana, vaikka se kuuluu yhtä paljon
isille kuin äideillekin.
Isät tavallisesti Väittävät,ettäh^U-läeiolfe
aikaa neuvoa ja ohjata lapsia,
kun' täytyy pitkät päivät olla raskaassa
työssä kuulematta ja näte-inätlä
läii^iaän. Tässä väitteensä on
kyllä perää, äideillä on parempi tilaisuus
olla* lasten kasvatta-jina kuin isillä.
Mutta isilläkin täytyy olla aikaa
siih^, jos heiHä vaan on halua. Haluttomuus
ja välinpitämättömyys on
isien suurin Vika tässä asiassa, l
käy niin, että jos esim. tarjoaa isäl»
jotdin kotikasvatusta koskevaa fcr-jaa,
säa vastauksen: En minä tieda.
kysy äidiltä, se on hänen asiansa. Ta-m
todistaif, e^tä he eivät halua paljon
sfeR^anttfa «akkaväen asiö.hm ,
liiiÄkuin he' lisein sanovat.
Joka tapaukissa lastenkas^•attI^
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 7, 1945 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1945-07-07 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki450707 |
Description
| Title | 1945-07-07-02 |
| OCR text | {Cimaäan suomalaisten viikkolehti) 'Puttllshfed and printed by the Väpatis jPublishin^ Company lilmited, 100-1Ö2 Elm Stiteet West, Sudbury, Ontario., Reglstered at the Post Office Dept, Ottawa, as second class matter: Tilaushinnat: 1 vk. ••• .$2^00 ,6 Icl^. . . . . . . . . . . . • • . . . . . • « . X.XO ^ .60 I Yhdysvaltoihin: ,1 vk. .$2.50 ,• O Idc. 1.40 JBadmeen Ja manalle uDcomaille: 1 vk ......"$3.00 G lc3c«^• • • » , V * • • • • • • • • • • *.f..^-^p.v - • •' jokaisen vÖköii läii. ftntaina 12-sivuisena. sisältäen parasta kaimokirjailiäiCa'm^1^vaä:i:aIkilta aloilta. ^ Asiamlehllle myönnetään 20 prosen-iia palkkio. - *Wäkää äsfamlesväliheitä Jo tä-Öään, iJLMÖiTUSHn^NAT: "Slei^^ tiishlnta 40 senttiä palstatutmiälta Ja Herralta. Alin Ilmoitushinta $1,00. Alöi xnäksu' kuollhilmoituksesta $2.00 3nanä 150 'senttiä jökäiöelta miiistoväi^syltä tai , (öitoslauseelta. Erikoishinnat pysyvistä Ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on "läÄetettävä ihak^i etukäteen. „. Kalkki Llfeklll^ tarkoitetut mäksu- ' osoitukset on ostettava kustantajan nimeen : Vapaus Publishing Company Xlmlted. . ' . iSustahtäJa Ja,paina ja: Vapaus Publishing CömJJähy Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario Toiriiittaja A. Päiviö. Xiekkiin aijötut kirjoitukset osoitettava: P.O. Box G9 Siidbury, Ont. Joku toi terveiset Toronton juhlilta ja kertoi, että^^komiasti sielläpne-m". Ihmisiä 'oli kuin sumua, ei cino-ästaan eri puolilta omaa maata, vaan rajan toiseltakin puolen, eikä- iäiftoas-taan suömaläfSia, t>aän ; toiskidisiä- ' kin; tavallisten kansalaisten joukossa erikoisia 'iäi^eenhdrj'astajia, ttiusiik' " ki-ihntisiä, sänöinälehti^Jiehtä ja -naisia, valokuvaajia y.m. Monta pioni-tuista tuntia kestänyt ^taiteellinen ohjelmisto suoritettiin tyydyttävästi jopa löistaväsfikin. Erityisesti kertoja kehaisi meidän sudburylaisten, nimittäin Sävel-kuoroifime osuUtta siinä. Safnallä hän kertoi, että phsi kesän vastaavat juhlat tullaan pitämään iäälia Sudöuryssa Va Imiltavasti viejiä SiiurisUUtitaisemiHin, koska siihen mennessä pn ^neminän alkaa kitorö-jen ja fnähdollisesti söittdk^ntiehkm ke/tittämiseen, Uusien sVntyifnistetn ja voTtJtojen kokoamiseen. Niinkuin asia ePäilemätt(i^mkin. Tuo kaikki iurttiiu hyvältä. Se o-s/ öJiläa Ineiään VtmistHhme pyrki-ynysttn Silevää kUitritaä; iaiteellisten per^tciffeihme vUjefemistä omalla kieleltaininc niin käuttn kuin se ön tarpeellista jä ttifnsanöäksefhme lUon' nOUista. JoU&inkin; jos '^Hrtolai^tus tänne ei huomattavammin jatku, -lee fällaisten juhliemfUe ki^i jahiu' kän kielikin muuttumaan. Kuten kttikkimuutkin taiteelliset harrastuksemme. Mutta se on sen ajan asia. Nyt vielä jatkakaamme jröin. Ldula-käamrhe ja soittakaamme. Kohottakaamme kuoroja kaikkialle, joka kylään, missä suinkin löytyy laulajia ja jorku, joka kykenee ohjaamaan. Eikä vaiU laulu- ja soittojuhlia varten, vaan itseämme jä omia paikallisia ti-laisuuksiammc '.varten. Se rikastuttaa niitä. Elvvttäkäämmc kaikkia iaitecl-lisiä harrastuksia seuraelämämme y- Icntavaksi i^Hhdykkeeksi. Tämä jos otetaan silmämääräksi, niin ennen pit-kiUi ja jatkitvasti nähdään senhmikur tus myöskin lapsissammc ja nuorisossamme. Ja iämän. tinUallä pytkikaämme siihen, että eriseuraisuus ainakin päil-lä Taloilla keskuudestamme häviäisi, (1 päivänä iieinäkiiuta 1945.) Nyt on työläisillä jiihlamieli yllä, taasen Tärmolassa ollaan iavattu. Ja fticiUä ilimiieleen syytäkih hn kyllä, laulujuhlat yhteiset Ön^^avattu. täällä nähdään känsän mahti, * kuinka kaikki onnistaa, kaikuu laulun, soiton tahti, kun joukot ponnistaa. • • • , Täimä Tarmola ön tuttu ympär* (maata, maine kaikkialle levinnyt sen on. Ei tukpMttq kukaan olla saata, •. tänne juhlaa kun vaan saapi kuntohon. ^Täinne poika sekä nainen ; toistaan Hilec tapaamaan. Sen sanoo vaikka kiinatäinen, kyW sinne osataan. ' . Maine levinnyt on näistä kaikkialle, kaikki parkäimänpänsa esiintyfHään tois. Jos harjoituksissa men' Jatilu penkin alle, niin se haratwttu sieltä ön taas pois. Kuoroissa ön paljon työtä, johtajat sen tiinnustaa. Valvoa saa nionta yötä, jos nuotin päähän saa. -»Luonto kameutta jakaa meille täällä, kesä juhlapuvun Tarhiolalle toi. -On ihmisetkin iloisella päällä, jiihlaiaulut heidän huulitldrisa soi. Jiihlihin on tullut meille työläiskaiisa-yli maan. IJiultävasti^tässä teille •ne esitellä itiän. Juhla puhuja on Saafniästa saakka, "hän jo ennestään on meille tuttu mies. Hänen hartioille lykittiin se taakka, hänek taitonsa kun kaikki täällä ties./ - Jokainen sen kyllä myöntää, jos vään viitsii timnustaa, ' 'toiselle kun työnsä työntää, - ' saa ^se helpompaa. ' ' Ön Sudbtirysta laulukuoro sUuri, Uiillä laulaminen kyllä Onnistaa. ^ On siinä ylipääsemätön'muuri, . > saapi kaikkensa kylV siinä ponnistaa. Ne on hellosepUn saaneet heiluttamaan sormia. On siihen iaipumukset taanneet, ! kun söitfää torvia. Kyllä Sudöuryssa sitkeä on kansa, kaikkialla fiiiden maine kuultu on. Jos tuli niiltä potitaa talojansa, niin me viikossa lyö taas sen (ktmtohön. kunnia nyt kuuluu heille, haYiUa^enöstetdaU. ; Paljon se ei öle meille, jos kahvit ostetaan. Montreali myöskiniiikehtimään lähti, vaikka \'aroja se kyllä'koittelee. Heillä kasvanut ön moni nuori tähti. •f Titrja huo f isossa taataan, m7tistakaahän:'pitää kiinn\ Vanhat turpeen älla maataan, kay nuoret ohjaksiin. - Monta kuoroa ois juhlille kylV' tullut, niitäCanädassavaliniinajoon. Olen kuullut että haluja x>is ollut, kun ois kidkuneuvot saatu kuntohon. Kuihit pyörihin se vaatii, autot tulis-tännepäin, ^ - ^ jä sitten käsöliinin saanti - on vilhän niin ja näin. Myöskin Timminsissä laidukuoro heräs, talvetf unet hieroi silmistänsä pois. Kaikki hyvät siellä yhtehen ne keräs, että juhlillemme laulamaan ne tois. Lauluja ei vielä heille ehtineet he opettaa. ., ^ ' Onnea ne juhliin meille sentään toivottaa. . ' " ' kiftlä könniee ästi pojat soittelee. Meidän johtajamme, iässä Saatte tietää, ; hän on armeijassa opin käynyt 7nies. Hilncstä sen mainita kylV sietää,' \ siellä miottiopin parhaiden hän ties. Se on ohdakkeinen ala, musiikkia ymmärtää: ^ * Sattuu eteen tiukka pala, hän kyllä selvittää. Täällä Torontossa kykyjä on kyllä, - hyvin haitarit ja vielut heillä soi., Nämä pojat piteä tahtia vain yllä, ei parempia löytyä kai voi. Ei he nuoruutensa aikaa hukkaan ole käyttäneet. " Taiteilijat tulla taitaa, ne ön sen näyttäneet. • ^^ Täällä urheilijat voimiansa koittaa, Säiskö 'ennätykset, karisemaan pois. Niistä kaikki toivois kilpaveikon voittaa, ja ne sovinnossa keskenään viel' ois. Siinä kasvaa miehen kunto, *' kun hän koettaa maalin luo. Palkinnoksi omatunto ilomielen tuo. ' Meidän Aake poika, hypi sekä juokse, että kunnialla nimi mainittais. Että kerkiäisi haitarinsa luokse ja sHlä meidän mielen iloiseksi sais. Meist* ei ole enään muuhun, urheiluun jos haluttaa. Ennen noustiin vaikka^ puuhun, nyt toinen taluttaa. On vterahamme tutistua saaneet - tämän meidän Tarmolamme tapoihin. Täällä Uuden saunan tavalta on maanneet ja vihidalla' lyöneet lapoihin. Toivon — laidun satakieli ettei meiltä hävtäis, ja vieraillemme ilomieli muistoks* t3älta jäis. MARTTI VUORI;, ät jä kötikäs^iiis Puhuttaessa kodista ja kotikasvatuksesta liitetään äiti aina siiihen yhteyteen. Äiti on se, josta ajatellaan sillä sellainenhan ofi kaikilta puolilta^ katsoen tarpeetöuta ja ajattelematonta voimien hajotusta. Meidän känscil-lisUu( eiHmc taSUa on liian" pieni ja- •k^Umäätt iuiSsSäh edislyspyrinnöis- %S eri karsiHöihin. ÄP. yleensä kodin onnen tai onnettomuuden riippuvan. On totta, että äiti voi suuresti vaikuttaa lapsiinsa, neuvoa heitä kulkemaan oikeita, puhtaita teitä, tai sitten laiminlyödä lapsiansa elämän ohjaamisen huonoin seurauksin. Koko kasvatustyö yleensä annetaan äitien huoleksi, isille kuulumattomana asiana, vaikka se kuuluu yhtä paljon isille kuin äideillekin. Isät tavallisesti Väittävät,ettäh^U-läeiolfe aikaa neuvoa ja ohjata lapsia, kun' täytyy pitkät päivät olla raskaassa työssä kuulematta ja näte-inätlä läii^iaän. Tässä väitteensä on kyllä perää, äideillä on parempi tilaisuus olla* lasten kasvatta-jina kuin isillä. Mutta isilläkin täytyy olla aikaa siih^, jos heiHä vaan on halua. Haluttomuus ja välinpitämättömyys on isien suurin Vika tässä asiassa, l käy niin, että jos esim. tarjoaa isäl» jotdin kotikasvatusta koskevaa fcr-jaa, säa vastauksen: En minä tieda. kysy äidiltä, se on hänen asiansa. Ta-m todistaif, e^tä he eivät halua paljon sfeR^anttfa «akkaväen asiö.hm , liiiÄkuin he' lisein sanovat. Joka tapaukissa lastenkas^•attI^ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1945-07-07-02
