1939-01-28-11 |
Previous | 11 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
1939 LAUANTAINA, TAMMIKUUN 28 PÄWÄNÄ Sivu ii
osuintuiiiniumi
fsniiiiiiiiinmuiiu !Kitk&Ri
. •'S
iiiiuiiDtuuiunn&Q>
Ikkunat saadaan klrkkaainmiksi, jos
ne pesun jälkeen pyyl^taän puhdistettuun
tärpättiin kastetulla rieviOlä.
MaalipUfcut ikkunoista poistetaan -väkevällä
UpeäUuokseUa, Jäätyneet ikkunat
saadaan kirkkÄiksi pyyhkiinänä^ nUtä
UukseUaj jossa on suolaa, spriitä jä
vettä;
MuinaisUaivauksilia Assjni^m^
eräitten kirjoitustetf joukossa myös^
kin asiakirja, JQsSä naismaailmalle
tehdään selväksi ansioita, joita ajatellen
vaimolla ori''syytä ^kunnioittaa
ja palvella miestätisi:'-!^
naisten jökseenkiti^pemipolljiilMUdi-tettua
maailman ^ä;pääStyä'Määrää-vään
asemaan mieistöflSä :^itäe, önr
ehkä huvittavaa lukea \nämä entisaikaiset
käskyt aviovaimoilie, kuin
näin kuuluvat: ^ •
1. liiittämääri" sinun pitää miestäsi
siitäkin, ettäs hänen kauttaan
olet tullut pelastetuksi naimattomuuden
kirouksesta.
2. Sinuh ei pidä ^uriohtariaäaiij'että-miehesi
on herrasivK^ttä bariell^^^on
valta ylitsesi ajö^^iköjfett^altiM^^^^^
kellä ja lopussa.'-
3. Sinun sj^ämessä^^^pitSä'U
suuri kuin vuori olemaää;^«ttä irire^^^^
hesi on paras mies kaflSSsä maailmassa.
4. Älköön sinun "kateeHlsäutesiilei-mahtako,
jos niinkin kävisi;' että :mie^"
hesi toisesta > naisesta'ihailunsa ' i l * -
maiseisi.
5. Olkoon sydämesi ^^tiörihJhal^ ja
tunteittesi salairifeh^ionn^rilä^äe; ettäs
miehesi eteen saat parhaiiriMt'herkut
kantaa — sÖitpä itse-mitä syö-netkin.
6. Olkoon loppumatoin ilönlahteesi
nähdä miehesi, pää Voideltiina ja jalat
pestyinä ja ettäMneri-v^^^^
loistava olisi —-häiien u M Ä ^
herättämä loiste jhÖjaitaalsinuuiite
7. Älköön himosi li^rätTiö^iniehesi
kukkaroa kaivamaan, sillä muista,
ettäs turhaan kuluttamillasi rahoilla
vähennät häiieill^näiitiiitojä^n..
S. Kuvitelle^sasi ^^ltlsien ve
itsellesi haiikkimiistä siinim ' pitää "
muistamaan, että kovin vähäinen toii-niitten
merkitys verrattuna niieheSi
väriloisteen tärkeyteen.
9. Työn nostamia hikipisaroita otsaltasi
pyhkiessäsi riiemuitse lakkaa-^^
matta siitä, ettäs "Mten lisäät miehesi
lepöhetkiä, ikää ja mukavuuksia.^
10. Iloitsemaan simiii pitää, jjös'-
miehesi onnistuu löytäiiiääh Mvitiis^
ta kotinsa'Tilfcopuölä#sil^
hauskuutensahan oti''pääädä "iiiih-kuin
hän kdkonjiisuudessäkiri' on
pääasia:
On siinä käskyjä kerrakseen.
Kaksi norjalaista, nim: Carl Anders
Pedersen Marianfaastä Arkansasista
ja Cart Anders i^derseh^Ghierry
Valleystä Arkanasista, tapasT töisiöS^*
sa äskettäin viimi^Sttihäiriitus^-^feiU-Pungis^.
SillM%ä^äväJteivat^ «ttä
M ä oli m i i t i t Ä ^ y ^ ^
pelkkäiiimi. KhiffipikiiiM^^^
Norjassa ja samana viiÖM
mat osäHisttiiväf vapäaehtoisiää es-
Pan jalaiä-ämeratolääsefen sotaan,
kumpikin meni riaimisiin lesken kans-
^ ja asettui astiihaän Arkansasiin^
missäasiiii hytöi^rv^^
Valkoiset hiitHiekalut; ovet, ikkunanpielet
yin.on paras pestä lämpimänä
saippuayeäeUä^a paksulla vaalfefalia vil"-
lärievtilläiV Piintyneet kärpäsen jäljet
poistuvat helposti, jos niiden päälle ripottaa
-hlemah pesupulveria ja sitten
vasta pesee sälppiiavedellä. Pulveria
on kiiit'erikih'käytetfävä"varovasti, sillä"
runsaasti käytettynä se vie maalista
kiillon.
•. ' , • » * o
^.Maalaamattomat puuastiat kuten
kauhot, leipälaudat, pytyt, saavit "jne:
söcä lattiat yjnr pestään kylmällä vedellä-
sekä karkealla harjalla, hienbllä
hiökäTla'ja saippualla. Kuuma vesi,
varsinkin" lipeäinen, tekee ne .keltaisiksi
ja -harmaiksi, toisin sanoen pin-tyttää.
Jos astioissa "on pitenimän iai-kaa
säilytetty ruokatarpeita, on ne-perusteellisen
pesun jälkeen- täytettävä
(jos vaan on saatavissa) pieniksi hakatuilla
~katajah oksilla; ^joiden päälle
kaadetaan kuiimaa^vettS^ftstiat täyteen.
Astiat peitetään ja annetaan olla si-näÄ^
yH yon^^^^^^^^^
hangataan' hieksUlav-hutO^
kertoja kylmällä veellä ja annetaan
I m I T nmij
niiden kuivua auringossa* jonka jälkeen
ne-ovat jälleeft^hyviä käytSntÖön.
Kailotetuista iiuodekaluista- poistetaan
tahrat hankaamalla niitä palo-^
r i ^ i - tai ruokaöljyyn-- kostutetuUa
pumpulitukolla; Jos on kysymyksessä
suuremmat • tahrat, ostetaan jotakin
huonekalukiilloketta ja hangataan pin-taasillä.
Himmeitä niinsanottuja puunattuja,
vahattuja huonekaluja, puhdistetaan
hankamaalla niit» puumäus-vahaan
kastetulla viUatilkuÖla.
Aiumiiniastiat puhdistetaan'; vedellä,
johon on pantu jonkunverrsm ammoniakkia'
jä börak^a. Kaiipässä-onsitä'
varten saatavana myöskin pulvereita.
Kesällä saa aiumiiniastiat helposti,puhtaaksi
keittämällä niissä rabarberin
varsia (ei lehtiä).
Kupari- ja messlnklesineideri puhdistukseen
voi käyttöä kaupassa löytyviä
metallipuhdistusainetta ^ neiOiyoJ^n mu-^
fcaan. Mutta jos sattuu oletacanher^"
nesopan loppua,' niin sillä voi pyyhkiä
esineet ja jättää ne'hetk^^^s^isomaan
Sittenijyyhkiä puhtaaksi ja hangata
vaatteella, jofta syntyy "kiilto. TSiiiäon
hyvä keino varsinkhi kuparisille^astioO-le
ja esineflle.'^ ' -
Vanhat tinäesineet säadaan-klrkkaik-si
kdtVämanä ne ensiksi tuhkälipe^^
ja-liärikäamäfla nötä jomic^ piihdisf.
tusäiheellar esiin, hieno Iceittosuola on
tähän iarkoitukseen hyvää.
"MÖÄa sinä olet ^tjm^?"
"Sairaalassa:'*
"Sai-km^l^! » l i ^ sinöä vahrasi?"
MITÄ TlJNNISSr 1 Ä
^^sista V farmeilla- käytettävistä
^Tikököjefetä mäiäJt^ödn maalin-niiskuttaja,
maanrefnjä,* niaärilarinoi-
^^^koje, maidon-pastoriseeraaja ja
sähköllä käypl4j:ärpäspyydysti«:
Englannin tilastollisen päätoimis-ton
laskelmain mukaäri «yhtyy maailmassa
joka tuhti" 5^00 SMinistä^-
manäikäisesti'kiiölee 4^0ö^^h
Tunnin kiiluessa maapallon asukkaat
syövät 25 milj. kiloa perunoita, 10
milj. kiloa Vihanneksia, 3.5 milj. kiloa
l i h ^ , 3 taöj' tiloa muhia, S^milj.
k f e Ä a ja 30 y i l j . Kioa ^ e n a.
Tthfö^f^vätefiätäflrait 7,500 ;aiitoa^ ja
yHaöi"tu«hhi'aifcänäläfi
O0O^aiköÄ<Ä^a[ tti'n{nj
jetfö^ Jökä tuha MiKk^'ffla^ihan^
tuOTriiÖi^tetöt t ö ö i t t ^ 198P0 '
ihmistä syystä tai toisesta.
HÖLLTOOODIN ÄMITXäDET'
etunenässään Madeleme Carttill, orät
sähköttäneet EhglJmnih;^
ja kuhihgättaräl^ Biuiihghaimn pa-latsim
Lontooseen ja pyytäneet,:«tta
H^däii MajBt^ttmsa' yätäväHisesU
sisäUyttäisi^^t^ myös Kalifornian-käynnin
ensi vuonna tapahtuvaan
Aihe^ikanmatkaansa. Käyttää km-tenkinilmeisdtä,
i^tta kuningas ja
kuningatar eivät -ehdi ^Kalifornian
saakka. Jo päätettyä ohjelmaa ei
voida muuttaa.
oOo—
• PERUXA-JUORUN ALKfU
Muistathan, kun oliöime' työssä
samassa paikassa. -Sii^ piikana, minä
päivätyöläisenä. Oli kevät, ja sinulla
oH tavallista huonompi ruokahalu^
kunnes uudet perunat sai sen
taas ennalleen. Mutta ne uudet
perunat oli'kai tarkoitettu vaärt her-rasyääle:
"Jä kaikeksi önnettomhu^
deksi satuit keittäinään loput juuri
siiia päivänä kutf olin 'siellä-työssä.
iPahit viiää ^ yiiiÄBis^ minun
I m i l ä ^ ^ / joka jäi^"siihen,
lienet ^. saanu^ ''nuuskaa'^ tavallista
enemmän, koska penuiajuorii'^öiii( 'jo
kasvanut'vTiÖferikofkuiseläi.
KIRJEENVAIHTOA
Eetu: Saapuneet: EnemmUn kirjeessä.
r. ]J.: Voidaan käyttää joskus,
mutta uudelleen kirjoitettuna.
Fcfnia: Julkaistaan.
L. K,: Julkaistaan:
Bisäi Julkaistaan. Saapunut se-'
toinenkin, jnutta sitä ei voitu tilan
puutteessa het! käyttää.
Suhtmsa-immmäisUsi mtse ii»
sesf, ple onia herrasi, ole oikeuäett'
mukcmten» Mtiisia, eitä^ olet altis
erMykstUe, Muista^ sitä varsinkin
siUoinytkuh muodöstaf ep^
arvosteluft josiukin,
Ch. Wiigtter.
Ole aina tyytymätön siihen, mitä
olet^ sillä Joka on t^^ it»
seensä, lakkaa kehittymästä,
Augustinus. ^
Kavahda turhaa uteliaisuutta; älä»
kä antaudu näkemään vaivaa sintäli
'kuviufnattomista asioista.
.Tuomas KempHäinen,
^iin kauan kuin viemme ihmisten
keskellä, harjoittakaamme hyvyyttä,
älkäämmekä olko yhdellekään ihmi'
selle aiheena onnettomuuteen ja su*
muni
Seneca,
Teräkästdttetoisidhtie? No hyvä,
siis^päiMiäkää vaarin, että pidätte
toisenne "Rakkaina:— Nietzsche.
Avid^ntii oH uhrautumisen ja U'
sensäkieltämisen ja monen hiljaisen
tuskan 'tiilos'. 'Itsestänsä irtautua, it^-
sensä uribhtäd, antaa ilman takaisin^
saamisen halua — siinä rakkauden
olemus. Palvella, palvella, yhä vain
palvella, vaatimatta oikeutettua jäi'
leehpalvelemista —-siinä rakkauden
tarve. Rakastaa — koska ei muuta
voi —kantaa omat tuskat ja hädät
fHahddttisimmdn kätkettyinä ja olla
aina' valmiina jakamaan ne samat
rakastetun puolesta, olla kaikissa
asioissa ja kaikkina aikoina hänen
aittfäjansa —^ siinä todellisen rak-kanien
onni. — Jenny Palmer.
\ oOo ; ^- ; . •
Professori Albert Einsteinin karkoi»
tus ja hänen omaisuutensa ryöstö öli
yksi flfitlerin typeriministä teoista,
Einstemon ja pysyy voittajana. —
Bernard JShaw.
,• •..-^ '. oOo' •;.
Yhdyspvaltkinkarjata^^ osoittaa,
etta^idälä^hläh^^X miljoonaa raa-vaseläintä,
44 miljoonaa sikaa ja 55
miljophaa Emmasta -^teuraseläimiä.
Ei tai^tse^^^Iiitatl puuf^r
Syvimmät öljylähteet ulottuvat
15,000 jalan syvyyteen.
H^oiyf 'V^^os sinä näEasUt miilua; filia
miksi iiyljäsit — niin näytit hylkäävän
'nilnut?^ v.-. v -.V
Mariei "Vata *hähdältsäii miten sinä
käyt|^y^/':V-^' . ^,'-ri^:-' i. - : .
Henry: "Mutta «ntäpä Jos minä Juoksin
tieheni Ilman seUtyksiä?"
Marie: "Etisinä pääskyt, ovi oH lukossa
ja minulla avain."
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 28, 1939 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1939-01-28 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki390128 |
Description
| Title | 1939-01-28-11 |
| OCR text | 1939 LAUANTAINA, TAMMIKUUN 28 PÄWÄNÄ Sivu ii osuintuiiiniumi fsniiiiiiiiinmuiiu !Kitk&Ri . •'S iiiiuiiDtuuiunn&Q> Ikkunat saadaan klrkkaainmiksi, jos ne pesun jälkeen pyyl^taän puhdistettuun tärpättiin kastetulla rieviOlä. MaalipUfcut ikkunoista poistetaan -väkevällä UpeäUuokseUa, Jäätyneet ikkunat saadaan kirkkÄiksi pyyhkiinänä^ nUtä UukseUaj jossa on suolaa, spriitä jä vettä; MuinaisUaivauksilia Assjni^m^ eräitten kirjoitustetf joukossa myös^ kin asiakirja, JQsSä naismaailmalle tehdään selväksi ansioita, joita ajatellen vaimolla ori''syytä ^kunnioittaa ja palvella miestätisi:'-!^ naisten jökseenkiti^pemipolljiilMUdi-tettua maailman ^ä;pääStyä'Määrää-vään asemaan mieistöflSä :^itäe, önr ehkä huvittavaa lukea \nämä entisaikaiset käskyt aviovaimoilie, kuin näin kuuluvat: ^ • 1. liiittämääri" sinun pitää miestäsi siitäkin, ettäs hänen kauttaan olet tullut pelastetuksi naimattomuuden kirouksesta. 2. Sinuh ei pidä ^uriohtariaäaiij'että-miehesi on herrasivK^ttä bariell^^^on valta ylitsesi ajö^^iköjfett^altiM^^^^^ kellä ja lopussa.'- 3. Sinun sj^ämessä^^^pitSä'U suuri kuin vuori olemaää;^«ttä irire^^^^ hesi on paras mies kaflSSsä maailmassa. 4. Älköön sinun "kateeHlsäutesiilei-mahtako, jos niinkin kävisi;' että :mie^" hesi toisesta > naisesta'ihailunsa ' i l * - maiseisi. 5. Olkoon sydämesi ^^tiörihJhal^ ja tunteittesi salairifeh^ionn^rilä^äe; ettäs miehesi eteen saat parhaiiriMt'herkut kantaa — sÖitpä itse-mitä syö-netkin. 6. Olkoon loppumatoin ilönlahteesi nähdä miehesi, pää Voideltiina ja jalat pestyinä ja ettäMneri-v^^^^ loistava olisi —-häiien u M Ä ^ herättämä loiste jhÖjaitaalsinuuiite 7. Älköön himosi li^rätTiö^iniehesi kukkaroa kaivamaan, sillä muista, ettäs turhaan kuluttamillasi rahoilla vähennät häiieill^näiitiiitojä^n.. S. Kuvitelle^sasi ^^ltlsien ve itsellesi haiikkimiistä siinim ' pitää " muistamaan, että kovin vähäinen toii-niitten merkitys verrattuna niieheSi väriloisteen tärkeyteen. 9. Työn nostamia hikipisaroita otsaltasi pyhkiessäsi riiemuitse lakkaa-^^ matta siitä, ettäs "Mten lisäät miehesi lepöhetkiä, ikää ja mukavuuksia.^ 10. Iloitsemaan simiii pitää, jjös'- miehesi onnistuu löytäiiiääh Mvitiis^ ta kotinsa'Tilfcopuölä#sil^ hauskuutensahan oti''pääädä "iiiih-kuin hän kdkonjiisuudessäkiri' on pääasia: On siinä käskyjä kerrakseen. Kaksi norjalaista, nim: Carl Anders Pedersen Marianfaastä Arkansasista ja Cart Anders i^derseh^Ghierry Valleystä Arkanasista, tapasT töisiöS^* sa äskettäin viimi^Sttihäiriitus^-^feiU-Pungis^. SillM%ä^äväJteivat^ «ttä M ä oli m i i t i t Ä ^ y ^ ^ pelkkäiiimi. KhiffipikiiiM^^^ Norjassa ja samana viiÖM mat osäHisttiiväf vapäaehtoisiää es- Pan jalaiä-ämeratolääsefen sotaan, kumpikin meni riaimisiin lesken kans- ^ ja asettui astiihaän Arkansasiin^ missäasiiii hytöi^rv^^ Valkoiset hiitHiekalut; ovet, ikkunanpielet yin.on paras pestä lämpimänä saippuayeäeUä^a paksulla vaalfefalia vil"- lärievtilläiV Piintyneet kärpäsen jäljet poistuvat helposti, jos niiden päälle ripottaa -hlemah pesupulveria ja sitten vasta pesee sälppiiavedellä. Pulveria on kiiit'erikih'käytetfävä"varovasti, sillä" runsaasti käytettynä se vie maalista kiillon. •. ' , • » * o ^.Maalaamattomat puuastiat kuten kauhot, leipälaudat, pytyt, saavit "jne: söcä lattiat yjnr pestään kylmällä vedellä- sekä karkealla harjalla, hienbllä hiökäTla'ja saippualla. Kuuma vesi, varsinkin" lipeäinen, tekee ne .keltaisiksi ja -harmaiksi, toisin sanoen pin-tyttää. Jos astioissa "on pitenimän iai-kaa säilytetty ruokatarpeita, on ne-perusteellisen pesun jälkeen- täytettävä (jos vaan on saatavissa) pieniksi hakatuilla ~katajah oksilla; ^joiden päälle kaadetaan kuiimaa^vettS^ftstiat täyteen. Astiat peitetään ja annetaan olla si-näÄ^ yH yon^^^^^^^^^ hangataan' hieksUlav-hutO^ kertoja kylmällä veellä ja annetaan I m I T nmij niiden kuivua auringossa* jonka jälkeen ne-ovat jälleeft^hyviä käytSntÖön. Kailotetuista iiuodekaluista- poistetaan tahrat hankaamalla niitä palo-^ r i ^ i - tai ruokaöljyyn-- kostutetuUa pumpulitukolla; Jos on kysymyksessä suuremmat • tahrat, ostetaan jotakin huonekalukiilloketta ja hangataan pin-taasillä. Himmeitä niinsanottuja puunattuja, vahattuja huonekaluja, puhdistetaan hankamaalla niit» puumäus-vahaan kastetulla viUatilkuÖla. Aiumiiniastiat puhdistetaan'; vedellä, johon on pantu jonkunverrsm ammoniakkia' jä börak^a. Kaiipässä-onsitä' varten saatavana myöskin pulvereita. Kesällä saa aiumiiniastiat helposti,puhtaaksi keittämällä niissä rabarberin varsia (ei lehtiä). Kupari- ja messlnklesineideri puhdistukseen voi käyttöä kaupassa löytyviä metallipuhdistusainetta ^ neiOiyoJ^n mu-^ fcaan. Mutta jos sattuu oletacanher^" nesopan loppua,' niin sillä voi pyyhkiä esineet ja jättää ne'hetk^^^s^isomaan Sittenijyyhkiä puhtaaksi ja hangata vaatteella, jofta syntyy "kiilto. TSiiiäon hyvä keino varsinkhi kuparisille^astioO-le ja esineflle.'^ ' - Vanhat tinäesineet säadaan-klrkkaik-si kdtVämanä ne ensiksi tuhkälipe^^ ja-liärikäamäfla nötä jomic^ piihdisf. tusäiheellar esiin, hieno Iceittosuola on tähän iarkoitukseen hyvää. "MÖÄa sinä olet ^tjm^?" "Sairaalassa:'* "Sai-km^l^! » l i ^ sinöä vahrasi?" MITÄ TlJNNISSr 1 Ä ^^sista V farmeilla- käytettävistä ^Tikököjefetä mäiäJt^ödn maalin-niiskuttaja, maanrefnjä,* niaärilarinoi- ^^^koje, maidon-pastoriseeraaja ja sähköllä käypl4j:ärpäspyydysti«: Englannin tilastollisen päätoimis-ton laskelmain mukaäri «yhtyy maailmassa joka tuhti" 5^00 SMinistä^- manäikäisesti'kiiölee 4^0ö^^h Tunnin kiiluessa maapallon asukkaat syövät 25 milj. kiloa perunoita, 10 milj. kiloa Vihanneksia, 3.5 milj. kiloa l i h ^ , 3 taöj' tiloa muhia, S^milj. k f e Ä a ja 30 y i l j . Kioa ^ e n a. Tthfö^f^vätefiätäflrait 7,500 ;aiitoa^ ja yHaöi"tu«hhi'aifcänäläfi O0O^aiköÄ<Ä^a[ tti'n{nj jetfö^ Jökä tuha MiKk^'ffla^ihan^ tuOTriiÖi^tetöt t ö ö i t t ^ 198P0 ' ihmistä syystä tai toisesta. HÖLLTOOODIN ÄMITXäDET' etunenässään Madeleme Carttill, orät sähköttäneet EhglJmnih;^ ja kuhihgättaräl^ Biuiihghaimn pa-latsim Lontooseen ja pyytäneet,:«tta H^däii MajBt^ttmsa' yätäväHisesU sisäUyttäisi^^t^ myös Kalifornian-käynnin ensi vuonna tapahtuvaan Aihe^ikanmatkaansa. Käyttää km-tenkinilmeisdtä, i^tta kuningas ja kuningatar eivät -ehdi ^Kalifornian saakka. Jo päätettyä ohjelmaa ei voida muuttaa. oOo— • PERUXA-JUORUN ALKfU Muistathan, kun oliöime' työssä samassa paikassa. -Sii^ piikana, minä päivätyöläisenä. Oli kevät, ja sinulla oH tavallista huonompi ruokahalu^ kunnes uudet perunat sai sen taas ennalleen. Mutta ne uudet perunat oli'kai tarkoitettu vaärt her-rasyääle: "Jä kaikeksi önnettomhu^ deksi satuit keittäinään loput juuri siiia päivänä kutf olin 'siellä-työssä. iPahit viiää ^ yiiiÄBis^ minun I m i l ä ^ ^ / joka jäi^"siihen, lienet ^. saanu^ ''nuuskaa'^ tavallista enemmän, koska penuiajuorii'^öiii( 'jo kasvanut'vTiÖferikofkuiseläi. KIRJEENVAIHTOA Eetu: Saapuneet: EnemmUn kirjeessä. r. ]J.: Voidaan käyttää joskus, mutta uudelleen kirjoitettuna. Fcfnia: Julkaistaan. L. K,: Julkaistaan: Bisäi Julkaistaan. Saapunut se-' toinenkin, jnutta sitä ei voitu tilan puutteessa het! käyttää. Suhtmsa-immmäisUsi mtse ii» sesf, ple onia herrasi, ole oikeuäett' mukcmten» Mtiisia, eitä^ olet altis erMykstUe, Muista^ sitä varsinkin siUoinytkuh muodöstaf ep^ arvosteluft josiukin, Ch. Wiigtter. Ole aina tyytymätön siihen, mitä olet^ sillä Joka on t^^ it» seensä, lakkaa kehittymästä, Augustinus. ^ Kavahda turhaa uteliaisuutta; älä» kä antaudu näkemään vaivaa sintäli 'kuviufnattomista asioista. .Tuomas KempHäinen, ^iin kauan kuin viemme ihmisten keskellä, harjoittakaamme hyvyyttä, älkäämmekä olko yhdellekään ihmi' selle aiheena onnettomuuteen ja su* muni Seneca, Teräkästdttetoisidhtie? No hyvä, siis^päiMiäkää vaarin, että pidätte toisenne "Rakkaina:— Nietzsche. Avid^ntii oH uhrautumisen ja U' sensäkieltämisen ja monen hiljaisen tuskan 'tiilos'. 'Itsestänsä irtautua, it^- sensä uribhtäd, antaa ilman takaisin^ saamisen halua — siinä rakkauden olemus. Palvella, palvella, yhä vain palvella, vaatimatta oikeutettua jäi' leehpalvelemista —-siinä rakkauden tarve. Rakastaa — koska ei muuta voi —kantaa omat tuskat ja hädät fHahddttisimmdn kätkettyinä ja olla aina' valmiina jakamaan ne samat rakastetun puolesta, olla kaikissa asioissa ja kaikkina aikoina hänen aittfäjansa —^ siinä todellisen rak-kanien onni. — Jenny Palmer. \ oOo ; ^- ; . • Professori Albert Einsteinin karkoi» tus ja hänen omaisuutensa ryöstö öli yksi flfitlerin typeriministä teoista, Einstemon ja pysyy voittajana. — Bernard JShaw. ,• •..-^ '. oOo' •;. Yhdyspvaltkinkarjata^^ osoittaa, etta^idälä^hläh^^X miljoonaa raa-vaseläintä, 44 miljoonaa sikaa ja 55 miljophaa Emmasta -^teuraseläimiä. Ei tai^tse^^^Iiitatl puuf^r Syvimmät öljylähteet ulottuvat 15,000 jalan syvyyteen. H^oiyf 'V^^os sinä näEasUt miilua; filia miksi iiyljäsit — niin näytit hylkäävän 'nilnut?^ v.-. v -.V Mariei "Vata *hähdältsäii miten sinä käyt|^y^/':V-^' . ^,'-ri^:-' i. - : . Henry: "Mutta «ntäpä Jos minä Juoksin tieheni Ilman seUtyksiä?" Marie: "Etisinä pääskyt, ovi oH lukossa ja minulla avain." |
Tags
Comments
Post a Comment for 1939-01-28-11
