1940-08-24-11 |
Previous | 11 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
1940 LAUANTAINA, ELOKUUN 24 PÄIVÄNÄ Sivu U
Aina taiHMsu^j^^ Hi isiä KIRJEENVAIHTOJy
Erään kahvilan edessä Kansas Ci-t>^
on aina poikanen, joka ottaa
muistiin kaikkien siinä pysähtyvien
autojen tiiimerot. Miksikähän? Siksi,
että se kannattaa. Kahvilan omistaja
on selittänyt asian näin:
•l^laksamalla sentin saamme tietää
autojenn e r e k i s teröimistoimistostä
kunkin auton omistajan nimen ja
osoitteen. Heti heidän käytyään kahvilassamme
lähetämme heille postikortin,
jossa pyydämme heitä saapumaan
uudelleen. He -eivät voi käsittää,
miten me tunnemme heidät. Tämä
tietenkin edistää liikievaihtoa."
* * *
Olemme nykypäivinä nähneet kaikenlaisia
automaatteja, ravintolasta
lahtien, mutta har^ra lienee nähnyt oikein
automaattista kauppaa; Eräällä
Memphisin kai^ppiaalla on' ruokala-jvara-
automaatti, joka' toimii seuräa-
^lla tavalla:
Tavarat on-asetettu ;ria^te^et4a-
; si^öUduä iaakse.: Ostaja. t^aefe-^^&^liii-länsäTja
pistaä-siiJ^y^iä^piS^eiMv^
Tustetun puikon ktiliMn^1ini|aca^
kotiasia. x>le\^an räkääni SiUbin pii-
4dt ?^ttuvat' n i ä ^
seen. ^ =Kun siten ne 'taivarati jcrt^ ostaja
haluaa saada, ovat ^ tulleet=«ner-
Jkity&si puikolla,; työnnetään puikko
eräänlaiseen avaimenreikääh. Puikko
yhdistää sähkövirran vatastoon. Siellä
ostajan valitsemat/tavarat putoavat
vinoon asetetusta säil3rtyspaikas-ta
siirtohihnalle, joka kuljettaa ne
lopuksi kassaan. Siellä -ne pannaan
kääröön. Samalla kirjoittaa koneisto
ostajalle laskun.
Joku aika takaperin kerrottiin erään
englantilaisen gramofoniyhtiön palveluksessa
olevan erään neitosen,'jolla
sellainen harvmainen- lahja, että
kuultuaan kerran jonkun ^ musiikkikappaleen
hän ei koskaan imohda sen
nimeä. Asiakkaat, jotka kuulevat mieluisan
sävelmän, mutta eivät tiedä
sen nimeä, menevät vaan neitosen puheelle
ja viheltävät pari tahtia, niin
saavat levynsä. Toinen namen pystyy
hikemaan fihnmauhän vieressä
olevaa ääni juovaa kuin kirjaa; sanotaan,
että hän on ainoa nainen maailmassa,
joka siihen- pystyy, mutta
miehiä sen taidon omaäjia on jokunen.
Vielä harvinaisempi ominaisuus
kerrotaan olevari^Ään Riian-lähellä
olevan talonpojan tyttärellä. Tämä
tyttö, Inga nhneltään, pystyy lukemiaan
toisten samassa huoneessa olevien
henkilöiden ajatukset. Ja vielä
enemmän, hänellä on omituinen kyky,
jonka arvellaan pohjautuvan muistun:
hän lausuilee ranskalaisia, saksalaisia
ja englantilaisia tekstejä,
vaikka ei osaa mitään muuta kuin
latinkieltä. Tyttö on kymmenvuotias
ja ikäisekseen hieveröinen.
^' -^^^ ^öct puolismta, jotka toisiansa
rakastavat, niin sinun pitää siitä Hoito,
ikäänkuin tulisit-kirkkaan kesäpäivän
onnesta osaUiseksi. Jos hei-nuhteensa
jollakin tavoin same-
«ce, tulee sinun koettaa heitä lepyttyä,
tyynnyuääja osoittaa-JtdUehei-
°^ molemminpuoliset etunsa.
.Goethe.
OMENIEN. PÄÄSYNöITTEN, PCRSI-BSOITTEN
JA LUUMUJEN
KANNUTUS
Kaikkia näitä hedelmiä keitetään sa-
'malla tavalla.
Hedelmät kuoritaan, halkaistaan pitkittäin
ja siemenkodat poistetaan. Pakataan
tiiviisti lasipurkkeihin, joissa on
ömanpitävät kannet. Keitetään soke-rlluosta,
1 kup, sokeria ja 2 kup. vettä
10 minuuttia ja kaadetaan kuiunana
hedelmien päälle, peitetään löysästi
kannella. Purkit asetetaan syvään kattilaan
jalustoiden päälle, etteivät kiehuessa
mene rikki. Kaadetaan haaleaa
vettä 2j3 purkin korkeudelta, kattila
asetetaan tulelle ja annetaan hiljalleen
ruveta kiehumaan kansi päällä. Annetaan
kiehua tasaisesti, otetaan kansi
pois yksi kerrallaan ja pxurkit täytetään
kiiluvalla sokeriliuoksella. Pannaan
kaiinet 'päälle ja annetaan jäähtyä.
Jäähdyttyä tiivistetään vielä kannet ja
^katsotaan, että ne ovat ilmanpitäviä.
Jos hedelmät keitetään kattilassa,
valmistetaan ensin sokeriliuos. 1 kup.
sokeria, 2 kup. vettä kiehutetaan, pidetään
kuumana, vaan ei keitetä. Hedelmät
kuoritaan, halkaistaan ja poistetaan
. siemenkodat. KZiehuva sokeriliuos
kaadetaan hedelmien päälle ja aime-taan
hiljalleen kiehua kunnes ovat pehmeitä.
Parempi keittää vähempi kerrallaan,
että kypsyvät tasaisesti. Pannaan
kituvana lämmitettyihin purkkeihin.
Omenoihin voi kä3^tää mausteeksi
kaneelia tai vanUjaa.
• *• * , •
BAPARFEBnNTKANNUTUS
Raparperin -varret huuhdotaan Onie-
Itmmmin nuorten) ja palotellaan fcuori-
:^npiätta. Otetaan 1 kup. sokeria, 2 kup.
^jrc^arperia;,pannaani kerroksittain as-rtiaan^
jossa^avat olla seuraavaan päi-fVäänilJiGmi
keitetään -kokoo sakeaksi,
/raparperit pannaan sekaan Ja keite-
4iään hiljalleen kunnes näyttävät kirk-
- kailta^ Äaadetaan kuumana purkkeihin
suljetaan kannet.
• • Ihnan sokeria: -^pölotisllut raparperit
-pakataan lJurkkeihto, täytetään - Icyl-
.TOällä vedellä :jä annetaan seisoa noin
10 aninuuttia.-Siivua vesi pois ja
täytetään imdelleen kylmäflä vedellä,
ettei ilmakuplia j M . K ^ ja
kannet asetetaan päälle.
Karviaismarjoja voi laittaa samalla
tavalla.
Tammakö Tai vaalea kananliha on
parempaa, kumpaa olisi Ostettava? Tavallisesti
valitaan vaalea. Yhdysv.
maanviljelysviraston vuosikirjassa kui-^s:
tenkin suositellaan tummaa kananlihaa
• -G-vitamiinin vuoksi, jota siinä on enem- .
män kuin vaaleassa lihassa. G-vita-miini
on hyvää "Vajavaisuustauteihm"
sellaisiin kuin esim. sokeuttava sihnä-heikkous.
* • • • •
JäZokeilut ovat osoittaneet, että 50
prosenttiin saakka mineraaleja ja suu-
^ OVlÄj on perustettu Kaarle IX
k^jrstä 1605 ja saanut kaupungin-
•/öikeudet 1610. Asukkaita v. 1815 3,-
543, V.; 1860 7,018, v. 1936 26,446.
Aikoinaan Suomen neljänneksi suurin
kaupunki, nykyään tuontikaupunki-lia
Vaasaa pienempi, mutta vienti-kaupunkina
(puutavaroita) sitä suurempi.
' Teollisuuskaupunkina kahdeksas.
Siellä on pohjoismaiden suurin
nahkatehdas.
oOo
VIIME KEVÄT on upeiden Amerikan
mantereen sääasemien mukaan
ollut märempi kuin kymmeniin
vuosiin, esim. Massachusettsissa SO
vuoteen. •
oOo
Jos palkka maksettaisiin kullekin
ansionsa mukaan, niin voi,
ajatus on liian hämmästyttävä!
Muonamies Jerken vaimo.
-oOo
Jos kaikki muu on mennyt, mutta
toivo jäänyt, silloin on varmaa, että
aurinko paistaa vielä huomennakin.
Wagner.
—oOo
Elämä ei anna lahjaksi — pettymyksiäkään;
niistä juuri useimmiten
maksetaankin hinta, jota joutuu suorittamaan
läpi elämän.— I^ti.
Ti cisa kasviksen vitamiineja voi jäädä
keittoveteen.
Tuuleentvmut alfalfa, joka on silputtu
hyvin lyhyeksi ja pakattu hyvin
säilöön ^ hyvää ja maukasta säilörehua.
Märkänä poimitut marjat pilaantuvat
he.potmnin, Joten ne olist saatava heti
myydyksi tahi fcäyte^ksi. Kuivana poimitut
marjat on pidettävä viileässä paikassa.
Jotta ne jonkun aikaa säilyvät
hyvinä, mutta jOs lämpömäärä on kovin
alhainen, esim. alle 40 «steen P., ilmaantuu
niihin varastosta ottamisen
jälkeen kosteutta. Joka vaikuttaa saman
kviin märkänä poiminmen. joten ne pilaantuvat
pian.
Liinavaatetta, esim. lakanaa ostaessa
saa jonkinlaisen "käsityksen sen kestävyydestä,
ktm katsoo sitä valoa vasten.
Kestävämmässä kankaassa ovat
loimet ja kuteet tasakokoisia ja tiheämmässä
kuin löyhässä kankaassa.
Aura: -Kyliä-kelpaavat. Ensi numerossa
ensimmäinen ja sitten tojnen.
ff. H—iai Aihe on niin paljon
käytetty, että A^aatii aivan erikoisen
sanonut taidon, jos mielii että Se
maistaa.
SÄHKÖUUNIN keksi Despretz v.
1840. .-
Yhtyneet elämäMovereiksi tomlleen
Vancouver,
iSouth WelIm(gton,^/B.C.
mi
tm^avät
Mrs. Ida Ström
Tim Maasanen
Walter Maasanen
Elenora Sloon
E.Kiemi
Olavi Ylitalo
Lisi ja Heikki Kangas
Mikko Terävä
H. Lemmetty
V. Rahikko
A. Jaakkola
Mr, ja Mrs; Hermanson
Mr. ja Mrs.-WTO. Mattson
Lilian Luoma
Ida ja Mae Johnson
Tyyne ja Aappo- Karmekangas
Laina ja \Vm. Uusitalo
Hedvig Ihaksi
Hilma ja John Kari
"Hilma jä E. Ihaksi .
Ellen ja Wilful Gustason
Miriam Puska
Laina ja Martin
Hilma Puttonen
Lyydi ja Albert Tuominen
T., K. ja M. Suojanen
Mr, ja Mrs. H. Arfman
Bertha ja Uuno Söderholm ja
perhe
iTma; Ida ijä A*.;^Grenliind
Elna; Eric ja Eino Antilla
Mary ja YTJÖ Niemi
S. Heikkilä
A. Puttonen ja perhe
George ja Sara Antilla
Martin, Saima ja Martti Salo:J
*Toivo Boren
Mr. ja Mrs. J. V. Hull
Mr. ja Mrs. G. Johnson
M. Jokinen
Mr. ja Mrs. K. Nieminen,
950 Nootka St.
Mrs. W. A. Niemi
H. Kielinen
E- Simonen
Mrs. Lempi Myrtti ja perhe
Mr. ja Mrs. Marjamaa
Anna ja Armas" Rompainen
Mary Ericson
Ida ^ Salonen, ei Oskaria
' Florence ja Eliina Holm
Selma ja Matti Heikkilä
Yrjö, Julia ja J. Aalto
Mrs.' A; Kinnunen
Mrs. A. Piiska
J., L., A. ja L. Majalahti
Doreen ja Elmer Ihaksi
Arnold, Fanny ja John Lind
JRauha ja Arvid Wais Aarne ja Eva Rantala J. Aura
I Mr. ja Mrs. Andersoii K. Tybeck Hflma Weite
Sandra Saatela May ja JFanny Blom L. ja M. Juola
H. Kippo
Mrs. H. Johnson
Mrs. H. Suonperä
J. W. Salo
pestrin Lisi
Mrs. M. Savola
Mr. ja Mrs. Wepsälä
Maria Laine
Hilja Toikka
Aili ja T. Maunus
li. Swanson
Antti ja Elvira Kotila Eino Marsell
A- Namonka
M. Varila ja perhe
J. Niemi
J. Autio
Martti Hihnala
W. Mattson
Vieno ja Kalle öystilä M . Vainio
A. Laukkonen T. Elivi
Mary Cuilen M. ja E. Suojanen
W. Heikkilä . Lydia Puuperä
Kaarlo Vuorinen
J. JJäyhä
M. Kekäläinen
Premier, B.C.
Leo Lindgren
Mrs. Sandell
Airio ja Selma
Arvi Kivi
D. M.
N. Vatunki
W. A. Laine
L Raappana
Mamie Heino
A. M . A, Nurmi
J. Sato ja perhe
D., A. ja V. Arola
Hilma ja Kalle Laine yj
Y. Mutta ja perhe.
Elsie ja Väinö Reign
Grobn^nit
E. ja W. Räisänen
Vancouver, B . C , 8.3.40.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 24, 1940 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1940-08-24 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki400824 |
Description
| Title | 1940-08-24-11 |
| OCR text | 1940 LAUANTAINA, ELOKUUN 24 PÄIVÄNÄ Sivu U Aina taiHMsu^j^^ Hi isiä KIRJEENVAIHTOJy Erään kahvilan edessä Kansas Ci-t>^ on aina poikanen, joka ottaa muistiin kaikkien siinä pysähtyvien autojen tiiimerot. Miksikähän? Siksi, että se kannattaa. Kahvilan omistaja on selittänyt asian näin: •l^laksamalla sentin saamme tietää autojenn e r e k i s teröimistoimistostä kunkin auton omistajan nimen ja osoitteen. Heti heidän käytyään kahvilassamme lähetämme heille postikortin, jossa pyydämme heitä saapumaan uudelleen. He -eivät voi käsittää, miten me tunnemme heidät. Tämä tietenkin edistää liikievaihtoa." * * * Olemme nykypäivinä nähneet kaikenlaisia automaatteja, ravintolasta lahtien, mutta har^ra lienee nähnyt oikein automaattista kauppaa; Eräällä Memphisin kai^ppiaalla on' ruokala-jvara- automaatti, joka' toimii seuräa- ^lla tavalla: Tavarat on-asetettu ;ria^te^et4a- ; si^öUduä iaakse.: Ostaja. t^aefe-^^&^liii-länsäTja pistaä-siiJ^y^iä^piS^eiMv^ Tustetun puikon ktiliMn^1ini|aca^ kotiasia. x>le\^an räkääni SiUbin pii- 4dt ?^ttuvat' n i ä ^ seen. ^ =Kun siten ne 'taivarati jcrt^ ostaja haluaa saada, ovat ^ tulleet=«ner- Jkity&si puikolla,; työnnetään puikko eräänlaiseen avaimenreikääh. Puikko yhdistää sähkövirran vatastoon. Siellä ostajan valitsemat/tavarat putoavat vinoon asetetusta säil3rtyspaikas-ta siirtohihnalle, joka kuljettaa ne lopuksi kassaan. Siellä -ne pannaan kääröön. Samalla kirjoittaa koneisto ostajalle laskun. Joku aika takaperin kerrottiin erään englantilaisen gramofoniyhtiön palveluksessa olevan erään neitosen,'jolla sellainen harvmainen- lahja, että kuultuaan kerran jonkun ^ musiikkikappaleen hän ei koskaan imohda sen nimeä. Asiakkaat, jotka kuulevat mieluisan sävelmän, mutta eivät tiedä sen nimeä, menevät vaan neitosen puheelle ja viheltävät pari tahtia, niin saavat levynsä. Toinen namen pystyy hikemaan fihnmauhän vieressä olevaa ääni juovaa kuin kirjaa; sanotaan, että hän on ainoa nainen maailmassa, joka siihen- pystyy, mutta miehiä sen taidon omaäjia on jokunen. Vielä harvinaisempi ominaisuus kerrotaan olevari^Ään Riian-lähellä olevan talonpojan tyttärellä. Tämä tyttö, Inga nhneltään, pystyy lukemiaan toisten samassa huoneessa olevien henkilöiden ajatukset. Ja vielä enemmän, hänellä on omituinen kyky, jonka arvellaan pohjautuvan muistun: hän lausuilee ranskalaisia, saksalaisia ja englantilaisia tekstejä, vaikka ei osaa mitään muuta kuin latinkieltä. Tyttö on kymmenvuotias ja ikäisekseen hieveröinen. ^' -^^^ ^öct puolismta, jotka toisiansa rakastavat, niin sinun pitää siitä Hoito, ikäänkuin tulisit-kirkkaan kesäpäivän onnesta osaUiseksi. Jos hei-nuhteensa jollakin tavoin same- «ce, tulee sinun koettaa heitä lepyttyä, tyynnyuääja osoittaa-JtdUehei- °^ molemminpuoliset etunsa. .Goethe. OMENIEN. PÄÄSYNöITTEN, PCRSI-BSOITTEN JA LUUMUJEN KANNUTUS Kaikkia näitä hedelmiä keitetään sa- 'malla tavalla. Hedelmät kuoritaan, halkaistaan pitkittäin ja siemenkodat poistetaan. Pakataan tiiviisti lasipurkkeihin, joissa on ömanpitävät kannet. Keitetään soke-rlluosta, 1 kup, sokeria ja 2 kup. vettä 10 minuuttia ja kaadetaan kuiunana hedelmien päälle, peitetään löysästi kannella. Purkit asetetaan syvään kattilaan jalustoiden päälle, etteivät kiehuessa mene rikki. Kaadetaan haaleaa vettä 2j3 purkin korkeudelta, kattila asetetaan tulelle ja annetaan hiljalleen ruveta kiehumaan kansi päällä. Annetaan kiehua tasaisesti, otetaan kansi pois yksi kerrallaan ja pxurkit täytetään kiiluvalla sokeriliuoksella. Pannaan kaiinet 'päälle ja annetaan jäähtyä. Jäähdyttyä tiivistetään vielä kannet ja ^katsotaan, että ne ovat ilmanpitäviä. Jos hedelmät keitetään kattilassa, valmistetaan ensin sokeriliuos. 1 kup. sokeria, 2 kup. vettä kiehutetaan, pidetään kuumana, vaan ei keitetä. Hedelmät kuoritaan, halkaistaan ja poistetaan . siemenkodat. KZiehuva sokeriliuos kaadetaan hedelmien päälle ja aime-taan hiljalleen kiehua kunnes ovat pehmeitä. Parempi keittää vähempi kerrallaan, että kypsyvät tasaisesti. Pannaan kituvana lämmitettyihin purkkeihin. Omenoihin voi kä3^tää mausteeksi kaneelia tai vanUjaa. • *• * , • BAPARFEBnNTKANNUTUS Raparperin -varret huuhdotaan Onie- Itmmmin nuorten) ja palotellaan fcuori- :^npiätta. Otetaan 1 kup. sokeria, 2 kup. ^jrc^arperia;,pannaani kerroksittain as-rtiaan^ jossa^avat olla seuraavaan päi-fVäänilJiGmi keitetään -kokoo sakeaksi, /raparperit pannaan sekaan Ja keite- 4iään hiljalleen kunnes näyttävät kirk- - kailta^ Äaadetaan kuumana purkkeihin suljetaan kannet. • • Ihnan sokeria: -^pölotisllut raparperit -pakataan lJurkkeihto, täytetään - Icyl- .TOällä vedellä :jä annetaan seisoa noin 10 aninuuttia.-Siivua vesi pois ja täytetään imdelleen kylmäflä vedellä, ettei ilmakuplia j M . K ^ ja kannet asetetaan päälle. Karviaismarjoja voi laittaa samalla tavalla. Tammakö Tai vaalea kananliha on parempaa, kumpaa olisi Ostettava? Tavallisesti valitaan vaalea. Yhdysv. maanviljelysviraston vuosikirjassa kui-^s: tenkin suositellaan tummaa kananlihaa • -G-vitamiinin vuoksi, jota siinä on enem- . män kuin vaaleassa lihassa. G-vita-miini on hyvää "Vajavaisuustauteihm" sellaisiin kuin esim. sokeuttava sihnä-heikkous. * • • • • JäZokeilut ovat osoittaneet, että 50 prosenttiin saakka mineraaleja ja suu- ^ OVlÄj on perustettu Kaarle IX k^jrstä 1605 ja saanut kaupungin- •/öikeudet 1610. Asukkaita v. 1815 3,- 543, V.; 1860 7,018, v. 1936 26,446. Aikoinaan Suomen neljänneksi suurin kaupunki, nykyään tuontikaupunki-lia Vaasaa pienempi, mutta vienti-kaupunkina (puutavaroita) sitä suurempi. ' Teollisuuskaupunkina kahdeksas. Siellä on pohjoismaiden suurin nahkatehdas. oOo VIIME KEVÄT on upeiden Amerikan mantereen sääasemien mukaan ollut märempi kuin kymmeniin vuosiin, esim. Massachusettsissa SO vuoteen. • oOo Jos palkka maksettaisiin kullekin ansionsa mukaan, niin voi, ajatus on liian hämmästyttävä! Muonamies Jerken vaimo. -oOo Jos kaikki muu on mennyt, mutta toivo jäänyt, silloin on varmaa, että aurinko paistaa vielä huomennakin. Wagner. —oOo Elämä ei anna lahjaksi — pettymyksiäkään; niistä juuri useimmiten maksetaankin hinta, jota joutuu suorittamaan läpi elämän.— I^ti. Ti cisa kasviksen vitamiineja voi jäädä keittoveteen. Tuuleentvmut alfalfa, joka on silputtu hyvin lyhyeksi ja pakattu hyvin säilöön ^ hyvää ja maukasta säilörehua. Märkänä poimitut marjat pilaantuvat he.potmnin, Joten ne olist saatava heti myydyksi tahi fcäyte^ksi. Kuivana poimitut marjat on pidettävä viileässä paikassa. Jotta ne jonkun aikaa säilyvät hyvinä, mutta jOs lämpömäärä on kovin alhainen, esim. alle 40 «steen P., ilmaantuu niihin varastosta ottamisen jälkeen kosteutta. Joka vaikuttaa saman kviin märkänä poiminmen. joten ne pilaantuvat pian. Liinavaatetta, esim. lakanaa ostaessa saa jonkinlaisen "käsityksen sen kestävyydestä, ktm katsoo sitä valoa vasten. Kestävämmässä kankaassa ovat loimet ja kuteet tasakokoisia ja tiheämmässä kuin löyhässä kankaassa. Aura: -Kyliä-kelpaavat. Ensi numerossa ensimmäinen ja sitten tojnen. ff. H—iai Aihe on niin paljon käytetty, että A^aatii aivan erikoisen sanonut taidon, jos mielii että Se maistaa. SÄHKÖUUNIN keksi Despretz v. 1840. .- Yhtyneet elämäMovereiksi tomlleen Vancouver, iSouth WelIm(gton,^/B.C. mi tm^avät Mrs. Ida Ström Tim Maasanen Walter Maasanen Elenora Sloon E.Kiemi Olavi Ylitalo Lisi ja Heikki Kangas Mikko Terävä H. Lemmetty V. Rahikko A. Jaakkola Mr, ja Mrs; Hermanson Mr. ja Mrs.-WTO. Mattson Lilian Luoma Ida ja Mae Johnson Tyyne ja Aappo- Karmekangas Laina ja \Vm. Uusitalo Hedvig Ihaksi Hilma ja John Kari "Hilma jä E. Ihaksi . Ellen ja Wilful Gustason Miriam Puska Laina ja Martin Hilma Puttonen Lyydi ja Albert Tuominen T., K. ja M. Suojanen Mr, ja Mrs. H. Arfman Bertha ja Uuno Söderholm ja perhe iTma; Ida ijä A*.;^Grenliind Elna; Eric ja Eino Antilla Mary ja YTJÖ Niemi S. Heikkilä A. Puttonen ja perhe George ja Sara Antilla Martin, Saima ja Martti Salo:J *Toivo Boren Mr. ja Mrs. J. V. Hull Mr. ja Mrs. G. Johnson M. Jokinen Mr. ja Mrs. K. Nieminen, 950 Nootka St. Mrs. W. A. Niemi H. Kielinen E- Simonen Mrs. Lempi Myrtti ja perhe Mr. ja Mrs. Marjamaa Anna ja Armas" Rompainen Mary Ericson Ida ^ Salonen, ei Oskaria ' Florence ja Eliina Holm Selma ja Matti Heikkilä Yrjö, Julia ja J. Aalto Mrs.' A; Kinnunen Mrs. A. Piiska J., L., A. ja L. Majalahti Doreen ja Elmer Ihaksi Arnold, Fanny ja John Lind JRauha ja Arvid Wais Aarne ja Eva Rantala J. Aura I Mr. ja Mrs. Andersoii K. Tybeck Hflma Weite Sandra Saatela May ja JFanny Blom L. ja M. Juola H. Kippo Mrs. H. Johnson Mrs. H. Suonperä J. W. Salo pestrin Lisi Mrs. M. Savola Mr. ja Mrs. Wepsälä Maria Laine Hilja Toikka Aili ja T. Maunus li. Swanson Antti ja Elvira Kotila Eino Marsell A- Namonka M. Varila ja perhe J. Niemi J. Autio Martti Hihnala W. Mattson Vieno ja Kalle öystilä M . Vainio A. Laukkonen T. Elivi Mary Cuilen M. ja E. Suojanen W. Heikkilä . Lydia Puuperä Kaarlo Vuorinen J. JJäyhä M. Kekäläinen Premier, B.C. Leo Lindgren Mrs. Sandell Airio ja Selma Arvi Kivi D. M. N. Vatunki W. A. Laine L Raappana Mamie Heino A. M . A, Nurmi J. Sato ja perhe D., A. ja V. Arola Hilma ja Kalle Laine yj Y. Mutta ja perhe. Elsie ja Väinö Reign Grobn^nit E. ja W. Räisänen Vancouver, B . C , 8.3.40. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1940-08-24-11
