1940-08-24-07 |
Previous | 7 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
1940 L A U A N T A I N A , E L O K U U N 24 PÄIVÄNX Sivu 7
niä miehiä, yläpuoU niumista pai
Jaana. Vartija saj3oi>Taminisaareen
tuotavan useimmista Suomen vankiloista
keuhkoöutiset, sen turv^Uisen
amaston takia (vankUa sijaitsee komean
männikön keskellä) j a nuo a i tauksessa
olevat miehet ovat osa vankilan
keuhkotautisista.
Vihdoin olimme rakennuksessa, johon
on ehkä vaikeampi päästä kuin
Hitlerin puheille, nimittäin rakennuk-missä
säilytetään poliittiset
Johtajan lausunnon mukaan
Osaatteko pukua?
ihmeellistä» ettei ihmisen ääntä
hoideta. Pidetään tärkeänä
moitteetonta ulkoasua, hoidetaan
vaatteita ja ulkonäköä, mutta ääni
saa jäädä oman onnensa varaan- Ja
n i in onkin jouduttu siihen, että kaikk
i a l l a tapaa äänisairaita ihmisiä. K u ka
sihahtelee kuin saunan kiuas, kuka
vikisee lipeäkalan äänellä. Mätä-äänisten
joukko on suuri, noin puo-puTjeeii
j a huulten profiiliasennoista
eri äänteitä ä ä n e t t ä ^ . Tällaista
röntgen\'alokuvausta ei ole aikaisemmin
suoritettu muualla kuin Saksassa,
Hollannissa, Itävallassa j a Amerikassa.
Mainittakoon, että on keksitty
myös röntgen-äänifilmii jonkai avulla
voidaan nähdä läpivalaistut puhe>
elintai liikkeet j a kuulla sanialla hetkellä
syntynjt ääni. Puheen sävelkulku
a i d a a n myös nykyään A-^IO-kuvatä
käyrän muotoon paperinau-halle,
koehenkilön tarvitessa vain
''puhutella-' mikrofonia.
sessa,
vangit
^lin kahdeksaan vuoteen ensinunäi- leen miljoonaan henkeen se suöma-nensiviilihenkilö,
joka päästettiin tä- Iäistenkin keskuudessa nousee. Ja tähän
rakennukseen. Lähimmät veri- hän joukkoon eivät vielä kuulu my-sukulaisetkin
tapaavat vangit, yksi kät ja sellaiset, joiden äänisairaudet
kerrallaan, odotushuoneessa. "Selli- . ovat vakavampaa laatua. Tämä puo-rakennukseen
ei yksmkertaisesti las- limiljoonainen äänisairasten armeija
keta ketään", toisti johtaja. piipittää, korisee, sihahtelee, honottaa
Puhelin kjnnmenien poliittisten tai käyttää muuten ääntään väärin*
vankien kanssa j a käväsin sisällä a i - Heidän äänisairautensa voitaisiin pa-nakin
15—18 kopissa eli sellissä. T e in rantaa, jos he itse olisivat tietoisia
sen huomion, että vaikka poliittiset sairaudestaan ja jos olisi riittävästi
vangit pidetäänkin nom tarkasti eris- parantajia. Ja ennen kaikkea jos
tett>nä muusta maailmasta, on heillä yleensä tämän luontoista äänisairaut-paljon
sellaisia etuoikeuksia, joita ei ta pidettäisiin todella sairautena,
ole rikosvangeilla. Useammassa ko- Kouluissa olisi äänisairauksien papissa
tapasin ystävien j a sukulaisten rantaminen aloitettava. Jokaisessa
lähettämiä hedelmiä. Tupakkaa nä- kansa- ja oppikoulussa pitäisi ainakin
kyi koppien hyll3allä olevan useam- yhden opettajista kyetä korjaamaan
paa eri lajia ja myöskin sanomalehtiä oppilaitten puhevikoja ja ohjata, pi-ja
kirjoja saavat he lukea enemmän kealla tavalla puhumaan. Tällaisia
ja useammanlaisia kuin rikosvangit, opettajia on aivan vähäinen määrä.
Tapasinpa parissa kopissa e n g l a n n i n J a valitettavan suuri on sellaisten
kielistäkin kirjallisuutta. opettajien joukko, jotka tietämättään
Kun olin tarkastellut kaikki mikä opastavat oppilaita näissä asioissa ai-oli
tarkastelemisen arvoista, yksinpä van väärin. Niinpä eräskin oppikou-saunankin,
pyysi johtaja minua ko- lun opettaja sanoi tyttöoppilaalleen:
tiinsa kahville. Otin luonnolhsesti- "Kyllä sinulla ääntä on, kunhan vain
kin pyynnön mielihyvin vastaan. saisit sen hiukan naisellisemmaksi."
yksi miellyttävä tapa, jonka huo- Ja tytöllä oli mitä kaunein tumma
mioin niissä kymmenissä parantolois- alttoääni. Opettajansa kehoitusta
sa, mielisairaaloissa ja vankiloissa, noudattaen tyttö alkoi naisellistaa
joissa Suomessa kävin, o l i kestitsemi- ääntään ja oppi pian ihmeellisen kaa-nen.
Ihan poikkeuksetta tarjottiin jo- kattavan puhetavan. Kunnes vihdoin
kaisessa laitoksessa 4—6 tunnin olo- koulun päätyttyä tuli ihmisiä, jotka
ajallani ainakin yksi ateria ja kah- opastivat tytön oikeille jälille. Anka-via
pari ja kolmekin kertaa. Lieköhän ralla työllä unohtui kaakattaminen.
K i r j . E S T E R K A L L B E RG
sitten ollut mainostusta tai mitä?
Illansuussa otin itselleni huoneen
ainoasta Tammisaaressa olevasta ho-,
tellista. Sanoin hotellin , palvelijalle
meneväni käväsemään Hankoniemessä
ja tulevani takaisin vasta myöhään.
Kun sitten, ehkä hieman y li
puolen yön, soitin hotellini ovikelloa,
ei ovea avattukaan. Soitin uudelleen
ja uudelleen, mutta samalla tuloksella.
Olivat luultavasti vuokranneet
minulle luvatun huoneen jollekin toiselle
matkailijalle, kun viivähdin ja
kun kerran kaikki huoneet oli .vuokrattu,
niin mitäs turhia sitä keskellä
yötä nousee ylös kenellekään ovia
aukaisemaan. Soitin vielä parin mat-kailijakodin
ovikelloa, mutta kumpai-sessakin
nukuttiin.
ja tj^östä tuli eräs huomatuimmista
ja etevimmistä laulajistamme.
Äänisairauksia on parannettava.
Vuosi vuodelta merkinnee tässä alati
kiristyvässä maailman menossa ääni
yhä enemmän ja enemmän. Äänellä
myydään ja ostetaan, äänellä haetaan
paikkoja ja äänellä voidaan hallita
k i n . Eihän nykyaikana kukaan voine
niin eristäytyneenä työkammioonsa
sulkeutua, ettei joutuisi kosketuksiin
muiden ihmisten kanssa ja silloin tarvitaan
ääntä.
Fonetiikkaa eli oppia ääntämisestä
on Suomessa tutkittu tieteenä vuodesta
1891 lähtien, jolloiu aloitettiin
myös fonetiikan opetus Helsingin " Y l i opistossa.
Tämän alan professuuri
perustettiin kuitenkin vasta v. 1921.
npiTTÖ tuli jostain sivukaduilta
ja vilahti Broadwayn keinuvaan,
kiehuvaan ihmiskuiluun kuin yksi tuhansista
valokielistä, joita iltaisin
tanssi tämän suupkadun yllä. Oli j ä ä tävän
kylmä, tytön hengitys upposi
pakkaseen hohtavana kierteenä venyen
suippenevaksi viiruksi. Häntä
tyrkittiin ja hän tyrkki vastaan huomaamatta
sitä lainkaan. .\ina kun
hänellä oli aikaa, hän vaelsi Broadwayllä
yhtenä tuntemattomana, värisevänä
pisarana suuressa meressä.
Tälläkään hetkellä ei ollut olemassa
mitään häiritsevää, ei tuskastuttavan
niukkaa toimeentuloa, ei oikullisia
potilaita, ei lady Joania, joka odotti
häntä puolen tunnin kuluttua. Hänen
edellään taivalsi kaksi neekeriä
ruudukkaissa ulstereissaan.
Silloin tällöin hän liukui syrjään
ihmisvirrasta, mutta sukelsi siihen
jälleen. Erään kerran hänet työnnettiin
melkein kiinni näyteikkunan ruutuun.
Hän jäi paikoilleen tuijottaen
ihastuneena näytteille asetettujen tavaroiden
maailmaa. Hänen näin ollessaan
kiintynyt näkemäänsä hän ei
lainkaan huomannut viereensä asettunutta
mieshenkilöä, joka silmäili
häntä tarkkaavasti. Vasta tuntiessaan
merkillisen makean tuoksun tulvivan
sieraimiinsa hän katsahti ylös. Mutta
mies oli jo silloin hänessä kiinni painaen
salamannopealla liikkeellä nenäliinaa
hänen kasvoilleen. Tyttö horjahti
tahtomattaan, hätäinen huuto
kuoli kadun raivokkaaseen m e l u u n . ..
kukaan ei ennättänyt kiinnittää huomiotaan
tämän näennäisen pahoinvointikohtauksen
kulkuun . . . Tyttö
oli ammatiltaan uimaopettaja elättäen
sesonkien välillä itseään 'hieromalla
rikkaita vanhenevia naisia. Hän siis
jännitti vielä lihaksensa j a yritti vimmatusti
puolustautua . . . Mutta mies
turvautui johonkin tuntemattomaan
nopeaan liikkeeseen, ja tyttö retkahti
hänen . käsivarsilleen kuin mytty.
Tarkkaävampi huomioitsija olisi kenties
nähnyt tytön tekevän oikealla o l kapäällään
pienen puristavan eleen,
mutta mies ei kiireissään sitä keksinyt.
Sivukadulla odottanut mus
auto avautui kuin vartioiva silmä
sulkeutui jälleen. .\uto vieri nopeasti
tiehensä.
Ajomatkan kestäessä lojuessaan
epämukavassa asennossa auton nurkassa
tyttö selvitteli itselleen tilannetta.
Huumausaine ei ollut ennättänyt
tehdä tehtäväänsä, hän oli varonut
hengittämästä sitä voimakkaasti.
JMiehen nopeus ja voima olivat k a i l o pulta
ratkaisseet. Tyttö tunsi vain
raivoisaa suuttumusta ryöstön johdosta
— pelko oli vielä kaukana.
Lady Joan odotti häntä, hän oli tuottoisin
potilas, mitä tytöllä oli,-hänestä
riippui oikeastaan tytön koko toimeentulo.
Mitä tapahtuisikaan, jos
tyttö ei s a a p u i s i . . , Auton keinahtaessa
hän vaistomaisesti toisti tuon
pienen eleen puristaen tiukemmin o i keaan
kainalokuoppaansa kovaa esinettä.
Se oli pienoiskokoinen revolveri,
johon hänen oli kerran ollut turvauduttava
palatessaan iltamyöhällä
työstään asuntoonsa. Sillä kertaa se
oli hänet pelastanut. — Tavan takaa
mies painoi nenäliinaa hänen kasvoilleen,
mutta tyttö puri hampaansa y h teen
ja pidätti hengitystään . . .
Lopulta auton vauhti hidastui. Nyt
kierrettiin vielä kulmaus, sitten tuli
nopea pysähdys. Ovi ponnahti auki,
kahdet kädet tarttuivat tyttöön ja
hänet nostettiin ylös. Hän heittäytyi
täysin hervottomaksi. Luomiensa
raosta hän näki vilahduksen kadusta
jätälösta" ja "käsitti olevansa kiinalaisessa
kaupunginosassa. Suuret kou-
Mitäs minä nyt teen? Voisihan sitä Fonetiikkaa on tutkittu fysiologian
istua puiston penkilläkin lämpimän tai akustiikan osana sekä kielitieteerf
kesäyön, mutta pitkäksi taitaisi se yö tai lääketieteen tarkoitusperiä silmäl-siinä
venyä. läpitäen. Käytännölliseen elämään
Kävelin ja kävelin ja sattumalta soveltammen on jäänyt vähempiar-huomasin
erään rakennuksen oven voiseksi ja kuitenkin juuri tämän tie-päällä
sanan: "Poliisilaitos". teen avulla kyettäisiin pääsemään
Astuin sisään tähän laitokseen, jo- myös h3rviin tuloksiin äänisairauksien
ka samalla kertaa oli kaupungin put- parantamisessa.
Tiskin takana torkkuva poliisi Uraauurtava ja ensimmäinen poh-tysyi,
mitä haluan näin myöhään, joismaissa ja varsin erikoislaatuinen
Selitin hänelle minkälaisessa tukalas- omalla alallaan on se tutkimustyö, jo-sa
asemassa olen. " O n k o v a u n i , mut- ta maisteri Antti Sovijärvi on suota
ei ole paikkaa mihin päänsä kai- rittanut fonetiikan alalla tohtorin-
^ t a i s i . Enkö voisi täällä putkassa väitöskirjaansa varten. Väitöskirjan
viettää tätä aamuyönä?" kysäsin. nimi on "Suomen kielen äänteiden fy-
Tarkastettuaan passini, sanoi kons- siologis-akustinen analyysi". Maalli-taapeli
hyvänlaisesti ruotsin murteel- kon j a käytännön kannalta katsoen on
"Juu, kyllä herra professori saa tuo äänteiden fysiologinen tutkimus
täällä nukkua", ja hän osoitti nd- erittäm kiintoisa. Punaisen Ristin
J"We nurkkauksessa olevan penkin, sairaalassa Helsmgissä on tätä tutkij
a siinä sitten, kovalla Tammisaaren niustyötä varten röntgenvalokuvattu
putkan penkillä, psattoo päänalasena, puhe-elinten asentoja suomen kieltä
»^uinsenyön^ äännettäessä. Näin on saatu tarkat
:A.-LINDEWALL. vaipuvat kielen, kurkunpään, kita--. Äskettäin valittu Cuban presidentti Fulgensio Balista autossaan.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 24, 1940 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1940-08-24 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki400824 |
Description
| Title | 1940-08-24-07 |
| OCR text | 1940 L A U A N T A I N A , E L O K U U N 24 PÄIVÄNX Sivu 7 niä miehiä, yläpuoU niumista pai Jaana. Vartija saj3oi>Taminisaareen tuotavan useimmista Suomen vankiloista keuhkoöutiset, sen turv^Uisen amaston takia (vankUa sijaitsee komean männikön keskellä) j a nuo a i tauksessa olevat miehet ovat osa vankilan keuhkotautisista. Vihdoin olimme rakennuksessa, johon on ehkä vaikeampi päästä kuin Hitlerin puheille, nimittäin rakennuk-missä säilytetään poliittiset Johtajan lausunnon mukaan Osaatteko pukua? ihmeellistä» ettei ihmisen ääntä hoideta. Pidetään tärkeänä moitteetonta ulkoasua, hoidetaan vaatteita ja ulkonäköä, mutta ääni saa jäädä oman onnensa varaan- Ja n i in onkin jouduttu siihen, että kaikk i a l l a tapaa äänisairaita ihmisiä. K u ka sihahtelee kuin saunan kiuas, kuka vikisee lipeäkalan äänellä. Mätä-äänisten joukko on suuri, noin puo-puTjeeii j a huulten profiiliasennoista eri äänteitä ä ä n e t t ä ^ . Tällaista röntgen\'alokuvausta ei ole aikaisemmin suoritettu muualla kuin Saksassa, Hollannissa, Itävallassa j a Amerikassa. Mainittakoon, että on keksitty myös röntgen-äänifilmii jonkai avulla voidaan nähdä läpivalaistut puhe> elintai liikkeet j a kuulla sanialla hetkellä syntynjt ääni. Puheen sävelkulku a i d a a n myös nykyään A-^IO-kuvatä käyrän muotoon paperinau-halle, koehenkilön tarvitessa vain ''puhutella-' mikrofonia. sessa, vangit ^lin kahdeksaan vuoteen ensinunäi- leen miljoonaan henkeen se suöma-nensiviilihenkilö, joka päästettiin tä- Iäistenkin keskuudessa nousee. Ja tähän rakennukseen. Lähimmät veri- hän joukkoon eivät vielä kuulu my-sukulaisetkin tapaavat vangit, yksi kät ja sellaiset, joiden äänisairaudet kerrallaan, odotushuoneessa. "Selli- . ovat vakavampaa laatua. Tämä puo-rakennukseen ei yksmkertaisesti las- limiljoonainen äänisairasten armeija keta ketään", toisti johtaja. piipittää, korisee, sihahtelee, honottaa Puhelin kjnnmenien poliittisten tai käyttää muuten ääntään väärin* vankien kanssa j a käväsin sisällä a i - Heidän äänisairautensa voitaisiin pa-nakin 15—18 kopissa eli sellissä. T e in rantaa, jos he itse olisivat tietoisia sen huomion, että vaikka poliittiset sairaudestaan ja jos olisi riittävästi vangit pidetäänkin nom tarkasti eris- parantajia. Ja ennen kaikkea jos tett>nä muusta maailmasta, on heillä yleensä tämän luontoista äänisairaut-paljon sellaisia etuoikeuksia, joita ei ta pidettäisiin todella sairautena, ole rikosvangeilla. Useammassa ko- Kouluissa olisi äänisairauksien papissa tapasin ystävien j a sukulaisten rantaminen aloitettava. Jokaisessa lähettämiä hedelmiä. Tupakkaa nä- kansa- ja oppikoulussa pitäisi ainakin kyi koppien hyll3allä olevan useam- yhden opettajista kyetä korjaamaan paa eri lajia ja myöskin sanomalehtiä oppilaitten puhevikoja ja ohjata, pi-ja kirjoja saavat he lukea enemmän kealla tavalla puhumaan. Tällaisia ja useammanlaisia kuin rikosvangit, opettajia on aivan vähäinen määrä. Tapasinpa parissa kopissa e n g l a n n i n J a valitettavan suuri on sellaisten kielistäkin kirjallisuutta. opettajien joukko, jotka tietämättään Kun olin tarkastellut kaikki mikä opastavat oppilaita näissä asioissa ai-oli tarkastelemisen arvoista, yksinpä van väärin. Niinpä eräskin oppikou-saunankin, pyysi johtaja minua ko- lun opettaja sanoi tyttöoppilaalleen: tiinsa kahville. Otin luonnolhsesti- "Kyllä sinulla ääntä on, kunhan vain kin pyynnön mielihyvin vastaan. saisit sen hiukan naisellisemmaksi." yksi miellyttävä tapa, jonka huo- Ja tytöllä oli mitä kaunein tumma mioin niissä kymmenissä parantolois- alttoääni. Opettajansa kehoitusta sa, mielisairaaloissa ja vankiloissa, noudattaen tyttö alkoi naisellistaa joissa Suomessa kävin, o l i kestitsemi- ääntään ja oppi pian ihmeellisen kaa-nen. Ihan poikkeuksetta tarjottiin jo- kattavan puhetavan. Kunnes vihdoin kaisessa laitoksessa 4—6 tunnin olo- koulun päätyttyä tuli ihmisiä, jotka ajallani ainakin yksi ateria ja kah- opastivat tytön oikeille jälille. Anka-via pari ja kolmekin kertaa. Lieköhän ralla työllä unohtui kaakattaminen. K i r j . E S T E R K A L L B E RG sitten ollut mainostusta tai mitä? Illansuussa otin itselleni huoneen ainoasta Tammisaaressa olevasta ho-, tellista. Sanoin hotellin , palvelijalle meneväni käväsemään Hankoniemessä ja tulevani takaisin vasta myöhään. Kun sitten, ehkä hieman y li puolen yön, soitin hotellini ovikelloa, ei ovea avattukaan. Soitin uudelleen ja uudelleen, mutta samalla tuloksella. Olivat luultavasti vuokranneet minulle luvatun huoneen jollekin toiselle matkailijalle, kun viivähdin ja kun kerran kaikki huoneet oli .vuokrattu, niin mitäs turhia sitä keskellä yötä nousee ylös kenellekään ovia aukaisemaan. Soitin vielä parin mat-kailijakodin ovikelloa, mutta kumpai-sessakin nukuttiin. ja tj^östä tuli eräs huomatuimmista ja etevimmistä laulajistamme. Äänisairauksia on parannettava. Vuosi vuodelta merkinnee tässä alati kiristyvässä maailman menossa ääni yhä enemmän ja enemmän. Äänellä myydään ja ostetaan, äänellä haetaan paikkoja ja äänellä voidaan hallita k i n . Eihän nykyaikana kukaan voine niin eristäytyneenä työkammioonsa sulkeutua, ettei joutuisi kosketuksiin muiden ihmisten kanssa ja silloin tarvitaan ääntä. Fonetiikkaa eli oppia ääntämisestä on Suomessa tutkittu tieteenä vuodesta 1891 lähtien, jolloiu aloitettiin myös fonetiikan opetus Helsingin " Y l i opistossa. Tämän alan professuuri perustettiin kuitenkin vasta v. 1921. npiTTÖ tuli jostain sivukaduilta ja vilahti Broadwayn keinuvaan, kiehuvaan ihmiskuiluun kuin yksi tuhansista valokielistä, joita iltaisin tanssi tämän suupkadun yllä. Oli j ä ä tävän kylmä, tytön hengitys upposi pakkaseen hohtavana kierteenä venyen suippenevaksi viiruksi. Häntä tyrkittiin ja hän tyrkki vastaan huomaamatta sitä lainkaan. .\ina kun hänellä oli aikaa, hän vaelsi Broadwayllä yhtenä tuntemattomana, värisevänä pisarana suuressa meressä. Tälläkään hetkellä ei ollut olemassa mitään häiritsevää, ei tuskastuttavan niukkaa toimeentuloa, ei oikullisia potilaita, ei lady Joania, joka odotti häntä puolen tunnin kuluttua. Hänen edellään taivalsi kaksi neekeriä ruudukkaissa ulstereissaan. Silloin tällöin hän liukui syrjään ihmisvirrasta, mutta sukelsi siihen jälleen. Erään kerran hänet työnnettiin melkein kiinni näyteikkunan ruutuun. Hän jäi paikoilleen tuijottaen ihastuneena näytteille asetettujen tavaroiden maailmaa. Hänen näin ollessaan kiintynyt näkemäänsä hän ei lainkaan huomannut viereensä asettunutta mieshenkilöä, joka silmäili häntä tarkkaavasti. Vasta tuntiessaan merkillisen makean tuoksun tulvivan sieraimiinsa hän katsahti ylös. Mutta mies oli jo silloin hänessä kiinni painaen salamannopealla liikkeellä nenäliinaa hänen kasvoilleen. Tyttö horjahti tahtomattaan, hätäinen huuto kuoli kadun raivokkaaseen m e l u u n . .. kukaan ei ennättänyt kiinnittää huomiotaan tämän näennäisen pahoinvointikohtauksen kulkuun . . . Tyttö oli ammatiltaan uimaopettaja elättäen sesonkien välillä itseään 'hieromalla rikkaita vanhenevia naisia. Hän siis jännitti vielä lihaksensa j a yritti vimmatusti puolustautua . . . Mutta mies turvautui johonkin tuntemattomaan nopeaan liikkeeseen, ja tyttö retkahti hänen . käsivarsilleen kuin mytty. Tarkkaävampi huomioitsija olisi kenties nähnyt tytön tekevän oikealla o l kapäällään pienen puristavan eleen, mutta mies ei kiireissään sitä keksinyt. Sivukadulla odottanut mus auto avautui kuin vartioiva silmä sulkeutui jälleen. .\uto vieri nopeasti tiehensä. Ajomatkan kestäessä lojuessaan epämukavassa asennossa auton nurkassa tyttö selvitteli itselleen tilannetta. Huumausaine ei ollut ennättänyt tehdä tehtäväänsä, hän oli varonut hengittämästä sitä voimakkaasti. JMiehen nopeus ja voima olivat k a i l o pulta ratkaisseet. Tyttö tunsi vain raivoisaa suuttumusta ryöstön johdosta — pelko oli vielä kaukana. Lady Joan odotti häntä, hän oli tuottoisin potilas, mitä tytöllä oli,-hänestä riippui oikeastaan tytön koko toimeentulo. Mitä tapahtuisikaan, jos tyttö ei s a a p u i s i . . , Auton keinahtaessa hän vaistomaisesti toisti tuon pienen eleen puristaen tiukemmin o i keaan kainalokuoppaansa kovaa esinettä. Se oli pienoiskokoinen revolveri, johon hänen oli kerran ollut turvauduttava palatessaan iltamyöhällä työstään asuntoonsa. Sillä kertaa se oli hänet pelastanut. — Tavan takaa mies painoi nenäliinaa hänen kasvoilleen, mutta tyttö puri hampaansa y h teen ja pidätti hengitystään . . . Lopulta auton vauhti hidastui. Nyt kierrettiin vielä kulmaus, sitten tuli nopea pysähdys. Ovi ponnahti auki, kahdet kädet tarttuivat tyttöön ja hänet nostettiin ylös. Hän heittäytyi täysin hervottomaksi. Luomiensa raosta hän näki vilahduksen kadusta jätälösta" ja "käsitti olevansa kiinalaisessa kaupunginosassa. Suuret kou- Mitäs minä nyt teen? Voisihan sitä Fonetiikkaa on tutkittu fysiologian istua puiston penkilläkin lämpimän tai akustiikan osana sekä kielitieteerf kesäyön, mutta pitkäksi taitaisi se yö tai lääketieteen tarkoitusperiä silmäl-siinä venyä. läpitäen. Käytännölliseen elämään Kävelin ja kävelin ja sattumalta soveltammen on jäänyt vähempiar-huomasin erään rakennuksen oven voiseksi ja kuitenkin juuri tämän tie-päällä sanan: "Poliisilaitos". teen avulla kyettäisiin pääsemään Astuin sisään tähän laitokseen, jo- myös h3rviin tuloksiin äänisairauksien ka samalla kertaa oli kaupungin put- parantamisessa. Tiskin takana torkkuva poliisi Uraauurtava ja ensimmäinen poh-tysyi, mitä haluan näin myöhään, joismaissa ja varsin erikoislaatuinen Selitin hänelle minkälaisessa tukalas- omalla alallaan on se tutkimustyö, jo-sa asemassa olen. " O n k o v a u n i , mut- ta maisteri Antti Sovijärvi on suota ei ole paikkaa mihin päänsä kai- rittanut fonetiikan alalla tohtorin- ^ t a i s i . Enkö voisi täällä putkassa väitöskirjaansa varten. Väitöskirjan viettää tätä aamuyönä?" kysäsin. nimi on "Suomen kielen äänteiden fy- Tarkastettuaan passini, sanoi kons- siologis-akustinen analyysi". Maalli-taapeli hyvänlaisesti ruotsin murteel- kon j a käytännön kannalta katsoen on "Juu, kyllä herra professori saa tuo äänteiden fysiologinen tutkimus täällä nukkua", ja hän osoitti nd- erittäm kiintoisa. Punaisen Ristin J"We nurkkauksessa olevan penkin, sairaalassa Helsmgissä on tätä tutkij a siinä sitten, kovalla Tammisaaren niustyötä varten röntgenvalokuvattu putkan penkillä, psattoo päänalasena, puhe-elinten asentoja suomen kieltä »^uinsenyön^ äännettäessä. Näin on saatu tarkat :A.-LINDEWALL. vaipuvat kielen, kurkunpään, kita--. Äskettäin valittu Cuban presidentti Fulgensio Balista autossaan. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1940-08-24-07
