1940-08-24-08 |
Previous | 8 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
LAUANmiNA; ELOKUUN 24 PiaVÄNJi
kerot häivähtivät hänen' sifaniinsä ta-lon
seinsUtäj ^tte^
. teen hänen kasvojenki ylh - Hän: repäisi
silmänsä auki peitteen alla, sen
läpi kuulsi valoa, mikäli hänynuiiärsi,
häntä vietiin pitkää käytävää myöten
ja vaistomaisesti hän laski valon heijastukset.
Sitten astuttiin sisään johonkin
lämpimään, tyttö laskettiin
pehmeälle sohvalle, vaate vedettiin
syrjään ja kuiskaavat äänet häipyivät
. . .
Hän lepäsi kotvan aikaa liikahtamatta
epäillen jonkun jääneen huoneeseen
vartioimaan häntä. Mutta
täydellinen hiljaisuus rauhoitti hänet.
Hänen oli oltava rauhallinen ennen
kaikkea. Hän pudotti aseen varovasti
hihaa pitkin alas käteen ja tarkasti
sen huolellisesti. Sitten hän silmäili
ympärilleen, ase oU kätkettävä, samoin
aseen ympärille sidottu dollarin
seteli, yksi miljöonakaupungiti opettama
varokeino sekin — varmasti he
tutkisivat hänet piakkoin. Huoneessa
ei ollut muuta kuin sohva, tuoli ja
pöytä sekä ristikoin suojattu ikkuna-pahanen;
Tyttö mietti hetken, sitten
hän: tarttui; päättäväisesti sohvan pei-tekankaaseen,
repäisi voimakkaasti
eräästä saumasta ja työnsi aseen nopeasti
aukosta sisään.
Melkein samalla hetkellä, oli joku
ilmcstjmyt huoneeseen. Tyttö teeskenteli
heräämistä.. . Tuli ja oli pitkä
luurangonlaiha kiinalainen, joka sil-'
maili häntä jännittyneesti. Tyttä <
esitti pienen epätoivoisen kohtauksen,
jossa oli hyvä annos totuutta. Mies
oli lyhyesti^ sujuvalla englanninkie*
Idla selostanut tilanteen. Se vastasi
täsmälleen tytön olettamuksia. Vastarinta
johtaisi vain eräisiin ylimääräisiin
pikku kärsimyksiin.
Myöhemmin hänelle tuotiin ruokaa
yhtä salaperäisesti. Hän oli 3nrittänyt
pitää silmällä huoneen jokaista sop-pea
keksiäkseen mahdollisen oven,
mutta sitten hän käsitti, että ovia oli
joka puolella ja hänen huomionsa ollessa
suuntautuneena yhtäänne hänet
yllätettäisiin toisaalta . . . Pienellä
tarjottimella oli kuumaa riisiä ja
rauhennettua raakaa sipulia sekä viinilasi.
Tjrttö työnsi tarjottimen luotaan.
Mutta sitten hän mietti, eikö
tarjottimella voisi lyödä ihmistä tunnottomaksi.
Lähempi tarkastus osoitti
tarjottimen kuitenkin vain ohueksi
kumilevyksi. Sitä paitsi, mietti tyttö
katkerasti, jos hän pääsisi ulos tästä
huoneesta, olisi pelastuminen yhä
epävarmaa. Tämä kummallisien hiljainen
talo uhkui vaaraa. *
Lopulta oli kaksi nuorta klinalais-tyttöä
vilahtanut huoneessa. Tyttö
jTitti puhutella, heitä}.. mutta,> toisen^
avatessa suunsa hän peräytyi hä&ähr
taen. Kiinalaistytön suu. ammotti
tyhjänä, heidän kieloisäjoU'katkaistu
— he dvät kyömeet ilmaisemaan mi«
tään. Silloin tytön it^>äinai: toivo
ensi kerran pettfc Konedlisiesti Ma:
antoi tyttöjen tutkia itsensä. Tai^asb-^
tus oli tyydyttävä, mitään, epäiljrttä-vää
ei löytynyt. Punaiset, kiinalais-suut
hymyilivät salaperäisesti. ^— Sin;
Wong odotti, heidän oli kiinihdetta*
va.
Tyttöjen käsien- ja huulienliikkeis-tä
vanki ynunärsi jonkinlaisen päällikön
haluavan nähdäJläntä.^ Voimat^
tomana hän vaipui sohvailei;vieIä.en'
nen huoneesta lähtöä. Kim:hän.kor
hottautui, kyti hänen silmissään mtis-ta
kimallus ja hänen oikea ranteoisa
teki pienra piuristavan liikkeen. lEBin
ei aikonut särkjrä taistelutta.
Sin Wong istui korokkeella silkkisessä
kimonossa suuren- q)äjumalan-kuvan
kaltaisena. Kun valkoinen tyttö
tuotiin hänen eteensä, ei ilmekfuin
monien mutkien kautta kadulle. S
j^ea^a jiaii^jwk^ ka
„4^ia"^a s ä n ^ V, kunnes kadi
lopulta levenivät, val^^^ oli enefnmä
ja Broadvray nieli hänet kohahtaen s
5. -t^.
Miss Mury Espirere ja Mrs. Rutk Comaay, jotka tuotiin New
Yorkin rikosoikeuteen syytettynä siitä, että olivat auttaneet neljää
miestä varastamaan Itävallan arkkikertina Felixin auton.
saansa. —^— •
- Hetkistämyöheminin tyttö kohot
vapisevin käsin kuulotorven kor\-a
leen. Hän oli ollut kauheassa taloss
täsmälleen kaksi tuntia.
— Onko lady Joan tavattavissa
— Yes, Tm. Who is there?
Tyttö mainitsi nimensä.
— Mitä oikeastaan haluatte, tu]
ihmettelevä vastaus.
— Halusin ilmoittaa teille, a
däme, että minut ryöstettiin Broad
•waylläja —
— Oh, nuo jutut tunnetaan, sano
kaa suoraan, että teillä oli kohtaui
jonkun kanssa ja siksi laiminlöitU
työnne. '
— Mutta se ei ole totta, Madame,
minut vietiin autolla kiinalaiskaupun-ginosaan
ja pidettiin siellä kaksi tuntia
— — —
Ja sitten laskettiin pois! Älkää
olko naurettava. Ette pystyisi pääsemään
heidän käsistään.
Mutta minä pääsin, pakenin,
oh, Madäm?, teidän täytyy uskoa minua.
Olenhan aina ollut tsämälli-nen
värähtän3rt jäykillä epäiuhimillisillä
kasvoilla. Tyttö tajusi, että tämä
ihmiskauppias ei ollut milloinkaan
tuntenut sääliä uhrejzian -kohtaan.
Sin Wong viittasi yhdellä sormd-laan,
hänen mustat kylmät silmaösä
peittyivät nahkamaisten luomien alle.
Nuoret kiinalaistytöt hävisivät.
-— Tulkaa lähemmäksi, sanoi Sin
Wong omituisella kaiuttomalla äänellä.
Tjrttö seisoi liikahtamatta ja musta
kimallus hänen silmissään Idmahti
hiukan. Pieni ravistus vain ja revolveri
putoaisi ranteesta alas käteen.
— Tulen kyllä, sanoi hän tukahtuneesti
ja astui askeleen...
—f Seis.
Sin Wongin käsi oli kohonnut ja
vaistomaisesti tyttö peräytyi. Kylmät
silmät tarkastivat häntä läpitunkevina
samalla. kun. julman suun
ympärille hitaasti kuroutui hymyä.
— Olette mieletön, vartijat seuraavat
verhojen takana pienintäkin lii-kettänne.
Luovuttakaa asej muussa
tapauksessa' —
Tyttö ^eiliikahtanuL Kimallus laajeni
hänen silmissään. Kiinalainen
hymyili.yhä. Se oli kummallista jäykkää
^.irvistystä,, siinä oli. kuvaamattomat
määrät jvaa.
Tyttökin käsitti; sen. Tuo myrkky-kääime-.
olir:hävitet^vä, muuten, yhä
nusianuoria tyttöjä laahattaisiin näihin
pesiin.. E i ollut enää kysym^rs yksinomaan
1 hänen., pelastumisestaan.
Paukahdus;; repäisi Umaa,. Sin .Wong
nosti kätensä, mutta se jäi siihen, hän
horjahti, ja putosi äkkiä selälleen ja
alas korokkeelta. Jäykkä irvistys jäi
hänen huulilleen... Kykenemättä liikahtamaan
paikaltaan tyttö tuijotti
kuin. hypnotisoituna jalkoihinsa vie-nnyttä
kammottavaa olentoa.
Taloon tuli äkkiä hiipiviä ääniä.
Tyttö irroittiväkivalloösi katseensa ja
vilkaisi hurjasti ympärilleen^ Ketään
ei näk^^njil.- Ja yhtäkkiä hän havahtui
ja syöksyi verixoja kohti tempaisten
ne syrjäuLn. — Sin Wbng oli valeh-ddlut
tai sitten apurit olivat yksinkertaisesti
hylänneet päällikön rat-kaisevaUa
hetkellä. Tai ehkä tällaisiin
näytelmiin oli täällä totuttu ja
luotettim täydellisesti päällikköön. .
Yhtään ihmistä,ei näk5m5rt. Kummallinen
talo uhkui mykkää vaaraa....
Taakseen katsomatta tyttö
syöksyi käytävään. Hän oli tullessaan
laskenut lamppujen valot ja se
auttoi häntä n^.. Ovi johti todellakin
— Uskon, jos voitte ilmoittaa, missä
olitte vankina?
— ^fadame —
- Siis ette voi. Hyvä. Keksikää
toiste parempi tarina. Minun luokseni
teidän ei enää tarvitse vaivautua
ja pidän ^velvollisuutenani ilmoittaa
tästä myös tuttavilleni. Grood bye.
Kirj. JOEL LEHTONEN
qnOHTORI TÖRSÖ on tullut Pa-risissa
hulluksi.
Sanokaamme: Jumalan kiitos!
Sillä sellainen törsö hän oli jo Suomessakin,
koska hän juoda latkutti
mielettömästi, että vain viimeism hullu
saattoi antautua hänen huiskivan
kirurginveitsensä silvottavaksi.
Mutta Parisissa hän tuli hulluksi ei
juomisen vuoksi, vaan siitä syystä, ettei
Parisissa voi juoda.
Kuinka? Eikö Parisissa voi juoda?
Vai eikö siellä saa juoda nykyään?
Mikä ifameellihen muutos!
Totta siellä on kapakka melkein
liioittdematta sanoen jokais^sa kadunkulmassa.
Kapakka: baari, kahr
vila tai ravintola, ruokapaikka.
Totta siellä pyörivät monetkin Punaiset
myllyt^ hulnrattavat sähkörek-laamejaan
kuin tuulimyllyn siipiä, sä-kenöittävät
kyittiensä päättömiä säb*.
kölamppurivej^^ iskevät silmää valr
kealla, punaisella, helvetinpunals^;
"Ryyppyjä, ryyppyjä! Kaiken muon .
pobjaksija perustaksi ryyppyjä, ryyp-.
pyjä!"
Eikä siellä ryyppyjä kukaan kidlä.
Mutta tohtori Torso ei voi siellä
juoda^ SHhen ei löydy mitään-käy-tännöllistä
mahdollisuutta eikä myöskään.
n.s. aattedlista perustaa.
Puisissa ei ole mitä ryyppäisi.
Tosin jokaisessa piöaimmfesäkin:»
kapakassa noiden kai hyvinkin satojentuhansien
joukossa näkyy kokonainen
kirjasto täysiä puteleita: ainakin
yksi seinä lattiasta kattoon hyllytetty
ja hyll)^ vieri-Viereensä pute-loidut:
tuossa viinejä niitä ja niitl^
tuossa liköörejä vihreitä, ruskeita,
kahvinvärisiä, hannaankissan-värisiä,
tuossa konjakkeja vaikka kuiska mo-nitähtisiä,
tuolta pilkistelee lauhkea
ja lempeä rommi neekerinaamoineen,
tuolta cocktailit, piconit, tuolta palo-viinat,
grappa y.m.; niin miksi luette-loimmekaan?
Se olisi Kserkseen armeijan
laskemista. Ja turhaa: ei niitä
voi juoda. Parisissa ei tohtori Tör=ö
voi juoda!
Hän tulee siellä raittiiksi. Ja tuli-km.
Seuraus: hulluus!
Mitä, juodako viiniä? Portoa, bur-gunderia?
Marjavettä! Vaikka lappaisi
illan ja yön ja aamim, päivän
ja neljä päivää ja yötä, tulos sama:
marjavettä!
Eivätkä ole sen parempia konjakit
ja lievä rommi, eivät liköörit ja bols-sit,
ja samppanja nyt on huonompaa
kuin hämäläinen sahti', jonka jokainen
kunnon talonemäntä osaa puolessa
päivässä keittää.
Ainoastaan pahalta haiskahtavassa
talonpoikaisviinass4, joka saadaan
kaivetuksi esille jostakin häpeämäi-sesta-'
l^ynloukosta, ön kelvolhnen
haisu ja makti sinnq}äin
Ei, Parfait ei voi juodjfc-
I :o-Ju(»natpvät m»ie pääiän. Juominen
jää meikdnpä olutlöräyksek-si,
hiljaiseksi,' rattoisaksi, imtelokäi,
nukuttavaksi; tulosta ei muuta kuin
että lopulta pötkähtäa sänkyynsä, ja
herää siitä liinan pään^rfeyä. Vaikka
vifkott ponnistaisi^ pää yhtä tyhjä.
2ca Jos. juonia<fe kun-niistä epätoivoisella
vaivaÖä^ sattuu Jöytämään vähänkin
pystyvämpiäj — hi«&Än me-nisivätkln
päähäa,' nii» ne tekemät
sm hitaasti: Liian hitaasti, kuhnus-maisesti
— Ktm tdcAc"jotain, niin
tekee! • ajattelee suemalainm. Hän rakastaa
rutakkuutta, sisuah
3:o Varsin vapisuttaa• tohtori TSr-söä,
kun pitäisi valita jokin juoma
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 24, 1940 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1940-08-24 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki400824 |
Description
| Title | 1940-08-24-08 |
| OCR text |
LAUANmiNA; ELOKUUN 24 PiaVÄNJi
kerot häivähtivät hänen' sifaniinsä ta-lon
seinsUtäj ^tte^
. teen hänen kasvojenki ylh - Hän: repäisi
silmänsä auki peitteen alla, sen
läpi kuulsi valoa, mikäli hänynuiiärsi,
häntä vietiin pitkää käytävää myöten
ja vaistomaisesti hän laski valon heijastukset.
Sitten astuttiin sisään johonkin
lämpimään, tyttö laskettiin
pehmeälle sohvalle, vaate vedettiin
syrjään ja kuiskaavat äänet häipyivät
. . .
Hän lepäsi kotvan aikaa liikahtamatta
epäillen jonkun jääneen huoneeseen
vartioimaan häntä. Mutta
täydellinen hiljaisuus rauhoitti hänet.
Hänen oli oltava rauhallinen ennen
kaikkea. Hän pudotti aseen varovasti
hihaa pitkin alas käteen ja tarkasti
sen huolellisesti. Sitten hän silmäili
ympärilleen, ase oU kätkettävä, samoin
aseen ympärille sidottu dollarin
seteli, yksi miljöonakaupungiti opettama
varokeino sekin — varmasti he
tutkisivat hänet piakkoin. Huoneessa
ei ollut muuta kuin sohva, tuoli ja
pöytä sekä ristikoin suojattu ikkuna-pahanen;
Tyttö mietti hetken, sitten
hän: tarttui; päättäväisesti sohvan pei-tekankaaseen,
repäisi voimakkaasti
eräästä saumasta ja työnsi aseen nopeasti
aukosta sisään.
Melkein samalla hetkellä, oli joku
ilmcstjmyt huoneeseen. Tyttö teeskenteli
heräämistä.. . Tuli ja oli pitkä
luurangonlaiha kiinalainen, joka sil-'
maili häntä jännittyneesti. Tyttä <
esitti pienen epätoivoisen kohtauksen,
jossa oli hyvä annos totuutta. Mies
oli lyhyesti^ sujuvalla englanninkie*
Idla selostanut tilanteen. Se vastasi
täsmälleen tytön olettamuksia. Vastarinta
johtaisi vain eräisiin ylimääräisiin
pikku kärsimyksiin.
Myöhemmin hänelle tuotiin ruokaa
yhtä salaperäisesti. Hän oli 3nrittänyt
pitää silmällä huoneen jokaista sop-pea
keksiäkseen mahdollisen oven,
mutta sitten hän käsitti, että ovia oli
joka puolella ja hänen huomionsa ollessa
suuntautuneena yhtäänne hänet
yllätettäisiin toisaalta . . . Pienellä
tarjottimella oli kuumaa riisiä ja
rauhennettua raakaa sipulia sekä viinilasi.
Tjrttö työnsi tarjottimen luotaan.
Mutta sitten hän mietti, eikö
tarjottimella voisi lyödä ihmistä tunnottomaksi.
Lähempi tarkastus osoitti
tarjottimen kuitenkin vain ohueksi
kumilevyksi. Sitä paitsi, mietti tyttö
katkerasti, jos hän pääsisi ulos tästä
huoneesta, olisi pelastuminen yhä
epävarmaa. Tämä kummallisien hiljainen
talo uhkui vaaraa. *
Lopulta oli kaksi nuorta klinalais-tyttöä
vilahtanut huoneessa. Tyttö
jTitti puhutella, heitä}.. mutta,> toisen^
avatessa suunsa hän peräytyi hä&ähr
taen. Kiinalaistytön suu. ammotti
tyhjänä, heidän kieloisäjoU'katkaistu
— he dvät kyömeet ilmaisemaan mi«
tään. Silloin tytön it^>äinai: toivo
ensi kerran pettfc Konedlisiesti Ma:
antoi tyttöjen tutkia itsensä. Tai^asb-^
tus oli tyydyttävä, mitään, epäiljrttä-vää
ei löytynyt. Punaiset, kiinalais-suut
hymyilivät salaperäisesti. ^— Sin;
Wong odotti, heidän oli kiinihdetta*
va.
Tyttöjen käsien- ja huulienliikkeis-tä
vanki ynunärsi jonkinlaisen päällikön
haluavan nähdäJläntä.^ Voimat^
tomana hän vaipui sohvailei;vieIä.en'
nen huoneesta lähtöä. Kim:hän.kor
hottautui, kyti hänen silmissään mtis-ta
kimallus ja hänen oikea ranteoisa
teki pienra piuristavan liikkeen. lEBin
ei aikonut särkjrä taistelutta.
Sin Wong istui korokkeella silkkisessä
kimonossa suuren- q)äjumalan-kuvan
kaltaisena. Kun valkoinen tyttö
tuotiin hänen eteensä, ei ilmekfuin
monien mutkien kautta kadulle. S
j^ea^a jiaii^jwk^ ka
„4^ia"^a s ä n ^ V, kunnes kadi
lopulta levenivät, val^^^ oli enefnmä
ja Broadvray nieli hänet kohahtaen s
5. -t^.
Miss Mury Espirere ja Mrs. Rutk Comaay, jotka tuotiin New
Yorkin rikosoikeuteen syytettynä siitä, että olivat auttaneet neljää
miestä varastamaan Itävallan arkkikertina Felixin auton.
saansa. —^— •
- Hetkistämyöheminin tyttö kohot
vapisevin käsin kuulotorven kor\-a
leen. Hän oli ollut kauheassa taloss
täsmälleen kaksi tuntia.
— Onko lady Joan tavattavissa
— Yes, Tm. Who is there?
Tyttö mainitsi nimensä.
— Mitä oikeastaan haluatte, tu]
ihmettelevä vastaus.
— Halusin ilmoittaa teille, a
däme, että minut ryöstettiin Broad
•waylläja —
— Oh, nuo jutut tunnetaan, sano
kaa suoraan, että teillä oli kohtaui
jonkun kanssa ja siksi laiminlöitU
työnne. '
— Mutta se ei ole totta, Madame,
minut vietiin autolla kiinalaiskaupun-ginosaan
ja pidettiin siellä kaksi tuntia
— — —
Ja sitten laskettiin pois! Älkää
olko naurettava. Ette pystyisi pääsemään
heidän käsistään.
Mutta minä pääsin, pakenin,
oh, Madäm?, teidän täytyy uskoa minua.
Olenhan aina ollut tsämälli-nen
värähtän3rt jäykillä epäiuhimillisillä
kasvoilla. Tyttö tajusi, että tämä
ihmiskauppias ei ollut milloinkaan
tuntenut sääliä uhrejzian -kohtaan.
Sin Wong viittasi yhdellä sormd-laan,
hänen mustat kylmät silmaösä
peittyivät nahkamaisten luomien alle.
Nuoret kiinalaistytöt hävisivät.
-— Tulkaa lähemmäksi, sanoi Sin
Wong omituisella kaiuttomalla äänellä.
Tjrttö seisoi liikahtamatta ja musta
kimallus hänen silmissään Idmahti
hiukan. Pieni ravistus vain ja revolveri
putoaisi ranteesta alas käteen.
— Tulen kyllä, sanoi hän tukahtuneesti
ja astui askeleen...
—f Seis.
Sin Wongin käsi oli kohonnut ja
vaistomaisesti tyttö peräytyi. Kylmät
silmät tarkastivat häntä läpitunkevina
samalla. kun. julman suun
ympärille hitaasti kuroutui hymyä.
— Olette mieletön, vartijat seuraavat
verhojen takana pienintäkin lii-kettänne.
Luovuttakaa asej muussa
tapauksessa' —
Tyttö ^eiliikahtanuL Kimallus laajeni
hänen silmissään. Kiinalainen
hymyili.yhä. Se oli kummallista jäykkää
^.irvistystä,, siinä oli. kuvaamattomat
määrät jvaa.
Tyttökin käsitti; sen. Tuo myrkky-kääime-.
olir:hävitet^vä, muuten, yhä
nusianuoria tyttöjä laahattaisiin näihin
pesiin.. E i ollut enää kysym^rs yksinomaan
1 hänen., pelastumisestaan.
Paukahdus;; repäisi Umaa,. Sin .Wong
nosti kätensä, mutta se jäi siihen, hän
horjahti, ja putosi äkkiä selälleen ja
alas korokkeelta. Jäykkä irvistys jäi
hänen huulilleen... Kykenemättä liikahtamaan
paikaltaan tyttö tuijotti
kuin. hypnotisoituna jalkoihinsa vie-nnyttä
kammottavaa olentoa.
Taloon tuli äkkiä hiipiviä ääniä.
Tyttö irroittiväkivalloösi katseensa ja
vilkaisi hurjasti ympärilleen^ Ketään
ei näk^^njil.- Ja yhtäkkiä hän havahtui
ja syöksyi verixoja kohti tempaisten
ne syrjäuLn. — Sin Wbng oli valeh-ddlut
tai sitten apurit olivat yksinkertaisesti
hylänneet päällikön rat-kaisevaUa
hetkellä. Tai ehkä tällaisiin
näytelmiin oli täällä totuttu ja
luotettim täydellisesti päällikköön. .
Yhtään ihmistä,ei näk5m5rt. Kummallinen
talo uhkui mykkää vaaraa....
Taakseen katsomatta tyttö
syöksyi käytävään. Hän oli tullessaan
laskenut lamppujen valot ja se
auttoi häntä n^.. Ovi johti todellakin
— Uskon, jos voitte ilmoittaa, missä
olitte vankina?
— ^fadame —
- Siis ette voi. Hyvä. Keksikää
toiste parempi tarina. Minun luokseni
teidän ei enää tarvitse vaivautua
ja pidän ^velvollisuutenani ilmoittaa
tästä myös tuttavilleni. Grood bye.
Kirj. JOEL LEHTONEN
qnOHTORI TÖRSÖ on tullut Pa-risissa
hulluksi.
Sanokaamme: Jumalan kiitos!
Sillä sellainen törsö hän oli jo Suomessakin,
koska hän juoda latkutti
mielettömästi, että vain viimeism hullu
saattoi antautua hänen huiskivan
kirurginveitsensä silvottavaksi.
Mutta Parisissa hän tuli hulluksi ei
juomisen vuoksi, vaan siitä syystä, ettei
Parisissa voi juoda.
Kuinka? Eikö Parisissa voi juoda?
Vai eikö siellä saa juoda nykyään?
Mikä ifameellihen muutos!
Totta siellä on kapakka melkein
liioittdematta sanoen jokais^sa kadunkulmassa.
Kapakka: baari, kahr
vila tai ravintola, ruokapaikka.
Totta siellä pyörivät monetkin Punaiset
myllyt^ hulnrattavat sähkörek-laamejaan
kuin tuulimyllyn siipiä, sä-kenöittävät
kyittiensä päättömiä säb*.
kölamppurivej^^ iskevät silmää valr
kealla, punaisella, helvetinpunals^;
"Ryyppyjä, ryyppyjä! Kaiken muon .
pobjaksija perustaksi ryyppyjä, ryyp-.
pyjä!"
Eikä siellä ryyppyjä kukaan kidlä.
Mutta tohtori Torso ei voi siellä
juoda^ SHhen ei löydy mitään-käy-tännöllistä
mahdollisuutta eikä myöskään.
n.s. aattedlista perustaa.
Puisissa ei ole mitä ryyppäisi.
Tosin jokaisessa piöaimmfesäkin:»
kapakassa noiden kai hyvinkin satojentuhansien
joukossa näkyy kokonainen
kirjasto täysiä puteleita: ainakin
yksi seinä lattiasta kattoon hyllytetty
ja hyll)^ vieri-Viereensä pute-loidut:
tuossa viinejä niitä ja niitl^
tuossa liköörejä vihreitä, ruskeita,
kahvinvärisiä, hannaankissan-värisiä,
tuossa konjakkeja vaikka kuiska mo-nitähtisiä,
tuolta pilkistelee lauhkea
ja lempeä rommi neekerinaamoineen,
tuolta cocktailit, piconit, tuolta palo-viinat,
grappa y.m.; niin miksi luette-loimmekaan?
Se olisi Kserkseen armeijan
laskemista. Ja turhaa: ei niitä
voi juoda. Parisissa ei tohtori Tör=ö
voi juoda!
Hän tulee siellä raittiiksi. Ja tuli-km.
Seuraus: hulluus!
Mitä, juodako viiniä? Portoa, bur-gunderia?
Marjavettä! Vaikka lappaisi
illan ja yön ja aamim, päivän
ja neljä päivää ja yötä, tulos sama:
marjavettä!
Eivätkä ole sen parempia konjakit
ja lievä rommi, eivät liköörit ja bols-sit,
ja samppanja nyt on huonompaa
kuin hämäläinen sahti', jonka jokainen
kunnon talonemäntä osaa puolessa
päivässä keittää.
Ainoastaan pahalta haiskahtavassa
talonpoikaisviinass4, joka saadaan
kaivetuksi esille jostakin häpeämäi-sesta-'
l^ynloukosta, ön kelvolhnen
haisu ja makti sinnq}äin
Ei, Parfait ei voi juodjfc-
I :o-Ju(»natpvät m»ie pääiän. Juominen
jää meikdnpä olutlöräyksek-si,
hiljaiseksi,' rattoisaksi, imtelokäi,
nukuttavaksi; tulosta ei muuta kuin
että lopulta pötkähtäa sänkyynsä, ja
herää siitä liinan pään^rfeyä. Vaikka
vifkott ponnistaisi^ pää yhtä tyhjä.
2ca Jos. juonia |
Tags
Comments
Post a Comment for 1940-08-24-08
