Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 15, 1954

              (KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI)
xymxrtrt the only Finnish Uterary week]y In Oanadft
PUbUshed and prlnted by the Vapaus Publishing Company
UmKed. 100-102 E lm Street We8t. Sudbury. Ontario,
n^istered at the Post Office Department. Ottawa, as
Mcood class matter.
Liekki ilmestyy JokBisen viikon lauantaina 13 sivuisena,
•liitt&en parasta Jcaunokirjailjsta Ja tieteellistä luettavaa.
TILAUSHINNAT: YHDYSVALTOIHIN:
1 vuosikerta $4.50
6 kuukautta 2.6S
IVttosikarU ..$3.50
• kuukautta 3.00
S kuukautta 1.25
SUOMEEN J A MUUALLE ULKOMAILLE
l vuosikerU $5.00 6 kuukautta 3.75
ILMOITUSHINNAT:
tS senttift palstatuumalU. Halvin kUtosilmoltus $3.00. Kuo-lemanilmoitus
$3.00 Ja sen yhteydessä JQlkaistava muisto-
Tftrsy $li00 la kiitos $2.00 Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.50.
Brlkoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien
on lähetettävä maksu etukäteen.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
Kaikki Liekille tarkoitetut ma ksuosoit ukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja Ja painaja: Vapaus Publishing Company Limi­ted.
100-102 Elm Street West. Sudbury. Ontario.
Toimittaja: J . W. Saari.
Asiamiehiile myönnetään 15 prosentin palkkio.
LIEKKI
P. O. B O X 69 SUDBUJIY. ONT.
Toimituksen kulmasta
Äs'kettäin j u l k a i s t i i n Vapaudessa eräs h y v i n , ajankohtai­nen
t o i m i t u s k i r j o i t u s . Koska asia, j o t a mainitussa k i r j o i t u k -
sessii käsitellään, on erittäin tärkeä k a i k i l l e suomalaisille,
julkaisemme mainitun t o i m i t u s k i r j o i t u k s e n kokonaisuudes­s
a a n :
'>j(eillä Canadan suomalaisilla on täysi s y y y k s i t y i s e s t i ja
yhteisesti kiinnittää enemmän huomiota keuhkotaudin vas­tustamiseen
j a nimenomaan itsemme suojelemiseen tätä t a u t ia
vastaan.
K u i n k a vakava tämä 'kysymys on. se näkyy ehkä parhai­t
e n siitä k u n muistamme, että e s i m e r k i k s i täkäläisen Sudbury-
A l g o m a - p i i r i n sanatorion vajaasta kahdestasadasta potilaasta
o n noin 20 prosenttia suomalaisia, joiden joukossa nähdään
sekä lapsia että vanhuksia. Aivan äskettäin esimerkiksi
saimme k u u l l a , että täs?ä piirissä syntynyt ja kasvanut
n u o ri suonialainen perheen isä joutui sanatorioon hoidetta­v
a k s i .
'Eräitten tietojen mukaan S u d b u r y n piirissä on suomalais­tan
keskuudessa enemmän k e u h k o t a u t i a k u i n minkään muun
Äiansallisuusryhmän r i v e i s ^ — intiaaneja lukuunottamatta.
Varmaa myös o n . että S u d b u r y i # p i i r i n suomalaiset eivät ole
«tässäkään suhteessa poikkeusasemassa muiden alueiden ja
m a a k u n t i e n maanniiehiimme nähden.
' K e u h k o t a u t i on l u o n n o l l i s e s t i y h t e i s k u n n a l l i n e n tauti siinä
ifli^lessä, että sen uhreiksi jo\ituvat ensimmäiseksi ja suu­remmassa
määrässä ne. j o i l l a on huonot, vetoiset ja kosteat
asunnot, riittämätön ravinto j a huonot vaatteet. Monet tällä
(kertaa keuhkotautiparantoloissa olevista maanmiehistärame
ja hikemattomat muut, j o t k a vielä saavat tämän t a r t u n ­nan,
ovat asiallisesti puhuen 30-luvun nälkävuosien uhreja,
^itä su-kupolvea joka j o u t u i pitkinä vuosina elän\ään v a i v a i ­sen
avustuksen varassa ja kasvamaan perheissä, missä työt­tömyys
oli useita vuosiii jatkuvana vieraana. Jos mikään,
Jiiii»- juuri tämä seikka korostaa tvöväenliikkeen toimintaan
o s a l l i s t u m i s e n tärkeyttä, että saataisiin |x>istetuksi puute,
*iöyhyys j a työttömyys, mitkä auttavat k e u h k o t a u d i n levene­mistä.
t M u t t a vaikka "ehkäisytoimenpiteet o v a t k i n p)arannus-menetehniä
paremmat \ kuten .«^anotaan, t a r k o i t t a e n tämä
sitä. että olisi p o i s t e t t a v a ne olosuhteet missä keuhkotauti
kehittyy ja aiheuttaa tuhoaan, n i i n sitte«kin on käytettä­vissämme
eräitä tiirikekä suoiekrkelntija. j o i t a on a l i a r v i o i tu
aivan l u v a t t o m a n paljon.
Tässä yhteydessä näyttää siltä, että ennakkoluulo j a |>e1ko
on suurena haittana taistelussa keuhkotautia vastaan. O l -
b a n e n n a k k o l u u l o i s i a siinä suhteessii. että jos kerran keuhko­t
a u d i n saat, n i i n s i l l o i n olet mei\nyttä miestä, v a i k k a lääke
tiede on k e h i t t y n y t siinä n\äärin että alkuasieella havaittu
"keuhkotauti voidaan j v i r a n t a a suhteellisen helposti. rois;ial-ta
ilmenee itsepetok.^een {>eru-'tuvaa jxMkoa siitä, että v a i k ka
o n k i n epäilystä keuhkovian suhteen, niin ei kuitenkaan us-
Icalleta mennä t a r k a s t e t t a v a k s i jx^läten, ettii jouduta i n joksi
l:»n k u u k a u d e k s i |xarantolaan {>erheen j a huollettavien jää­dessä
j o k o Hman isää tai äitiä.
K u t e n sanottu, tällainen •|>elko' on itsepetosta ja
|>ahinta lajia sellaista, siliä jos kerran keuhkovika on
tullut, niin se v i e joko nuehen. naisen tai l a p s i n h\-\in
- nopeassa tempossa vuoteen omaksi j a maan poveen, ellei
Uusi maailmankalenteri
(Jatkoa i . sivulta)
väksyttiin tämä a j a n l a s k u vasta v . 1918,
Romaniassa 1924, K r e i k a s s a 1927.
R u o t s i s s a j a Suomessa se o t e t t i i n käy­täntöön
jo<v. 1752.
G r e g o r i a a n i n e n kalenteri o n osoittau­tunut
käyttökelpoiseksi ja srstronomi-sesti
tyydyttäväksi, m u t t a s i l l o i n tällöin
on noussut ääniä v a a t i m a a n senkin u u ­distamista.
Vuoden molemmat puolis­kot
pitäisi saada yhtä p i t k i k s i , huo­mauttavat
-uudistajat. Neljännekset
vaihtelevat 90:stä 9 2 r e e n päivään, k u u ­kaudet
28:sta 31:een päivään. Työ­päivien
lukumäärä kuukaudessa on 24-
27 kuuden päivä työviikkojärjestelmäs-sä
j a 2 0 — 2 3 v i i d e n päivän työviikoissa
l a s k e t t u n a . A l m a n a k k a o n erinäköinen,
j o k a vuosi — pyhäpäivät j a k i r k o l l i s et
j u h l a t vaihtelevat.
Y K on tarkastanut kokonaista 152
ehdotusta uudeksi k a l e n t e r i k s i . 150 e h ­d
o t u s t a hyväksyttiin j a kaksi jätettiin
h a r k i t t a v a k s i . Toinen niistä on j u u ri
se ehdotus, jota intialaiset nyt kan­nattavat.
Sen m u k a a n vuosi j a v u o s i ­neljännekset
aina a l k a i s i v a t sunnuntai­päivänä.
Jokaisen neljänneksen ensim­mäinen
kuukausi olisi 31 päivän p i t u i ­nen,
muut 30-päiväisiä. Jos vuosi jae­taan
seitsenpäiväisiin v i i k k o i h i n , s a a t a i ­s
i i n täten y k s i ylimääräinen päivä —
seitsemän k e r t a a 52 o n 364. Tätä y l i ­määräistä
päivää sekä karkauspäivää
j o k a neljännes vuosi vietettäisiin k a n ­sainvälisenä
pyhäpäivänä. Tästä eh­dotuksesta
aikoo V^K n y t keskustella.
Sen,edut ovat ilmeiset.
K u n on e u k k o j a k a k s i muuta a k k a a,
ei tarvitse syrjäistä pitää,
p o t i l a s antaudu hoidettavaksi. Ja
k a i k e n sen a j a n , minkä hän itsepetok­sen
vallassa kieltäytyy menemästä
t a r k a s t e t t a v a k s i , k e u h k o t a u t i a poteva
henkilö levittää tämän t a r t t u v a n t a u ­d
i n basilleja r a k k a i m p i i n s a kotona ja
läheisempiin ystäviinsä työmaalla ja
naapureissa.
Pitäen lähtökohtana sitä tosiasiaa, et­tä
k e u h k o t a u t i a ilmenee Canadan suo­malaisten
keskuudessa intiaanien jäl­keen
enemmän k u i n minkään muun tä­käläisen
kansallisuusryhmän -keskuudes­sa,
kuten on täällä Sudburyn piirissä
s e l i t e t t y , meidän tulisi ryhtyä päättä­v
i i n t o i m e n p i t e i s i i n itsemme j a naapu-riemme
suojaamiseksi tätä yhteiskun­n
a l l i s t a tautia vastaan.
Me suosittelemme lehtemme l u k i j o i l ­le
j a k a i k i l l e maanmiehillemme. että he
o t t a i s i v a t sydämenasiakseen sen, että
•käyvät ottamassa itsestään x-sädekuvan
k a i k i s s a keskuksissa j a k a i k i s s a p i i r e i s ­sä,
missä näitä vapaita t i l a i s u u k s i a jär­jestetään.
Tällainen x-säde-tarkastus ei
maksa mitään ei '^haaskaa a i k a a " m u u t a .
k u i n muutaman m i n u u t i n . Jos kuva
o s o i t t a a , ettei ole mitään vikaa, n i in
s i l l o i n on k a i k k i h y v i n . J o s k u v a osoit­taa,
että keuhkoissa o n v i k a a l u U a . v a i k ­k
a asianomainen ei sitä o l e tietänvtkään,
s i l l o i n h e n k i i voi kiittää onneaan siitä,
että pääsee asianmukaiseen hoitoon t a u ­d
i n alkuvaiheessa, jolfoin parantuminen
t a p a h t u u n y k y a i k a i s e n hoidon perus­t
e e l la suhteellisen nopeasti j a v a r m a s t i.
Ja huomioonottaen sen. että täkäläis­ten
maanmiestemme keskuudessa ilme­nee,
jos ei vastenmielisyyttä, n i i n aina­k
i n eräänlaista välinpitämättömyyttä
tällaisen toistuvien rintatarkastusten
suhteen, me suosittelemme lehtemme
k a i k i l l e lukijoille ja edisty.-^mielisille
maanmiehillemme yleensä, että he y r i t ­täisivät
puolestaan selittää, ja edelleen
-kiittää, k u i n k a tärkeätä on meille io-kaiselle
yksit yise.^ti j a k a i k i l l e yhteif^esti.
että käytämme vapaata rintatarka.^tusta
h>-\äk.semme. mikä rahoitetaan niillä
• C h r i s t m a s Seal"-merkeillä, joita me
k a i k i n tapaamme ostaa keuhkotaudin
\-astustamisen h\-väksi.
Miksi tullaan kaljuiksi!
Nykyisin miehet tulevat hyvin helposti kaljuiksj
50 vuoden iässä on puolella 'heistä k a l j u , joillakia ei sa»
rempi, etteikö siinä kasvaisi harvoja hiuksia, j o i ö ^ ^
tuuhean tukan peittämä läikkä ja joUlakin taasen
pää kuin täysikuu. ^*
MerkiHistä kylläkb tulevat naiset harvoin kaljuikst
Kaljupäisyydestä voidaan syyttää eräitä määrättyjä hiiesjL
rauksia. Näitä sairai&sia voidaan parantaa ja tukka ^
kasva jälleen.
' Mutta laaja tutkimus on osoittanut, että nämä sainufe
aiheujtavat vain yhden kaljupäisyystapauksen sadasta *
että loppuja — siis 99pros. kaljupäisyystapauksista ei ^^jj
selittää.
Huolimatta lääketieteen edistymisestä melkein \ ^
m u i l l a a l o i l l a on syy miesten kaljupäisyyteen yhä anxstiE,
h u o l i m a t t a siitä, että hiuksia ja päänahkaa tutkitaan;^
e d e l l e e n k in innokkaasti.
Sanoessani, että miehet nykyisin tulevat helposti kaljuikj
haluan tehdä sen v a r a u k s e n , että ennenaikaankin on esiinij.
nyt kaljupäisyyttä. Vanhimmat tunnetut lääketietetliiäet
k i r j o i t u k s e t jo kertovat kaljupäisyydestä ja antavat hv\ii
neuvoja. Muinaiset egyptiläiset suosittelivat virtahevon.kr.),
k o t i i l i n j a käärmeenrasvasta tehtyä hiusvoidetta erinomabm
k e i n o n a . K e s k i a j a n Euroopassa uskottiin, että karhimiln
j a k o i r a n v i r t s a a u t t a i s i . Ja mitä n y k y i s i n suositellaan sea
v o i t t e l u k e a l e h t i e n i l m o i t u k s i s t a.
Kaljupäisyyttä ' ' p a r a n t a v i i n " lääkkeisiin on tuhlattu mi.
Joonia, j o t k a ovat tehneet r i k k a i k s i monet tällaisten iääk-
' k e i d e n " v a l m i s t a j a t j a myyjät, m u t t a ostaja on hyvin hanoin
saanut tukkaansa k a s v a m a a n sen paremmin.
T e o r i a t kaijupäisyyden syistä ovat olleet lähes yhtälukui-sat
k u i n hiuslääkkeetkin. T u s k i n löytyy mitään, mitäeioliä
s y y t e t t y kaijupäisyyden aiheuttajaksi — tupakka, väkijuo­mat,
k a h v i jne. K y s y m y s on v a i n siitä, ettei ole koskaa
e s i t e t t y mitään v a r m a a tieteellistä todistusta näille väitteille.
O n oletettu, että parranajo tekisi miehen kaljupäiseksi,
k o s k a l e u k a k a r v o j a p o i k k i l e i k a t t a e s s a imeytyisi jokin sala-peräinen
v o i m a pois h i u k s i s t a j a s i t en syntyisi kalju. Mut:i
v o i d a a n esittää useita esimerkkejä siitä, että mies ei ole ker­t
a a k a a n eläessään ajanut partaansa ja on kuitenkin tulk
vähitellen kaijupäiseksi.
H a t t u t e h t a i l i j a t ovat esittäneet olettamuksen, että kaliu-päisyys
a i h e u t u u ensisijassa n i i l l e miehille, jotka kevytmieli­sesti
eivät käytä päähinettä j a antavat auringon, sateen ia
t u u l e n v a i k u t t a a h a i t a l l i s e s t i hiuksiinsa ja niinpä iiämä hattu­k
a u p p i a a t k e h o i t t a v a t miehiä ehdottomasti kulkemaan hatfj
päässä.
J a päinvastoin — moni kaljupäinen valittaa sitä, että hän
o n käyttänyt l i i a n ahdasta päähinettä, kuten esimerkiksi en­t
i s a i k o j e n sotilaskypärää, poliisikypärää jne. — ja'saanut
k a l j u n .
! N i i n , eräät lääkärit ovat selittäneet, e t t ä liian ahdas päähine
p a i n a a ohimosuonia j a voi täten e*stää tarpeellista verimääraa
pääsemästä- h i u s t e n j u u r i i n s a a k k i , joten ikaljupäisyys vt>;
syntyä tästäkin.
Ketä o l i s i uskominen? Toinen sanoo niin toinen nain.
Niinpä j o k u saattaa sanoa, että ajattelijat ovat kaljupäbia.
k o s k a heidän h y v i n k e h i t t y n e e t aivonsa työskentelevät nuc
k u u n i e i s e s t i , että se v a i k u t t a a haitallisesti hiusten jUuniE
K u i t e n k i n monella'suurella a j a t t e l i j a l l a on ollut mitä rehevä
t u k a n k a s v u .
O n h y v i n ymmärrettävää, että nykypäivinä on turvaudotta
hormoonerhin etsittäessä selitystä kaljupäisyyteen. Sillä iior-m
o o n i t h a n o n k e k s i t t y suhteellisen vähän aikaa sitten ja tie­t
e n k i n niitäkin on k o k e i l t a v a . Krokotiilinihrahan ei kuiter.-
kaan auta.
Tiedetään, että eunukit, j o t k a vartioivat sulttaaÄien .a
muiden suurten h e r r o j e n haaremeja, eivät tule juuri koskaan
k a l j u p a i s i k s i . A'oidakseen mitä taatummalla tavalla vartioida
s u l t t a a n i n l e m p i v a i m o j a kuohitaan eunukit jo poikasina-o
n huomattu, että arvan nuorena poikasena kuohittu mie> ^'
j u u r i m i l l o i n k a a n tule k a l j u k s i.
Tässä olisi kylläkin melko varma keino kaliupäii>ytt^
r a s t a a n , m u t t a k u k a haluaisi käyttää sitä . . . ,
O n koetettu käsitellä miesten päänahkaa \oiteella.
sisältää n a i s e l l i s i a hormooneja. edelleen voitteella. joka --Ji^
tää mieshormooneja. edelleen elohopealla, salicyltllä i^-^
mutta k a i k k i yhtä huonolla menestyksellä.
J o k a i n e n uusi hiuslääke ttio toivoa sille, jota kaljiipä^>j^
sviatitveana —hä nj a tkuäleyet etttyyäytäynm säitttäö mj oänkksi in ajiak aav ihimäne ma lkaa epai
k a l j u k s i .
hän tuiee
T u l e e k o kansakunnasta m i l l o i n k a a n täysi-ikn^t-»^
ihmeellinen k y s y m y s . Vastaisin siihen m y ö n t ä v ä n i - .K»-" '
täisiin a j a t e l l a miesten synt>'vän k o l m i k \ - m m e n \ u o t i a i n a,
ta koska nuoret tulevat a i n a a i h e u t t a m a a n häiriöitä ja
olemaan p e l k u r e i t a , o n v a r s i n a i s e s t i kypsä m i e - a i n a f^^^
tuksissa näiden kahden ikäkauden välissä ja hänen on p
yrittää selviytyä n i i n h^-vin k u i n v o i . — G O i i H F .
J o k a lähimmäistään häpäisee, o n taidoton. 1 IKI**^*^
o n v a i t i . — Salomo.
LauaniainaL, toukokuun 15 päiTini, 1954