Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 14, 1951

              'flP^ kulunut parisen vuotta sUtäfkun
Ingrid Bergmanin ja Roberto Ros-sellinin
romanttinen rakkaustarina saa­vutti
huippunsa.
Julkisuudessa on häly jo vaimentunut
eikä Ingrid Bergmanin nimi enää esiin­ny
päivittäin sanomalehtien palstoilla,
mutta tosiasia joka tapauksessa on, että
hänestä on tullut Rossellinin vaimo.
Rossellini on adoptoinut Ingridin toisen
lapsen, pikku Robertinon, joten poika
nyt on laillinen Rossellini, ja tohtori
Aaron Petter Lindström, Ingridin en­simmäinen
mies, hoitaa edelleen laajaa
praktiikkaansa Ho]ly\voodissa.
Inhimillisten mittojen mukaan pitäisi
Ingrid Bergmanin nyt olla onnellinen,
ijoutta' hän ei kuitenkaan ole sitä täy­dellisesti,
sillä eräs taistelu ei ole vielä
päättynyt ja tuskin se koskaan päät-tyykään:
taistelu hänen ja tohtori Lind­strömin
tyttärestä, Pia-Friedelistä, joka
on nyt kaksitoistavuotias. Ihmiset, jot­ka
näinä aikoina ovat tavanneet Ingrid
Bergmanin, sanovat:
"Hän on kauniimpi kuin koskaan, sä-teilevämpi
ja kukoistavampi! Hän ra­kastaa
edelleenkin Roberto Rossellinia^
behkuvkllä, ikaiken^muun syrjäyttävällä
intohimolla.' Hän näul-aä onnesta 'nos­taessaan
pikku Robertinon syliinsä,
mutta siitä huolimatta saattaa häh äk­kiä
muuttua hyvin vakavaksi . . .
Miksi hän muuttuu totiseksi? Nai-rten,
joka ei välittänyt mitään ihmisten
mielipiteistä ja maailman tuomiosta,
pois, parta pois, koko pää, koko pää . . ."
Sieppasin veljeni takin helmasta kiinni
ja siunailin, että velka täällä on heti
maksettava. IMutta veli vain sanoi, et­tä
hulluhan minä olen, se on metsäkana,
joka niin laulaa . . .
Mandi-muori, älä sinä nyt niin ko­vin
sitä Paaria tänne meidän kylälle
houkuttele. . Minä niin kovin muistan,
että J^aariila on oraa Tiinansa ja minä
ainakin sanon Tiinalle, ettei laske Paa­ria
tänne yksin, koska hän näkyy täällä
niin haluttu olevan. Ja Paari voi tulla
itserakkaaksi ja ajatella niinkuin se
entinen poika, että minkähän lioista ot­taisi..
Niin, että tule sinäkin Tiina ja
poiketkaa meilläkin.
HILU.
1000 0000000000000000 0000008000000000 00 0 ooooooDoooooooooooOBoooeeooooooooooaoooo
TARJOAMAA PALVELUSTA,
joka ulottuu rannasta rantaan
tai tuotteessanne sieltä omaisianne
täljän nöaahan.
3auolla3mne kaikki Teidän matk&järjes-telsmne,
passi- ja viisumiasiat.
Nyt on aika tilata
varten v. 1952
Suomeen matkustaville myymme
lipimja seuraaville linjoille:
SWEBISH AMEEICÄH LINE
GBYHIA ÄMEMCÄ LIME '
HOEWEGIÄM ÄMEBICA LIME
liiempia tietoja saatte
^djrjoittamalla:
nainen, joka antoi elämän lapselle, jonka
isän kanssa hän ei ollut naimisissa —
miksi hän usein muuttuu vakavaksi ja
•surulliseksi?
Kun Ingrid Bergman kirjoitti Rossel-linille:
. , olisin valmis uhraamaan
kaiken maailmassa saadakseni esiintyä
elokuvassanne . ..." ei hän aavistanut,
että tähän ''kaikkeen" sisältyisi myös
hänen tyttärensä Pia! Ja taistelu tästä
lapsesta ei ole vieläkään päättynyt, kos­ka
Ingrid on saanut meksikolaiselta oi­keusistuimelta
osittaisen holhousoikeu­den
tyttäreensä. Osittaisen — se nier-kitsee,
että äidiltä ei ole kokonaan kiel­letty
oikeutta tyttärensä tapaamjseen,
hän saa toisin sanoen viettää parisen
viikkoa vuodessa tyttärensä seurassa.
Mutta tähän mennessä on tämä seurus­telu
kilpist3aiyt tohtori Petter Lind­strömin
rautaiseen ja taipumattomaan
asenteeseen.
Ingrid, B^rgm^n .pyysi^yiifli^^ ^'kesän?^};
iCttä Pia saisi.rta^^ 'hjänen luokseen
, Italiaan. Tohtori Lindströimin vastaus
oli lyhyt ja kylmä "ei", Hän ei voi
estää Ingridiä ^tapaamasta tytärtään A-merikassa^
mutta 'hän tietää^ toisaalta
varmasti,^cittä Rossellini ei anna suos­tumustaan
täpiiän matkaan, ^koska hän
epäilee ameriMialaisten suhtautuvan en­tiseen
lemmikkitähteensä vähemmän
suopeasti.. Ja Ingrid, itse sanoi eräälle
tutulle amerikkalaiselle reportterille,
Earl Wilsonille, antamassaan haastatte­lussa:
"Voisi sattua, että amerikkalaiset vi­heltäisivät
ja muullakin tavalla osoittJÖ-sivat
minulle nuejtään^, Ajatelkaahan,
millä tavalla tällai*nen.imielenosoitus vai­kuttaisi
Piaan. Hän on. jjuuri siinä iäs­sä,
jolloin lapsen sieluon hyvin herkkä
kaikille vaikutteille, ja'hän on liian nuori
ymmärtääkseen, mitä , on tapahtu­nut
. . . " '
Nuoran Signora Rosseilinin kauniille
kasvoille leviää varjo ja hän jatkaa hil­jaisella
äänellä: ,
"Kfökustelin puhelimessa tänään Piaii
kanssa, hän kysyi ainoastaan: 'Why
mother?!'^iacsi . . . Miksi tämä kaMiki
on tapahtunut? Jälleen on erään laps^
maksettava siitä^ että. hänen vanhem­pansa
ovat eronne<qt..."
Pia-Friedel Lindström syntyi kolme­toista
vuotta sitten Tukholmassa eli
niihin aikoihin, jolloin Ingrid Bertan
juuri oii aloittanut elokuvauransa ja
jolloin Aaron Petter Lindström oli vielä
aivan tuntematon hammaslääkäri. Nuo­ri
aviopari otti riemumielin vastaan
ensimmäisen lapsensa. Varsinkin isä
oli ylpeä sitä, että tyttönen oli "aito
Lindström". Pienokainen muistutti ni­mittäin
hyvin paljon isoäitiään^ kaup-papuutafhurin
puolisoa Stödibn pikku­kaupungista.
Pia istui vielä lä^nvau-nuissa
nuoren avioparin muuttaessa Hol-lywoodiin
ja oikeastaan olisi tj^ttösestä
pitän}^ kehittyä aito amerikatar, mutta
Ingrid Bergman piti tarkkaa huolta
siitä, että koko kodinpitoa hoidettiin
ruotsalai^n malliin.
Hän hankki kotimaastaan huoneka­luja,
käsitöitä ja lasiastioita sekä puu­leikkauksia.
Ruotsalaiset fceramiikka-ja
taide-esineet muodostivat hyvin olen­naisen
piirteen Lindströmien kodissa.
Joulua vietettiin ruotsalaiseen tapaan
joulupukkeineen ja lipeäkaloineen ja oli
itsestään, selvää, että Pialle petettiin
ruotsin kieltä. .
Kahdeksanteen ikävuoteensa jsaakka
Pialla oli vain hyvin kalpea aavistus
siitä,' ^ etta hänen äitinsä oli maailman
kuuluisimpia elcrfiuvatähtiä. Ingrid ei
ollut ottanut kertaakaan tytärtään mu­kaansa
elokm^a^dioihin eikä Mn ollut
koskaan antanut fjlmata tytärhän. \
'^Yksityiselämäni on todellakin yksi-»
tjöstä elämääni", oli Ingrid Bergmanilla
tapanaan sanoa, ja hän itse sekä hapen
miehensä elivät todellakin tämän peri­aatteen
mukaisesti, hiidessäkään ku­va
julkaisussa ei nähty valokuvia heidän
kodistaan eikä ''tohtorin lahjakasta ty­tärtä"
koefilmattu koskaan.
Tri (Lindström loi itse menestyksensä.
Nykyisin hän on USA-.n kuuluisimpia
hammaskirurgeja. Ingrid nauroi tyy­tyväisenä,
kun Pia innosta hehkuen
kertoi eräänä päivänä saaneensa aivan
alkuperäisen Betty Grablen nimikir­joituksen.
Ingrid ei kertonut, että tytär
olisi voinut saada omalta äidiltään vä­hintäin
yhtä arvokkaan nimikirjoituk­sen.
Täytettyään yhdeksän vuotta Pia nä­ki
ensimmäisen kerran äitinsä valko­kankaalla.
"Milloinkaan aikaisemmin
en ollut pelännyt arvostelua niin pal­jon",
myönsi Ingrid kerran tmyöhemmin.
Pian. arvpsteju <M kuit§|Ekin feyvin vmyöjx-:
teineiKr;v-:-r iV-..-;.:^ -U^=i:-; r-:
Kun Ingrid Bergman hyvästeli tytär­tään
lähtiessään Italiaan elokuvaamaan
kohtalokasta "StromboHa", ei kumpi­kaan
aavistanut, että ero tulisi olemaan
hyvin, hyvin pitkä. Pia joutui 'hienoon
tyttöopistoon Santa Monican lähistölle.
— Hyvästi, äitil
—^ Hyvästi, pikku Pia . . . ;
Lapsen ruskeat kiharat liehuivat
tuulessa suuren lentokoneen lähtiessä
liikkeelle. Tri Lindström kumartui tyt­tärensä*
puoleen kuiskaten lohduttavas­ti:
"Äiti palaa kohta takaisin . . ." Hän­kään
ei tiennyt-, mitä tulevaisuus oli
tuova tiillessaan: "
a..
"Lapsi kuuluu minulle ilmoitti
tohtori Lindström siinä dramaattisessa
neuvottelussa; joka käytiin' hänen, In­gridin
ja Rossellinin kesken Messihassa
ja jolloin ensimmäisen kerran puhuttiin
avioerosta. Kylmä käsi tuntui kuris­tavan
Ingridin sydäntä, mutta Ingrid
tiesi, että Aaron Petter Lindström tunsi
tulleensa syvästi loukatuksi ja että myös
hän oli kiintynyt koko sydämestään
heidän t3rttäreensä.
"Läpsi kuuluu minoille . . ' ^
Nämä sanat söiyat yökausia Ingridin
korvissa. Mitä hänen oli tehtävä?
Kummallako lapsella oli suurempi oi­keus:
Pialla, vaiko Rossellinin lapsella,
jota hän vielä kantoi sydämensä alla?
Lopulta Pia voitti. Ingrid liiopu: avio-erosuimnitelmistaan.
Tohtori Lindström tiesi tarkoin, mi­ten
suurta osaa Pia oli näytellyt Ingri­din
ratkaisussa. Hän halusi käyttää
tätä valttia uuddleen ja saada Ingrid
jättämään Rossellinin, Mutta Rosselr
linm kiihkeä tempramentti,^ Strambplin
tulivuorisaaren ilmapiiri ja Simtymätön
lapsi olivat vahvempia tekijöitä kuin
Lindströmin painostus. Ingridin kiih­keät
tunteet rakastettuaan kohtaan lei­mahtivat
kaikkinieleviin liekkeihin ja
hän antoi niille myöten —v^alitsi sit­tenkin
avioeron.
Tohtorin Lindström alkoi taistelun
uudelleen:
— -Pia kuuluu minulle! Sinulla ei
tule enää olemaan mitään oikeutta lap­seesi.
Omalla käyttäjrtymiselläsi olet
,sen menettänyt! .
Kun Ingrid yritti puhelimitse päästä
yhteyteen tyttärensä kanssa^ ibnoitti
koulun johtajatar, että tohtori oli otta­nut
_ Pian . pois koulusta ja lähettänyt.
hänet maalle ystävien luokse. Nämä
ystävät, jotka olivat asettuneet koko­naan
tohtori Lindströmin puolelle, esti- .
vät Ingridin kaikki yritykset päästä kos­ketuksiin
tyttärensä .kanssa.
— Minusta on yhdentekevää, mitä
minusta puhutaan, mutta se ön rikol-hsta,
että tonottömat;,ihj^^ vaino,
vat lastani, selitU Ingrid itkien e^!
reportterille "Bergman ^Rossellini -!
Lin4ström-skandaalin" ollessa l^uipu^
saan. Ingridille saapui satamäärin soi.
vauskirjeitä, mutta pikku Piaaka^n* '
'jätetty rauhaan. "Hyvää tarkoittavaa
ihmiset lähettivät tytölle kirjeitä, -joissa
"myötätuntoisesti" selittivät, miten huo-no
äiti hänellä oli. Reportterit ja valo.:
ku\'aajat piirittivät talon jossa Pia asuj
-Jopa Petter Lindströmkin oli voima­ton.
Hän palkkasi etsiviä vartioimaao
tytärtään, mutta ei silti voinut estää ^
Piaa näkemästä ja kuulemasta asioita ja
saamasta vaikutteita, .joita ynimärö-mään
hän oli vielä liian nuori.. Seu^
rauksena oli hermoromahdus. - Pikku
'Pia Lindström, joutui makaamaan yiik-kokausia
vuoteessa -korkeassa kuumees.'
sa. Hän huusi äitiään — mutta .tur­haan.
Ingrid oli tehnyt valintansa.
Sanomalehdet julkaisivat suurin ot­sikoin
uutisen, jossa kerrottiin, että In-grid
Bergman oli ilmoittanut luopuvan­sa
tyttärestään^a tämän mielipiteensä,
hän oJi ilmaissut jopa hyvin, välinpitä­mättömästi.
Tämä tieto oli kuitenkin
• valheellinen...^,In^rid ^ei<>le.koskaan sa-,
-'nonut suostuvansa kokonaan luopu­maan
tyttärestään. Jos jokin USA-.n
oikeusistuin olisi käsitellyt avioeroasian,,
olisi Ingridin todennäköisesti ollut pafet
ko suostua siihen, että Aaron. Peter
Lindström olisi saanut täydellisen yksin­oikeuden
tjfttäreen, mutta Meksikossa
suhtauduttiin Ingridin "harh^-askelee-,
seen" hiukan lempeämmin. (Hänelle
myönnettiijQ ' 'osittainen holhousoikeus".
'- Ja taistelu jatkuu tyttärestä vanhem­pien
välillä. Tohtori Linclström^ ei to.
- sin voinut estää Ingridiä saamasta a\iO:
eroa, mutta hän tekee kaikkensa estääk­seen
tyttären ja äidin tapaamisen. Lind-.
Ström tietää, että tällä hetkellä Ingri:
dille tuskin myönnetään viisiirnia Ahie-rikkaan,
ja tällaisen viisumin faäntar-
• vitsisi, koska hän nyt öii Italian' kansa­lainen.
Siis: Ihgjridillä ei ol^ (mitään
mahdollisuuksia tavata Piaansa, gillä
tohtori Lindströmillä on luonnollisesti
oikeus kieltää tytärtään matkustamasta
Italiaan. Tohtori Lindström vain pi­tää
hiuksentarkasti kiinni velvbllisuuk-.
sistaan: Ingridillä on oikeus ta\^ta
lastaan. Hyvä — tulkoon siis tänne
USA :iian tapaamaan häntä. Ellei hän
sitä halua tai voi, on se hänen vikansa
eikä minun . . .
"Kylmä sota" iLindströmin eronneit-ten
aviopuolisoiden välillä jatkuu. Ja
samaan aikaan kysyy, hento läpsenäani
puhelimessa: "Why "mother?MiM
äiti? . \
AIKA muuttui, vuodet vaihtm,
kesäty talvet Tfuöroaäi
th, omii poies kaihtuKy
nmrimsaikä kiitO(M.
Vaan ci:katoa sydämen surtti
vastoinkäynnit vaikeat,
Pieitimmätkin onnenmurut
murtaa kuolet haikeat.
Muuttuu ilmaty sateet, poudat,
rajumyirsky vcfiketiee,
vaan ei sula rinnan rotidat,
mieli aina aaltoillee. ^
Saapuu iltqr^katoaapi \
viime säteet auringon.
Koko luofito pouhan saapif
sydän ^qin ou rauhaton.
Peittaa Itionnon yyöky vittsta,
tähdet lietsoa leintiim^''
Tuostakaan ei lohdutusta
— mieli kuohuu yllä vaan^
^ mLA'MVORI-OMm
on rikastunutta elämää, TV-^^'
bertSpencer.^ : ; .