1943-07-31-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
{Canadan suomalaisten viikkolehti)
Published and printed by the Vapaus
Publishing Company Limited, 100-102
mm Street West, Sudbury, Ontario.
Registered at the Post Office Dept.,
Ottawa, as second class matter:
Tilaushinnat:
1 vk, ....$2.00
6 kk. • • 110
3 kk. -60
Yhdysvaltoihin:
1 vk .$250
€ kk. 1.40
- Suomeen ja muualle ulkomaille:
Ivk....... ...........$3.00
6 kk; 1.65
Liekkt ilmestyy jokaisen viikon lauantaina
la-sivuisena,- sisältäen parasta
kaimokirjallista luettavaa kaikilta aloilta.
Asiamiehllle myöhnnetään 20 prosentin
palkkio/
Pyytäkää asiamiesvälineitä Jo tä-öääii.
ILMOITUSHINNAT: Yleinen ilmoitushinta
49 ^ senttiä palstatuumalta ja
kerralta. AUn ilmoitushinta $1.00. Alin
makiu kuolinilmoituksesta $2.00 ynnä
50 senttiä Jokaisäta muistovärsyltä tai
kiitoslaiuseelta. Erikoishinnat pysyvistä
Ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on
lähetettävä maksu etukäteen.
Kailcki Liekillef tarkoitetut maksu-osoitukset
on ostettava kustantajan nimeen:
Vapaus Publishing CJompany
Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus.Publishing
Company Limited, 100«-102 Elm
Street West, Sddbury. Ontario
Toimittaja A, reivit
liekkiin: aijotut kirjoitukset osoitettava:
MEmii
B6X 69^ - - Sndlräry, Ox&t
Tbimifii—kseii i^k^u tetai Toista on- nyt/ kuin vuosi sitten.
Asiat kehittyvät siihen suuntaan; jota
monei eivät silloin ttskoneetkaän.
Pääministeri King sanoi viime lauantaina
parlamentissa, että "vapauden
voimilla on kaikkialla aloite ja virta
on ehdottomasti kääntynyt". Niin se
on tehnyt, sen me näemme nostattavin
tuntein. Natsien kesähyökkäys
Venäjällä on enemmän kuin epäonnistunut,
se on ollut tuhoisa niille. Sisilian
miehitys on nähtävästi pian
loppuun suoritettu. Italia kamppailee
onnetonna virran - pyörteessä, jon
ka paineessa on jo taittunut yksi sen
suurekds, parikymmentä vuotta kar^
rannut karahka, Mussolini, fasismin
Pylväs, suurisanainen ja röyhkeä
maailtftan valloittaja^. malli-diktaattori.
Ja sen mukana, miten tahansa
manöveerausta sovit Bltdneekin/ tulee
varmaan kukistumaan koko jasisti-nctt
hallitus ja < Italtan kansa vapautuu
mustapaitaisista painajaisistaan.
Merkitsemme vain nyt nuoi odö-
•lessamme uusia tapauksia, joiden sarja
tulee jatkumaan ja tuomaan aina
uusia yllätyksiä. * • *
Viimeviikkoisen sanonnan jälkeen
kilpakirjoituksista voimme nyt mainita,
että niitä on jo saapunut useampia
ja joukossa joku jommoinenkin.
Mutta tuleeko tämä yritys tuomaan
esiin mitään erikoisempaa, se nähdään
lopussa. Emmekä tähän juttuun
enää välillä kajoakaan. Aikaa
on vielä vähän jälellä. — .AP.
On hyvä kun on rahaa ja tavaroita,
mitä rahalla 'J{i ostaa. Mutta
vieläkin parempi on silloin tällöin ottaa
tarkka vaari siitä, ettei kadota sitä,
jota rahallakaan ei voi ostaa. —
Lorimcr.
* * •
Parempi raateleva totuus, kuin kiduttava
epävarmuus. * • *
Oi kuinka paljon on turhuutta
maailmassa/ Aivan niin. Mutta jos
sitä ei olisi ollenkaan, niin varmaan
sitä kaipaisimme.
Ri kesa
(Muistelma työttömyyden ajoilta)
Kuulet linnun laulavan, aistit kukan tuoksun,
valkean poutapilven näet uivan
ja kimalaisen sitkeä työteliäisyys on ilosi aihe,
ajatukset ovat onnelliset ja kevyet,
pehmeän kesätuulen on sydämesi omistanut,
nuoren koivun kainon ylpeyden.
Silloin:
Raudoitetut saappaat polkevat soraista tietä.
Saavumme, miesjoukko^ ojurit suolta,
kuiri kiiritetut koirat, väijyvin proletaqri^ilmein.
Istumme kiville, puhumme karkein äänin:
Tään kestäis vielä, jos vain kesää jatkuis:
Ois heinätöitä akoilla, sais lapset syötävää.**
Vaan talvi tulee jälleen.
...työttömyys — se piru!"
Viides talvi jo!"
tl
Istumme siinä kuin mustat, takkuiset linnut,
katsomme aidan raosta puutarhaan, josta'unikot tuoksuvat.
Nousemme, jatkamme matkaa,
fiesän vihreätä taustaa vasten
piirtyy kasvojemme kqrkea kupari.
Näet kukani mutta ajatuksesi on muualla,
kuulet linnun laulun— iloitseeko sydämesi siitä?
Kaino ylpeytesi on-poissa,
kinicdaisen leikin/
tuulen pehmeän hyväilyn sijasta
pusertaa sydäntäsT levottomat kysymykset,
ajatustasi pahoittava tahto:
Oletko valmis . . . ?
oma rauhasi, mitä se on?
Oletko valmis astumaan luokseen, kanssaan,
työttömien talveen . . . taisteluun?
ARVO TURTIAINEN,
f m -
Voiton kasvitarha, siitähän puhuttiin
paljon ja kirjoitettiin lehdissä,
kehoittaen ihmisiä laittamaan takapihat
viljelyskuntoon, että jokainen talouden
pitäjä saisi mahdollisemman
paljon omia tuotteitaan.
Onhan sitä tullut ennenkin viljellyksi
kämmenenkokoista plättiä meidänkin
takapihalla, mutta nyt päätettiin,
että farmataan suuremmasti,
ja niin käännettiin aivan naapurin rajaa
myöten kaikki pelloksi. Ukkeli
se oli erikoisen innostunut tähän tehtävään
ja kun hän ei nyt juuri sattunut
olemaan ansiotöissäkään, niin olihan
sitä aikaa.
• 'Niinpä- pistettiin perunat peltoon,
vaikkei ollut vielä kunnolla routakaan
maasta lähtenyt, mutta arveltiin,
että mitä aikaisemmin kylvää,
sen aikaisemmin saa sitten niittää.
Olihan sitä kylvetty jos jonkinlaista
siementä, että ei näyttänyt enään
olevan yhtään tyhjää tilaa. !Mutta
minä olen aina tavannut laittaa
myöskin kukkia ja komeasti ne ovatkin
kesällä kukkineet, kun olen niitä
saanut rauhassa hoidella, pelkäämättä
että ukko niitä vaivautuisi tonkimaan.
Mutta, kuten sanoin, tällä kertaa
oli poikkeus, koska nyt jokainen
halusi laittaa oman tarhansa. Voiton
kasvitarhan.
Kaikesta huolimatta, vaikka tilanpuute
olikin huutava, päätin jonnekin
laittaa kukkalaitteeni. Ja niin
ostin kukansiemeniä, taimia ja juuria
ja pistin ukon laittamiin juuri-kaspenkkeihin
ja tuumiskelin tyytyväisenä,
että saanpa kuin säänkin tänäkin
kesänä kukkatarhan. Seurasin
huolella taimien kehitystä ja vartoilin,
että pian näen paljon siemenistä
tulleita taimia, ja niin sitten tyy-d3rtyksekseni
havaitsinkin, että pienet
kukantaimet pistivät voimakkaan
näköisenä itsensä ulos mullasta.
Sitten eräänä iltana huomasin kauhukseni,
että joku onnettomuus oli
kohdannut tarhaani. Ukko nähkääs
oli havainnut myöskin taimet ja koska
hän halusi olla hyvä tarhuri, joka
pitää lavat' puhtaana rikkaruohoista,
niin mitä muuta kuin kuokka käteen
ja tonkimaan nuo turmiota tuottavat
rikkaruohot pois. Ja niin oli kaunis
tai kauniiksi toivottu kukkamaani
tuhottu, töngitty ja raaputettu mustalle
mullalle — juuri niistä kohdista,
joihin olin siemenet ja taimet pistellyt
ja joissa vielä edellisenä päivänä
ilokseni havaitsin hyvännäköisiä alkuja.
Ensin vanha-.Aatami kuohahti, että
"Mitä! Juuri nyt tänä kesänä sinä
olet niin innostunut kasvimaan
hoitoon, että niitä pitää työkseen
tönkiä. Muina kesinä ovat kukat
säilyneet, vaikka lapsetkin ovat olleet
siinä juoksemassa, ja nyt iso
miehen toljake turmelet kaiken."
No selvenihän se siitä vihdoin, kun
ukko alkoi selittää, että millainen
kasvimaa siitä tulee, jos sekoittaa
kukat ja muut kasvit samaan penkkiin;
ei siinä silloin kasva kumpikaan.
No minäkin sitten annoin
myöten ja ajattelin: hyvä on, jos siitä
saa nyt sen verran tulevaa, että
pääsee edes uusien perunoiden ja
muiden kasvien makuun. Jotta jääköön
nyt kukat, eipä ne taitaisi oikein
menestyäkään, kun jokapäivä
sataa ja yöllä pakkastaa, ja kukat ei
kuulu voiton kasviksiin.
LIINA.
Kalaretki ynnä
muuta hauskaa
Lakkasin olemasta tiskari. Tässä
kesäisen kuumuuden keskellä menetti
kUpajuoksu kellon kanssa viehäfyk.
sensä ja romanttinen satulinnanikin
muuttui vain tavalliseksi teltaksi
josta ei ollut auringon eikä sateen
suojaksi. ^Silloin muistui mieleeni ei-tä
"kotiseutu kullan kallis"^ Laulelin
sitä ensin päivän pari ja lopusta piti
lorvikaiarri huolen. Ja nyt olen kotona.
.
KittiMuMseft^ kunniaksi feiiHrhe
kalaretken järvelle — kunmmsteri.
ni aikansa kauntaili gasoliinikupon'
keja, onko niissä varaa uhrata yh'
tään -huviretkeeni Oli toki sen verran,
ja niin sitä.mentiin; Järven ran*
nolla saimme tuttavalta veneen lainaksi
ja moottorinkin .käyttöohjei-ne€
W Ministerini, reseptiä muistellen
ja hokien, alkoi nykiä varusta
moottoria käyntiin ja minä, kyytiä o-dotellessani,
soutelin yhä ulomma järvelle,
sydämeni sopukassa muistel-len
sitä vanhaa laulua, jossa "akka
pannaan^aina soutamaan".
Kun lähenimme kalavesiä, katkesi
moottorista naru (vähemmälläkin
nykimisellä!) ja.ministerini uskoi/et^
tä ahoihin on tartuttava. Niin pääsin
minä perätuhdqlle kalamieheksi.
Sain pitää uistimia ja kuunnella milloin
kala koukkuun tarttuu. Se oU
helppoa hommaa, siinä oli aikaa haukotella
ja tuumia ja — miksi ei —
haaveillakin. Minä en silti haaveillut
kovin ihania, sillä muistin niitä kahta
miestä, jotka vasta hiljakkoin
muuttivat tuonne — kalojen valtakuntaan.
Ejköhän ne juuri tähän
kohdalle hukkuneetkin! Ja onkohan
heidät jo löydetty vai makacvatko
vielä tuolla pohjassa? . . . Samassa
tarttui uistin johonkin. Kale se ei
ainakaan ole, kun on noin raskas!
Jos se onkin — huih! .. . En uskaltanut
ajatella pitemmälle, vaan heitin
lopun siiman keloineen yli laidan järveen.
Enkä halunnut enää kalastaa,
en vaikka! "Rannalle ja pian!"
Huokaisten onki ministeri uistimen
järvestä, ja vaikka siihen oli tarttunut
vain iso risu, niin sittenkin oH
soudettava takaisin rantaan ilman
kaloja.
Rannalle oli kokoontunut väkeä
jonkun verran ja oli parhaillaan käynnissä
naisten-keskeinen köydenveto,
kun astuin maihin. Silloin sain niin
fnonta kaunista kehoitusta tulla a-puun,
ankkuriksi köyden toiseen päähän,
että en voinut vastustaa. Ja kun
tällainen ruho kiikkuu ankkurina
köyden päässä, niin tietäähän sen jo
ennakolta miten siinä käy — tai oU-si
käynyt, jos ei köysi katkennut ja
puoli tusinaa tukevia tätejä rojahtanut
niskaani. Vaivuin tietenkin maahan
sellaisen painon alla ja minulla
oli siinä hetken aikaa ahdasta. Kun
lopulta selvisin jaloilleni, olin vähemmän
viehättävässä kunnossa ja kiittn
luojaani, että pääsin vielä ehjin luin
kotiin. Kyllähän sitä pian uusi nahka
kasvaa nenän-päälle ja muuallekin,
kun ei ruumis pahemmin ruhjoudu:
Niin, nyt sitä sitten olen kotona,
munitan kanoja, odotan rasva tippaa
lehmältä — ja kasvatan ympärilleni
uutta nahkaa.
^IRPA-SERKKC-Pitäkää
liha kunniassa, että tulisitte
hengestä osallisiksi. — Raamattu.
HYLJÄTTYJÄ F.ARMEJ.A on
Yhdysvalloissa v. 1940 tih^lon mukaan
76,704, joiden pinta-ala on
6,484,292 eekkeriä, ja asuttujen farmien
joutilaana oleva viljelysmaa
56,928,656 eekkeriä.
\
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 31, 1943 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1943-07-31 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki430731 |
Description
| Title | 1943-07-31-02 |
| OCR text | {Canadan suomalaisten viikkolehti) Published and printed by the Vapaus Publishing Company Limited, 100-102 mm Street West, Sudbury, Ontario. Registered at the Post Office Dept., Ottawa, as second class matter: Tilaushinnat: 1 vk, ....$2.00 6 kk. • • 110 3 kk. -60 Yhdysvaltoihin: 1 vk .$250 € kk. 1.40 - Suomeen ja muualle ulkomaille: Ivk....... ...........$3.00 6 kk; 1.65 Liekkt ilmestyy jokaisen viikon lauantaina la-sivuisena,- sisältäen parasta kaimokirjallista luettavaa kaikilta aloilta. Asiamiehllle myöhnnetään 20 prosentin palkkio/ Pyytäkää asiamiesvälineitä Jo tä-öääii. ILMOITUSHINNAT: Yleinen ilmoitushinta 49 ^ senttiä palstatuumalta ja kerralta. AUn ilmoitushinta $1.00. Alin makiu kuolinilmoituksesta $2.00 ynnä 50 senttiä Jokaisäta muistovärsyltä tai kiitoslaiuseelta. Erikoishinnat pysyvistä Ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on lähetettävä maksu etukäteen. Kailcki Liekillef tarkoitetut maksu-osoitukset on ostettava kustantajan nimeen: Vapaus Publishing CJompany Limited. Kustantaja ja painaja: Vapaus.Publishing Company Limited, 100«-102 Elm Street West, Sddbury. Ontario Toimittaja A, reivit liekkiin: aijotut kirjoitukset osoitettava: MEmii B6X 69^ - - Sndlräry, Ox&t Tbimifii—kseii i^k^u tetai Toista on- nyt/ kuin vuosi sitten. Asiat kehittyvät siihen suuntaan; jota monei eivät silloin ttskoneetkaän. Pääministeri King sanoi viime lauantaina parlamentissa, että "vapauden voimilla on kaikkialla aloite ja virta on ehdottomasti kääntynyt". Niin se on tehnyt, sen me näemme nostattavin tuntein. Natsien kesähyökkäys Venäjällä on enemmän kuin epäonnistunut, se on ollut tuhoisa niille. Sisilian miehitys on nähtävästi pian loppuun suoritettu. Italia kamppailee onnetonna virran - pyörteessä, jon ka paineessa on jo taittunut yksi sen suurekds, parikymmentä vuotta kar^ rannut karahka, Mussolini, fasismin Pylväs, suurisanainen ja röyhkeä maailtftan valloittaja^. malli-diktaattori. Ja sen mukana, miten tahansa manöveerausta sovit Bltdneekin/ tulee varmaan kukistumaan koko jasisti-nctt hallitus ja < Italtan kansa vapautuu mustapaitaisista painajaisistaan. Merkitsemme vain nyt nuoi odö- •lessamme uusia tapauksia, joiden sarja tulee jatkumaan ja tuomaan aina uusia yllätyksiä. * • * Viimeviikkoisen sanonnan jälkeen kilpakirjoituksista voimme nyt mainita, että niitä on jo saapunut useampia ja joukossa joku jommoinenkin. Mutta tuleeko tämä yritys tuomaan esiin mitään erikoisempaa, se nähdään lopussa. Emmekä tähän juttuun enää välillä kajoakaan. Aikaa on vielä vähän jälellä. — .AP. On hyvä kun on rahaa ja tavaroita, mitä rahalla 'J{i ostaa. Mutta vieläkin parempi on silloin tällöin ottaa tarkka vaari siitä, ettei kadota sitä, jota rahallakaan ei voi ostaa. — Lorimcr. * * • Parempi raateleva totuus, kuin kiduttava epävarmuus. * • * Oi kuinka paljon on turhuutta maailmassa/ Aivan niin. Mutta jos sitä ei olisi ollenkaan, niin varmaan sitä kaipaisimme. Ri kesa (Muistelma työttömyyden ajoilta) Kuulet linnun laulavan, aistit kukan tuoksun, valkean poutapilven näet uivan ja kimalaisen sitkeä työteliäisyys on ilosi aihe, ajatukset ovat onnelliset ja kevyet, pehmeän kesätuulen on sydämesi omistanut, nuoren koivun kainon ylpeyden. Silloin: Raudoitetut saappaat polkevat soraista tietä. Saavumme, miesjoukko^ ojurit suolta, kuiri kiiritetut koirat, väijyvin proletaqri^ilmein. Istumme kiville, puhumme karkein äänin: Tään kestäis vielä, jos vain kesää jatkuis: Ois heinätöitä akoilla, sais lapset syötävää.** Vaan talvi tulee jälleen. ...työttömyys — se piru!" Viides talvi jo!" tl Istumme siinä kuin mustat, takkuiset linnut, katsomme aidan raosta puutarhaan, josta'unikot tuoksuvat. Nousemme, jatkamme matkaa, fiesän vihreätä taustaa vasten piirtyy kasvojemme kqrkea kupari. Näet kukani mutta ajatuksesi on muualla, kuulet linnun laulun— iloitseeko sydämesi siitä? Kaino ylpeytesi on-poissa, kinicdaisen leikin/ tuulen pehmeän hyväilyn sijasta pusertaa sydäntäsT levottomat kysymykset, ajatustasi pahoittava tahto: Oletko valmis . . . ? oma rauhasi, mitä se on? Oletko valmis astumaan luokseen, kanssaan, työttömien talveen . . . taisteluun? ARVO TURTIAINEN, f m - Voiton kasvitarha, siitähän puhuttiin paljon ja kirjoitettiin lehdissä, kehoittaen ihmisiä laittamaan takapihat viljelyskuntoon, että jokainen talouden pitäjä saisi mahdollisemman paljon omia tuotteitaan. Onhan sitä tullut ennenkin viljellyksi kämmenenkokoista plättiä meidänkin takapihalla, mutta nyt päätettiin, että farmataan suuremmasti, ja niin käännettiin aivan naapurin rajaa myöten kaikki pelloksi. Ukkeli se oli erikoisen innostunut tähän tehtävään ja kun hän ei nyt juuri sattunut olemaan ansiotöissäkään, niin olihan sitä aikaa. • 'Niinpä- pistettiin perunat peltoon, vaikkei ollut vielä kunnolla routakaan maasta lähtenyt, mutta arveltiin, että mitä aikaisemmin kylvää, sen aikaisemmin saa sitten niittää. Olihan sitä kylvetty jos jonkinlaista siementä, että ei näyttänyt enään olevan yhtään tyhjää tilaa. !Mutta minä olen aina tavannut laittaa myöskin kukkia ja komeasti ne ovatkin kesällä kukkineet, kun olen niitä saanut rauhassa hoidella, pelkäämättä että ukko niitä vaivautuisi tonkimaan. Mutta, kuten sanoin, tällä kertaa oli poikkeus, koska nyt jokainen halusi laittaa oman tarhansa. Voiton kasvitarhan. Kaikesta huolimatta, vaikka tilanpuute olikin huutava, päätin jonnekin laittaa kukkalaitteeni. Ja niin ostin kukansiemeniä, taimia ja juuria ja pistin ukon laittamiin juuri-kaspenkkeihin ja tuumiskelin tyytyväisenä, että saanpa kuin säänkin tänäkin kesänä kukkatarhan. Seurasin huolella taimien kehitystä ja vartoilin, että pian näen paljon siemenistä tulleita taimia, ja niin sitten tyy-d3rtyksekseni havaitsinkin, että pienet kukantaimet pistivät voimakkaan näköisenä itsensä ulos mullasta. Sitten eräänä iltana huomasin kauhukseni, että joku onnettomuus oli kohdannut tarhaani. Ukko nähkääs oli havainnut myöskin taimet ja koska hän halusi olla hyvä tarhuri, joka pitää lavat' puhtaana rikkaruohoista, niin mitä muuta kuin kuokka käteen ja tonkimaan nuo turmiota tuottavat rikkaruohot pois. Ja niin oli kaunis tai kauniiksi toivottu kukkamaani tuhottu, töngitty ja raaputettu mustalle mullalle — juuri niistä kohdista, joihin olin siemenet ja taimet pistellyt ja joissa vielä edellisenä päivänä ilokseni havaitsin hyvännäköisiä alkuja. Ensin vanha-.Aatami kuohahti, että "Mitä! Juuri nyt tänä kesänä sinä olet niin innostunut kasvimaan hoitoon, että niitä pitää työkseen tönkiä. Muina kesinä ovat kukat säilyneet, vaikka lapsetkin ovat olleet siinä juoksemassa, ja nyt iso miehen toljake turmelet kaiken." No selvenihän se siitä vihdoin, kun ukko alkoi selittää, että millainen kasvimaa siitä tulee, jos sekoittaa kukat ja muut kasvit samaan penkkiin; ei siinä silloin kasva kumpikaan. No minäkin sitten annoin myöten ja ajattelin: hyvä on, jos siitä saa nyt sen verran tulevaa, että pääsee edes uusien perunoiden ja muiden kasvien makuun. Jotta jääköön nyt kukat, eipä ne taitaisi oikein menestyäkään, kun jokapäivä sataa ja yöllä pakkastaa, ja kukat ei kuulu voiton kasviksiin. LIINA. Kalaretki ynnä muuta hauskaa Lakkasin olemasta tiskari. Tässä kesäisen kuumuuden keskellä menetti kUpajuoksu kellon kanssa viehäfyk. sensä ja romanttinen satulinnanikin muuttui vain tavalliseksi teltaksi josta ei ollut auringon eikä sateen suojaksi. ^Silloin muistui mieleeni ei-tä "kotiseutu kullan kallis"^ Laulelin sitä ensin päivän pari ja lopusta piti lorvikaiarri huolen. Ja nyt olen kotona. . KittiMuMseft^ kunniaksi feiiHrhe kalaretken järvelle — kunmmsteri. ni aikansa kauntaili gasoliinikupon' keja, onko niissä varaa uhrata yh' tään -huviretkeeni Oli toki sen verran, ja niin sitä.mentiin; Järven ran* nolla saimme tuttavalta veneen lainaksi ja moottorinkin .käyttöohjei-ne€ W Ministerini, reseptiä muistellen ja hokien, alkoi nykiä varusta moottoria käyntiin ja minä, kyytiä o-dotellessani, soutelin yhä ulomma järvelle, sydämeni sopukassa muistel-len sitä vanhaa laulua, jossa "akka pannaan^aina soutamaan". Kun lähenimme kalavesiä, katkesi moottorista naru (vähemmälläkin nykimisellä!) ja.ministerini uskoi/et^ tä ahoihin on tartuttava. Niin pääsin minä perätuhdqlle kalamieheksi. Sain pitää uistimia ja kuunnella milloin kala koukkuun tarttuu. Se oU helppoa hommaa, siinä oli aikaa haukotella ja tuumia ja — miksi ei — haaveillakin. Minä en silti haaveillut kovin ihania, sillä muistin niitä kahta miestä, jotka vasta hiljakkoin muuttivat tuonne — kalojen valtakuntaan. Ejköhän ne juuri tähän kohdalle hukkuneetkin! Ja onkohan heidät jo löydetty vai makacvatko vielä tuolla pohjassa? . . . Samassa tarttui uistin johonkin. Kale se ei ainakaan ole, kun on noin raskas! Jos se onkin — huih! .. . En uskaltanut ajatella pitemmälle, vaan heitin lopun siiman keloineen yli laidan järveen. Enkä halunnut enää kalastaa, en vaikka! "Rannalle ja pian!" Huokaisten onki ministeri uistimen järvestä, ja vaikka siihen oli tarttunut vain iso risu, niin sittenkin oH soudettava takaisin rantaan ilman kaloja. Rannalle oli kokoontunut väkeä jonkun verran ja oli parhaillaan käynnissä naisten-keskeinen köydenveto, kun astuin maihin. Silloin sain niin fnonta kaunista kehoitusta tulla a-puun, ankkuriksi köyden toiseen päähän, että en voinut vastustaa. Ja kun tällainen ruho kiikkuu ankkurina köyden päässä, niin tietäähän sen jo ennakolta miten siinä käy — tai oU-si käynyt, jos ei köysi katkennut ja puoli tusinaa tukevia tätejä rojahtanut niskaani. Vaivuin tietenkin maahan sellaisen painon alla ja minulla oli siinä hetken aikaa ahdasta. Kun lopulta selvisin jaloilleni, olin vähemmän viehättävässä kunnossa ja kiittn luojaani, että pääsin vielä ehjin luin kotiin. Kyllähän sitä pian uusi nahka kasvaa nenän-päälle ja muuallekin, kun ei ruumis pahemmin ruhjoudu: Niin, nyt sitä sitten olen kotona, munitan kanoja, odotan rasva tippaa lehmältä — ja kasvatan ympärilleni uutta nahkaa. ^IRPA-SERKKC-Pitäkää liha kunniassa, että tulisitte hengestä osallisiksi. — Raamattu. HYLJÄTTYJÄ F.ARMEJ.A on Yhdysvalloissa v. 1940 tih^lon mukaan 76,704, joiden pinta-ala on 6,484,292 eekkeriä, ja asuttujen farmien joutilaana oleva viljelysmaa 56,928,656 eekkeriä. \ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1943-07-31-02
