Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 21, 1957

              Genevessäy turistien ja^kansoiftvär
listen kongressien kmpmgissa on o-mat
yökqbpretfinsa ja. missä: "dames.
du cäfe"i koukxUustmtufH, joiden teh­tävänä
on htmkufella^ vieraita juo-maan
pcijon ja kaOmti. Se Honnis'
tu enää yhtä hyvin^kmnentfen.
Vaikka yleensä: Euroopan sivistys­valtioissa
prostitutiojm^^^^k^
elää Keski-Euroopassa yhä sallittu
ammattikunta, joka Mn ilotyttöihin
verrattavissa ^r-^ yokabarettlen hou'
kutusUnnut — dames du tafe, TäS'
tä kertoo KU:n erikoiskirjeenvaihta­ja
N oire seuraavaa: •
^ ^ ^ ^ ^ ^
KAIKKI MEILLE . . .
"Kun olin Pariisissa", kertoo moni-keinojlä
minä tahansa. Kun on kysy­mys
omasta yhteisestä maasta, ollaan
häikäilemättömiä tjkemiehiä. Sellai­sessa
säädyllisessä maassa kuin Sveitsis­sä,
kiihkeiden uskonnollisten kiistojen
maassa, ovat esimerkiksi houkutuslin­nut,
eräs yökabareiden kalustoon kuu-'
luva osa aivan yhtä lailla kuin orkesteri
ja revyynumerot
- ILO ON TAVARAA
•Geneve on Sveitsin kansainvälisin
"Keep smiling», tekee midi huutaa.
Sveitsiläisissä yokabarebsa on yleisö ai­na
ja kaikkialla niin totista, kaikkiko-meisten
kannattaa paljon pareaunin
mennä niihin naisen seurassa kuin yk*
sinaan. Tosin et ole öiitäaii syo^tipak*
. koa — itse asiassa hanunästytäSn, jos
J o k u haluaa syödä. Mutta tilatlaxieii
juomien on oltava joko konjakkia tai
viskiä, joilla on^ huippuhinnat. Ylisthea*
: kaupunki. Kaikki huvi on järjestetty Jotka ovat kaula-aukostaan sangen a-
^ turistien huvittamiseksi, eikä huvitte- ^<*"*^^t ja väriltään^^^^^i^
kin ukko vielä vuosikymmenien kulut- tunnelmassa sen vuoksi ole mitään käyttää mulatilta, musta tukka ja nut­tua
— aivan kuin ulkomaiUa käyminen gitoa ja välitöntä, se on kuin tavara, jo- ^"^a, hieman ^.-yliäkin, toisUla haaliste­ta
kaupataan ja josta tehdään suuria hartioille ulottuW tukka. Jle o^
kenutta, blaseerattua) elähtänyttä^ Min- - ® suoriudu illasta juuri SOOO mark-kä
vuoksi? Pariisi on paljon elänyt^ ^ vahemmälfö. Jos kabafedien l i ­mutta
Pariisi elää yhä, innostuu .^^ vi- " » « ^ ^ ^»^«1 mits,t& ilouuti nais-haa;
Pariisi heittää mätiä tomaatteja ja seuraaj saavat he yiei^isä heti laloil
heittää kukkia. Sveitsi on v^ikävys- omat ,^tQt*tahtoivatpa he tai ci» Hou»
Baaripöydän luona korkeilla t u o Ä ' ^ " ^ ' ^ ^**f ^^^f^
on koko ajan istuskellut Velttona muu- samppanjaa pullokaupalla. Ge-tama
houkutuslintu," yllään iltapuvut, :
ja varsinkin Pariisissa merkitsisi pistäy-tyniistä
houkuttelevaan synnin maail­maan
Ja kotimaata pidetään ikävänä
^täällä on kaikki liian tuttua. Ja
muutenkin — harha-askeleet tuomitaan
ankarasti; • • •
Sveitsi on siinä suhteessa yhtä puri­taanien
maa kuin Suomi, ehkä tavallaan
mainoksia. ^ .
Kökö Geneven kaupunki on täynnä
kahta tärkeätä liikelajia: matkamuisto­kauppoja
ja hotelleja. Diplomaattien
Jä liikemiesten iltahuvitusta suunnitel­len
ei ole katsottu tarpeelliseksi vaka­vaa
vakinaista teatteria ja konsertitkin
ovat vain joitakin kuuluisuuksien vie-iessa
ei sinan-f
mutta sanotaan, ^ -
enemmänkin. Suomi on niiltei vapaa-mieUnen
verrattuna Sveitsin, jossa työ railuja,'elokuvia on vain nimeksi. Ge-ja
säästäväi^s on koko elämä, muuta^^^^ n taideteollisuutta, kauniita
käsitöitä ja hyviä kelloja — mutta d
taidetta, vaikka itse kaupunki on kau­nis
kuin postiko^ti sadunsinisine Lac
Lemah järyineai, Mont handiin siin-täyine
huippuineen ja hyvinhoidettuine
puistoineen:. Eräs kaupunkilainen lah­joitti
omaisuutensa Geneven kaunista-miseen^
didolla, että sai itselleen pat­saan
Joka on eräs turistien "taide-nähtäyäyyksiä".
Ja komea Kansainlii­ton
palatsi Palais des Nations, joka puo­lityhjänä
kumisee muutaman YK: n
neuvoston jäsenen virka-askelista, on
toinen^nähtävyys — ja tuottaa siten
vuosittain pelkästään pää^miaksuina
miljoonia.
Mutta yökabareita on alemmasta
ylempään luokkaan sängen paljon — ja
ei olekaan,
sä ole mitään
tä kun rahasta, on js^y5ym(ys,yl^^
Iäinen vastaa kymmentä juutalaista.
Sinänsä eivät sveitsQäiset ole liike­miehiä,
he ovat pikkupprvareita ja. ah­dasmielisiä
ja santalla ihanteellisia. A i ­van
toinen asia ön turistit^ Svei^ —
silloin ön periaatteena: kaikki meille
tsutavat tuottaa Sveitisille yhtä paljon
rahaa ainakin kuin vanha ja hieno
Kansainliiton palatsi.
YÖKABAREE AVAA'OVENSA
onnellisieUä on kauniit kädet, joi­hin
huomio ensimmäisenä kiintyy.
Mutta eivät ne sellaisina pysy, e l ­lei
niitä hoideta. Toisaialta taas
työn kovettamat känsäkouratkin
voidaan saada pehmeäinmiksi so-'
pivasti ravitsemalla. Eräillä kans­sasisarillamme
ön se käsitys, että
hiukset eivät kaipaa mitään muu­ta
kuin kovan permanentin muu­taman
4cerran vuodessa. Paljon
tärkeämpää kuitenkin piisi päivit­täinen
harjaus ja hiusteij^ ravitse­minen.
Kuiva pörrö ei ketään kau-nista.
• • •' ' -
Mistä-sitten tulevat raKa ja aika
itsensä hoitamiseen, saattaa moni
kysyä. Salaisuus onkin siinä, että
terveyden ja kauneuden vaalimi- -
nen er niele sen paremmin kum­paakaan;
Ihminen voi olla köyhä,
mutta likainen ei hänen silti tar-vitser.
oUa. Ihminen' voi olla luon­nostaan
vähemmän' kaunis, mutta
ei hänen $ilti tarv^4se hoita-.
Diatonirja ulkonaisesta,olemukses­taan
^välinpitämätön. Se ^^i^^
täniättä tarvitsemme uDcömiiotom^ joismaälaisilla on pelosta, että heitä
me vaalimiseen» i^nnen kaik- luullaan epämiehekkäifesi. Kokoorkeste-feea:
vain päättäväisyyttä^j^ luon-.' ri elää iytmissä.; Tietysti se on alkeel--
netta. . ' - • Ksta, «roottisestTkiihoittavaa — ylivoi-
Pienen päivittäisen vaivannäön. irKtBesti eroottista - - ihutta se on niin
palkkana saamme aJaJomittäan ha-huonosti
hoidettuja, epäpuhtaita, väsy­neitä.
Eivätkä he osaa hymyillä. Hou^^ :
kutuslintuja, jotka eivät houkuttele. Ve­telät
liikkeet, joissa ei ole rytmiä dkä
jäntevyyttä. Mitä hävitettj^ä -^^därtiäJT
— ikää heillä d ole lähiniainkaah koi--
meakymmentä. c \ -i ..r. 1S 1.T ,--
Geneven myös parhaimpiin kuuluvan
yökabare«n MouUn^Rougeh omistajille
olin saanut suostituskirjeeii^ Sain hy­vän
pöydän lavan vioeltä^ josta hyvin
näki koko loisteliaan öhjehnah. Siihen
kuului paitsi akrobaattinumeroa ja kes­kinkertaista,
balettia peräti tylsä rii-suuntumisnumiNOj
mikä d ollut viehät­tävää
eikä kaimista. Sitten hyvin vah­vasti
erottinenviettdytanssi^sdsa^^
esittäjän eteläammkksdainen carioca,
jonka hän. esitti pääasiassa selin yld-söön
ja jokainen lihas väreili erilUsenä
musiikin rytmissä -r- hämmästyttävä
taidon näyte. Ohjelma oli koko lailla helle— ammattihymyä. Hitunen enern-nevessä
asuvat ulkomaalaiset ;väittävät,
että tämä juottaminen onkin houkutus*
lintujen ainoa tehtävä ja että he ovat
täysin sää<i||/llisiä. Totesin jo; Maxi»
messa heidän ihnan muuta' istuutuvaa
miesten pöytään, mutta he itse; juovat
tuskin ollenkaan.
- Houkutuslintujen tulot eivät o\e suu*
ret. He saavat provision siitä,'^mjnkä
saavat vieraan tilaamaan. Suomessa ei
lähettikään tulisi toimeen heidän tuloil­laan.
Kuitenldn heidän oä;tehtä^
työnsä yöllä ja iltapuvuissa^: Epäilin
hieman tuota säädyllisettä. Sitä pait­si
eräs suomalainen miestutti^
jossakin Svdtsinka^^ saanut
houkutuslinnun kertoinaan eläihästäiiii
— dkä se kertomus ollut'säädyllinen.
Joka tapauksessa on yllättävää» miksi
kukaan hddäh houkutuksiinsa suostuu
jä käsitän hyvin, että herrat tulevat ka-bareelttn
miduuaunin naisseUXkssa ja
että houkutuslmnuilla on inflaatio. He
ovat koneellisia, dvät iloisia, dvät kau-nut.
a Pitkä hartioille ubttuvavtukka ja
valkea Jielmiäislakka kynsissä. : Mutta
he "hymyilevät' 'heti kun puhuvat mie-hyvä.
HOfUKUTUSLINTflJJEN TYÖ
Ohjehnan jälkeen alkoi yleinen tans­si.
Orkesterv osasi pilakin soittaa,
mutta yleisö ei osannut tanssia.
Moulin Rougen omistajan rouva on
vaalea ja miellyttävä, hän voisi hyvin
kuulua meidän maamme pikkukaupun­kilaisiin
seurapiireihin.
- —Onko teillä tyttöjä talon puolesta?
. Yökabaree avaa ovensa kello 22, mut­—
On, nuo kaksi tuolla. Mutta mei-ta
tunnin pari saa orkesteri soittaa naii- dän tytöillämme on huonot ajat
tei tyhjille pöydiUe.
Pari sanaa tästä musiikista ensin, sil­lä
se. oh toista kuin meillä, Geneven
Maximkabareessa on sellamen orkeste­ri,
mitä: d tapaa missään muualla poh-
•poisempaha, ei edes Pariisissa. Orkes-tcrilaiset
ovat puetut valkoisiin nylon­paitoihin,
punainen vyö sidottuna vyö­tärölle
ja he ovat innostuneita, he hy­myilevät,
keinuttelevat itseään — i l ­man
mitään komplekseja, joita poh-
Kuinka niin?
— Herrat tulevat täiöiie^iykyään aina
naisen k a n ^ .
Olin kuullut muualta saman. Yöka­bareiden
hinnat ovat niin koiiLeat, että
män viehätystä ja vaikkapa näyteltyä
nuoruuden iloisuutta -—ehkäpä heillä ei
sitten olisi huonot ajat.
ILLAN MNOA HYMY
Koska olin yksin, minua haki tanssi­maan
kabareehen yksinään uskaltautu­nut
sveitsiläinen, joka oli hiukan huma­lassa.
Tanssimme mamboa ja herätim­me
huomiota. Lattia tyhjeni ja meitä
luulUiii ohjelmanumeroksi. Orkesteri
oikein innostui ja kavaljeeri oli imarrel-
.tu.' , -
Tänssiessamme havaitsin ukkospilven
kerääntyvän omistajan rouvan otsalle
ja tajusin, että tanssin ainoan vapaan
miehen kanssa ja vein tuloja talolta, ja
houkutuslinnuilta. Lopetin nopeasti ja
vaita^ eljä pikkuseikbiätä ön mub-dostunut
kokonaisuus --r persoo­nallisuutemme.
Tärkeätä-o^ muis-
^a^että jo nuoruudessa:, luodaan
pohja kpkö iän terveydelle-; Jos äi-
<^ettavat tyttärUleieu r-eip ,
käytöksen ja ;hoidejun -
Iniltaiset -aa^qset,^ v^^ ollaf.
suurella inspiratiolla esitettyä, niift hy­vin
taputtua, että siinä elää mukana-eräänihmiselämän
kasvamisvaiheen. [Mi­kään
Blues- tai rytmimusiikin esitys ra­diossa
taf Suomen ravintoloissa ei anna
edes hämärää kuvaa tällaisen musiikm
tenhosta samassa laajuudessa.
Yleisöä saapuu hiljalleen, paljon kan-dessa
k s h i t ^ ryhdikkäitä kaisia, ; i<"> « " « ^ « f ' ">fsta Kukaan e, ed«
joilla-ei ole nntääh turhia korop- Huonua orkesteria e, kuuntele.
LEENA. He nman korvia? Ovatko he kuolleita?
, . t.
Mrs. MaHtaMn^,lorontolmnen näytteUjätär ja lauUja, pa'.'. " '
lasi tyttärensä MantM kanssa V
' Arnehkan linjan CripsK^olm •
Lannnfalna, syyskana. 21 p i l v S a i , 1957 - Sivu 3