Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 24, 1950

              lOKETICA-VK IH-MISET eivät
lvi tuhlaa ajatuksia sen pohtimiseen,
ravintoaineille -^kehossamme" ta-
^ J , n , - • lokainen' • iuinniJBkm - •. tietää^
;Vi elimistö aivan automaattisesti seo-
Aiaa jOiikinlaisen ravintoaineiden lajit-
|a mUlä ei ole käyttöä, se ajautuu
0^""- K:aavamai5esti .katsoen .jQäin asi­oita:
i)Bkin. .. Mutta niin yksinkertai-jjajj
ei tuo prosessi kiritei&aan öle, sillä
monia mieleenkiintoisla
probleemoja ravlntoaineidea hajauiiinii-
L t a Ja jakautumisesta '^ehossaimne''.
joÄen voi teiidä pienen, hauskan
iokm. Koettakaapa saada:sok^riiipa-la
palamaan. Se osoittautuu mahdotto­maksi-
Sokeri vain-mustuu ja käy noki­aksi
pienet _ metallihiukkaset • hajoittamaan
sokerin, niin että toi\-ottu palamisproses-
•-'si saattoi ..alkaa.
•~ X-Hslmpien'. tieteellisten • tiitkimustea
^avllIIa..ÖB-piiästy•seKi!le siitä, että' ra-
. vinnon.-palaminen "-kehossamme"- tapah- •
• tuu -saroaila. tavoin kuin - sokeria palami-
• nea ;i>fkl4u, ..kokeeessamme. • -Palamiseen
tarvittavan-hapen saamme- hellittämäs­tämme
ilmasta.
JLuonnollisesti kukaan ei iiuljeta JTH-
: pari sisuksissaan palamiseen tarvittavaa
tupakantuhk^. • Sen . sijaan "meissä • on
vielä hienompia aineita, ns. entsyymejä,
Joista jotkut sisältävät h>'vin tärkeätä
metallia: rautaa. Tosin koko "kehos­samme^'
on rautaa yhteensä vain n. kol­me
grammaa, mutta tämä.kin määrä
. -Kuten lunnettua, on--aineen piemn
•feiukkajien moMtyyli; joka on koostunut-vielä,
pienemmistä hiukkaslsia, atomeis­ta.-.
HemogloM-am -niolekyylit." o.rat
enimnÄseen • mffisamjalkualstä' ja pu­naista
"i^ainetta., Maitta Jiiolekj^^Iin'
sisällä on-kaikkein, tärkein: neljä -rauta-atomia,
jolta -koko - ^'kehossamme" - on •
•vain- graiBmaa.. .Kiillä^a omi-..
-naisuuksia, joiden, i-iioksl.-*''kehomme''
rauta onmeille an--ofckaampaa - kum
kaikki-maailman:-kulta, sillä'-ne metkit-sevät.
meille elämää tai kuolemaa! -
risiMat lidpiavil ^tihäa ''tarkoitökseeii;
. Itoasim el vielä <fc kok«i!tiij mutta oii
^ysl syy,Mskoaj eiiä.sdlaisi^kln tapa-uksissaj
• Jfiata ennen "pidettiitt toivotto­mina,
rayricytyfeseii saaneen ~ henki. m>h
.daaE -pelastaa - sen, niioksij -että -lätÄi
manetelmän ':avJLi!la myrkky sa-adaan te-
-•hoitomaksi, niin ettei se vo-i -sitoa dintär-
4:eltä,-entsyyn"rejä. ^-^Vlutta ehtona on,, et--
tä. kuparisuolat ruiskutetaan, ihon alle"
-•: mahdollisimman -nopeasti simha|K)n fäl-
. keei3,"-|oka itsessään on nopeasti vaikut-
- tavanjyrkky.-
• -Puusprii, (iaet>^ialkoholi).^yrkytyk-sissä
on -ents>ii'fii!en - -toimintatapojen •
tunteoitsella- ollut, jo suurta hyötyä.'
Mutta 'kastakaapa sokerinpala
tupakantuhkaan, niin se oitis palaa, saa- esittää Tatkaisei^'aa osaa . koka aineen-dcn
itoeelHsen sinisen liekin. vaihdossamme, auttaen palamista samal-
- -Rauta-alomit- pyrkivät, yhdistymään ?^tnsprii«a näöltään aivan.olkean spriin'
iohbiikin molekyylin ulkopuolella ole- etyliallcoholin — kaltaista, mutta Sil­vaan
aineeseen. Käin tapahtuu, kun on tuhoisa vaikutus ihmisen elimis-punaisten
verisoluj-enhenio^iobim.ieuli-^' ^öön.
- kojeh: hienoimmissa hiussuohissa joutuu ' • " Kunet^iialkoholi suhte£!li?en nopeas-kosketuksiin
sisäänhengitetjTi ilman ha- ti palaa elimistössä, niin puusprii muut­ta
mm
Cl
-k-
Sokerin liekki \'astaa ''kehossamme"
tapahtuvaa alituista palamisprosessia ja
' ioka aiheuttaa sen; että lämpömme py-svv
normaalina. 37 C-asteisena.
Tunnettu asiahan on, että palamiseen
tarvitaan happea. Kipinä niahtavassa
kaasukellossa ei aiheuta räjähdystä, sil­lä
kaasu ei pala hapetta eikä säiliössä
ole happea. Vasta sitten kun kaasu jou­tuu
hapenpitoiseen ilmaan, se muodostaa
kemiallisen yhdistyksen, jota sanomme
palamiseksi. Eivät kuitenkaan kaikki
aineet yhdy happeen yhtä helposti kuin
kaasu.
Palataksemme sokeriin, niin se yksi­nään
ei ollut halukas yhtymään happeen.
Mutta kun upotamme sokerin tuhkaan,
niin tapahtui jotakin merkillistä. Tulen
Ia tavoin kum metallihiukkaset sokerin-palassa.
, •
Mitä sitten entsyymit ovat? Tiukasti
ottaen on täsmällisen vastauksen anta­minen
mahdotonta, sillä entsj^j-^mit ovat.
niin herMdä, ettei niitä "^ielä ole onnis­tuttu
tutkia kemiallisesti. Pieninkin
lämpötilan muutos tai vähäisinkin hap­po-
tai alkoholimäärä tuhoaa ne. \^Li­säksi
niitä on vain hy^in pienissä mää­rin.
Niinpä' esim. tarvitaan 2 tonnia
pipari juurta, jotta saataisiin yhtä monta
pen -kanssa. . Salamannopeasti hehioglo-binlmolekyyliea
rauta-atomit yhty\-ät
happeen, veri saa valtimosta tunnetun
vaaleahkon värinsä, ja näin happi kul­keutuu
-kehon'' kaukaisimpiinkin koh-tiin
antaen ra\antoa palamiselle.
Samalla tavoin tvöskeiifefövät entsvv-mit
ravintoa ottaessaan ja kuljettaes­saan.
Kaikki entsyymit ovat munan-
%'alkuaisainelta, jotka sisältävät m.m.
rauta- ja kupariyhdistyksiä ynnä vita­miineja.
Ne entsyj-mit, jotka sisältävät
rautaa, esittävät h>%'in tärkeätä osaa
f™.^^,;.^''^^'^^^^' joita on kas^i- palamisessa; jota alituisesti jatkuu koko
kunnassakin. elämämme ajan.
Entsyj^meistä puheen ollen on mainit­tava
hemoglobini. Se ei ole tavallinen
entsyymi, mutta niin läheistä sukua rau­tapitoisten
entsjyimien kanssa, että ver-aiheuttaraa
lämpö pakotti tuhassa olevat tailu on paikallaan.
Xykyajan tieteen keksintö entsyy­mien
ihmeellisestä toiminnasta on johta­nut
eräiden probleemain ymmärtämi­seen,
jotka ennen olivat hämärän peitos­sa.
Niinpä tiedetään, että hiilibksiidi
tmi muurahaishapoksi ja formaaliniksi.
Molemmat nämä aineet yKt\^'ät helpos­ti
eräisiin *i;ehon'^ entsyymeihin, mikä
siis merkitsee, että ne ovat myrkyllisiä.
Seurauksena ovat mitä väkivaltaisimmat
mjTkytj^soireet, joista lihashengenahdis-tus
ja 3iiiköhermojen tuhoutuminen ovat
mitä väkivaltaisimmat myrkytysoireet,
joista lihas- ja aivoheikkoudet, kouris­tukset,
hengenahdistus ja näköhermojen
touhoutuminen ovat tavallisimpia ja
jotka yleensä päättyvät kuolemaan.
Puuspriimyrkytyksissä on uusimpana
hoitomenetelmänä mm., että uhriin kaa­detaan
melkoisia .määriä tavallista (ety-li)
alkoholia. Kuten tunnettua, on myös
etylialkoholi myrkkyä, jonka oireet ovat
epämiellyttäviä, alutta ne häviävät
jonkin ajan kuluttua itsestään. Kun
tavallinen sprii vaikuttaa samoihin ent-
KIITOS
hiilihäkä — on tavattoman mjTkyl- syj^meihin kuin puuspriikin, niin sen
liausiin lämpimät kiitokset kaikille, jotka tulitte minua yllättämään kodis­sani
täyttäessäni viisikymmentä vuotta.
Kiitokset kauniista lahjo^sta^ syömisistä jä juoimsista,, Jctkä kaikki toitte
tullessanne.
Kiitokset hcmman alkuunpanijoille ja illan emännille kaikesta at-iistanne.
Siitos laulajille ja niillekin jotka eivät voineet tilaisuuteen saapua.
Tulen teitä aina ystävinä muistamaan.
- Kesäkum,13 p:nä 1950
SYLVIÄ SAÄEI
R. B. 1, F. O. Bo^.M, Wlionnock,Sritish Columbia
I .KMTOs ^ 1
I Ystävällinen kiitos^ikille teille, jotka yUätitte minut 1
1 -päivänäni toukokuun 2& päivä. Kiitän rahalahjasta sekä herkollisesta kahvi- . |
1 pöydästä. i
i Erittäin kiitcs yMtyksen tt^imeenpanijoille mrs. :Kar^^ |
I niaUe ja mrs. Heinoselle. Eäitos .myös niille Jotka eivät voineet saapua. . =.
I Ystävällinen yllätyksenne säilyy muistossani-eloni iltaan saakka. f
I -• • ..Itoveruudella: |
I AOTTI H O L M ^ I
i Solsqua British Columbia . |
i S ) r ! O T n : ! : u n ! m i ! i i n i » H i i i i i i i i ! H i i . i n n i : i » j i H i i m a ! U H ! ! i m m i i n « n i n » n i H H i i u u ä H H n «^
Lausun mitä parhaimmat kiitokset teiUe kaikille Vai d'Orin ystaviilem
=ekä tuttavilleni, kun sairauteni aikana, kävitte minua sairaalassa katsomassa
ia autoitte minua monella tavalla. - ' , .„ .
Myöskin kaunelmm^at ja sydämeilislmmät kiitokset rakkaille naapm^iliem
ai-, ja mrs. Blomille. Jotka vaivojaan sääst^ättä hoitivat minua koko sanrau-feni
ajan sekä järjesUvät kaikki minxm asiani lähtiessäni matkalle kotim poi­kani
luo Suomeen.
MARIA A L VE
suom
iistä, ja johtuu se siitä, että punaisen
verinesteen rauta-atomeilla on \ielä suu­rempi
halu yhdistyä tuohon myrkylli­seen
kaasuun kuin eiintarkeSin happeen.
Sen sijaan, että rauta-atomit, "tekisivät
veh'ollisuutensa" ja. kuljettaisivat hap­pea
"kehon" eri osiin, ne ryhtyvätkin
hiilihäkää hengitettäessä kuljettamaan
sitä, jolloin seurauksena on häkämjTky-
^ys-
Samoin oniaita vaai-allisen cyani- eli
sinihapon . aiheuttaman myrkytyksen.
Tällöin ovat kyseessä varsinaiset ent­syymit,
jotka yhtyvät sinihappoon. Ent-syymit
estyvät siten täyttämästä tehtä­viään
elimistön monimutkaisessa koneis­tossa,
josta seurauksena on myrkkyä, .;
saaneen ihmisen kuolema.
Sinihappo on hy^-in voimakasta .
myrkkyä." Sitä tariitaän' vain sangen ;
vähäinen määrä — muutamia tuhannes­osan
grammoja — viemään kaikki asian­omaiset
en tsj-ymit normaalisilta raiteil- .
taan cyani^^etykaasun joutuessa kehoon.
Samalla kuin tiede on päässyt perille.
näistä seikoista, on myös saatu selville,
mihin vastatoimenpiteisiin myrkytyksen
sattuessa on ryhdyttävä. M>Tkynsaa-neelle
on mahdollisimman nopeasti an­nettava
sellaisia aineita, joilla on suu­rempi
vetovoima myrkkyyn, kuin asian­omaisilla
ents>->Tneillä. Sinihapon suh-
'Israeli "mäksm 'Icorv^s- -
ta Bernadotten Jutussa -
Israelin hallitus on ilmoittanut, että
se maksaa §54,628 korvausta kreivi Ber-nadotten
kuoleman johdosta Ja lupaa
.Jatkaa edelleen tutkimuksia murhan
suorittajien kiinnisaamiseksi.
Yht^meiden Kansojen järjestön sih­teeri
Lie oli vaatinut Israelilta korvaus­ta
hautaus- -ja .m,til)!fcn.kulijjen.-peittämi-
.-seksi, ^'mitiS' .aih€ii'tuivat-.-&risw--'Beraa-,-
dott«n , kuolemasta."'Kiittia -miiistetaan,
murhatuin .k^€ivi^-Be^raactotte• - «alessaan'
YK:n toimissa -lisraelissa.''.'' • "Kmyitär
B«niadotte on sanomit, €ttä hän ei vaa­di
mitäiss rahalltsla^komiista Israelilta-avulla
voidaan \iivyttää puuspriin le­viämistä
elimistöön. Oikeastaan tapah­tuu
tällöin, että eräät tietyt entsyymit
kyllästetään vähemmän vaarallisella
mirrkyliä.
Tähän mennessä t ieteen on onnistu­nut
a^aln hiukliäsen kohottaa entsyymejä
ja niiden toimintaa peittävää \'erhoa.
Mutta yhdestä asiasta ollaan täysin sel­villä:
entsyymit esittävät meissä elin­tärkeätä
osaa, ja niissä oleva rauta on
arvoldfaampaa kuin maailman kaikki
jalot'iBetallit,yhteensä.
•MUISTO
•Marlene May • •XesMia.eii
Syttyi silmä kirkas-.Marlene.•
paloi tahti kaimfs täällä hetken.
Siirtyi elo kallis taivaan ikionneen.
Jätit meille Marlene muiston pyhän
sekäi kaipauksen syvän.
»Slsfecst: Helen.,5» IVffliroä
•Tyttäreni
:MUISTOtLE
Port Arthurin General-saJraalassa
Miksi kohtalo niin kova oli,
että näin nuorena.katkaisi elon iangan.
• Pitkä oll;..sairautesi,--paljon kärsit;
kauan kfötit,^ viimein levon sait.
Nuku rauhassa Tyyne rakas,
me kaiholla sinua muistamme ain,
jonka «yiöän - väsyi-leeskellä parhaan
elämän.
Kim luonto juuri herää eloon uuteen,
• - .. -. • ihanaan,-
aen ienJto ifamisrlmiaii viepi unstojlsta
kiesin ..'la^dMlarhuji ma^^
Mutt* sitten halla. Jteaiken kaataa,
mtarh» :jrassta-.-mle3*i- '•imafcsa--'
^-Bakfcauiiella'|a kiiip»ufese!!a "suiöstellen.
'-AIOT.-
LAUAKTAm^A; KESÄKITON 24 'PÄ|¥ilHÄ,; ..-»SO