1937-04-03-09 |
Previous | 9 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
•huomat
•man iki-
I piata-
Lsää.Sen
erätavät
lorottele-an,
saar-
)peliii ja
ien mitä
. Met-styymi.
dostama
vuttavat
a hyvin
htlkuusi
1 ja 160
:eudelta.
^avat42
kuutio-
Jtiomet"
j
I ,
I
O] MITÄ kummaa.se lienee f
kw: katseesi Min?
On rintani rauha poissa.
Mitä QUtoa. tenhoa4kneekään
noissa silniiesikäU^nnoissa?
Mää kumviaä se lienee,
jos nimeäsi mainittais*
vaikka milloin,
nirn kummaksi se mielen saa,
sydän sykkii niin oudosti silloin?
Miia kummaa se lienee,
jos polkuja kahden
kuljemme milloin,
niin rakkaus oudoksi mielen saa,
sydän kmmasti sykkii silloin?
Vielä yskäitdaäJ^
Eräs Lij^KiN ystävä Steeledalesta,
Sask., kirjoittaa seuraavasti:
Minäkin ajattelin, että jos kyhäisin
tässä pienen pätkähHEKiLLE.
Luin siitä hiljaittain, miten yskän voi
parantaa. Minullakin? olisi jonkinlainen
resepti, jota myöskin saattaisi ko-keiHa.
Minä olen itse sitä kokeillut
jo kauan aikaa,Ällä aavikoilla. Se
onkin hyyä konsti, sillä tääUä on
usein aamuisin ylös noustessa huone
hyvin kylmä. Juon ensi töikseni aamulla
ylösnoustessani. jääkylmää vet*
tä, eikä ole ollut yskää koko talvena.
En tiedä, miten se "vo.rkkii" .akan
miehille, kun akka. nousee ..kahvia
keittämään ja mies makaa niin kauan
kum kahvi on yalmis. ^Niinhän se oli
minullakin ennen, vaikka ei, ole enää.
Ei minulle tosin ole tarvinnut kos-
^KAUmS mpitahhflta,
lunta siUaa tupruttaa.
Sum*verhon Mrn
i Maiketi yli l(^keäa.
Yksin illan 7««>wrÄS5aV
tnietieinJiet^m^
LuontQ-äidin kamarissa
on puhdasta ja mukavaa.
KiiakHompi^i^
hiljaa putoa hiutaleet.
Vmn. »tutstojeni kellot soittaa,
soittaa; I^M^ Mkuen.
Tilastotiedettä
. ^^"^^^ vnmeinkin saaneet valmiiksi luettelon ^kinnonsaaneista kilpakirjoittajista.
Nyt, kuten e^^sessäkirv MrjoijUiskilpailu^
nenoUut,;taya^qqi^n.yaikea^ sillä kirjoitusten jqulajssaön.suuri niäärä hyviä
kw^dtja^a, jc^ka^QUceastaan k^q^^
palfcmtoja,on:v^in,neljä,,niin,v^in luonnollisestitneljä kirjoitusta täytyy asettaa
rahalla palkittayilnsi.
; Kun .palkintotuomareista 2 on ulkopuolella Sudburyn, nimittäin Annie
Ruissalo-^ort Francesissa ja P. Mertanen Torontossa, niin "s^^^^ keskustelu
kaikkien palkintolautakunnan jäsenten kanssa on ollut ^lähdotonta.
Kirjeelljsesti on käyty juttua palkittavista^ kirjoituko Mutta on kuitenkin
käynyt niin, että melkein jokaisella palkintotuomarilla on erilaisia ehdotuksia
palkittakin kirjoituksin nä Siksi Sudburyssa olevat neljä palkinto-tuoinapia,
pitämässään neuvottelussaan tekivät lopullisen yhteenvedon saapuneista
eh^tuksista, asettaen,palkinnoille.ne klrjoituks^ joita useampi palkin-totuomari
oli ehdottanut, joten; kaikkien palkintotuomari, ^ esitykset täten
övaltulto huomippn-otetuksi,
glfeymvj^^ kynäili-jcg||
yä^^^^ l^ilyään e d ^ ö ^ itseään
fcifjallfeejlft alalla. M^ kirjoittajat, jotka eivät ol^kp^
kirjoittanieet LIEKKIIN riviäkään, ovat kirjoittaneet hyvän .kilpakirjoituksen.
Tämä osoittaa^ että meillä on kyllä kykyjä, ja toivottavasti he käyttävät niitä
edelleenkin LIEKIN hjn^si.
r^Koska toinen, kö
dollaria, niin emme katsoneet voivamme: nimittää, mitkä kirjoitukset saavat
n^nkiff tilan, koska ksiikki kolme viimeista rahapalkinnolle päässyttä kirjoitusta
ovat yhtä hyyiä. Julkaisemme ne vain peräkkäin.
Palfcinnptsaayatsöuraavat kirjoittajat
I. palkinto $10 kirjoituksesta '/SAIMA, SANOMALEHTITYTTÖ", kirj.
Ester ^^EsterKmstinen^ Box 8^, So. Porcupine,.Ont,) Kirjoitus, joka julkais- 500 eri lajia hyönteisiä.; Jos ilaskem-tiin.
yiimeivuonna numerossa 52, on todellinen kuvaus pikkutytön psykplogias- me koko maailman eläimet yhteen,
ta. Kirjoitnksessaion hyvä tyyli ja erikoisen hyvällä asiantuntemuksella siinä saamme noin puolimiljoonaa lajia,
kuvataan kaikki pikkuseikatkin huomioonottaen, mitä tämä pikkutyttö tunsi. Jos tekisimme luettelon niistä kir-kantaessaan:
sanomalehtiä. Kaikin puolin ensiluokkainen kirjoitus.
Seuraavat kirjoitukset.palkitaan kukin 5 dollarilla:
^'TAPPAVA MIHA",kirjv George Harold (Yrjö Saivo, Box 18,, Kaminis-t}.
kwia,:Ont.) Kirjoitus julkaistiin numerossa 2 tänä vuonna ja ;on se hyyin
kuvaava-silloisen Venäjän oloista. Kirjoitus on myöskin oikeinkirjoitukseltaan
^ivan moitteeton.
'^SÄRKYNYT PISARA", kirj. L. H. (Mrs, Linda Hjelt, Stededale,Sask^
Ihminen ei oikeastaan -voi väittää
inerkitsevänsä i>ätj^^ tassa^ maailmassa
^eläintieteelliseltä kannaka
katsottuna. Jo viimeaikaiset tilastotein
osoittavat, että eläimet hallitsevat
maapalloamme paljon suurenh'
massa mittakaavassa. On olemassa
vain yhdenlainen ihminen,^ 'eläintie-teellisesti
katsoen, kun sitä vastoin
yksistään Englannissa on 300 eri lintulajia,
200^ ^tilaista perhosta Ja
joittamalla yhden nimen riville ja 50
riviä joka sivulle, saisimme kokoon
yli 10,000-sivuisen^ nidoksen* Ja kuitenkin
pitäisi tähän, nidokseen varata
paljon tyhjiä sivuja, sillä joka vuosi
löydetään monia uusia eläinlajeja.
Mutta ihmisräukka on ja pysyy. •—
kaan nuuskaa tuoda petille. Akkä Kirjoitus, joka julkaistiin viime vuonna numerossa 50, on aiheeltaan erikoisen. yksinään.
piti; kahvinkeiton kunniarasianaan.
-ti tästä pidä nyt sentään naisten
nokkiinsa ottaa,' jos, leskimies vähän
muisteleekin,; mitä "naisen tehtäviin
kuuluu". Ajoivat ,sitten arvostella,
olenko ollut .oikeassa .siinä, että ei
ole tarvinnut yskää sairastaa,, kun'
olen itse noussut kahvinkeittoon.
Sitten huomautan, että eikö täällä
olisi yhtäkään sielua, joka voisi edes
joskus LIEKKIIN kyhätä jonkun rivin.
Erittäinkin naiset, ottakaa tämä: huomioonne!
— Saletti Liekin Jukija. "
Olemme ylläolevan kirjoittajan
kacssa aivan samaa mieltä — emme
tieaä niihrpaljon sen j^änfääkkeen
Suhteen, vaikka voi sekin fcyilä olla
hyvä keino ~ ahiakin simä, ttt^
koettakaapa Steeledalen naiset^l^
tä joskus jo?tain^Ki£LEf/Sam^^
lioitus koskee n r a n t f i r t k a a ^ iÄ
lukijoita muuallakin. -^!ronflii;s.
hyvä. Se kuvaa mielenkiintoisella tavalla sodan uhria.
'«MUSTALAISVERTA", kirj. Lempi (LempiMähönen,,Box 25, Swasti'
kd, Ont.) Kertomatyyli ja. aihe on kirjoituksessa hyvä.
Kehoituspalkinnot saavat seuraavat 10 kirjoitusta:
''Jätkän kohtalo", k\f]. Urho'Wirta. Kirjoitus julkaistiin^ numerossa 46.
"Mdin lahjaa'ykiry. Aune Sahlström.J^^
f'Eksyksissä"ykir}, Kaisa Laakso. ]\i\k^^^
''Elsan elämäntarinä\k\ry.Minie Johnson.^ ^J^^
"Toivo — pettyntys", kir]. Sanni Fa^^i/fl. Julkaistu tänä vuonna numerossa.
1. -
''Palmen elämää'', kir]. Alina Sikal^^ Julkaistu, tänä yupnna numerossa
1.
^''Pikku äiti",.Mn-Hilja.Julkaistu numerossa 45.
'':Sota",kix\,AnnieE.jMhola.}n^^
\'Metsästysmatka"^k}fy.AuneK^^ Julkaistu tänä vuonna numerossa 4.
"Kohtalokas likkareisu", kirj. Väinö SundelL Julkaistu .numerossa 47.
Tässä siis ovat.palkinnonsaajat. Keho^tuspalkinnon saaneet kirjoittajat
Wvat valita palkintonsa seuraavista kirjoita:
Bill Haywoodin kirja, Ikuiset uhritulet, Kamaran sankarit, §pa^^^
fcanadaii Suomalaineir Järjestp 2S vuotta, Kansan,voitto, Värmlannin matka,
Sisit ^'alla, Ihinissydän,. Nerrantsula.
Ratamme kaikÖa, kinjoituskUpaauun osallistuneita' ja toivomnje, ^«ä he
edplleenki??joittaisfvat I,IEKKIIN J>,Qsaltaan,^nt^isiyat^sen.kehittym^
^s^tomokirjamseksi: l e h ^ jpka lentää t i ^ jokds^n suomalaiseen
kqtiin ^Canadassa.
Palkintolautakunta:
Änfiie'Ruissalo, Lempi Jokinen, Martfa Setälä, Pekka Mertanen,
mm
Middleburg an^ rautatiellä,
joka on New Yorkin valtiossa,
ön nyt uusi omistaja — romukauppias.
v\?nght" ;Ä^i^öauti€älv^^l^
nin tehtaallajvl?atei^fesa^^i
kennetaanvparft^I^n. maailman tähän
asti voimakkainta^ lenj^^
moottoria. MoottcHlap k^ yksityiskohdat
ja sen heypsvoÄma^^vat
armeijan -Bpseenen salaisuutena.
Senverran fciiitiBiifcniÄ^
moottori timnetaati-nimell^^^^ Tämä 5.7 mailin pituinen rautatie,
I^2i600i ja tettä i^tä. on jo tähän jota kerran pidettiin Sehoharien laak-mennessä
myyty Pan-American Air- son ylpeytenä, myytiin viime maa-way-
IinjaUe. Isffitä -tnllaan käyttä- nantaina albanylaisefle romukaup- etupäässä Zapotecien sivistyksestä,
mään a2^0(Ky paunaai^^ piaalle, E. O. Friedmannille, 11,000 joka kukoisti Meksikon lounaisosassa
moöttori^ssa lentokcmei^^jöita^ dollarilla. kauan ennen espanjalaisten tulpa.
kennetaaiTparhamaaii Seattle^ Tie^
detään, että Häissä lentokoneissa käy- John B. Bingham, vararikkoon jou- tettu sangen taidokkaasti. Sen sei-tettävät
moottorit kehittävät jokainen tuneen radan pesänhoitaja, oli ^^y- ^issä on yä^iki^ .
^ t ä i r t it>5Ö0 JbevÄman.^ vainen hintaan. Itseasiassa, hän sa- , . ........^. .. ^ — j ^ '
uudet moottörit^ox^aiö^Äiinsnu- noi kerran tarjomieensa koko rauta- rautatiekomppamalle—mutta lahjaa
n hevosvoimaisia. tietä lahjana Delaware. and Hucbon ci otettu vastaan.
_ QQO
lueijonankesyttäjä
Willie Bowling on kaikkein kuuluisin
^ Englannin eläintenkesyttäjistä.,
Leijonat ovat hänen erikoinen alansa
ja hänellä olikin aikoinaan leijona-farmi
EtelärAfrikassa ja oli se niaa-ilmankuulu
komeista leijonistaan.
Wilhe Bowling on nyt huvittanut itseään
. kirjoittamalla muistelmiaan,
joissa hän m.m. kertoo kuinka hän
joiitui vaaralliseen ammattiinsa. Hän
oli vasta ppikanen„ kun hän kphtasl
ensimäisen leijonansa. Siinä pii&nessä
kylässä, jossa: hän kävi koulua, ,pll
vierailemassa .eläinsirkus Ja eräänä
päivänä; syiU;}ri siiuri hämminki sen
takia, että sii;kuksen< leijonan pii on^
i)istunut päästä y^auteen.. Koko kylän,,
asukkaat sulkeutuivat
hinsa, mutta nupri. Willie, jolla oli
seikkailijaverta suonissaan, meni
metsään etsiäkseim leijonan jälkiä.
Ja pian hän kohtasikin pedon. Hän
meni suoraan eläinten kuningasta
kohti,:
fibitt ja fHsti: sitten} naurun- le^^^
kaulaan, ^llä tavoin vei hän sitten
leijonan ^rkukseen, missä syntiyi
muurin riemu. Ja sirkuksen johtaja
otti: palvdukseensa rohkean pojan ja
kustansi hänen koulutuksensa Ha-^
kenlKckin luona.
Kolme uutta muinaista hautakammiota
on löydetty Monte Alban seudulta,
Oaxacan valtiossa, Meksikossa.
Vuonna 1932 samalta seudulta löydetty
kammio paljasti arvokkaita jalokiviä,
jotka ovat rtyt näytteillä
Mexico Cityn kans^nisessa museossa. EHiPAItlT SEKIN
Monte Alban seu<iulla on muistoja
Lontoölatnen Tim Carter luki äs*
kettäui sanomalehdistä, että muudan
ohiolainen- lääkäri oli rakentanut tor^
löutakaihtt^o . M J^^^ nin 3^585 tulitikusta, ja ryhtyi parantamaan-
tätä ennätystä. ^^^^^T
mennessä hän on olutpullon päähän
rakentamaansa toiiiiin'^^^^^
460 tuHttkkua ja^atkaa edetteeh t
nfn7r£&entamista.
m
m
it
i i
I
1
--m
4 1
t "V
mm
mm
I
mm
^ ' v i •
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 3, 1937 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1937-04-03 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki370403 |
Description
| Title | 1937-04-03-09 |
| OCR text |
•huomat
•man iki-
I piata-
Lsää.Sen
erätavät
lorottele-an,
saar-
)peliii ja
ien mitä
. Met-styymi.
dostama
vuttavat
a hyvin
htlkuusi
1 ja 160
:eudelta.
^avat42
kuutio-
Jtiomet"
j
I ,
I
O] MITÄ kummaa.se lienee f
kw: katseesi Min?
On rintani rauha poissa.
Mitä QUtoa. tenhoa4kneekään
noissa silniiesikäU^nnoissa?
Mää kumviaä se lienee,
jos nimeäsi mainittais*
vaikka milloin,
nirn kummaksi se mielen saa,
sydän sykkii niin oudosti silloin?
Miia kummaa se lienee,
jos polkuja kahden
kuljemme milloin,
niin rakkaus oudoksi mielen saa,
sydän kmmasti sykkii silloin?
Vielä yskäitdaäJ^
Eräs Lij^KiN ystävä Steeledalesta,
Sask., kirjoittaa seuraavasti:
Minäkin ajattelin, että jos kyhäisin
tässä pienen pätkähHEKiLLE.
Luin siitä hiljaittain, miten yskän voi
parantaa. Minullakin? olisi jonkinlainen
resepti, jota myöskin saattaisi ko-keiHa.
Minä olen itse sitä kokeillut
jo kauan aikaa,Ällä aavikoilla. Se
onkin hyyä konsti, sillä tääUä on
usein aamuisin ylös noustessa huone
hyvin kylmä. Juon ensi töikseni aamulla
ylösnoustessani. jääkylmää vet*
tä, eikä ole ollut yskää koko talvena.
En tiedä, miten se "vo.rkkii" .akan
miehille, kun akka. nousee ..kahvia
keittämään ja mies makaa niin kauan
kum kahvi on yalmis. ^Niinhän se oli
minullakin ennen, vaikka ei, ole enää.
Ei minulle tosin ole tarvinnut kos-
^KAUmS mpitahhflta,
lunta siUaa tupruttaa.
Sum*verhon Mrn
i Maiketi yli l(^keäa.
Yksin illan 7««>wrÄS5aV
tnietieinJiet^m^
LuontQ-äidin kamarissa
on puhdasta ja mukavaa.
KiiakHompi^i^
hiljaa putoa hiutaleet.
Vmn. »tutstojeni kellot soittaa,
soittaa; I^M^ Mkuen.
Tilastotiedettä
. ^^"^^^ vnmeinkin saaneet valmiiksi luettelon ^kinnonsaaneista kilpakirjoittajista.
Nyt, kuten e^^sessäkirv MrjoijUiskilpailu^
nenoUut,;taya^qqi^n.yaikea^ sillä kirjoitusten jqulajssaön.suuri niäärä hyviä
kw^dtja^a, jc^ka^QUceastaan k^q^^
palfcmtoja,on:v^in,neljä,,niin,v^in luonnollisestitneljä kirjoitusta täytyy asettaa
rahalla palkittayilnsi.
; Kun .palkintotuomareista 2 on ulkopuolella Sudburyn, nimittäin Annie
Ruissalo-^ort Francesissa ja P. Mertanen Torontossa, niin "s^^^^ keskustelu
kaikkien palkintolautakunnan jäsenten kanssa on ollut ^lähdotonta.
Kirjeelljsesti on käyty juttua palkittavista^ kirjoituko Mutta on kuitenkin
käynyt niin, että melkein jokaisella palkintotuomarilla on erilaisia ehdotuksia
palkittakin kirjoituksin nä Siksi Sudburyssa olevat neljä palkinto-tuoinapia,
pitämässään neuvottelussaan tekivät lopullisen yhteenvedon saapuneista
eh^tuksista, asettaen,palkinnoille.ne klrjoituks^ joita useampi palkin-totuomari
oli ehdottanut, joten; kaikkien palkintotuomari, ^ esitykset täten
övaltulto huomippn-otetuksi,
glfeymvj^^ kynäili-jcg||
yä^^^^ l^ilyään e d ^ ö ^ itseään
fcifjallfeejlft alalla. M^ kirjoittajat, jotka eivät ol^kp^
kirjoittanieet LIEKKIIN riviäkään, ovat kirjoittaneet hyvän .kilpakirjoituksen.
Tämä osoittaa^ että meillä on kyllä kykyjä, ja toivottavasti he käyttävät niitä
edelleenkin LIEKIN hjn^si.
r^Koska toinen, kö
dollaria, niin emme katsoneet voivamme: nimittää, mitkä kirjoitukset saavat
n^nkiff tilan, koska ksiikki kolme viimeista rahapalkinnolle päässyttä kirjoitusta
ovat yhtä hyyiä. Julkaisemme ne vain peräkkäin.
Palfcinnptsaayatsöuraavat kirjoittajat
I. palkinto $10 kirjoituksesta '/SAIMA, SANOMALEHTITYTTÖ", kirj.
Ester ^^EsterKmstinen^ Box 8^, So. Porcupine,.Ont,) Kirjoitus, joka julkais- 500 eri lajia hyönteisiä.; Jos ilaskem-tiin.
yiimeivuonna numerossa 52, on todellinen kuvaus pikkutytön psykplogias- me koko maailman eläimet yhteen,
ta. Kirjoitnksessaion hyvä tyyli ja erikoisen hyvällä asiantuntemuksella siinä saamme noin puolimiljoonaa lajia,
kuvataan kaikki pikkuseikatkin huomioonottaen, mitä tämä pikkutyttö tunsi. Jos tekisimme luettelon niistä kir-kantaessaan:
sanomalehtiä. Kaikin puolin ensiluokkainen kirjoitus.
Seuraavat kirjoitukset.palkitaan kukin 5 dollarilla:
^'TAPPAVA MIHA",kirjv George Harold (Yrjö Saivo, Box 18,, Kaminis-t}.
kwia,:Ont.) Kirjoitus julkaistiin numerossa 2 tänä vuonna ja ;on se hyyin
kuvaava-silloisen Venäjän oloista. Kirjoitus on myöskin oikeinkirjoitukseltaan
^ivan moitteeton.
'^SÄRKYNYT PISARA", kirj. L. H. (Mrs, Linda Hjelt, Stededale,Sask^
Ihminen ei oikeastaan -voi väittää
inerkitsevänsä i>ätj^^ tassa^ maailmassa
^eläintieteelliseltä kannaka
katsottuna. Jo viimeaikaiset tilastotein
osoittavat, että eläimet hallitsevat
maapalloamme paljon suurenh'
massa mittakaavassa. On olemassa
vain yhdenlainen ihminen,^ 'eläintie-teellisesti
katsoen, kun sitä vastoin
yksistään Englannissa on 300 eri lintulajia,
200^ ^tilaista perhosta Ja
joittamalla yhden nimen riville ja 50
riviä joka sivulle, saisimme kokoon
yli 10,000-sivuisen^ nidoksen* Ja kuitenkin
pitäisi tähän, nidokseen varata
paljon tyhjiä sivuja, sillä joka vuosi
löydetään monia uusia eläinlajeja.
Mutta ihmisräukka on ja pysyy. •—
kaan nuuskaa tuoda petille. Akkä Kirjoitus, joka julkaistiin viime vuonna numerossa 50, on aiheeltaan erikoisen. yksinään.
piti; kahvinkeiton kunniarasianaan.
-ti tästä pidä nyt sentään naisten
nokkiinsa ottaa,' jos, leskimies vähän
muisteleekin,; mitä "naisen tehtäviin
kuuluu". Ajoivat ,sitten arvostella,
olenko ollut .oikeassa .siinä, että ei
ole tarvinnut yskää sairastaa,, kun'
olen itse noussut kahvinkeittoon.
Sitten huomautan, että eikö täällä
olisi yhtäkään sielua, joka voisi edes
joskus LIEKKIIN kyhätä jonkun rivin.
Erittäinkin naiset, ottakaa tämä: huomioonne!
— Saletti Liekin Jukija. "
Olemme ylläolevan kirjoittajan
kacssa aivan samaa mieltä — emme
tieaä niihrpaljon sen j^änfääkkeen
Suhteen, vaikka voi sekin fcyilä olla
hyvä keino ~ ahiakin simä, ttt^
koettakaapa Steeledalen naiset^l^
tä joskus jo?tain^Ki£LEf/Sam^^
lioitus koskee n r a n t f i r t k a a ^ iÄ
lukijoita muuallakin. -^!ronflii;s.
hyvä. Se kuvaa mielenkiintoisella tavalla sodan uhria.
'«MUSTALAISVERTA", kirj. Lempi (LempiMähönen,,Box 25, Swasti'
kd, Ont.) Kertomatyyli ja. aihe on kirjoituksessa hyvä.
Kehoituspalkinnot saavat seuraavat 10 kirjoitusta:
''Jätkän kohtalo", k\f]. Urho'Wirta. Kirjoitus julkaistiin^ numerossa 46.
"Mdin lahjaa'ykiry. Aune Sahlström.J^^
f'Eksyksissä"ykir}, Kaisa Laakso. ]\i\k^^^
''Elsan elämäntarinä\k\ry.Minie Johnson.^ ^J^^
"Toivo — pettyntys", kir]. Sanni Fa^^i/fl. Julkaistu tänä vuonna numerossa.
1. -
''Palmen elämää'', kir]. Alina Sikal^^ Julkaistu, tänä yupnna numerossa
1.
^''Pikku äiti",.Mn-Hilja.Julkaistu numerossa 45.
'':Sota",kix\,AnnieE.jMhola.}n^^
\'Metsästysmatka"^k}fy.AuneK^^ Julkaistu tänä vuonna numerossa 4.
"Kohtalokas likkareisu", kirj. Väinö SundelL Julkaistu .numerossa 47.
Tässä siis ovat.palkinnonsaajat. Keho^tuspalkinnon saaneet kirjoittajat
Wvat valita palkintonsa seuraavista kirjoita:
Bill Haywoodin kirja, Ikuiset uhritulet, Kamaran sankarit, §pa^^^
fcanadaii Suomalaineir Järjestp 2S vuotta, Kansan,voitto, Värmlannin matka,
Sisit ^'alla, Ihinissydän,. Nerrantsula.
Ratamme kaikÖa, kinjoituskUpaauun osallistuneita' ja toivomnje, ^«ä he
edplleenki??joittaisfvat I,IEKKIIN J>,Qsaltaan,^nt^isiyat^sen.kehittym^
^s^tomokirjamseksi: l e h ^ jpka lentää t i ^ jokds^n suomalaiseen
kqtiin ^Canadassa.
Palkintolautakunta:
Änfiie'Ruissalo, Lempi Jokinen, Martfa Setälä, Pekka Mertanen,
mm
Middleburg an^ rautatiellä,
joka on New Yorkin valtiossa,
ön nyt uusi omistaja — romukauppias.
v\?nght" ;Ä^i^öauti€älv^^l^
nin tehtaallajvl?atei^fesa^^i
kennetaanvparft^I^n. maailman tähän
asti voimakkainta^ lenj^^
moottoria. MoottcHlap k^ yksityiskohdat
ja sen heypsvoÄma^^vat
armeijan -Bpseenen salaisuutena.
Senverran fciiitiBiifcniÄ^
moottori timnetaati-nimell^^^^ Tämä 5.7 mailin pituinen rautatie,
I^2i600i ja tettä i^tä. on jo tähän jota kerran pidettiin Sehoharien laak-mennessä
myyty Pan-American Air- son ylpeytenä, myytiin viime maa-way-
IinjaUe. Isffitä -tnllaan käyttä- nantaina albanylaisefle romukaup- etupäässä Zapotecien sivistyksestä,
mään a2^0(Ky paunaai^^ piaalle, E. O. Friedmannille, 11,000 joka kukoisti Meksikon lounaisosassa
moöttori^ssa lentokcmei^^jöita^ dollarilla. kauan ennen espanjalaisten tulpa.
kennetaaiTparhamaaii Seattle^ Tie^
detään, että Häissä lentokoneissa käy- John B. Bingham, vararikkoon jou- tettu sangen taidokkaasti. Sen sei-tettävät
moottorit kehittävät jokainen tuneen radan pesänhoitaja, oli ^^y- ^issä on yä^iki^ .
^ t ä i r t it>5Ö0 JbevÄman.^ vainen hintaan. Itseasiassa, hän sa- , . ........^. .. ^ — j ^ '
uudet moottörit^ox^aiö^Äiinsnu- noi kerran tarjomieensa koko rauta- rautatiekomppamalle—mutta lahjaa
n hevosvoimaisia. tietä lahjana Delaware. and Hucbon ci otettu vastaan.
_ QQO
lueijonankesyttäjä
Willie Bowling on kaikkein kuuluisin
^ Englannin eläintenkesyttäjistä.,
Leijonat ovat hänen erikoinen alansa
ja hänellä olikin aikoinaan leijona-farmi
EtelärAfrikassa ja oli se niaa-ilmankuulu
komeista leijonistaan.
Wilhe Bowling on nyt huvittanut itseään
. kirjoittamalla muistelmiaan,
joissa hän m.m. kertoo kuinka hän
joiitui vaaralliseen ammattiinsa. Hän
oli vasta ppikanen„ kun hän kphtasl
ensimäisen leijonansa. Siinä pii&nessä
kylässä, jossa: hän kävi koulua, ,pll
vierailemassa .eläinsirkus Ja eräänä
päivänä; syiU;}ri siiuri hämminki sen
takia, että sii;kuksen< leijonan pii on^
i)istunut päästä y^auteen.. Koko kylän,,
asukkaat sulkeutuivat
hinsa, mutta nupri. Willie, jolla oli
seikkailijaverta suonissaan, meni
metsään etsiäkseim leijonan jälkiä.
Ja pian hän kohtasikin pedon. Hän
meni suoraan eläinten kuningasta
kohti,:
fibitt ja fHsti: sitten} naurun- le^^^
kaulaan, ^llä tavoin vei hän sitten
leijonan ^rkukseen, missä syntiyi
muurin riemu. Ja sirkuksen johtaja
otti: palvdukseensa rohkean pojan ja
kustansi hänen koulutuksensa Ha-^
kenlKckin luona.
Kolme uutta muinaista hautakammiota
on löydetty Monte Alban seudulta,
Oaxacan valtiossa, Meksikossa.
Vuonna 1932 samalta seudulta löydetty
kammio paljasti arvokkaita jalokiviä,
jotka ovat rtyt näytteillä
Mexico Cityn kans^nisessa museossa. EHiPAItlT SEKIN
Monte Alban seu |
Tags
Comments
Post a Comment for 1937-04-03-09
