Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 17, 1940

              1940 LAUANTAINA, ELOKUUN 17 PXIVSNÄ givu ft
Aina tapahtuu jotakin isia
Hirmulöydön luulivat New Yorkin
salapoliisit eräänä päivänä viime vii­kolla
tehneensä. Pennsylvanian ase­man
odotushuoneen lattialta erään
penkin viereltä löysivät he vanhan
käsilaukun, joka nähtävästi oli sii­hen
unohdettu. Tämä ei mitään,
mutta he kuulivat laukun sisältä jo­takin,
joka rupesi karmimaan selkä­piitä
— siellä näet naksutti kuin
kello. Mikäs muu se yoisi olla kuin
helvetinkone, joka voi laueta millä
/ silmänräpäyksellä tahansa. "Kauas he
siltä vetäytyivät. Mutta hetken pe­rästä
yksi heistä rohkeni niehnä lau­kun
luo, toisten pitäessä ihmisiä loi­tolla,
ja niin kantoi tuo rohkea lau­kun
hyvin varovasti ulos aseman Vie­rustalle
olevalle tyhjälle tontille.
Täällä he sitten upottivat nakutus-laukun
40 gallonaa vetävään öljytyn-n^
Tiin ja jättivät^n sinne koko yöksi
—koska öljy on sellaista poikaa, jo­ka
seisauttaa paHniitiahkin lielvetin-
^oneen. Koko yön vartioivat poliisit
öljytynnyriä, jossa tuo Vaarallinen
laukku oli. Tiistaina, elokuun 6 p:n
aamuna, 80 asteen -vettätilikuvassa
kuumuudessa he sitten viimein Ute­liaina
jä pelokkaina vetivät "laukun
tynnyristä; uskoen että eiköpäMve-tinkone
ole jp tuksdidutettu. He ava­isivat
^laukun rjiajlöysiyät sen ^säkä
seuraavat esineet; v
Kaksi kätaiSta' sadötakkia,^
kahvipannu/yksi fierätyskello, joka
yhä käydä liakutteli, vanhoja vaat­teita
y.m. 'tä\^liklle käinpiiÄysäiät-kalle
kuuluvaa tavaraa.
Poliisit, hiukan noloina, huokasi-vat
helpoitu^sesta, mutta kaupungin
lehdet saivat hyvän uiitisjutiin näin
kesäkuumalla verrattain Vähin vai­voin.
Eräässä pöhjoisruotsalaisessa kau­pungissa
keskustelee nuori nainen ys­tävättärensä
kanssa. Puhelin pysyy
miltei kuumana, sillä naisilla oii niin
paljon puhuttavaa toistensa kanssa.
Lopulta kertoo nuori nainen, että hä­nen
oikeastaan täytjnsi jo "lopettaa,
^iilä hänellä ei ole mitään yllään ja
pelkää vilustuvansa.
Tiedämme, että automaattipuhelin
saattaa joskus mennä "lukkoon". Jo­ku
on samanaikaisesti valinnut saman
numeron ja saa ehkä kuulla puhelun,
joka ei ole tarkoitettu hänelle. Niin
käu tässäkin tapauksessa. Nuoren
naisen perhelääkäri sattui soittamaan
«amaUa hetkellä, joUöinnainenvaKtti
palelevansa.
Juuri kun nainen on IppettaiUt, soi
puhelin uudelleen. -Piihujaha. bn tiyt^
^ ä r i , joka ensin k^kustöee 'ajn-.
inattiasioista • ja-sänoo-sltfe^
— Paifähih rouva! Ellette; nyt(heti
»Jene pukeutumaan, voitte vilustua.
PALOHAAVAT
ovat kipeitä ja kiusallisia ja suurem­mat^
(jos esim. on palanut yli kolmas
osa ruumiin pinnasta) suorascaan hen­genvaarallisia
ja alttiita haavatuleh-dusbakteereille.
Monilla työaloilla työs­kentelevillä
on aina palohaavojen saan­nin
vaara. Varsin usein esim. keittiössä
työskentelevä saa palohaavoja kiehu­vasta
nesteestä, uunista tai silitysrau­dasta
tai suorastaan tulesta.
Jos joku saa tulen vaatteisiinsa, on
koetettava tukahduttaa tuli mahdolli­simman
nopeasti esim. peittäm^lä
henkilö suureen peitteeseen, mattoon,
päällystakiam t&i muuhun sopivaan
vaatekappaleeseen. Kun tuli on sam­munut,
poistetaan palaneet vaatteet:
Jos ne ovat tarttuneet kiinni alla ole­vaan
palaneeseen ihoon, liotetaan ne
irti ruokaöljyllä tai pahimmassa ta­pauksessa
jätetään toistaiseksi paikoil­leen,
sillä jos vaatteet ilman muuta re­vitään
pois, repeytyvät alla olevat ku­dokset.
Myöskään ei pidä särkeä palo-rakkoja,
ettei suuret alat paljastuisi ja
joutuisi märkäbakteefien teminellys-kentäksi.
Palohaavojen kipua lievitetään pitä­mällä
palanutta ruumiinosaa levossa
ja peittämällä haavasiteet lääkkeillä,
kuten- boorivaseliinilla, ruokaöljyllä,
suolattomalla voilla, hienoksi survotuil­la
raaoilla perunoilla tai lääkärin mää­räämällä
palovoiteella. Viimeaikoina
on huomattu hyvaksi, palohaavavoiteek-si
parkkihappo (tanlc acid). .
Palohaavat parantuvat märKimällä
ja kuluttavat -näin ollen runsaasti si-
: deaineita. Haavoja vasten -on kuten ai­na,
pidettävä ehdottomasti puhtaita si­deaineita
ja jos mahdollista näiden UI-
"^opuolella ptmipulia, puhdasta puu-jvanuketta
tai muuta sopivaa ainetta,
^oka imee itseensä haavanesteitä. Alus­sa-
ta:Hyy siteet iiusia iisei^^^
-kertaa pälväsäs Ja sitten hatVemrnin,
riippuen lisav&nesteiden edlttsnnisestä.
* * •
aiheuttaa lasituksen mur-
^Ai^lAStlAT ^
soveKuvät Usel^^ moka-
'iajien f/välinlstÄaÖsem^-joifea iypsenne-
"'"^n 'uunläsa.' Saylasfjat 'eivät 'kiiiten-
-^kaiEui^ikeln siedä' sUÖ£&Vet1&-eikä yleen-
W ^ v i n suolasta keittoa, sillä ' * l a -
-iieeri"^ slUöin häJ^Hee'Ja^m Nii-
- tä^ ei '^a .iättSä tyiijinä tulelle eikä
asentoa j^^^ ovat ulkopuolielta
märkiä. "^^Kuuzniaan «aVlastiaan ei saa
kiaataa kylmää nestettä, sillä se Juuri
pahimmin
tumisen.
Saviset ruoka-astiat tulevat kestä­vämmiksi,
jos niitä ennen käyttöä pes­tään
kuumalla vedellä, johon on sekoi­tettu
etikkaa. Sen jälkeen ne pan­naan
pariksi päiväksi kylmään veteen
ja sitten pariksi päiväksi vedellä täy-tettjunä
lämpimälle uunille.
* ^ *
KEITINLEIPÄ,
nimittäin leipä, jota ei kypsennetä
paistamalla uunissa, on muutamissa
mairsa, m.m. Ruotsissa hy^^in tavallis­ta.
Tämä valmistetaan seuraavasti:
Taikina tehdään veteen puoliksi ruis-ja
nisujauhoista, käyttiimällä hiivaa ja
mausteena siirappia; Kova kiinteä tai­kina
saa nousta esim. jossakin voidel-
:us5a jauhotetussa kannussa kolme
tuntia, jonka jälkeen kannu peitetään
tiiviisti voipaperilla ja kannella ja lei­pää
keitetään vesikattilassa tai padas­sa
viisi tuntia. Jäähdyttyä leikataan
leipäpötky tavallisesti pitkin päin nel­jään
osaan.
* * •* •• • •
TAPIOKA-RinrNIT
valmistetaan useammistakin troopillis­ten
kasvien osista saadusta tärkkelyk-
SKtä. Länsi-intialainen tärkkelys saa­daan
Maranta-kasveista ja brasilialal-L
nen Manlhot-kasvista. "rarkkelysjau­hoista
valmistetaan tapiokaryjmit si­ten,
että vielä kosteat jauhot kuiva­taan
määrätyillä menetelmillä kokka­reiksi.
Tällöin muuttuu osa tärkke­lyksestä
"liisteriksi" Ja sen takia tule­vat
rysmitläplnakjn/iä." Etuopassa val­mistetaan
tapiokarysmejä myöskin pe­runa-
ja vehnätärkkelyksestä.
* • «
Kaalisoppa tulee hyvän makiiista'Ja
heliiommin sulavaakin, jos kaalten se­kaan
pahnaan kiehumaan hyvä palanen
lanttua.
• * , *
Jos kasviksia.ps^tetaaii uunissa kuo­rimatta
säilyy rdltfen ravintoarvo par­haiten.
Pennsylvanian yliopiston professori
J. Anderson vakuuttaa, että mehiläi­set
ovat-uivan vaarattomia, jopa ys­tävällisiä,
ellei niitä loukkaa tai är­sytä,
ja hän näyttää sen myöskin esi­merkillä.
H l ir Il iiii i i n i f i III ( i i i r r i i i i T n T M i i i ^ M a M t t M »
Lehmä on imettäväinen ja koti­eläin.
Lehmällä on kuusi puolta: oi­kea
ja vasen puoli, etu- ja takapuoli,
selkä- Ja vatsapuoli. Se on kaikkialta
nahkan peittämä.
Takapuolella on sillä häntä, josta
riippuu tupsu. Sillä se karkoittaa
pois -kärpäset, että ei ne putoa mai­toon.
Etupuöiella ön pää, jotta sar-
• Yhdessä portUlakassa — nioka- ja vet Voivat kasvaa siihen ja; ^ttä suu
koristekasvissa — Voi olla puolitoista
miljoonaa-siementä.
* * *
Hyvä vuohi tuottaa 3—5 kvarttia
maitoa päivässä, - mutta tarvitsee ai­noaltaan
yhden seltsemäsosan ruoka-n^
iärästä kuin lehmä.
SKOTLANTILAISISTA
PUHUTAAN
paljon n.s. vitsejä, paljon huonoja ja
pjäljon hyviä, jotka kaikki tahtovat
osoittaa, miten saitoja ja säästeliäitä
skotlantilaiset ovat. Kuka mistäkin
•tykkää, monet varmasti näistä skot­lantilaisista
piloistakin, mutta" tosi
on, että skotlantilaiset ise pitävät niis­tä
kaikkein eniten ja vieläpä värk­käävät
pahimmassa tapauksessa itse
ne. ^Skotlannille ovat nuukuusvitsit
samaa kuin — esimerkiksi — Suo-
Tnelle se kuutoisa velanmaksu.
Tässä nyt on aito skotlantilainen
vitsi, joka osoittaa, että kauppamiehiä
siellä saarimaassa ollaan.
' Muuan englantilainen onnistui 10
shillingillä myymään skotlantilaisel-saaoik^
n- asennon. .Sarvia -käyttää
lehinä pu^emisieen ja suulla "^se am-miiu.
Lehmän vatsan alla riippuu maltoa.
Kun ihmiset vetävät, tiilee maito lilos,
ei siitä koskaan tule loppua. Lehmä
tekee sitä yhä enemmän ja' enemmän.
Miten se sitä tekee, siitä ei tiede luul­lakseni
ole vielä päässyt selville.
Liefhmällä on tarkka hajuaisti ja
lehmän haju tekee maalla olon niin
YHDYSVALTAIN
KONGRESSISSA
esitetään joskus vallan merkillisiä
näytelmiä. Erään istunnon aikana
nousi pennsylvaniälainen edustaja kultaiseksi ja miellyttäväksi.
Rich puhumaan ja lausui: Lehmän miestä sanotaan haraksi.
— "Herra puheenjohtaja, minulla Se ön muuten kokolailla lehmän nä­ön
tässä litra valtion rommia, jonka köinen, mutta se ei anna maitoa, eikä
sisäministeri' -Harold Ickes on mi- niin ollen ole imettäväinen. — Luu-nulle
lahjoittanut. Pyydän päivystä­vää
upseeria suojelemaan sitä siksi,
kunnes puheeni aikana tulen sitä tar­vitsemaan.
•Kongressin istuntosalissa nousi ko­va
hälinä. Eräs edustaja vaati pu­heenjohtajaa
kieltämään pullon esillä-pitämisen,
koska sfe ei ollut sallittua,
mutta puheenjohtaja toimitti asiasta
äänestyksen. Enemmistö oli sillä
kannalla, että *ich sai pitää pullon
le kellon. Kellossa oli kaikki aivan- esillä. Sitten hän piti pullo kädessä
kilin oikeassa kellossa, mutta siitä leimuavan puheen; fossa hän tuomitsi
puuttui — k ^ t i . Se yksinkertai- Yhdysvaltain haillituksen väkijuoma-sestiöU-
Vainkdlontiäköineiu Tietys- politiikan.
di^i^femänriipysyttäi melko kauan
I»i9sa''niiltä seudiiiUa, : n j ^ ostaja'
Vaiköttij-muttaikerräniiän «itien jou­tui
^skötfciÄtilaisen kanssa naamak-kain.
^Hätkähti, mutta englantilai-
— Mutt^, mutta . .."liiistä te . . . seen'tapaan pian saavutti uudelleen
-oOo
TÖStili^fIjrjote erotukseksi fajans-sasta
riimitetään myös "oikeaksi pos­liiniksi",
valmistetaan ^kaoliin!sta,
maasälvästä ja kvartsista.
« ä t e . . . y
— Olen hankkinut sen kaukonäke-wislaitteen,
josta--viime'aikoina-on
niin paljon puhuttu. Se on yiidistetty
puhelimeeni...
rauhkliisuutensa ja kysyi ovelasti :
— Vieläkö sir kiello jätättää minuu-
-oOo-tiri'viikossa,
niinkuin silloin, kun se
minulla oli?
Skotlantilainen vastaus nostatti tu-
Toisesta päästä kiiului kirkaisu ja kan englantilaisen päässä pystyyn,
sitten lyötiin puhelin nop^ti kiinni. _ Sitä minä en tiedä. Minä näet
— • — möinsen. Ja voitin 47 shillinkiä. Mi­nä
nimittäin laitoin 60 arpaa, joista
hyistä tunto syytelleekiin, yhdestä kukin maksoi 1 shillingin, ja möin ne.
koskaan: velvollisuuden, täyttä- Ainoa, joka oli vihainen, oli kellon
^'sestä. " saaja, mutta minä maksoin hänelle 3
"Minä maalasin talvimaiseman. Joka
oli niin luonnoUliien. että ateljeessa
lasM Iämp5mlttari nollaan."
"HyVä oli.' Mutta minä maalasin äs­kettäin
erään miehen muotokuvan.
Josta tuli niin luonnollinen, että sen
parta täytyy ajella kaksi kertaa viikos­s
a . " - ' : •
shillinkiä ja silloin oli kaikki hyvin.
Kukaan ei ole enää vihainen.
Ien että härkä ei ole kirjakieltä, vaan
on se paremmin niin kuin haukkuma­nimi.
Ylläolevan kopioin Suomessa-erään
kansakoulupojan ainehirjoitusvihkos-ta.
— A. Lindewall.
— — O Q O —
TUNNUSVIITTEITÄ
Erilaisia ajatus- ja uskonrakennel-mia-
on luonnehdittu seuraavin tun­nusomaisin
lausein:
Kreikka sanoi: "Ole kohtuullinen
— tunne itsesil"
Rooma sanoi: "Ole väkevä —-jär­jestä
itsesil"
Köbfufsdaiäuus: «Ole ylhäinen—
Oikaise itsesi!"
Shiritdläisuus: "Ole usköUii^n —
hillitse itsesil"
Buddhalaisuus: "Ole selväjärki­n
e n h ä v i t ä itsesi 1"
•Hindulaisuus: "Ole erotettu —sy­vennä
itsesi!"
IXruhämettllaisöus: "Ole 'äli^tXivai­nen
— puolusta itseäsi!"
Juutalaisuus: "Ole p3diä — sovita
itsesi!" ^
N3rkyaikainen materialismi: "Ole
uuttein — iloitse itsestäsi!"
DOetanttismi: "Ole avara— vil-jele
itseäsi!"
Kristinusko sanoo: "Ole Kristuk­sen
kaltainen — anna itsesil"