Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 25, 1955

              Rieiit
1 BUY eclSSOPff AQOMO M6f?e
I T^jiM5< vou ALI USE TMEM O/^CE
ANO Tri CO W WEM AvVAY- A N D
IM GEUIUS TiRgD OF n*//
VVHOEVEf? MADE OFF VVITH TOE
UST PAIC eSTTEf? C?l6-'eM UP
QUICK B£FOI?E r LOSE MV
oM-m\ r 5 wME(?e MJ^S
SAWLTZ (SQAZeO hSE .
Wm4A LEFTHOOK'
U S T NK5HT.
IM Kior
ACCU5/.M6 VOU,^
A??MOIO, Sur
yOU« MUSTACHE
lS.Tr?lMMEO
AWFULLVS-n?A!6Hr,
kEEPOM
rALI<'lMÖ AMO»
O^fJEFULTOÖET
VOUff rZAKlSE
ME^T TJME/
/
vvnAT WA^ rr
yOU USEDTME
LAST TIME VOU
C L l F P £ a MV ^
VVINÖS, ALICE^
A"
MA<?fflA(?e
LICEhJSE.
61Ö 60V —
A MAf?«?IAöe
LlCeMSE.-
i
1/
r
— V
Soo)
ISSEMTO
fJEMEMÖEI? SC.'!\Er^^!^iÖ
STlCl^lM5//'E IMT>4iS,
CHA»1? LA5TKKSHT/
VÖUVE BEElsJ STUCK
IhaTHATCMAn? -
AREMTTMOSE THE
ONJES VOi USEP TO
CUTTh{eWlf?E
WHE^4 VOU FIXED
OUf? VVAGOM?
8UT TME(?TAlMlV
VOU'r?EN0T
TMU<J(SET^mM5
ITflVViPED
THEAA//
IM NiOT $AViM5
VOU TOO:< TMSM.
HYAONTHvBUTVOUl?^
TOEhJAlLS LOOi< / MAVlMÖ
- T/ y FACT-rOT.4lMV<
yOU'0 MAVE
SEMSE EM0U6M
TO 0E (PUIET.
o
'*''fAl«?S.FI?£ODlE
- A h « ? ALL
WE
RETURMSD
OURS. POP. BOT
L0OKWHÄt Wg
FOUNO IM fWE
aovE cQMPAi?T^ I wnw M _
M E N T 0FVÖUf?/TD0L5
ThieSE
WEPE
VOU?
. VOU
MUSTA USEO ,
'EMTO CLEAM^
VOUl? PIPE.
F(?EC?0£/
THESE W£RE
ALLJM.VOUJ?
HUMiDOJ?. y
IF HE
WAS
ARNOLp.
I'0 MAKE
HiM
'EM.'
COAAE 0»J. JUhllOf?.
WE'U CHECI^ MY
HOUSE-TMOUÖrt l"©
6weAP ISfiOUÖHT
THEMSACKTOe
lASTTIME/
m u lAA wriEj?e we
fOuhiO EM, JUmOR-M0U7M
IS FUa/
W « A T IX? VOU
TrtlNK TMESE APE-MV
TEETH ?
Cbpr. 1955, King Features Syn<Jicat«. Inc.. WorU righis
Vi»- . •
y-, •- • - • t
''M
SANOI PUREVASTI
Amerikkalainen kuvasi exirooppalaisel-le
kotitilansa mahtavuutta ja suuruutta
sanoen mm.:
. — Meillä on niin paljon maata, että
kestää kahdeksan tuntia, jos ajan autol­la,
ennenkuin olen päässyt toisesta lai­dasta
tosleen.
Käsitän, sanoi euro(^alainen. mi­nullakin
on ollut kerran sellainen vanha
autorämä. mutta myin poia sen
RUOKAAKIN OH
Käärme nieli kaksi sammalkkoa ja nämä
ryhtyivät keskustelemaan:
~ Ompa meDlä nyt ainakin asunto ja
ruokaa lopuksi iäksemme.
I— Asunto meillä kyllä on. mutta missä
sitä ruokaa on?
— Jaa missäkö? Mehän olemme iise
ruokaa.
PUIIUI JOUTAVIA
— Näettekd. kuka tuolla istpu?
— Kuka, missä?
— Tuo tuolla pilarin vieressä. Hän oli
meidän kanssamme samalla luokalla kou­lussa.
r— Kuka kumma?
— Tuo, jolla on parta. Etkö tunne häntä
enää?
— Älä puhu joutavia, ei meidän luokal- «•
lamme oUut kenelläkään partaa.
P.\ÄHARRASTUS
— Sinä jankutat liiaksi miehellesi. Vi­kasi
on siinä että et ole kiintynyt hänen
työhönsä ja harrastuksiinsa. Mikä hä­nen
pääharrastuksensa nykjään on?
Hänen uusi katmis sihteeriusä.
LEENA KERTOO
PiÖcu Leena on ollut ensimmäisen päi­vän
koulussa ja kertoo illalla touhukkaasti
mitä oli siellä nähnyt.
— Siellä oli niin kaunista, suuria huo­neita
ja oikein suuria ikkunoida. Me saim­me
oman tuolin ja pöydän, jota opettaja
sanoi pulpetiksi. Ja meidät opetetaan
polttamaan tupakkaakin . . .
— Polttamaan tupakkaa. Kuinka niin,
tiedustelevat vanhemmat.
Ihan varmasti. Siellä on jokaisessa
pöydässä pieni pyöreä reikä, j#ka ei voi
olla muu kuin tuhkakuppi.
No.
IHMEELLISTÄ
— Eikö ole kummallista, että pääskyset
osaavat lentää Suomeen Egyptistä saakka
ilman karttaa ja kompassia?
— Minusta olisi ihmeellisempää, jos
niillä olisi sellaiset vehkeet.
RAVINTOLASSA
— Mitä herra haluaa? k>-syi tarjoilija
suureksi viisastelijaksi kutsutulta ruoka­vieraalta.
— Haluan ison talon, paljon rahaa ja
komean vaimon . . Tällä kertaa olen
vaimU tyytymään kupilliseen hyvää kah­via.
ELÄMÄNVnSAUTTA ^
— ?4inä en anna kohteUaisuudelle
kään vertaa arvoa.
— Kuinka niin?
— Sehän on pelkkää ilmaa.
— sattuu niin onkin . . . Mutta aja«^
han. että auton renkaatkin «sältävatj^
ihnaa. Ja jos niissä ei sitä oli^^' ^ * ^ |
elämäntietämme matkatessamme; paw|
enemmän kaikenlaisia tärskäyksiä-
EI TIENNYT SUUNTAA
— Anteeksi professori, teidän hattaa»|
lippa.osoittaa: väärään suuntaan.
— Mitä hittoa! Mistä te nim
päätellä, tain ette tiedä mihin ^
tästä lähteä.
urh
iTsh
K<
van
slovs
maai
misti
osall
heili;
kans
teilij
I tyks:
EI
suun
iuhh
varti
vuot
näih
on k
jhali
! use
;
esitti
mies
vaim
män
si. €1
sink<
Vgaj
Ensi
SOPIVAA RUOKAA
— TarjoUija, tuokaa minulle no^
ruokaa, sillä olen'nälkäinen ^"^.^ZA
— 5aaha, sitten kai laminasi>aisp i
tuu hyvin?
Sivu 12 Lauanlaina, kesäkuun 25 päivänä, 1955