Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 8, 1947

              1947
«uniiminm»"»'"»»" LAUANTAINA MAALISKUp' 8 \ Sivu 11
TUTKISTELUA MAALISKUUN NIMESTÄ
MAALISKUIJN ; nimen,v joka
myös esiuitj^y jo Agricolalla, on
rvv;!.! johtuvan mahla smsLSiz. Ga-r,
a:ulciin mukaan nimi tulee siitä, et-i;
i ^.' ennen vanhaan tällöin päät-i
\ i ; li s-icffUtti maalinsa. Tavatto-niari
keinotekoinen on Hjiy5iän seli-ionka
mukaan maaliskuiin nimi
iohii:isi siitä, että nuorilla miehillä
oli>i nuika tällöin ollut tapana han-
<r,>n hyvin kantaessa lähteä 9ii2itä-
:r.a:iii. Qttaa maali mukaansa jä am­muskella
siihen. Tähän selitykseen
ni-russuva kuva on koristanut Kan-
Niiivaiistusseurah kalenterin maalis-kr.
uu otsikkoakin. ,
rehlnri Korhonen huomauttaa
I.iiniiiothin sanakirjassa esiintwästä
::-i:jIhiinc72 sanasta, jöka tarkoittaa
Lfä.-:ä aikaisin kj^lvettyä naurisla-
][?.. -Mahdollisesti sillä voisi olla jo-
;.ik:;i yhieyitä tämän kuukauden"ni-
: u il kanssa. Toiselta puolen h ä n kiin-i
M u i i i huomiota ger^aanilai^e^^
;.;;;/'// ?an:ian, joka merkitsee neljäii?
aisviiotta tai vuosineljähneksittäin
luaksettuja veroja tai pidettyjä kä-rajiä.
Ja prof. Setälä viittaa jopa sa­naan
maarlanpäivä.
Todellisuudessa tässä kuitenkin i l ­meisesti
on ky^-mys, kirjakieleen ai­koinaan
virheellisessä asussa, omak-
?ufu5ta murremuodosta, joka tästä
syystä on jäänyt myöhemminkin }Tn-märtäniäitä.
Kun kuukausien ni-nK"
t niiden syntymisajan ihmisten
henkistä laatua kuvastaen, näyttävät
yleisesti ilmaisevan • sanoisinko esi­neellisen
selviä ja yksinkertaisia kä-
>i:teiui. tuntuu" minusta luonnollisim­malta
ajatella, että tärriäii kuukau­den,
nimen alkuosa on alunperin ai-
\ a n miilKa ttomasti kuulunut maal*
I:s- (sanasta mallinen, kansanmur­teissa
on kaksois-1 h3rvin yleisesti ly­hentynyt
yksinäis-!:ksi, esim. maalik-
J^o, päälrkkö; nyt myös aikaisemmin .
mainittua Agricolan käyttämää muo­toa
ÄV(7/^/-kuulIa). Niin ollen olisi
maaliskuu alkuaan yksinkertaisesti
tarkoittanut sitä kuukautta, jolloin
maa paljastuu tai alkaa paljastua lu­men
alta, konkreettiseii sananmukai­sesti
siis 'IViaakasta kuuta, maakuu-ta
. \'rt. sentapaista mainitunlais­ten
johdannaisten -käyttöä kuin ptl-kuUincn
vaate, sateellinen kesä ja ny­kykielestä
hiukan poikkeavaa kale- •
valaista merellinen saari. Siinä paik­kakunnittain
loppuosaltaan vaihtele­vassa,
laajalti tunnetussa sananpar-re-^
sa. jonka alkupuoli kuuluu ''Maa­liskuu
maan avaa '• perustuu
tämä leiinneisyi-destään päiittäen
iältään ^ ikivanha alkuosa mahdolli­sesti
todelliseen tietoon. maaliskuun
nimen alkuperäisestä merkitj^ksestä.N
•Huomattakoon, .että murteittjfön
koillista merkitsevä sana maalinen,
josta prof. Setälä myös on tämän
kuukauden nimen yhteydessä huo­mauttanut,
varmaan on myöskin al­kuaan
kuulunut maaUtnen ja tarkoit­tanut
maan puoleista ilmansuuntaa
merellisen eli meren puoleisen vasta­kohtana.
Niinkin kaukana sisämaas­sa
kuin Hauholla sanotaan tuulen o-levan
meressä kun on etelätuuli.
Aivan samantyyppinen sana on
koillinen (murt. koilinen) = koin
puoleinen ilmansuunta.
Niistä maaliskuun kansanomaisis­ta
nimistä, jotka eivät ole päässeet
viralliseen käyttöön, mainittakoon
keväfkiin, viahlaknu ja viia/itokuit.'
Viimemainitussa sana vaahto tarkoit-t^
ees sitä. useih suurina kokkareina
veden pinnalla "^kelluv-aa ruskahtavaa
vaahtoa, jollaista lumen sulamisesta
syntyneissä, lorisevissa kevätpurois­sa
kehittyy silmäänpistävän- runsain
määrin. Ja Korhonen kirjoittaa: " E i
ole epäilemistäkään, ettei vaahtokuu
olisi saanut nimeään lumen sulami­sesta
ja sen yhteydessä syntyjäästä
vaahdosta".
Edellä esittämääni, lumen sulami­seen
perustuvaan maaliskuun nimen
selitykseen nähden huomattakoon
myös huhtikuun vanha kansanomai-nen
nimi sulamakuu.
' VILHO R I K K O N E N.
-
' \ A N X A K A R E N I N A " Leo Tois-toin
romaani, tulee jälleen filmatta­vaksi.
Sitä oh näy"telty monta kertaa
teattereissa ja filmattu kahdesti, vii­meksi
1235, jolloin Greta Garbo oH
nimiosassa. Nyt Vivien Leigh on kir-joitanut
sopimuksen Alexander Kor-dan
kanssa nimiosan esittämisestä.
SE ASETUS, jonka mukaan Ca-uadasta
toisiin maihin töihin mene­vien
henkilöiden täytyi hankkia sii­hen
erikoinen maastapoistumislupa,
on nyt kumottu.
: M U S S 0 L I X I N leskl Donna Kaa­keli
on esittänyt vetoomuksen Roo-'
man oikeudelle, että se luovuttaisi
takaisin sen omaisuuden, joka hänen
miehensä omaisuutena takavarikoi­tiin
vhteiskunnalle.
Vanhin sanakirju maailmassa on ol­lut
kiinankielinen.
=5\
jatTOS
Tahdon lausua sydämelliset kiitokset sille toverijoukoUe. joka oli
järjestänyt minulle yllätyksen täyttäessäni 50 vuotta helmikuun 7
p:nä 1947. Kiitos kauniista kahvipöydästä kukkineen ja monet kii­tokset
niistä hyvistä Ja mieluisista lahjoista.
Kiitän homman alkajia ja kalkkia jotka osallistuivat lahjoihin.
Kiitollisuudella muistan aina sitä hauskaa iltaa.
2142 East Hastlngs St.
AINO VÄLIMAA
Vancouver, B. C .
HYÖDYLUSIÄ m
ON Ö P I f T ^ ÖlkEIN^lLYPSÄMÄÄlSr
Siiiä. kumpi lypisj-fapa cn parempi —
puristuslypsy- vai verrytyslj^py — on
eriäviä' mielipiteitä. On itsestään sel~
vää, että se lypgytapa oa parhain, JCSH
on luonnonniuk-alsin, siis mikä iäaiinnä
muistuttaa vasikan imemistä. Oike­alla
tavalla suoritettu puristuslj'psy on
kaikkein lähinnä luonnormiiöcaisuutta
ja se myös clisi paras lypsytsija.
Asianlaita on kuaimrnkln riliri, että
lypsäjistämme on melko pieni prosent­ti
niitä, jotka tämän taidon ikimnoUa
osaavat. Ne, jctka ovat käyneet, kar-janhoitokoulun
tietenkin osaavat sen
ja cn koulunkäymättömiäkin, jotka o-vat
harjoitelleet puristHslj'psyri, mutia
suurin psa sittenkin lypsävät vetämäl­lä.
,On paljon sellaisia pienivetimisiä
lehmiä, joita on mahdoton lj'psää pu­ristamalla.
On myöskin sellaisia Idi-miä,
joille puristuslypsy olisi etjulli-sempi.
Mainittakoon m.m. .pitikäveti-miset,
kireät»lypsettävät Niitä olisi
edullisempi lypsää puristamalla, sillä
voimakkaasti vetäessä voi hienoja ve-risucnia
katketa 'ja utai-e tulehtiia.
Lypsettäköön kympaa tap:»a käyttäen
tahansa, on lypsy toimitettava niin. et-iHä
siitä on lehmälle nautintoa," siUcia
päästään parhaimpaan tult^een. "
Uusimpien tutikimustenmu&aan, joi­ta
on suoritettu pääasiassa Amerikas­sa,
on todett:u, että lypsettävä lehm;i
jo lypsyyn valmistuttaessa' ja lypsyn
aikana joutuu määrätynlaisen hermo-kiihoituksen
alaiseksi, joka kestää vam
määrätyn ag'an. On siis tärkeätä, etta
lypsy suorit€ta>an aina samaan aikaan.
Jo lypsyasitoita ikäsiteltäessä ja leh­män
utareita puhdistettaessa se tietää,
että lypsyn suoritus pian »tapahtua.
Siiksi pitäisi lypsy suorittaa aina sa­massa
järjestyksessä ja mahdpllisim-man
nopeasti, että hermokiihoitus ei
lakkaisi, vaan kestäisi koko lypsyn ajan.
Jos lyijyn suoritus -kestää yli sen mää­rä
t.vn ajan voi'lehmä pidät^täa maiton­sa
ja liiin jää parhain maito s>:iamat-ta.
Lehmän ollessa pailTtaimmass;x
maidossa on ensisuihkeissa rasvaa vain
nicn i 2/3 pros., kun taas vitm€lslssä
mait«suilfi:eissa on iicin 6 pros, TÄÄ-tä
huomaainnte, (kuinka ,tärk<rätä' on
saada myöskin maidon rasvaisin os.\
lipse:ty«. Lehmä on siis lypset<täva
nopeasti ja tarkkaan, el silti millä ix i
tavalla i-epimällä. käyt«ttäköön kum­paa
lypsytapaa talliansa.
Entisaikaan käytetty n.s. jälkilypsj.*
on miltei jätetty pcis eikä se olekaan
tarpeellista, jos lehmä lj'psetään ksi-ralla
tail^kkaan Jfilklljpsyn toimitta­minen
vain rasittaa lehmän hemiostoa.
Lypsy cn sadon korjuuta karja-tj»-
louriessa ja sato on otettava mahdolli­simman
tarkkaan talteen. Kaikki se
, vaivannä.kö, jcka täytyy suorittaa saa-daCvBeen
rehiin lehmän A-älitykselJä
muutetuksi, maidoksi, kannattaa lypsy
sucrittaa kunnollisesti, että saisi mah­dollisimman
hyvän korvauksen siilo
työlle, jonka lelmxä' maiden muodossa
maksaa.
Ensikertaa poikineisiin lelimiin fln
lypsäjien erikoisesJtl huOmiohSa t<iim"il-tattävä.
Sanotaanhan, ottä lehmän
vei "hyväksi lypsäjäksi lypsää" ts, .se
ön siihen tehtävään harjoitettava. Ei­hän
esim. hyvä hevonenkaan,'vaikka
se omistaisi hyviä juoksutaipumuksia,
voi saavuttaa kilparadalla hyviä tulok­sia
ilman harjoitusta. Samoin on en­sikertaa
poiiklneen lehmänkin lypsytai-pumukset
herätettävä. Parhaiten se
käy ci'vcan utarekiäsittelyn ja lypsyn
suorituksen jivulla. Ensikertaa poiki -
nut lehmä cn siis tulevaan tehtävään­sä
mahdollisimman hyvin harjcitettii-va.
Leipä
KIITOS
Vilpittömät kiitokseni kaikille, jotka tulette nuuud yilättämuän tavttä-es.
säni 50 vuotta. Kiitos homman alkuunpanijoille ja illan emannii c
rikkaasta ja herkullisesta kahvipöydästä. Kiitos Mrs. Ture Petersonille
tilaisuuteen sopivasta ja kauniista runosta. '
KiUos kalkille niistä kauniista lahjoista, joista sanoin en osaa kjHiksi
kiittää. Kiitos myöskin niille jotka niihin osallistuivat, vaan clvat voi­neet
saapua. Kiitos niistä monista tervehdyksistä. Joita sain Port Arthu­rista
ja HurketUsta. ' * " '
B O X 341 .
Tovcrmidella teitä aina muistan.
RIKU FYKÄUNEN NIPIGON. ONT.
Leipä on ihmisen vanhimpia ruo­kalajeja,
jota äTkuperiiisesti kaiketi
valmistettiin paistamalla nousemat-tomasta
taikinasta kakkuja tuhassi,
tikussa tulen ääressä tai kuumilla
kivillä. 'rTällaista näyttää, löydöistä
päättäen, Sveitsin paalurakennuste*!
leipä olleen. Abrahariiin aikaan Etu-
.\asian asukkaat nälitävästi tunsivat
vain happamattoman leivän, mutta
myöhemmin Mooseksen laki kieltää
happamen leivän käyttämisen .pääsi-.
äislammasta syödessä. Happamen lei­vän
valmistus on muinaisegytilainen
keksintö, mikä vähitellen foinikia­laisten
välityksellä le\'isi Kreikkaan,
täältä Roomaan, sitten gallialaisten
keskuirteen, jotka lienevät leipomi­sessa
ensin käyttäneet hiivaa, ja vas­ta
keskiajan alussa germaanisiin mai­hin.
Etelämaissa olivat silloin ohra-ia
vehnäleipä yleisiä, pohjaisemmas-sa
seurasi ohraleipää ruisleipä ja
vuoden ISOO jälkeen on vehnäleipä
merkkinä varallisuuden kohoamisesta
ja kulkuneuvojen parajjemisesta,
päässyt yhä yleisempään käytäntöön.
Jauhojen sisältämä tärkkelys on ras­kaasti
sulavaa eivätkä ne sinänsä so­vi
ihmisen lavinnoksi, mutta kun
jauhot sekoitetaan veteen, muuttuu,
osa niiden, sisältämän entsymin vai­kutuksesta
sokeriksi, osa muuttuu
uunissa destriiniksi, siAurin osa kui­tenkin
••liisteröilyy'', s. o. tärkkelys-j\-
vät kadottavat säännöllisen muo­tonsa-
Mutta leivän on myös oltava
huokoista. Tämä saavutetaan taiki­nan
käymisen avulla. Taikinan sisäl­tämä
sokeri hajoaa laivan vaikutuk­sesta
alkoholiksi ja hiilihapoksi tai,
hapanta taikinaa valmistaessa, tai­kinan
sisältämien bakteerien vaiku­tuksesta
maitohapoksi ja hiilihapoksi/
Tästä tulee taikina kaasukuplia täy­teen,
jöista isommat puhkeavat pin­nalle;
mutta piericmmUt jäävät sit­keän
glutcehin pidättäminä leivän
sisään, kun se pannaan uunini. Tääl­lä
suuriil osa a^ki^oiia. ja hiilibappa
haiiituvat pois, leivän pinnalle muo­dostuu
kuori, mikä estää sisukseti
kuivumasta ja tärkkelyksessä tapah­tuvat
ennen mainitut muutokset.
Paitsi käymisen avulla kuohkeu­tetaan
leipää kuten tiedämme myös­kin
hiivapulvereilla, joista puhtaa.--
ti kcnpiallista tietä kehittyy kaasua,
tavallisimmin hiilihappoa, taikinaan.
INfuita kuohkeuttamiskeinoja ovat
hirvensarven suola, vispilöity munan­valkuainen,
rasva. Tehdasmaisissa
leipomoissa puserretaan hiilihappoa
suorastaan korkean paineen avulla
taikinaan. Paitsi jauhoja ja vettä, se­koitetaan
taikinoihin u.^ein lisäaineita
leivosta laadun mukaan.
Paitsi sisältämiensä hiilihydraatti­en
vuoksi on leipä tärkeä ravintoaine
luustomme ylläpidolle välttämättö­män
fosforihappoisuutensa tähden,
joka on korkeampi lesemättömistä
kuin sihdatuista jauhoista leivotussa
leivässä.
XEUVOSTOLIITOSA on rat­kaistu
ensimmäinen sodan- jälkeen
koko maata käsittävä musiikkikilpai­lu.
Ensin oli paikkakuntakilpailu, kä-sittäeiTVolgan
alueen, Viron, Latvia;i
ja itä-Karjalan alueet, Ukrainan,
Moldavian ja Turkestanin. Kaksisa­taa
voittajaa- valittiin näiltä alueita
kilpailemaan keskenään Moskovassa
ja näistä eroitettiin seitsemäntoista.
Lopullist voittajat olivat •molemmai'
pianisteja. ^Ensimmäinen palkinto
jaetiin näitlen kahden parhaan kes­ken.
Toinen heistä on nimeltä Victor
Merjanov, 25 vuotias Punaisen Ar­meijan
veteraani ja toinen Sviatoslav
Richter, 50 vuotias.
W H l T B V X Ontarion sairaahsfr-ryösti
viTme viikolla neljäaseisteituii
ja silkkisukista tehdyillä naamioill-i
varustettua miestä kaikki huumaus
aineet. IMyÖhemmin pidätettiin kol­me
miestä, joita syytetään ryösiu?*^.
STALIN" on econnut asevoimien
ministerin, tehtävästä ja siihen vir­kaan
on nimrleUy kenraali jBulganin.
I
i