1946-04-27-06 |
Previous | 6 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sb^i 6 LAUANTAINA, HUHTIKUUN 27 PÄIVÄNÄ
»nniMH«iwni.m«MiumnMii"Wuiotww«i™iiiHii«miiini«w" unHimnimiiiui 1946
tyyntymistä vaikka aamuun saakka
ehdotti joku pojista.
\'ene kääntyi hitaasti rantaan päin
ja kaikki olivat iloisia, että pääsiäisiin
turvaan. Ei olliit enää kun kivenheitto
rantaan, kun kuului hirveä
rysäys. Vene paiskautui hirveällä
voimalla kiviklcoa vasten, ritisten ja
rytisten hetkisen, kunnes pirstoutui
kokonaan. Nuori, iloinen joukko
hävisi kuin tuhka tuuleen. >räsijarr
ven armoton kita nielaisi heidät
J»ikki. lttkwunotUro3tla..Irinaa-..Tä-.
män nuorenrtoivorHckaan morsIämeA
se säästi. Voimakas aalto paiskasi-hänet
tiedottomassa tilassa rannalle.
Huomautan tässä välissä, että kari,
johon vene murskautui, sai nimekseen
"Kuoleman sarvet", joka niirv
siliä on vielä'tänäkin päivänä. Kari
on todella kuin sarvet, kaksi sarvien
muotoista kalliopaatta näkyy veden
pinnalla silloin kuin järvi on tyyni ja
nämä sarvet yhtyvät jossain syvyydessä
veden pinnan alla.
/•Nyt tavarat pois veneestä ja vene
kumoon,j:iiiin>säilyjnme ainäliin kuivina.
Kohta sataa vettä kuin saavista
kaataen."
"Oli «e sentään jumalan_ onni, Arvi,-
eitä pääsimme pois tuolta hornaa
kidasta."
*'Öli se, Laura, ja ihan viime het-keDä.
Menehän nyt veneen alle ja
ollaan siellä kunnes myrsky asettuu."
Arvi kiersi huovan tyttönsä ympärille
veneen alla ja veti hänet lähelle
itseään, ettiei tuo rakas t>i:tö
vain vilustuisi. Oli niin turvallista
nyt, vaikka heillä oltkih vain pieni
vene suojanaan. Niin he kyyhöttivät
läihelkkäin ja olivat onnellisia. Sadepisarat
iskivät kunaopi&äännetyn
veneen pohjaa vasten.
"Hui, mikä rysäys se oli?" huudahti
Laura.
"Joku puu ehkä kaatui."
"En uskq sen olleen puun. Minua
nilc pdottaa.-*" *
"Jostain kuuluu avunhuutoja." Arvi
työnsi veneen ^idan ylös ja juoksi
rantaan Laura perässään. He ehtivät
juuri nähdä, kuinka pieni moottorivene
öli tarttunut karikkoon ja
kuinka aallot löivät sen kiviä vasten
pirstaleiksi. Ihmiset, joita oli useita,
joutuivat toinen toisensa jälkeen
kuohuihin.
Laura vaipui kauhistuneena maahan
ja valisti. "Mitä voimme tehdä
noiik onnettomille?"
Arvi juoksi kuin mieltpuoli. Jos
hän koettaisi mennä veneellä avuksi,
ei hän pääsisi edes alkuunkaan, splä
aalk>kko löi \*astaan, rantaan. Siinä
he seisoivat rannalla, sade pidksi heitä,
mutta he eivät sihä välittäneet.
"Laura, tuolla ajelehtii ainakin
yks! ruumis tännepäin."
Suuri h>-ökyaalto paiskasi kuolleelta
näy ttärän naisen aivan heidän jal-
' Jennifer Jones;:näihin saakka tuntematon -filmiktythUjStaryvintti akateeminen pUlkirinöH ensimmäisessä'filmi-osassaan.
Esiintyessään nhmosassa. jUmissä - VClunyBriywn"^^^m^^
vuoden ^Palkintoa vartem
Kirj. professori Nikolai Grashchenkov
Neuvostoliiton LääketieteelUsen' Akitemiän jäsen.
iÄ olin n i i d ^ lääketieti;'en
asiantuntijain joukossa, jotka
vuoden 1944 syyskuussa osallistuivat
tutkimusksin saiksalaisten suorittamista
kauhuntöistä Maidanekin keskitysleirissä.
Tutkimukset suoritettiin
puolalais-neuvostoliittolaisen eri-koiskomissionin
järjestäniänä.
Meitä kohtasi kauhea näky. Neljän
vuoden aikana oli tässä tappo-leirissä
tapettu puolitoistamiljoonaa
ihmistä, minkä olivat tehneet 8iit-leriläiset
pyövelit hallitukseltaan saamiensa
suoranaisten määräysten mukaan.
^Maidanekin ufhrien joukossa
oli lapsia, naisia ja miehiä Puolasta,
Ranskasta, Italiasta, Belgiasta, Hollannista,
Tshekkoslovakiasta, Serbiasta,
Kreikasta, Kroatiasta ja -monista
muista maista.
Minä en koskaan unohda mitä
minä.näin ja kuulin sifellä: lasten ja
äitien, nuorten tyttöjen 'ja «vanhojen
kojunsa juureen., Arvi ja Laura raa- ymiesten goukkomuihia. LTirit oli
hasivat naisen ulommas rannasta.v^i
Arvi painoi korvansa naisen sydäntä
vasten ja kuuli naisen syd^en lyövän
heikosti. Arvi oli uirnakoulussa
saanut uimamaisterin arvon ja hän
tiesi, miten tällaisissa tapauksissa tuli
menetellä. " -
Ensin nävntivät kaikki yritykset
toivDttomilta, mutta \vi\ ei hellittä-nj^
t. Lopulta alkoi sinertävä väri
haihiua ja naisen ruumiiseen tuli vähän
lämpöä. SuuKta alkoi pursua
vettä. "Pelastettu: huudahti Arvi
ilois^^n, "Kuinkahan hänen olisi
käjmyt, ellenime olisi olleet pakotetut
asettumaan myrskyä pakoon juu-n
t2:nan?
Jatkuu.
tapettu joko ampumalla, kaasulla,
myiikyllä nälällä tai kidutuksilla.
Kuolema leijaili «vieläkin Maidanekin
yllä.
Saksalaisten maailmaan iskemät
haavat ovat vielä tuoreet. Fasismista
saavutetun voiton ts^ia kaatuneiden
sotilaiden äidit, vaimot ja morsiamet
vielä surevat. Ruumiiden haju,
mikä myrkytti ilman kymmenien
mailien laa:juudella saksalaisten kau-hunleirlen
alueella Lublinissa, Os-vriecinjissa,
Trembljankassa" ja monissa
muissa paikoissa, ei ole vieläkään
haihtunut.
On .yksinkertaisesti uskomatonta,
että on olemassa ihmisiä, jotka korottavat
äänensä fasististen murha-
• miesten puolustamiseksi. Tuskin voi
uskoa todeksi; että sellainen ääni
kuultiin Yihdistyneiden Kansojen y-
Jeiskqkouksessa. Uruguayn lähetystön
ehdotus herätti meissä katkeraa
suuttumusta. Me tuemme Neuvostoliiton
edustajia. täydestä sydämestämme,
kun he mainitun yleiskokouksen
ensimm^sessä istunnossa
vaativat, ettei Uruguayn ehdotusta
otettaisi blknkaan tjröjärjestykseen-kään.
Tällaisen häpeällisen Ehdotuksen
"Vlhdistyneiden Kansojen yleiskokouksen
työjärjestykseen ottaminen
olisi ollut fasistisen terrorin miljoonien
i^hrien pilkkaamista, niiden öi-misö.
n muiston Siäpäisemistä, jotka
maksoivat hengellään sen, että
he puolustivat sivistystä.
•Maidanekissa minä näin satojen
tuhansien viattomien €UT0ow>alaist-ten
päalkallöja ja luita, ihmisten,
jotka oli ammuttu, myrkytetty kaasulla
ja poltettu kuolontehtaissa.
KaFkki tämä oli tehty niiden suunnitelmien
toteuttamiseksi, joista sotarikolliset
nyt ovat oikeuden edessä
Nyrnbergissa.
Minä näin Maidanekissa kymmeniä
tuhansia lasten kenkiä. Hitlerin
hallituksen määräyksen mukaan
nämä kengät riisuttiin tajyjttujen
pikkulasten jaloista.
Lublinin keskitysleirissä minä näin
kauniita nuorten tyttöjen, ihastuttavien
lasten .ja perheiden km-ia, joita
oli otettu Parisissa, Prahassa ja lukuisissa
muissa Euroopan maiden
kaupungeissa. «Xoita valokuvissa o-levia
henkilöitä ei ole enää olemassa.
Heidät nielivät ^laidanekin mu-miinpoittouunien
liekit. H e i d än
luunsa jaiihettiin luujai&ojksi ja
jauhöt^ käytettiitt - saksalaisten puutarhojen
lannokkeina.
Samana: päivänä; jolloin Urugu-
. ayn edustajisto • teki • yllämainitun
• häpeällisen puolustusesityksen fasististen
murhamiesten puolesta, esitti
; ranskalainen syyttäjä M o u n i r
Nyrnbergissa todistuksia, jotka o-soittivat,
kuinka Göring kiitteli hit-leriläisiä
"tiedemiehiä", jotka m>T-kyttivät
liittolaismaiden kansalaisia
tarkoituksella tutkia (heidän aivojaan.
Muihasta syytetty ja sy-j-lliseksi
havaittu henkilö tuomitaan 5iUole-maan.
Nyrnbergin oikeudessa on S>T-tettynä
murhamiehiä, jotka o^at vastuunalaisia
miljoonien rhmist-n murhista.
Mitä yhteyttä on-näiden murhamiesten
puolustajUla humaanisuuden
kanssa? Mksi he eivät korottaneet
ääntänsä humaanisuuden puolesta
silloin kuin fasismin uhreja poltettiin
Maidanekin' polttouuneissa, joiden
tuli paloi aina?
Me olemme vakuutettuja siitä, että
kansainvälinen oikeusistuin lan-pettaa.
oikeudenmukaisen tuomion,
joka tyydyttää flimiskunnan omaa-tuntoq.
Me lääkärit tiedämme miten tär-ajoissa
r3'htyä tartunta-ai-on
sydi^r
sen takia. Sotarikolliset ja
fasististen kulkutautien sibam.spai-kat
onjirmotta tuhottava.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 27, 1946 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1946-04-27 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki460427 |
Description
| Title | 1946-04-27-06 |
| OCR text | Sb^i 6 LAUANTAINA, HUHTIKUUN 27 PÄIVÄNÄ »nniMH«iwni.m«MiumnMii"Wuiotww«i™iiiHii«miiini«w" unHimnimiiiui 1946 tyyntymistä vaikka aamuun saakka ehdotti joku pojista. \'ene kääntyi hitaasti rantaan päin ja kaikki olivat iloisia, että pääsiäisiin turvaan. Ei olliit enää kun kivenheitto rantaan, kun kuului hirveä rysäys. Vene paiskautui hirveällä voimalla kiviklcoa vasten, ritisten ja rytisten hetkisen, kunnes pirstoutui kokonaan. Nuori, iloinen joukko hävisi kuin tuhka tuuleen. >räsijarr ven armoton kita nielaisi heidät J»ikki. lttkwunotUro3tla..Irinaa-..Tä-. män nuorenrtoivorHckaan morsIämeA se säästi. Voimakas aalto paiskasi-hänet tiedottomassa tilassa rannalle. Huomautan tässä välissä, että kari, johon vene murskautui, sai nimekseen "Kuoleman sarvet", joka niirv siliä on vielä'tänäkin päivänä. Kari on todella kuin sarvet, kaksi sarvien muotoista kalliopaatta näkyy veden pinnalla silloin kuin järvi on tyyni ja nämä sarvet yhtyvät jossain syvyydessä veden pinnan alla. /•Nyt tavarat pois veneestä ja vene kumoon,j:iiiin>säilyjnme ainäliin kuivina. Kohta sataa vettä kuin saavista kaataen." "Oli «e sentään jumalan_ onni, Arvi,- eitä pääsimme pois tuolta hornaa kidasta." *'Öli se, Laura, ja ihan viime het-keDä. Menehän nyt veneen alle ja ollaan siellä kunnes myrsky asettuu." Arvi kiersi huovan tyttönsä ympärille veneen alla ja veti hänet lähelle itseään, ettiei tuo rakas t>i:tö vain vilustuisi. Oli niin turvallista nyt, vaikka heillä oltkih vain pieni vene suojanaan. Niin he kyyhöttivät läihelkkäin ja olivat onnellisia. Sadepisarat iskivät kunaopi&äännetyn veneen pohjaa vasten. "Hui, mikä rysäys se oli?" huudahti Laura. "Joku puu ehkä kaatui." "En uskq sen olleen puun. Minua nilc pdottaa.-*" * "Jostain kuuluu avunhuutoja." Arvi työnsi veneen ^idan ylös ja juoksi rantaan Laura perässään. He ehtivät juuri nähdä, kuinka pieni moottorivene öli tarttunut karikkoon ja kuinka aallot löivät sen kiviä vasten pirstaleiksi. Ihmiset, joita oli useita, joutuivat toinen toisensa jälkeen kuohuihin. Laura vaipui kauhistuneena maahan ja valisti. "Mitä voimme tehdä noiik onnettomille?" Arvi juoksi kuin mieltpuoli. Jos hän koettaisi mennä veneellä avuksi, ei hän pääsisi edes alkuunkaan, splä aalk>kko löi \*astaan, rantaan. Siinä he seisoivat rannalla, sade pidksi heitä, mutta he eivät sihä välittäneet. "Laura, tuolla ajelehtii ainakin yks! ruumis tännepäin." Suuri h>-ökyaalto paiskasi kuolleelta näy ttärän naisen aivan heidän jal- ' Jennifer Jones;:näihin saakka tuntematon -filmiktythUjStaryvintti akateeminen pUlkirinöH ensimmäisessä'filmi-osassaan. Esiintyessään nhmosassa. jUmissä - VClunyBriywn"^^^m^^ vuoden ^Palkintoa vartem Kirj. professori Nikolai Grashchenkov Neuvostoliiton LääketieteelUsen' Akitemiän jäsen. iÄ olin n i i d ^ lääketieti;'en asiantuntijain joukossa, jotka vuoden 1944 syyskuussa osallistuivat tutkimusksin saiksalaisten suorittamista kauhuntöistä Maidanekin keskitysleirissä. Tutkimukset suoritettiin puolalais-neuvostoliittolaisen eri-koiskomissionin järjestäniänä. Meitä kohtasi kauhea näky. Neljän vuoden aikana oli tässä tappo-leirissä tapettu puolitoistamiljoonaa ihmistä, minkä olivat tehneet 8iit-leriläiset pyövelit hallitukseltaan saamiensa suoranaisten määräysten mukaan. ^Maidanekin ufhrien joukossa oli lapsia, naisia ja miehiä Puolasta, Ranskasta, Italiasta, Belgiasta, Hollannista, Tshekkoslovakiasta, Serbiasta, Kreikasta, Kroatiasta ja -monista muista maista. Minä en koskaan unohda mitä minä.näin ja kuulin sifellä: lasten ja äitien, nuorten tyttöjen 'ja «vanhojen kojunsa juureen., Arvi ja Laura raa- ymiesten goukkomuihia. LTirit oli hasivat naisen ulommas rannasta.v^i Arvi painoi korvansa naisen sydäntä vasten ja kuuli naisen syd^en lyövän heikosti. Arvi oli uirnakoulussa saanut uimamaisterin arvon ja hän tiesi, miten tällaisissa tapauksissa tuli menetellä. " - Ensin nävntivät kaikki yritykset toivDttomilta, mutta \vi\ ei hellittä-nj^ t. Lopulta alkoi sinertävä väri haihiua ja naisen ruumiiseen tuli vähän lämpöä. SuuKta alkoi pursua vettä. "Pelastettu: huudahti Arvi ilois^^n, "Kuinkahan hänen olisi käjmyt, ellenime olisi olleet pakotetut asettumaan myrskyä pakoon juu-n t2:nan? Jatkuu. tapettu joko ampumalla, kaasulla, myiikyllä nälällä tai kidutuksilla. Kuolema leijaili «vieläkin Maidanekin yllä. Saksalaisten maailmaan iskemät haavat ovat vielä tuoreet. Fasismista saavutetun voiton ts^ia kaatuneiden sotilaiden äidit, vaimot ja morsiamet vielä surevat. Ruumiiden haju, mikä myrkytti ilman kymmenien mailien laa:juudella saksalaisten kau-hunleirlen alueella Lublinissa, Os-vriecinjissa, Trembljankassa" ja monissa muissa paikoissa, ei ole vieläkään haihtunut. On .yksinkertaisesti uskomatonta, että on olemassa ihmisiä, jotka korottavat äänensä fasististen murha- • miesten puolustamiseksi. Tuskin voi uskoa todeksi; että sellainen ääni kuultiin Yihdistyneiden Kansojen y- Jeiskqkouksessa. Uruguayn lähetystön ehdotus herätti meissä katkeraa suuttumusta. Me tuemme Neuvostoliiton edustajia. täydestä sydämestämme, kun he mainitun yleiskokouksen ensimm^sessä istunnossa vaativat, ettei Uruguayn ehdotusta otettaisi blknkaan tjröjärjestykseen-kään. Tällaisen häpeällisen Ehdotuksen "Vlhdistyneiden Kansojen yleiskokouksen työjärjestykseen ottaminen olisi ollut fasistisen terrorin miljoonien i^hrien pilkkaamista, niiden öi-misö. n muiston Siäpäisemistä, jotka maksoivat hengellään sen, että he puolustivat sivistystä. •Maidanekissa minä näin satojen tuhansien viattomien €UT0ow>alaist-ten päalkallöja ja luita, ihmisten, jotka oli ammuttu, myrkytetty kaasulla ja poltettu kuolontehtaissa. KaFkki tämä oli tehty niiden suunnitelmien toteuttamiseksi, joista sotarikolliset nyt ovat oikeuden edessä Nyrnbergissa. Minä näin Maidanekissa kymmeniä tuhansia lasten kenkiä. Hitlerin hallituksen määräyksen mukaan nämä kengät riisuttiin tajyjttujen pikkulasten jaloista. Lublinin keskitysleirissä minä näin kauniita nuorten tyttöjen, ihastuttavien lasten .ja perheiden km-ia, joita oli otettu Parisissa, Prahassa ja lukuisissa muissa Euroopan maiden kaupungeissa. «Xoita valokuvissa o-levia henkilöitä ei ole enää olemassa. Heidät nielivät ^laidanekin mu-miinpoittouunien liekit. H e i d än luunsa jaiihettiin luujai&ojksi ja jauhöt^ käytettiitt - saksalaisten puutarhojen lannokkeina. Samana: päivänä; jolloin Urugu- . ayn edustajisto • teki • yllämainitun • häpeällisen puolustusesityksen fasististen murhamiesten puolesta, esitti ; ranskalainen syyttäjä M o u n i r Nyrnbergissa todistuksia, jotka o-soittivat, kuinka Göring kiitteli hit-leriläisiä "tiedemiehiä", jotka m>T-kyttivät liittolaismaiden kansalaisia tarkoituksella tutkia (heidän aivojaan. Muihasta syytetty ja sy-j-lliseksi havaittu henkilö tuomitaan 5iUole-maan. Nyrnbergin oikeudessa on S>T-tettynä murhamiehiä, jotka o^at vastuunalaisia miljoonien rhmist-n murhista. Mitä yhteyttä on-näiden murhamiesten puolustajUla humaanisuuden kanssa? Mksi he eivät korottaneet ääntänsä humaanisuuden puolesta silloin kuin fasismin uhreja poltettiin Maidanekin' polttouuneissa, joiden tuli paloi aina? Me olemme vakuutettuja siitä, että kansainvälinen oikeusistuin lan-pettaa. oikeudenmukaisen tuomion, joka tyydyttää flimiskunnan omaa-tuntoq. Me lääkärit tiedämme miten tär-ajoissa r3'htyä tartunta-ai-on sydi^r sen takia. Sotarikolliset ja fasististen kulkutautien sibam.spai-kat onjirmotta tuhottava. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1946-04-27-06
