1951-01-20-01 |
Previous | 1 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
—s. KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTi Xo. 3 — XVI VUOSIKERTA LAUAXTAIXA, TAMMIKUUN 20 PÄIVÄNÄ, 1951 '•f .1 Tl » r t IMS m Keremeoksessa B.C. asuu 35 "Valon lasten" uskonlahkolaista, joiden edes-ottaMäkset ovat olleet h.y\-in huomattavasti sanomalehtien palstoilla viime aikoina. Lahkon pääprofeetta, mrs. Grace Carlson ennusti, että maailmanloppu tapahtuu tamtmikuiin 9 pnä ja lahkon jäsenet ryhtvivät sitä vastaaviin toimenpiteisiin, hionet möivät maallisen omaisuutensa polkuhinnasta, kuten hyvätuottoiset hedelmämaajisa muutamalla dollarilla eekkerin ja toiset möivät huonekalunsa ja vaatteensa kai uskoen, että käteinen raha on helpompaa ottaa mukaan (Viimeiselle matkalle lähtiessä kuin kiinteä omaisuus. Kun kaikki Qli näin järjestetty, sulkeutuivat lahkolaiset' erään uskonveljen taloon, jossa odottivat 17 vuorokautta pääprofeetan ennustuksen täyttymistä. Kun maailma oli edelleen samassa kunnossa -kuin ennenkin t.k. 9 p:n jälkeen^ niin jotkut lakoii jäsenet lopettivat eri täyt3meisyytensä. Lasten va:nhiempia ryhdyttiin kouluviranomaisten taholta kofvistelemaan, että heidän lapsillaan on liian pitkä joululoma ja lapset astuivat ensimmäisinä ulos vankeudestaan. Kuinka fanaattisia nämä uskonlahko-aiset ovat, siitä antaa seuraava hyvän' iuvauksen. Erään^hkolaisen äiti meni Lmoitlamaan pojalleen, joka oli muiden ahkon jäsenten kanssa sulkeutunut yh ämaieittuun taloon, että hänen isänsä )n kuollut ja halusi pojan tulevan ko- .iin. Poika ei kuitenkaan mennyt vaan »anoi tapaavansa isänsä tammikuun 9 3:n jälkeen, jolloin kaikHderi-ihmisten Diti joutua viimeiselle tupmiolie. Maailmanlopun ennustaminen jää nyt taas lahkon pääprofeetaile, mutta jotkut jäsenet ovat kuuleman mukaan ruvenneet vähän epäilemään, että ovatko hämn ennustuksensa kovinkaan luotettavia. Ei ¥©lnirt myydä väkijuoma Mrkon; lähellä Delroitilainen kauppias Sebastian Moceii rakensi itselleen komean kau-patty mutta havaitsi silen, että se on liiaa lipiellä kirkkoa, voidakseen myj^dä n?ä!tl|iid>mia. orittani: s;^rjfea Sebastian on 'h5rvin uskonnol- !ta^ ^ty-n^uH n3ii juies', ei hän halunnut luonnolli-sest& aaa harjoittaa «viinakauppaa kir-yötä^ fton. lähellä. Mutta hän ei luopunut kau-o —^ vaan osti kirkon ja maksoi 1,000 dtollaria. Ja fcun kiritkö on et sitt^aila; lähellä hänen kauppaansa, sanoo illan, tulee siitä hyvä varastohuone. >ä i", san." asi <yj? Sjeskii&ertaiset ihmiset tuomitsevat tn hj^lisSLlJisa, mikä menee^i heidän ymmär-lan ^ iyls€32sä. — La Rochefoucauld. .!ärsivällis3n^den'salaisuus on sii- #ttä järjestää itselleen jotain muuta — Sun Dial. Ted HalllVyevalesta Ont. aikoo kai ryhtyä perustamaan tuitta Noakin arkkia, sillä hätieilä on äinukin jo muiden kotieläintensä lisäksi kuvassa näkyvä nuori peurakin. Hän kuuli eräänä iltana koiransa haukkuvan ulkona ja mennessään katsq^naan, tappeli s^ie nuoren peurammsikan kanssa. Vasikka antoi Tedin ^t navet-t< i a n ja on nyt niin kesy •kuin kotieläimet konsanaan. Tapio Hiisivaara: ^URKKI ON "raäatalou^aana samaa arvoluokkaa kuin Suomi oli ennen äskeisten sotien aikana kiihtynyttä teollistumista •— noin kaksi kolmesta Turkin asukkaasta saa elantonsa maanviljelyksestä ja karjanhoidosta. Toinenkin yhtäläisyys on: Turkissakin on vain hä- Adävän pieni osa koko pinta-alasta maatalouden käytössä. Sen sijaan on suurta eroavaisuutta viljelyskelpoisen mutta käyttämättömän maan runsaudessa: Turkissa on erään kenties aiheettoman toivorikkaan arvioinnin mukaan vasta noin kymmenen prosenttia viljelyskelpoisesta maasta käytössä. Väestölisäyksen sijoittamisen mahdollisuudet eivät siten lopu kenties vielä pariin vuosisataan. Turkin maatalous jakautuu kolmeen aivan erilaiseen tuotannon muotoon. Kaikkialla rannilcolla, pohjoisessa Mustan meren rannalla, lännessä Egean mereen antavissa laaksoissa ja etelässä Välimereen viettävillä rinteillä viljellään korkealuokkaisia viljelyskasveja. Sisämaassa keskitytään yleensä niukemmalla vedellä toimeentuleviin, ja aivan kuivalla, kumpuilevalla arolla pidetään karjaa. Rannikkoseudun tehokkaimman viljelyksen arvokkainmiat kasvit ovat tupakin ja viikuna sekä hallituksen määrätietoisen edistämisen tuloksena puuvilla. Tupakka on tunnetusti maailman parasta omalla tavallaan ja sitä viedään Yhdysvaltoihin saakka käytettäväksi <si-liäläisten tupakkalaatujen kanssa maun antavana. Sellainen tupak-kamaakin kuin Kuuba ostaa turkkilaista tupakkaa, siUä omassa maaperässä ei kerta kaikkiaan saada yhtä hyviä laatuja. Kysyessäni Izmirin kauppakamarin sihteeriltä, mistä "tämä johtuu, hän viittasi ilmastoon, maaperään sekä turkkilaisten talonpoikien yli kolmesata-vuotisiin perinteisiin tupakan oikeassa kypsyttämisessä. Amerikkalaiset, etelä-afrikkalaiset ja ties' kutka kaikki ovat tulleet varta vasten Turkkiin ostamaan turkkilaisen tupakan siemeniä ja kylväneet niitä huolellisesti valitulle seudulle, missä kaikki ilmastolliset ja maaperän olosuhteet ovat mahdollisimman tarkasti samanlaiset kuin Turkissa, mutta ''•a 0 \ a a a 1 a O' o -1 ; o- H. X H. X .E. J. 8 3 3 4 s Ö 7 ® @80 JI 13 83 S4 SS s6 87 s S i ^ s o SI 22 23 24 252627 0 / Nimipäiviä e 21— Sanhunfai ........Aune, Auni © 22— MaanajJtai . . . . . . . . . . , .y.;^Visrt O f 23—Tiistai :'. .Euu; Eime <= 24—Keskiviikko . . . . . . . . . C;. .^nja 25r---^rstai . . . . . . . . . . . ^Paäro- Pauli 26—Perjantai; . . . . . . , . . . ; vRaino ^ 3 ' 27—liauantai .. ... < . . . , V i l j o c 3 - . c fA^AP:» P Q o Q P ^ P Q P oHw^" » » ° aisiis M tefa ialiissa . Austraaliaii siirtolaisuusiisiain ministeri Harol(i E. HoU ilmoitti äskettäin, että italiasta on käynyt lähetystö neu-votteleniassu .\ustvaalian siirto]ais\'iran- • oniai.*;ten kanssa italialaisten siirtolaisten' muutosta .-Vustraaliaan. Neuvottelujen tuloksena on njalempien maiden välillä tehtv suunnitelnta. ioka edellvt-tää 15.000 italialaisen siirtymistä viiden vuoden aikana' -\ustraaliaan ja että -Aiistraalian ja Italian hallitus avustaa näitä siirtolaisia matkakustannuksissa. Sopimus on kuitenkin siten avonainen, että Austraalian tuottamien italialaisten siirtolaisteri \astaanottaminen riippuu siitä, kuinka paljon ja minkälaista työvoimaa maahan tarvitaan. Valitut siirtolaiset menevät Austraaliaan samanlaisen sopimuksen alaisina kuim Euroopan kodittomat henkilöt ovat menneet eri maihin ja heidän täytyy sitoutua olemaan määräaika siinä työssä, -}nin;kä>;4iss^aaHan hallitus, heille •valita see. • Italian viranomaiset valitsevat nämä siirtolaiset, mutta heidän lopullinen hyväksymisensä riippuu kuitenkin Austraalian viranomaisista ja kysymykseea valinnassa tulevat poliittiset ja tervey-delliset seikat. Austraaliassa sanotaan oltavan hyvini kiinnostuneita lukuisten italialaisten korkeaan ammattitaitoon eri aloilla, kuten rakennus-, insinööri- ja tekstiilialoilla, jmutta näitä ammattilaisia ei ole voinut sunressa määrässä siirtyä Aus-traaHaan, kun heillä ei ole ollut siellä sukulaisia, jotka olisiVat A^oineet heitä taata ja taas toisaalta monellakaan e£ ole ollut tarvittavia niatkakus.tanriuksiarf koskaan ei ole kokeilu onnistunut. Toinen aivan samalla tavalla yksinoikeudeksi jäänyt viljelyskasvi on viikuna. Turkki pitää hallussaan jokseenkin täydellistä herruutta viikunamarkkinöillä siitä huolimatta, että teoreettisesti yhtä hyvät hedelmämaat, kuten Kreikka, Italia, Espanja, Yhdysvallat jne, ovat yhtä innokkaasti kuin tupakan suhteen koettaneet murtaa turkkilaisten yksinoikeuden. Kaikki 015 ollut turhaan, sillä turkkilaisen talonpojan ai3nmättitaitoa ei ole voitu koelaitoksissakaan matkia. { Näiden kasvien rinnalla on oikeastaan kolmas turkkilaisten yksinoikeuden ala, nimittäin kuuluisat, kivettömät sultana-rusinat. Mitkään kokeilut eivät muualla ole liioin saaneet luoduksi samanlaisia rusinoita, ei sittenkään, vaikka Turkista on tuotu viiniköynnöksien pistokkaita ja istutettu kokonaisten valtakuntien kaiken asiantuntemuksen avulla. I Sellainen mahti saattaa tosiaan olla pitkien perinteiden luoma Jatkuu 11. sivulla
Object Description
Rating | |
Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 20, 1951 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
Publisher | Vapaus Pub. Co |
Date | 1951-01-20 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Liekki510120 |
Description
Title | 1951-01-20-01 |
OCR text |
—s.
KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTi
Xo. 3 — XVI VUOSIKERTA LAUAXTAIXA, TAMMIKUUN 20 PÄIVÄNÄ, 1951
'•f
.1 Tl » r t
IMS m
Keremeoksessa B.C. asuu 35 "Valon
lasten" uskonlahkolaista, joiden edes-ottaMäkset
ovat olleet h.y\-in huomattavasti
sanomalehtien palstoilla viime aikoina.
Lahkon pääprofeetta, mrs. Grace
Carlson ennusti, että maailmanloppu tapahtuu
tamtmikuiin 9 pnä ja lahkon jäsenet
ryhtvivät sitä vastaaviin toimenpiteisiin,
hionet möivät maallisen omaisuutensa
polkuhinnasta, kuten hyvätuottoiset
hedelmämaajisa muutamalla
dollarilla eekkerin ja toiset möivät huonekalunsa
ja vaatteensa kai uskoen, että
käteinen raha on helpompaa ottaa mukaan
(Viimeiselle matkalle lähtiessä kuin
kiinteä omaisuus.
Kun kaikki Qli näin järjestetty, sulkeutuivat
lahkolaiset' erään uskonveljen
taloon, jossa odottivat 17 vuorokautta
pääprofeetan ennustuksen täyttymistä.
Kun maailma oli edelleen samassa kunnossa
-kuin ennenkin t.k. 9 p:n jälkeen^
niin jotkut lakoii jäsenet lopettivat eri
täyt3meisyytensä. Lasten va:nhiempia
ryhdyttiin kouluviranomaisten taholta
kofvistelemaan, että heidän lapsillaan on
liian pitkä joululoma ja lapset astuivat
ensimmäisinä ulos vankeudestaan.
Kuinka fanaattisia nämä uskonlahko-aiset
ovat, siitä antaa seuraava hyvän'
iuvauksen. Erään^hkolaisen äiti meni
Lmoitlamaan pojalleen, joka oli muiden
ahkon jäsenten kanssa sulkeutunut yh
ämaieittuun taloon, että hänen isänsä
)n kuollut ja halusi pojan tulevan ko-
.iin. Poika ei kuitenkaan mennyt vaan
»anoi tapaavansa isänsä tammikuun 9
3:n jälkeen, jolloin kaikHderi-ihmisten
Diti joutua viimeiselle tupmiolie.
Maailmanlopun ennustaminen jää
nyt taas lahkon pääprofeetaile, mutta
jotkut jäsenet ovat kuuleman mukaan
ruvenneet vähän epäilemään, että ovatko
hämn ennustuksensa kovinkaan luotettavia.
Ei ¥©lnirt myydä väkijuoma
Mrkon; lähellä
Delroitilainen kauppias Sebastian
Moceii rakensi itselleen komean kau-patty
mutta havaitsi silen, että se on
liiaa lipiellä kirkkoa, voidakseen myj^dä
n?ä!tl|iid>mia.
orittani: s;^rjfea Sebastian on 'h5rvin uskonnol-
!ta^ ^ty-n^uH n3ii juies', ei hän halunnut luonnolli-sest&
aaa harjoittaa «viinakauppaa kir-yötä^
fton. lähellä. Mutta hän ei luopunut kau-o
—^ vaan osti kirkon ja maksoi
1,000 dtollaria. Ja fcun kiritkö on
et sitt^aila; lähellä hänen kauppaansa, sanoo
illan, tulee siitä hyvä varastohuone.
>ä
i", san."
asi |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-01-20-01