Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 4, 1947

              LAUANTAINA LOKAKUUN 4 PÄIVÄNÄ
" " " " *•" III IIMIIIIIIIIII III »BwmnmiBw»aianuammn: Sivtt4l
olet
~^io siihen
"^^oa onkani
sävyisasti-l
«toista vuotta sit.
Haluaisitko, että
^^"oin aimoia
' ^"nesta paiBoi"
^ pehmeää pos,
^^h Iowaka, «
aisee kaulan ji.
"^ajalta, joka
aratiisiin! iitjt.; ,
k o varma, ettet
fnenkäänmuia
•»e ovat osa sl-iiaukunta
sai
e^Ie. He kuu-ean
iiänen ja
itelyn.
."virkkoi Jean
• Mutta iiän
•oissefn ja tä-iin
luo, mn
i. " P i n I v ^^
lurisi liän it-kä
toiilen ju-tnista,
ja lo-a
l " Hän puri
nuoren Dho-
Cununinsil-l
l u a ! " jatkoi
Cummins —
äislä kumpi-uoret
jsuuret jää-peittämällä
Ita mereen,
en ukkosen
ajautuvat
ipoille jää-osi
syntvy
)iden 'koko
löistä kau-in
massoi-rannikkoa
1 arktista
fin lahden
L,abradorin
olleet 500
meriliiken-iistä
ajau-lään
kuin
upotti Ti-liheuttaen
Se johti
iT.uodos-n
rannilc-
\sta meri-laan
by-f_
jäävuo-lion
väli-jtta
kun
Ptjakul--
[)al%-eluk- •
tavailin*-*
uutinen
Ien sala-
[i\1tän>t
an nij-s-jvartias-lan
sää'
skco 3-
I S O Ä I T I E N ' TAPAAKIN VlEIJt
SUOSITAAN
Ya'elainen tohtori Arnold GeseU ei
L jJnsen ruokintaan ja hoitoon näh-airan
yhtä mieltä uusimpien ja
irimpien menetelmien kanssa. H ä -
"Z mielilauseensa on: "Ruoki .lasta
-n sillä on nälkä, keinata sitä siUoin
Ivjn se itkee."
Ylimalkaan lääkärit myöntävätkin,
Lnä sama kaava ei sovi kaikille lap-.
Lve raan jokainen tarvitsee oman eri-
Sistutkintansa. Tri GeseUin mielestä
liidin ei tarvitse pelätä pilaavansa las-ia
kaihien hermoille on helpompaa,
I- oshän koettaa lapsen itkiessä tyj-n-hyttää
hänet luontaisella vaistollaan,
hos lapsi totutetaan syömä^;n joka nel-tunti,
niin hän saa "nälän tuskat"
Vja neljäs tunti. Mutta jos hän vaa-tu
ruokaa joka kolmas tunti tahi vain
icka viides' tunti, niin äiti ruokkikoon
Un mukaan. Jostakin^ syystä "itsevaa-tlva"
lapsi, kuten hän - nimittää,
II- t^m säännöllisesti puolesta yöstä
hamuun kello kuuteen, joten hyvä yö-
^^i on palkkiona luopumisesta tusi-
Usta pikkuruokintoja ensi päivinä
L-vnrymän jälkeen. Mutta tohtori huo-ciuttaa,
ei haittaa sekään, "jos se
'a äidille mukavuudeksi, vaikka Jbän
'lierättääkin lapsen syömään.sillöin täl­löin,
kunhan vaan se ei tiile tavaksi.
i"j2 anna lapselle niin paljon kuin se
tahtoo, tai niin vähäÄ kuin se tahtoo.
ilS tyrkytä. Anna lapsen määrätä oma
niokahaiunsa."
ERÄS VOIMISELULIIKE
joia kehittää rintalihaksia, kuuluu eri-tyi^
ti naisUle.
Seisokaa suorana, tarttukaa oikealla
kädellä vasempaan käteenne ja nosta­kaa
käsivarret olkapäiden tasolle. Suo­rittakaa
sen jälkeen sarja liikkeitä,»
aivan kuin haluaisitte kiskoa sormet
käsiltänne ja kohottakaa samalla ko­ko
ajan käsivarsianne, kunnes kädet
orat pääime yläpuolella..
Uudistakaa liike useahan kertaan vaih­taen
"kiskottavaa'' kättä vuorotellen.
nJuALtltSSALAATTl
Hyvän ilJallissalaatin saa kun val­mistaa
majoneesin, sexixaavasti: Sekoit­t
a a kaksi munankeltuaista ja 1 kupin
oliiviöljyä.x^lisää seokseen pari ruoka­lusikallista
sitruunanmehua ja saman
veixan,kiehuvaa vettä. K u n kastike on
huolellisesti sekoitettu, lisätään vihan-nekset.
v joita emäntä voi valita ja
vaihdella sen mukafan mitä hänellä
sattuu olemaan saatavana. Erinomai­sen
raikas ja hyvä salaatti saadaan
seuraavista aineista: Suikaleiksi lei­kattua
valkokaalia, keitettyjä kylmiä
h e r n e i t ä sekä k u u t i o i k s i l e i ­kattuja
porkkanoita, raakoja omena-ja
banaanikUutioita sekä viinirj'ypäle-viipaleita.
PAISTAMISESSA
on usein suurempi sy>' kaikenlaisten
ruokalaitteiden, esim. leivonnaisten epä­onnistumiseen
kuin tekotavassa. Min­kä
värinen on kuori, sillä on suiu-i mer­kitys.
Se taas riippuu pannustakin. Jos
pannu- on musta ja tahraantunut, mel-keipä
kakun pohja palaa ennenkuin si­sus
on kypsynyt. Mitä kirkkaampi pais-tiniJannu
on, slJä herkullisemmat tu­levat
kakun kuoret, jos paistaessa käy­tetty
kuumuus kontrolloidaan oikeal­la
tavalla.
tisen kansalaisen." -
Osaiiottosanomia saapui m y ös
Neuvostoliitosta. Ukrainasta, Jugos-tarjoilijaa
— omituista kyllä, mutta
soittojohdot oli jo laitettu kuntoon
j a kun tarj(Jilija.saapuir Icuiskasi
laviasta ja anonjsta muista maista, kapu riutMneella äänellä:
Yhdistyneiden Kansojen yleisisturii
nossa pidettiin minuutin hiljaisuus,
kun kuolemantapauksesta oli koko­ukselle
ilmoittanut t r i Oswaldo Aran-ha,
istunnon presidentti, j a sen jäl­keen
yksi maa toisensa jälkeen lausui
kunnioituksen sanoja hänen muistol­leen.
''Älkää puhuko kenellekään m i ­tään
siitä, että j u h l i n hieman eilen
i l l a l l a — minä maksan k a i k k i «nämä
aiheuttamani vahingot!"
Tuhansia ^atomialaa koske­via
keksintöjä on esitetty"
Atomivoimakomissio tiedottaa, et­tä
kaikkiaan, noin 5,500 keksintöä,
lukuunotettuna keksinnöt j a ajatuk­set
atomipommista j a atomivoimasta,
o# tarkistettu ja luetteloitu, j a näis­tä
on jo 2,300 esitetty Yhdysvaltain
patenttivirastolle.
Xämä keksinöt j a ajatukset ovat
lähtöisin tiedemiehiltä j a muilta, jot­ka
työskentelivät atomipommin tuot-laniisessa
siitä lähtien kun Manhat­tanin
projekti alettiin. K a i k k i työ
suoritettiin hallituksen valvonnan
alaisuudessa. Näiden keksintöjen l i -
säbi patenttivirastolle on esitetty
atoja yksityisten keksijäin tekemiä
keksintöjä.
Seikkaperäiset selostukset keksin-
Kapteenin perusteel­linen
juhliminen
Eräs merikapteeni, joka toimi
päällikkönä eräällä liittolaisten lai­valla
viime sodan aikana, tuli purk-kinsa
kerran erääseen englantilaiseen
satamaan. Hän päätti taas pitkästä
aikaa panna hihat heilumaan j a vä­hän
rymsteerata.
Hilut alkoivat j a j i d i la o l i k in niin
perusteellinen, ettei kapteeni huo­mannut
illan kuluessa annettua ilma-hälyytystä,
jota seurasi ankara pom­mitus.
Joskus aamuntunneilla kapu
lähti hotelliaan kohti, mutta hän
oli niin paljon seilissä, ettei huoman­nut
siinä olevan mitään kummallis­ta,
kun ei hotellin ovenvartija ollut
tavanmukaisella paikallaan j a miksi
hissi ei toiminut. Hän kompasteli
portailla olevaan rojuun, mutta pää­si
kuitenkin loppujen lopuksi huo­neeseensa,
missä valoja sytyttämättä
ryömi heti vuoteeseen.
Kapu heräsi vasta joskus puolen
päivän.aikaan j a totesi ensimmäisek-
_ si, että huoneen molemmat ikkunat
nöistä on jätetty pois turvallisuuden:, «^»va^ säpäleinä. I^irjqituspöytä oli
vuoksi, sanottiin komission -fapöi;tis:: r n""'^^^: kattokruunu t o.
^ \ muläjäiiä j a pesuteline pieninä' kap-
KORISTEKASVEJA
jotka pysyvät ympäri vuod^ värikkäi­nä
ovat mm. useat kuusama (honey-suckle)
-lajit, eräät ruusut ja saksan-heisi
(ed*der) sekä useimmat viburnum-
I suvun puu- ja pensaskasvit, esim. eng­lanninkielisin
nimin seuraavat: cran-berrybush,
arrowood, ' nanbejry ja
blackhaw.
Panetteko termospulloon kahvin val­miiksi
keitettynä? Tavallisestihan niin
tehdään. Mutta kokeneet väittävät, et­tä
termospullossa säilytettävä kahvi
maistuu paremmalta, jos pulloon pan­naan
tarvittava määrä jauhettua kah­via
ja kiehuvaa vettä kaadetaan pääl­le.
Olikohan syytä uskoa'
< monttöörien juttua?
K a k s i monttööriä lähetettin ker­ran
erään papinlesken asuntoon suo­rittamaan
jotain putkikorjausta.
Päästyään takaisin liikkeeseen, kut­suttiin
heidät heti liikkeen johtajan
puheille.
"Mitä ihmettä te oikeastaan teitte
siellä?" tiukkasi johtaja. 'Tapinleslci
oli ensi pyörtynyt j a sitten saanut
ankaran hermokohtauksen — j a kaik­keen
on syynä se kammottava puhe­tapa,
jota te olette käyttäneet hänen
asunnossaan. Ettekö käsitä, että te
saatatte tällä tavoin liikeen mai­neen
vaaraan?"
"Kyllä tässä oh-nyt \^rmasti t a ­pahtunut
j o k i n erehdys", vastasi toi­nen
monttööreistä. "Emme me pu­huneet
siellä mitään sopimattomia.
Ainoa välikohtaus tapahtui silloin
k u i n Eemeli o l i ylhäällä juottamassa
vesijohtoputkea ja sattui vahingossa
kaatamaan kiehuvaa tinaa niskaani.
M u t t a silloinkin minä h i l l i t s in itseni
ja sanoin aivan ystävällisesti Eeme­lille,
että 'rakas Eemeli, koeta nyt
katsoa edes hiukan, m i h i n sitä k u u -
maa tinaa tiputtelet'."
Vuonriä • .1946 hyväksytty atomi­voimaa
koskeva patenttilaki säätää,
että hallituksella on yksinomainen
oikeus kaikkiin atomisiin patenttei­hin,
jjjlka koskevat halkeavia tai so­tatarkoituksiin
käytettäviä räjähtä­viä
aineita. Patentteja kuitenkin voi­daan
myöntää muillekin ei-sotilaalli-siin
käyttöihin, jos ne eivät "vahin­goita
kansan etuja". Mainittu laki
myöntää hallitukselle oikeuden mak­saa
rojaltimaksuja, hyvitystä tai
muita palkkioita keksinnöistä, joita
atomivoimakomissio ottaa haltuun­sa
sotilaallisien syiden tai kansan
etujen vuoksi.
Komission patenttiasioita käsittele­vä
pikakomitea ehdottaa, että pa­tenttimaksuista
huolehtiva lautakun­ta
perustettaisiin piakkoin, koska
vaatimuksia jonkunlaisista palkki­oista
voinee tulla esille lähitulevai­suudessa.
Pikakomitea ehdottaa myös
että tämä lautakunta pyrkisi teke--
rhään sopimuksia vaikeimmissakin
tapauksissa sen sijaan että se lain
säädäntöjä hyväkseen ja takavarikoi-
. viime si tai ottaisi hallituksen.haltuun mak-oh
10 astetta.normaalista jäm- sutta keksinnöt, jotka tarvitaan '^kan-
P^-^mpi. Los Angelesissa tri Hans ^ a n edun vuoksi"!
paleina, minkä lisäksi seinässä ole­vasta
halkeamasta saattoi nähdä suo-
Saaliin hinta —-. Senaattori Haw-kes
VVashingtonista sai Canadassa
äskettäin 33 paunan hauen, joka tuli
maksamaan hänelle $1.90 pauna,
matkakuluja j a pyynti vehkeitä mu-raan
kadulle. Kapteeni soitti kerros- kaan laskennatta.
K I I T O S
Kauniit kiitokset kaikille niille Samian suomalaisille, jotka saavuitte
yllättäen kotiimme toivottamaan meidät tervetulleeksi takaisin Sarniaan.
Kiitokset Lempille ja HelmiUe ihanista kukista, joilla koristitte herkulli­sen
kahvipöydän.
Kiitokset lahjasta jonka jätitte käyntinne muistoksi. Erikoiset kiitokset
Latinalle ja Aunelle, jotka kaiken tämän järjestitte. Kiitokset myös niille
jotka ottivat osaa, vaan eivät voineet saapua.
Tämä ystävyyden osoitus tulee aina säilymään mielessämme.
LEO, AINO J A VILJO LAMPINEN
R.R. 2, Devine St. Sarnia, Ontario
Argentiaan, Xexvfoundlandiin kova3sa
^.vrskyssä. Kolmen viikon ajan h a -
^•ainnoitsijat aikovat tutkia 1.400
mailin mittaista Gränlannin länsi-unikkoa
saadakseen selityksen jo.«=-
b siellä vielä jäävuoria syntyy.
•alustavasti on a r v i o i tu jäävuorien
puuttumisen johtuvan sarjasta lev-
'oja talvia Grönlannissa -
K I I T O S
Sydämelliset kiitokset sille suurelle toverijoukolle, kun yllättäen tulitte
meitä tervehtimään uuteen kotiimme syyskuun 3 p:nä.
Kaunein kiitos siitä suuriarvoisesta lahjasta, jonka jätitte käyntinne
musitoksi. Kiitos kauniisti katetusta kahvipöydästä.
Kiitos homman alkuunpanijoille mrs. F. Hakalalle, mrs. J . Palmulle,
mrs. H. Laitiselle ja mrs. H. Blomquistille ja kaikille, jotka ottivat osaa
lahjaan.
Olette tervetulleita kotiimme. Säilyköön toveruus ja ystävyys väHllämme.
Kiittäen,
MIINA, TUURE JA EINO BERGHOLM
SIOUX LOOKOUT ONTARIO
Ahlm,
institi
. /"ann. Ruotsin maantieteellisen
f ^'tuutin johtaja, Ylittää arktisen
suunnattomasti lämmenneen
vuoden 1000 jälkeen. Jos tällainen
l^^^nta jatkuu yleismaailmallisesti su-
;*^taak.';ocn arktisia jääkenttiä, k u -
^'^""l'»^nin jäätiköt ovat sulan-han
olettaa veden merissä j o -
|j^^,^'n päivinä nousevan niin. että se
1^'"^ rannikkotasangot kaikilla
;;|^"^"oilla. Xvt jo merenkulkuseson-
^yatkuminen Huippuvuorien y m -
<il pohjoispublella oli
J^^^isesta merkityksestä maail-
Tunnettu rohkea ia edis­tysmielinen
mies kuollut
Fiorella H . L a Guardia. New Yor­kin
entinen pormestari ja UXRR-^^m
entinen yleisjohtaja kuoli ä.skettäin
kotonaan N . Y : n Riverdalessa 64
vuoden ikäisenä. Tiedon saavuttua
kaupungin nykyinen pormestari \Vij^
l i am 0'Dwyer lähetti kaupungin
puolesta osanotto^anoman, jossa sa­nottiin,
että "hänen kuolemansa kaut­ta
New Y o r k i n kaupunki, valtio ja
kansa on menettänyt suuren patrioot-
KIITOS-Täten
tahdon l a u s u a sydämelliset k i i t o k s e n i s u k u l a i s i l l e,
t o v e r e i l l e j a ystäville, j o t k a m i n u a m u i s t i t t e h a u s k a n i l l a n ­v
i e t o n järjestämisellä k o t i i n i , k a u n i i l l a kahvipöydällä, l a h ­j
o i l l a j a k u k k a s i l l a 60-vuotissyntymäpäiväni johdosta.
K i i t o s t o i m i t s i j o i y e M a n d a P a k k a l a l l e , K a t r i R i k s m a n i l l e,
S e l m a S a l m e l l e j a i l l a n emännille e r i k o i s e s t a u h r a u t u m i s e s ­t
a a n .
Tämä t o v e r u u d e n . h e n k i p a i n u u m i e l e e n i i k u i s e n a m u i s t o n a.
Kiittäen,
MILJA ANDERSON
S o i n t u la British Columbia