Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 2, 1945

              LAU.\XTAIXA, KESÄKUUN 2 PÄIVÄNÄ Sivu 11
Hyödyilisiä tieto f a Smari kansaiitvälinen työväen kdkous
JOTAKIN KASVITARHASTA
»rasvanaan viljelijät te&frvät useita
?^^otka vaikuttavat kasvl&sien.
^^^"^m^seS ja satoon. Ylelsenmiät
S f ^ S ä ovat: Kylvtm^ lUan
Sfon Sutamia lajeja; k y l v e t ä ä n ku-Ä
iSia vain yksi kerta kesässä^ JÄ
S ^ e Ä e n a osa maäSta joutuu ole-
Sii^-lyänä osan kesästä. Jos ^si-
S k S PapoJ* kylvetä&i useaolpl
S>rfft 10 päivän väliajoin. saadÄan n l l -
fA^ytiänkdkovuodö&i. VaUcaiVa vir-
^ e & n Siinä, e t t ä rivejä >ei toen-
J!ta Rikkaruohojen- pois - lätkohisfeÄ'
uLin^önti on myöskin v^ava. Rikka-
Sojen hävittämiJien- taiee aäottaa-ipti
kun ensimiöälset r l ^ m o H o t U-
^estyvät maanpinnalle. RBcflcfiiru«hot
]evit4vät tauteja ja imevät Aäasttf VÖi-
'"Senet siemenet voidaan parhaiten
kylvää t^emäaiä siemenpussiin 'pieni'
leSkä ja pudottamalla ne sieltä piMdn
riviä. Kun rivi on kyl^^etty, l e v i t e t ä än
mahdollisimman ohut kertt>s maltaa
niiden päälle ja painetaan- kireeseen-iuciian
tereiä. .Se poistaa k&lkklUma*
tilat. •
Kaali, kukkakaali, Bryssfelin kaali ja
brocoli tarvitsevat kalkkia: -Maapala,
johon ne istutetaan .tuUsi p e i t t ä ä kfelk-kikerroksella
ja sekoittaa se sitten-mol-*,
lan kanssa. , • ,
Selleri tulee istuttaa syvään väkocso*-
ItlJlkää noin 2 jalSfaö, S5Wär väko, pan­kaa
poHjallenmsaasti lantaa ja' t ä y t ­täkää
se mullalla nlin-iettä kuoppaa j ä ä ^
vielä 12 tuumaa. Istuttakaa taimet niin
että ne ovat 12 tuumaa syi^Uä maan
pinnasta. •
Rikkaruohoista Voidaan selyi^^tyä
kaikkein helpcmmaUa häivittämäilä ne
jheti p i e n i n ä . Silloin ne voidaan- helpos­t
i poistaa kuokalla. MUtta jos ne'saa­vat
kasvaa suturiksi; on edessä raskas
t ^ . jossa t ä y t y y k ä y t t ä ä stikä kucikkaa
e t t ä käsiä.
Jotkut kasvit, kuten keltaäuuret, i t ä*
V ä t h i t a ä ^ l u TIfetäal&senncmlSSäniiden
rli\^t ovat vöidaksettäö ryhtyä riikkaruo-liojen
hävittämiseen ajoisSÄi sekoitta­kaa
niiden siemeniin muutamia- redii-
^ i n stc^ienlä, jotka nousevat pinnalle
l y h y e s s ä ajasa.
^ • I^^ sl«n^Wtr tulevat taajempaan
k u i n - m i t ä ne^tax^itettiint Taataksen>
ne parhaat ka^umahdoilisuudet suorit,
tkkäa ^itnien häirventaminen mahdol­lisimman
älkliilsin. Jotkut lajit, kuten'
ptinatlutitiet, voidaan jätAää harventa­matta
myöhäisempään aikaan, jolloin.
TCäiden latvaX; voidaan käyttää.
Tomaatteihin Ja muihin kasveihin
käyvät käsi&iaeikikttriinaäöt. Ne kat­kovat
kasvit määrärajasta niinkuin' ne
olisivat .«veitsellä leikatut. PSJjperlsta
valmistettu suöjtis kaavien varten 3«n-tsäxiöel"
n l ä a n r a ö a a n - ö n parhain keino
lell&uaimatöja vastaan;
l i e h t i s ö l a a t t i s i s ä l t ä ä eneonmän vita­miineja
kuin kefäsala«tti. «ylv^äS"'
s i t ä riviin ja antaSfaa sen käsväa kcffiiO
suureksi; sitä- v<ätte katkaista^ saksilla^
tai veiteellä^rivistä ja-uudet lehdet ver­sovat
katkaistuijen-tilalle.
r t e i j i - r - n r i n t H M i i i g f i i ^ ^ im • M, im.. •.
B E R L H N I N pormestariksi on ni­mitetty
saksalainen arkkit^&hti Arthur
rner, jota gestapb on vainonnut.
5Miiwi*wunHaiimiinmiiihiHiimiimiiMniuiiiimiHimmmmjmnmm*tnimiinmUni^
Sydämellinen kiitos kalkille Vancouverissa asuville ystäville,
jotika valmistitte lähksiäisfcekkeritminuaie Nelsoniin muuttoni joh-dostia.
Kiitos mUistorJkfcaasta illasta, Icähvitarjoiliista ja n i i s t ä toonista
muistoesineitsä; joita illan tojtuessa sain vastaan ottaa.
•ystävyydellä t e i t ä - m u i s t a e n . -
imB, EISI P^NTSARI
MirröW Lake BritäSh Columbia
r:
§•
5 . -
1
=flimiiMniniinuiiniiniimmmiminTiinimmimnnwiiiiiiiiiittiliiiiHiuninnmnHmiim
Haluamme lausua teille, ystävät ja sukulaiset sydämelliset kiitokset,
kun tulitte niin suurilukuisina y l l ä t t ä m ä n m e i t ä huhtikuun 15 p:nä: K i i ­tos
siitä suuresta rahalahjasta. • jonka saimme- vastaan ottaa ja niistä
syömisistä, jotka- toitte tullessanne.
Kiitos homman, alkuunpanijoille ja illan emännille mrs. J. Uudelle-talolle,
mrs. V. Alaselle ja miss Helen Uudelletalole.
Osanottajat oliVat seuraavat:
Mr. ja Mrs. Uusitalo
Miriam- ja Veikko Alanen
Mätti Alanen .
Ed. Morgan
Mrs.- Denyset
Vie. Ranta
Ernest ja Laimie Kivi
Stevenson
Vieno ja mft. Niemi
T. Nummi 'ja perhe
F. Koski
Y. Koski
Arvo Köfiki
Alex Salo
-^.-Ehn
Sulo- Ranta
Arvo Aro
U. Piilo
M. Piilo
M. Alanen
K. Mikkola-
Mrs. A. Mikkola
Mrs. H. Seppälä
A. Mikkola
Margaret ja Pranfc Mäkinen
Rauha ja Geo. Maijala
Mamie ja Emil Välimaa
Mr. ja Mrs. W. Perttu
Mr. ja Mrs. A. Johnson
Lahja ja Vilho Alanen
Lily ja Millard Lehtinen
Taimi ja Lennie
Mr. ja Mrs. A. Asmunt
E. Ehn
Geo. Vataja
Toini ja Riinaf Backström
V. Mäki
H. Maja
V. Huhnakko
Helen Uusitalo
Mr. ja Mrs. J. Huhta
Frank Uusitalo
Mr. ja- Mrs. U. Hovi
Elli-Niemi
A. Hovi
U. Mäki
E. Mäki
H. Virtanen
. W. Asmunt
R. Skogman
Toivo Aho
A. Predson
A. Tenhunen
Alli ja Vie. Norgord
Linnea ja Arne Pykäri
R. Leppänen
V, Mikkola
V. Pykäri
L. Johnson
E. Niemi ~
F. Grönroos
J, Puukila
Paul Schults
Asm im t
A.> Ruusika ja perhe
O. Nygord ja perhe
K. Autio
N. Ylätalo ja Mamma
Sylvia ja O. Lindfors
Mr, ja Mrs. H. Niemi
Malmle. ja G. Nygord
Konsta Ostrom
Teitä aina ystävyydellä muistaen,
HELVI JA JULIUS ASMUNT
• SttVEtt MOtmTAIN, o>rrAKio.
Samaan aikaan kuin Ylidistyneiden
Kansojen konferenssi pitää kokous­taan
San Franciscossa, maailman
unionistisen liikkeen edustajisto^ jo­ka
viime Jielmrkuussa Lontoon konfe­renssissa
valittiin luomaan maailman
unionistiselle liikkeelle perussääntöä,
mikä virallisesti hyväksytään Pari­sissa
syyskuussa pidettävässä koko­uksessa,
on pitänyt kokoustaan Oak­landissa,
GaUf.
" San Franciscon konferenssi edus­taa
maarknan kansojen yhtenäisyyt­tä.
Oaklandin konferenssi maailman
tyläistfeft yhtenäisyyttä. Unionisti­seen
liikkeeseen itseensä sisältyy se
mafilij; joka taloudellisen voitnansa
avulläKja poliittisen vailtutusvaltansa
kautta-^ voi* yhteiskuntasuhteita ohja­ta.
Rakenna, taistele ja voita — on
tämän järjestön tarkoitusperä. Voi­dakseen
tässä menestyä, on sen en­simmäinen
tehtävä suojella niitä de­mokraattisia
vapauksia ja oikeuksia,
joita on jo saavutettu; toiseksi laajen­taa
niitä vHteenkuuluvaksi osalcsi ih-n^
iisten taloudellisesta elämästä. Il­man
kansanvaltaa ei voi olla talou^
dellistEf turvallisuuttakaan.
Näiden kysymysten edistämiseksi
Maailmtin teollisuusuniöid^n liitto,
mikä'edustaa 6Ö milj. järjestynyttä
työläistä, esitti San Franciscon konfe-^
renssille ehdötultsen, että sille myön­nettäisiin
virallinetr oikeus olla edus­tettuna
neuvottelevassa- ominaisuil-dessa.
Esitystä tuki Moldtovin joh-tffffta
Neuvöstöliitön^^edtistigisto, mut­ta
köiifkenssi sen kuitenWn hylkäsi.
•. . «
d O : n toimesta järjestettiin jouk-kokous
San Frandscon Civic -\ndi-tOriUmissa
toukok. 3 p:nä. Noin
l2>öCfÖ osanottajalle puhuivat sellai­set
kautta maailman tnnnetiit työvä-enjolitajat
kuin CIÖ:n presidentti
Phillip Murray; British Trade Union
Gongressin• yleissihteeri Walter Gitti-ne;
tatih-.American Gontederatiönin
presidentti Lombärdö Toledänö;
Neuvostoliiton unioliikeen johtaijä;
Vasily Kuznetzov; Kiinan uniojohta-ja
T. T'. Liu ja Ranskan öeneral Con-feredätion
of Lahorin yleissihteeri
Louis Laillani.
Puhujalavan taustalla oli kymme­niä
jalkoja pitkä V kirjain, jonica
sivustalle oli ripustettu kymmenien
eri valtakuntien liput. Kokouksen
puheenjohtajana toimi paljon kuului­suutta
saanut amerikalainen työiväen-johtaja
Harry Bridges.
Ranskan edustaja Laillänt sanoi i
"Rauha ei ole kestävä ja pysyvä, el­lei
kansa ole läheisesti yhteistyösken­telyssä
hallituksensa kanssa. Turval­lisuuden
lähete lepää kansan laajassa
demokratiassa . . . ja mitä-läfeeisem-mässä
yhteistoiminnassa Yhdistynei­den
Kansojen kanssa."
Walter Gitrine vetosi yhtenäisyy­den
puolesta: "Olisi suuresti pahek­suttavaa
sellamen vaikutelma, että
ammattiuniot ovat kutsu velvollisia
ainoastaan sotahätätilanteessä, eikä
rauhan rakentamisessa. Pyydän kiin­nittää
Yhdistyneiden Kansojen huo­miota
siihen, että olemme kulkemas­sa
ajanjaksoon, jossa maailman jär­jestyneet
työläiset tulevat näyttele­mään
pysyvästi ratkaisevaa osaa."
Meksikon edustaja Toledano selit­ti
rauhan riippuvan ensikädessä työ­tätekevien
yhtehäiiiyydestä ja sanoi:
"Fasismi ei ole kuollut, eikä kuole,
ellei sotilaallista häviötä seuraa fasis­min
jätteiden perinpohjainen hävit­täminen."
NeovöSfoHitdn edusta ja Knzö^zöv
sanoi: "Älkäämme unohtako Saksan
suorittamaa kauSieita tekoja. Sitä ei
tule koskaan unohtaa. Saksan täy­tyy
pitää edesvastuussa rikoksistaan:
sen täytyy-palauttaa takaisin, mitä
se on ryöstänyt."
Yhdysvaltain CIO: n edustaja
Murray sanoi AFL:sta-puhuen: "Ovi
onauki sille yhtyä maailman työväen
uuteen ammattiunioiden kansainväli­seen
"Ilö pidentää ikää." Tuota olem-
. me' usein kuulleet ja ehkäpä itselcin
sanoneet, tietämättä kuitenkaan
kuinka totta siinä olemme puhuneet,
kaikki havainnot käy siihen suun­taan,
^ttä. hyvällä j a päivänpaistei­sella
mielellä on hyväätekevä vaiku­tus
useisiin ruumiimme sisäelimiin.
lVI«tta naumn on oltaiva hyvää; ival­linen
tai vahingoniloinen nauru on
myrkkyä. Eräässä terveyslehdessä
kirjoitetaan:
"liö ja pitkä ikä kuuluvat yhteen.
Ilomielinen" elää'terveempänä ja kau­emmin
kuin nyrpeä: 'Huomattava
on kuitenkin, että nyrpeys saattaa
Johtua ruumiillisesta heikkoudesta,
eikä sen-tarvitse olla ilkeyden tai
minkään sellaisen ilmaisua. Nau­ramisen
kyky meillä-ihmbillä palve­lee
määrättyä tarkoitusta ruumiis­samme.
Naurun on samalla annetta­va,'
harjoituBta.sisäisille'elimille kuin
oltava huviksi. Nauru alkaa keuh­koista
ja palleasta. Se panee mak­san,
vatsan ja toiset sisäiset elimet
nopeaan väräjävään liikkeeseen. Se
liike on yhtä hyödyllinen harjoitus
lenin eshn. ratsastus ja tuottaa hy­vin
miellyttävän tunteen. Sydän ty*
kyttää ripeämmin, veri kiertää no­peammin
ruumiissa, hengitys vah­vistuu,
koko elimistö saa lisää läm­pöä
ja vilkkautta. Nauru kirkastaa
silmät, edistää hikoamista, laajentaa
rintaa ja ajaa ulos epäterveellisen i l ­man
keuhkojen soluista. Se edistää
terveyden säilymistä, joka on seu­raus
kaikkien ruumiintoimintojen so­pusuhtaisesta
kehityksestä. Uneton
yö, huolestuttava uutinen, suru tai
tuska saattavat häiritä tasapainoam­me.
Usein hyvä ja sydämellinen nau­ru
saattaa sen entiselleen. Iloluon­toinen
lääkäri on usein suuremmaksi
hyödyksi kuin hänen määräämänsä
pillerit.
Toiselta pu<rfeh: alakuloinen mieli
estää f^llean vapaata liikettä ja rin­takehän
laajenemista. Se ehkäisee
ruumiin erittelyjä ja verenkiertoa.
Se aiheuttaa hämmennystä ruumiin
kaikkiin töiminnoihin. Jos kysyt­täisiin,
mikä on ollut syynä useim­piin
itsemurhiin, niin saataisiin vas­taus:
qpätöivoinen mielentila, kun
elinvoima on tyhjentynyt, kun kär­sii
heikkohermoisuutta, huonoa ruo­ansulatusta,
synkkämielisyyttä, pai­nostusta,
rauhattomuutta ja surua."
Huomatkaamme siis valoisat puo­let
elämästä ja antakaamme tämän
tästä naurun pulpahtaa ilmoille!
i l O T T i n lirit III II-iitr i
Useimmat erehdykset voi hyvällä
taholla korjata. Varo, ettet tekisi
sellaista erchftystS, jota et kykettd
korjamaan koko elämäsi aikana. —*
Benson^
| K I R J E E N V m H T O A J
Kaisu J.: Aivan turhia pelkoja.
W. S. ja E,: Ei niaia «hauM:u-maharjoituksiin"
kannata kajota;