Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 8, 1950

              •sf
lir
.1
'if I
.1
Ji!".w.:
'H
i
mm!
I&iSt£Ä,.Wlft'lto-Sfcreel. West, Sinl&ury. CÄaÄ...
Bs0stm90, M -rike^ .QiUm-DepskXtxmnt, Utsmmä
ties parasta taunoljirlallMa toettav» tolMlli,.: a|«iit«..
1 vuosikerta $3Ä - - t vnäökerta
e kuukautta 1.T5 0 Scuakautta
Srtaiikaiifcta IM,' .
i:vuosikerta .f4JS0, • ©.'kuukautta •
Immn- Umoltm-^i^M. Ja sett^-yMe^iies^ julkaistava miilsto-f&
m'- i* äitos $2m- Kir|«!Ci5¥ailitoSimoitiiB^t $ 1Ä Eri-ijy&
ätettivä'mateli etuMtefiE.
'^aiBieJillle myömeÄn' IS prosemtia päÄMo.-
jg^öa Uekille. taftoltetm malsiicsoltiiteet on ostettava
lisal«i|Äö aimeea: VapaiiB Fufelishlsg: Compaay umte±..
Äi|tl»»ta|& Ja. palJÄja:,¥apait5-Biblistiiöa Compaay. Limited,.
'löti-lflö Elm'Street Westi'Suöbitfy, Oatario,
Toimittaja: J . W. Saari
isiekMto aiotut-' klrjoitötest. ©soitettapa:
CSJ:n seitsemäs Lmi't!' p soittojuhla on vietetty ja se on-mstis^
r eriitälfi mmniosti. • Lähes 200-henMmn. iankjien ja •
. soiiMjien jimkko osoitti taas kemn JditoMiselkj, mmiittdmt--
? kiksmclk • luhtuylasöHc, niHä.se- on. smmnt'aikaan• tämän ja-
' j&{edeMiSim iauia- jasi^iUojnMan:vil'iliä.
Tässä juhlassa kävi ilnti erik&iseii siinm^pistävästi sc
' edistys f mitä mmikmlisissa voimissamme on tapahtunut kulu-miiten
vmsirn aikana. Kun ottaa - kuomioon, että CSJ:ii
' emimmäisessä t\ 1937' pidetyssä • pnmiikkijiiklassa oli vain
' kaksi' kuoma edusieiiima, osaliisim täkän juhlaan 12 kuo-
' mi ja yksl-soitiokmita, miin sm käsityksen, kmnka. lanlu- ja
'soitto ja yleensä'iniisikaaHne 12 toiminta on vallatmiit alaa
' mmmmestemme keskuudessa tässä maassa, Ejjsi kerran
niyiiskin 'mmikmlisi-cn jiikliemme' isistoriaf^ aikaiia ifskallet-f
»H ryhtyä' min siiimsifuntaiseen •xtiiykseeM kmn *''ihmisen.,
• f'ölku'*-kantaiitiif esitiäsniseei} ja voidaan todeta, että tämä
' esitys oli suurefimoinefi, mikä 'immmiiisesti antaa nmsikaaii-
• sesft&ii}ii^>:'ian edistäjille m me innosimta ja voimaa samankal-
• iäisien sauresiiysien vaimistamiseen tulevia jiiMia[vaFte}!.
. Kun'ottaa huomioon se^i tosiseikan,'että: kuerojemme ja:,
s&itiokimiiemme jäsenet ja jobisjat ovat tavallisia työläisiä ja
opiskelevaa nnorisoa, jotka harjoitic\^vat työnsä lomassa, niiit
imomaa, kuinka monta joMo- ja lepoketkeä ke. oimi jouin-i.
sieei nkraamaan tämän juhlan, samoin ktmt^aikmsempienkin,
juMien is.yväksi, yhteisen asian. hyväksi,, Tämä- ubraiit^tivai'
' sum on jotain •seUaistay-snitä tiäkee vaiji i^-^reoijK Siiä^Jiäkee
, vaiu siellä, ^eiitiisessa jrnskosss^ jonks päämmrMh'M--om'kan'-
saliktepi periKteittemme vmiliminen ja toimimisien, kansa" .
kftntiem -valaisammmt :Jfnanienen kyväksi.
Toimima mmikaaiisella. ahlia--otj ku^ttmriiyoiä^ joka 0!s...
yhtä tärkeää kuin-mikä. muu• tdtniffta takama-Jydväemiiik-
.keessä^ • MusikaiiHseiiii-alaiia, tyikkenielevii- kamsiaisemme-'.
-käyvät, kammkasta pplkm.- käsittäen, täydeilisesii. seih eitä-
, heidän toimintama e«. myöskin-osa- ja tärkeä osa:siitä yk^ •
teisestäJiikkeestä., joka ykdisiiiä kaikki maailman ajsfieievat
ikmiset täml päivä mi.
Tämä-liike im ykä eiaa voittava raiskaviiike, joka. iäkiää.
yleismalliseii rankan saavuttamiseen. Tämä seitkc kiieimoi-tiin
seivästi lauiu- ja soittojnklassamme, siiiä kaikki-pMkujat
kvmstivai juuri sitä seikkaa, että itmsikaaUsenkipt ioimimiCB
-aivai} sanunn kmn 7mnkä nnmti toiminnan takoma kekiify-misen
pernsektom o.n ra:skan säiiyminen-maaiin:assa. Siksi
tiiiee 'myösLhs nnmkaaiisen, toimimaan palvelle ratikan asiaa.
Se voidaat^ iekdä esimerkiksi oitamaP4.i okjeimisieo:} raiii:aa
. edistäviä ja yiisfäviä lauhoja, joita la:siamiii!a voidaan s:mrta
yleisöä muisiuttaa siitä, Th^iten. ikanaa on raaka ja seilaillen
• maailma, jossa ei ole pelkoa so-dasia, vaau iakert -jrf'"57cfrff^
kukoisfavdi ja kekittyvät aina, ykä enemmän ikv}isk:i}>
im palvelkksecis.
Siis ykteeiiveioua voidaan sanoa, eitä juuri vietetty iamu-
|ti S0itioj'MMa paheH eriitäiu kyvin kakia iarkmiasiti. Se
oii valiuva tmteeUinen j-uhh. ja satnalla se oli voimakas ran-tomjii&
lä, Täilä iavoi^i voimme oHa yipeiiä-siifä, eiiä olemme
.ästtiamei.,. kortemme ykteiseen kekmm,. sUken vaiiavaam Vifp-mm^
f^ j&ka iäUSMm keikeP^, sodats ykdessi- mamimauki^I-Mssä-'
niÄm&s§^ jatkaa pel&iiomasii voitiohiikmtm,
Ykiemä' ÄM&mailavmm tuioksem täsiS, ji-Masta 013 tereck-ditiäim--
sii-ä mmrismimimst^, päätäsiäy -minkä ku0ri}imei ja.
$miidj0^4eMv3i ;yMeisfssä:ä0k:imäsess-mn, mkmiifäm.'€rikmefj
mifmim- mM&dji^Mm^'hi^,, .j&sia mkmimi^. voidmm- avs£si-äa--
• m-mia j&Jmp3m^*i&y&M^&jakykyj3'-sHpemdeiB&jä mmiiä-opis-- '
f im*-;: .m.:r&ikmim-'i^kti- sikm-eitär-mtOBs m.
TÄÄ aika on sairas ja mie'ctÖP2^
sekös•ikmiskumian järki.
Sydä-n-ei, käsivarf^- sepä valiem^ ^
^g.^-ruiidMJa: miekan- kärki..
On- a-ikM-kelk-ko ja-Jarimt-Qm,.
sm kidkM-d:kalveten seumsr,:.
jurfiiir mmmvona ihmisen-.verta:,pia'
kmin- :• kmkvau nhritemuQf^.,
Ja..suuri^ ikmm, ihmisy-y$-
mitm pilkattu^ kävsäl-sty,, lyöty,
kmi mlijoomt'pani''.k-0iieisiin,. -
vain harvoje$2 herruus, hyötyi
Paha aika on, — Pääsi jos kohotat,
sudet nahkakas' iskee hampaan.
Jos nö-yi'äi2ä vaiker,ei, säästy et,
väkevämpi st-in ket tavi — Imnpaan.
Paka/ismva, cn aika ja -toiveimiz
heti iskevi katse kade.
Mikä. simrt' on totta ja oikeaa,
siihen tähtää jo kivisade.
JG. ihmiset sokkona kompuroi,
käy loisto ja kurj-mis- rinnan. - •
Noin ihiuiskimta :neiksaa saa
oman, hullutuksensa hinnan!
. H!Lj.i: UINAMAa-PÄRSSINEN.
USKONTO-Kaspiannisrea,
feduff^^irnrteii/; Mustasameren ja Per<*-..'
lalicten välisellä alueella on^Atlam-mmmea' septa, .jcssta ^
tys • 'arjai^aeii' jobtim. Täällä on <dl^it" arlaiaisten kan^S^
alkiifcoti: ^ .%|alais.tii:.vkansakii,iitaa-,oy^^^^^^^ mvH--^
nimisissä .kirjoissa.- j@ila-.oa k©etettu„ selitellä - vertaama^, jjip"
. Näittea-- kiiJoJeK-^miika^; on 1 Zaratteira, persialaisten S
~ •kpEiion--. perus.taja Oleellista: -räÄsäg •iisfcoÄBo^sa - oa duslis^
taistelu. Alipra^^Ma2da.n. jav .%lsMiieiiMi:-, •vallÄuiatam väliiii'
^€,a.t|ii^-lavIoJ€ii--.mukaasi on Ä&iirarM^da,;.oi|:e^.jumala ka!
ken hyvän luoja, pyhä ja \'anhurskas olento, jonka talit3
kaikkialla, yiienkelien.-.avulla, tapÄtuu. Kuvateoksilla &
voida esittää hänen auringonloistoon verrattavaa kirlckaut-taan;
Häntä" vastustaimässa:on vallseeii .told/Äviraaa;^
ken pahan ja valheellisuuden. luoja. Hän on. pahojen k^.
•liien, devain johtaja ja käy leppyniätöntä taistelua \'aIoQ val­taa
^-astaan. Näiden .valon .ja. pimeyden valtaherrojen, välillä
Tm-
;e-iaiaii- jlii;
Alkemian ja kemian välisen aukon
täyttäjä oli tieteellisen kemian perusta­ja,
englantilainen Robert Boyle, joka
eli VV. 1626—1691. V. 1661 ilmestvi
e«iis hänen teoksistaan, jossa hän esitti
n»ullista%ia mielipiteitään. Hän näytti
ensin, että Aristoteleen-neljä alkuainet­ta,
tuli. ilma, vesi ja maa, enempää
kuin alkemistien kolme, rikki, elohopea
ja suola ole missään yhteydessä kappa­leitten
kokoonpanon kanssa. Ellei jo­tain
ainetta enää voida jakaa yksinker­taisempiin
aineosiin, niin sitä on pidet­tävä
alkuaineena.
Boyle ei rilcastuttanut kemi;ia-. aino­astaan
uudella = ajatustavalla, haa. saat­toi
käytäntöön myös uuden työtavan —
kokemusperäisen työtavan. Ennen = aja^-
telliin ei^sin ja sitten sovellettiin aja­tukset
havaittuun. Nyt sen sijaan en­sin
havaittaisiin — havaittaisiin tarkas­ti
.— ja: sitten- ajateltoisiin. Tällöin esi­tettiin,
ensi- kerran eBnaklioliiulofconta-tutkimusta..
Boylen - teoksissa tapaamme/alituisestl--
ilimäa - • häaea • pvTkimykseKsä. uiisiin
muololhi-n, pyridmyksensä; tehostaa •
•kailddea- -mieliin kokeellisen menetel- •
män arvo.ja-välttämättömyj-s.
•Boylea. askarrutti mräskin - materian
sisäistä rakemtetta koskeva kysvmys.
Hän laati opin, jonka mukaan kaildii ai­neet
ova-: viime, kädessä:muodostuneet-j^
ikkuosasista, joita•• ei voida edelieen^
'jakaa. Boylen mukaan atomeilla. on
oma ominainen painonsa;ja ns ovat.suu»
runtensa ja. muotonsa puolesta eri alku­aineilla
erilaiset, mutta ovat koostuneet
samasta alkimiateriasta.
tämä toimenpide vaihtftaa täkän pid-maaK-
ratkaisevalla tavalla. Meidä^fi on
saatava kehitetyksi: n:wria ok jaa j av oi-n:
ia vaiikojen rir.p.alia, sillä: vain siicn
veinwie ' edellea^ edistyä. mmikaalise?;
toim!^:nan cial-la.
Teinen tärkeä toif7!enpide. on- -r;:yaskin
kastss^tanlmjen • ottamilien okjelmistoon
tule-vissa iauiu- ja soittojukHssa. Ksn-santaaktit
-ovai k-a:-:3m!a.ja.-m ovat kuo-matiavam
osam rikasfuttamassa esi­merkiksi
i-yoväen Imibijnilia.. Stm-messa,-
Lopidlisena smnmana. on, että. €SJ:n
T, Lmi!u--ja soHtQJukia- oli voim-akas ja
VQihiii-ava ktdtiimriJMkla-.: viila.'-, senkin,
takia,-cm. se- fMe-iHin-P&tt- Artkwmu,.
jata yleensä piä^iäm iäsmiz mmn^sms^-
fj-Mfefie»' • - seära- ja sizMysimniinmn-.
kekftmii
tulee kunkin ihmisen ratkaista, kummalle puolelle hän au­koo
antautua. Ahura-Ma2adaö> palveluksessa saavutetaan
paratiisi, kun taasen Ahrimao palvelijat' joutuvat kuolleit­ten
sillalle, josta putoavat valheen kuiluun, jossa joutLvat
iankaikkist-sti kitumaan. Zarahustra uskoi aikojen lopulh
kehittyvän paremman maailmap, jolloin paha kokonaan tu-hotaani
ja ihniiskunnalle koittaa ihaimevaltakunta, kaiketi
jonkinlainen tuhatvuotinen valtakunta^ josta Raamatussakin
puhutaan.
Intiassa esiintyvä Varuna sai:Persiassa-.pääjumalan<a,n'-03.
Tulella, säteellä-ja tuulellasoH omajEjp-mslansa.-, Näideii-^kans-sa:
taistefö va ja ihmisia vsiiioa%'a • pa|iä' olen to öli: 'käärmg.
Tärkein uhrieläin oli hevonen ja; juomauhrina käytettiin Juo-i^
ttavaa.. horna-juomaa. Jumalien uskottiin ottavan osaa
uhrililaismiksiio; uhrien luultiii^ juraallarohkaisevaa-ja \-sIi- *
\istavan;-
Omassa itsessään- Zarahustra. sanoo olevansa, heikko ja
voimaton suorittamaan. sHurta tehtäväänsä. Mutta häcea
rajaton luottamuksensa Jumalan apuun antaa hänelle voi­mia
tehtävänsä suorittamaan. Kpkoiiaanon hän Ahuralkja
hänen asialleen uskollinen ja an,tautmi, kokonaan jvimaliea
tahdon täyttämiseen;. Kalkille hän - julistaa sanaa, joka toi­sille
on elämäksi ja toisille kuolemaksi..
Maailman luomisesta Zaratliti^tra opettaa^ että se-on
tulos kahden vastakkaisen prinsiipin, hyvän- ja pahäi^n-gen
yhteisvaikutulisesta. Nämä:oliot,, henget ovat määrän­neet
myöskin ihmisen kohtalon pahoille, kadotuksen ja h\Tl!- ]^
le taivaan, onnellisemman olotilan^ mitä ajatella, saattaa. Tis-sä
sielujen taistelussa Ahiira ja: hänen ajulaisensa auttavat u
hurslcaita ja. työskentelevät • paremman, maailmanjärjfötyksa *
h>^-äksi. Pahahenki: ja. hänen apulaisensa taasen leikittävät
valhetta ^ ja pahuutta^ jotei^ hunnien ihmisteB on oltava-vanul­laan
ja kehitettävä itseääa kelvolliseksi asuakseen viisauden
majoissa. Kaiken lopussa - tulee, kuitenkia valheenhenki.sido­tuksi
ja annettavaksi vankina oikeamielisille.
ITireista Zarathustra opettaa^ että.vj\miala)le ^otollingB. 03
antautua kaikkineen, hänen voimalliseen. huoleapitooasa.
Tämä, muistuttaa SaeiiieliBsajaojakMniiigaS'; Saulille: Kuu­liaisuus'on
parempi-k;uin .uhri ja, totella; on parempi kula oi­nasten
liha\nius.- . Tästä. h^olimaMa, el -: Zarathustra..vastustaa
eläintenkään ^uhraamista.-, -ei 'kultenkaan-.ann.aarvoa-uh-rien
ulkonaiselle 'muodolle,- .vaan. vaatii: sielun.. antautomista
hy\-een. palvelukseen. Paroja henkiä parhaiten kafkoitetaa: |
rukouksilla ja manauksilla. •
Omituinen. piirre zarathustralaisuudessa on se seikka, etfi
ihminen jumaliin nähden tuke tekemään vallnnao minkä ju­malan
häi^parhaampana pitää. Ihmisen. tulee tutkia juma-lain
luontoa, liittyä hyviin ja luopua sellaisista olennoista,
jotka eivät puolusta oikeamielisyjttä. Tällaisen tärkeän rat-
I^aisun tekoon on ihminen kutsuttu. .
Toinen omituinen piirre Persian uskonnossa on se, *ttc
hyvä jmnala ole ainoa luoja ja hallitsija, vaan hänen Talt2i>
sa on rajoitettu. Hän n^-oi \'aiti osaksi mielensä mtikaas tu
mia, sillä, olei^aisen alkuvaiheilla-on-vastustajia, joista aa
ei.pääse, vapaaksi. Niimä-saroat-vastustajat ihmistäkin -Hi­omaa
vainoavat.
Zarathustralaisuudelle ominaista on myöskin se. eiiä>v<--^
ankaran suraitsematon:- toisia, uskontoja kohtaan..^
kuin, juutalaisuuskin. • Toisinajattelevia' oli.pidettäi^ '^^-^^^^
sina; joita oli koetettava-heikentää, jopa .tuhotaldn
Mnnt uskonnot siinä, suhteessa;, olivat. suvaitse\'ais«>^'J
yleensä oltiin sitä mieltä, että jokainen uskonto omali-? j-i;
jallaan^ on- oikeutettu toimimaan.' Varsiakin budlialai-"-'-'
toisia: uskontoja, kohtaafl .oli .varsin ^vapaamielinen.
Tä.rfceä, '•merkit3's zarathustralaisuudessa annettiin; "^^^^
ralle työlle ja toiminnalle. Ne ovat moraalin P J^^^^^^
tärkeimmät' päämäärät' ja' niila Särrastaniailajouätits^^^
paremniaii ajan,-;tiilenMSt8,
Persialaiset..oivat; lÄ^fe^essä viÄrövaikmtafese^-
si. • •Krelkkaiaiaett--Mstoric>ltsi|^^ laasuii-Fä
.^oLi h
fttei ju
%iti£Ste
•i\in, oli
'-Tl
• Peiäst
liikk€eU(
nä den
- tumisess
kiin. vec
päälleni,
peläsiyk
pois vau
vaunu 6
oli r:enn
jäsenistä
Ien. Odo
niä. Jui
roacH, etl
Ovatk
ties minr
oli teinen
ömr.e oi
kana etui
kenna ter
vääränä j ;
kiksi. Sj
etteivät hi
ten kaltai
vat
tessaan, e
huil-jnsoitt
lyhteitä. -
ratessaaa ]
menestystä
^aall:; hä
sen, Her(
persialaiset
ja aurinko
suntc-nsa n
timpana ri
Samoin
säänEöt, or
J^et sangei
telty. Tär
^2 .'a jos ;
«'**taa itsen
niahd
kaan ole siveellistä
^afjciua ja
cevatn
J>Jaa. vesi j ;
ja niitten s
'^ein sv-nti.
saastaisina.
^ äaudaj
pyiä. Täi
^^-iitä varten
^f^i^e petöi
aan "ilkeän
^ tarkain
siukaan.