Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 5, 1942

              (Canadan suomalaisten viikkolehti)
Published and printed by the Vapaus
Publishing Company Limited, 100-102
E lm Street, West. Sudbury, Ontario.
Seglstered at xhe Post Office Depl,
Dttawa, as second class matter.
Tflanshlnnat:
l vk. «S.00
«kk- IJO
8 kk^ £0
Yhdysvaltoihin:
1 vk. . . . . . . . $2.50
« kk. . . . 1 ^
(Pala eräästä runosta v. 1918 — AF.)
Käy elämä päivästä päivähän
ja vierintä vuodesta, vuoteen
miten parhaiten ktilkua ohjaillen
kera aikojen vuoksen ja luoteen.
Ja monesti pitkä ja raskas on päivä,
mut vuosikin mennyt — vain muistojen häivä,
mi vilahti ohi ja häipyi niin,
jäi_ taistelut unhojisiin. _ _
6uomeen Ja muualle, ulkomaille:
1 vk. «3.00
e k k . L B B
IrtonuQierQt $ s e n t ti
Liekki Umesiyy -jokals^ jrjäkan lau^
tntatna l2-siv|i|äepa, igrf.sftttften yacg^
kBunokirJaUist» l u e ^ ^ i ^ ^ k i B ^ k i l ta
la.
AslamiehiUe j p y ö m ^ t M n ^ .prosep*
dn palkkio.
Pyytäkää «siamleavä^ineltä jo C&-
cftän.
ILMOITU^mNNAT: Kirjeenvaihto­ilmoitukset
$1;Q0 kerta. AviQlu*:topa
menneille pnnentpivotukset iOc palsta*
tuuma. Mimem^uuttoilmoitukset -SOc
kertv $1.00 kolme kertaa. Syntjf^mä-ilmoifkset
$1.00 Jcerta, i$2»Ö0 .kolme ker­taa,
if uolemanilmqitukis^t J2-00 kerfe^,
SOc lisäTx^4ksu^tQBlau^eelta tal.mUi^tö^
värsyltä. HalDt^cMn tietää- j a osoit^if-moitukset
^ jpalsifttuuma. TUape,is-i]
moittajie»> pn yas^^itlftessa lähetettävä
iJmoitusma'tsu .et\U£äteen.
Yleiset Umoitvähinnat >40c peUstatuu»
ma. Ilmoitus, joka Julkaistean nelj^.-
kertaa samanlaisepa 3Äc paistc^tui^Qiia.
Alin ilmoitushinta 40c jp^ t a t u w i a.
kerta ilmoittaessa.
Erikoisista UmoitushlnnoistP voi tie­dustella
tära^n lehiden konttorista.
Kustantaja j a painaja: VapftUSNPub-ijshing
Gooipany Xiimited. 100-102
Street, West, Sudbury, Ontario.
Toimittaja A- rPälylö.
Toimitusneuvosto. J . Järvis, fiautui
Mäki. Hilja Abp. -M. -^iSuköI. ^ t e r
Kaustinen. A l l i Malm. Margit iLftafcM
Yrjö Saivp l a Jalmar ^ a r i .
Liekkiin aUotut klrioitukset pooi'
tettava:
Taas d^mme,'riehumme myrskyssä
min vertaista mmnyt eiiiu •
tQns heitymme eteen ja taakse päin
ja joudumme viimeinkin — ^me?
Taas hämär* on akkojen eljämänretki,
yllätyksille valmis on joMairien^h^^
ei tietoa muuta, yksi varmuus vain:
,ek kail^ehen valmis ain! ;::
Niin, valpiisna muuhun, mut yhteen .eii ^
•^i,konsana toivQttvmmiteen,
ei päivien synkinten tulienkaan
luottfimu^sesta p0vähän ^utee
Ken jättäisi :toivon ja toiminnan sikseen,
ei taistelis, vihaisi edesMmPifnik^een,
hän maailman jättäfi-jo -^(lanut vis
j(i mennfi jo aikaa pois.
Jos minulla este:On.edessäin. ...
ja takana tarkoitus Pykä,
ma yritän muurin sen /murtaa pois
ja yritän niin sitä yhfij
ja jos se on yhteinen, taistelun M^uuian,
nia toi^iia, kaikjim ^<^^^
ja vuorikin siirtyy paikaltaan
kMnonJtylMksivoihiiaavg^
P.O. Box 69 mmi •.i.i!iij.»miiuwj.!
Toimituksen Jtulmasta
Kysäisimme taas ohimennen Liekin
tilaustilannettaja kuulimme, että hä­vitty
on elokmdta - 12 tilausta. Siis ei
paljon, mutta taka-askel kuitenkin.
-Vv/, hyvät Liekin asiamiehet ja ys­tävät,
tehdäänpä tässä syyskorvassa
yhteinen ympärikatsaus tai niitä use­ampiakin
ja pidetään yllä hiljaista
ryntäystä sillä mielellä, että — ei
taakse, vaan aina hiukan eteenpäin.
Käydään naapurfiissakin, joissa ei ole
käyty fntkään aikaa:t.
• * *
Koko maailma if ailee -— ja fasis­tit
Jiiroilcvat — sitäyhtenäistä päät­täväisyyttä,
sitä uhrautuvaisuutta ja
urhoollisuutta, .mitj fteuvostokansa
jatfcttvasti osoittaa taistellessaan
maansa ja vapautensa puolesta Hitle­rin
hhrmukoneistoa ja raakoja, mil­joonaisia
joukkoja vastaan. Kuin tuh­ka
tuuleen on hävinnyt niiden maa-htustcn
teho, joita joillakin tahoilla
sodan edellä tuhrittiin — kuinka
NcuvostolHtio on heikko, kurja ja
hajanainen, sen,armeija huonosti va-xustettu,
Jmottosti koulutettu ja ku­riton,
ja sen kansa^ "orjuutettu** ja
'.'kapinallinen", j>dottaa vain .maahan
hyökkäystä, vaimona suistamaan
'•julmat diktaattorinsa** satulasta ja
pystyttämään vanhan hyvän j^rjes-tybsen,
H/ämmästyksekseen nähtiin
aivan toista. Ja nyt on myötätuntp ja
ihailu suurin pHrtein yhteinen. Tun­netaan
ja ilmai^toan et(ä noita, jotka
samalla ovqt taistelleet ja,taistelevat
meidän kaikkien vapauden puolesta',
9n riennett^tfä auttamaan. Ei hatuta
kaunneUakaan sellaisia epäilyksiä, et-
M sitä iclfiäisi ja että mikään vilppi
olisi liittolaisten taholta Jtysymykses-^
sa. Tältfi pohjalta Jiohoaa yhä uudd-
Kirj. C. LEONIDOVV
Miten tuota työpajaa Kuibyshe-vissa
ruvettiin iutsumaan "Naisten
työpajaksi", sitä ei kukaan tehtaassa
voinut selittää. Mutta aikana, jol­loin
siellä vierailin, sitä kutsuttiin sil­lä
nimellä ja avan oikeutetusti, sillä
hyvästi kahdeksankymmentä prosent­tia
sen henkilökunnasta oli naisia, ja
mikä vielä enemmän, tehtaan ylival-voja,
laboratorin päähenkilö ja työn­johtajat
— kaikki he kiniluivat "hei­kompaan
sukupuoleen".
Totta on, että tehtaassa ei kukaan
suorittanut teräksen valantaa tai ta­konut
voimavasaroilla, mutta se oli
h5rvin tärkeä lenkki laajassa teolli-suusmekanismissa
joka tuottaa sään­nöllisenä
virtana tärkeitä aseita sota­rintamalle.
Kun kävelin tehtaan lä­pi,
jouduin kävelemään suurten mut-leen
toisen rintaman kiirehtiminen. Ja
myöskin toiselta pohjalta — vihan
pohjalta, minkä hitlerilästeff raakuus
on kaikissa ajattelevissa ihmisissä
nostattanut siihen mittaan, ettei sitä
voida keinotekoisesti sammuttaa. Ha­lutaan
todella iskeä tuo hirmu, en­nenkuin
se etenee omille oville, sekä
vapauttaa ne, jotka sen orjuudessa jo
vertavuotavina huokaavat — niin,
huokaavat ja khoavat entistä herk-käuskoisuuttaan
ja hitauttaan. Nämä
ovat vakavia, vaativia kannustimia
yhteiselle ja ykä laajentuvalle sota-avun
toiminnalle^ tällä mantereella ai^
na meidän köyhään ja hajanaiseen
keskuuteemme asti. Halutaan empi­mättä
ja väsymättä tehdä kaikki voi-tamimme
siihen asti kunnes päämäärä
on saavutettu. Voitto! se on yhteinen
ttmmtssana. — AP.
kikkaitten Jconerivien ohi, joita ko­neita
hoiti aiioret tytöt tai fceski-ikäi-set
naiset, naisten ohi, jotka taitavasti
käsittelivät prässejä, jotka muuttivat
muodottomat metallinkappaleet val­miiksi
koneenosiksi. Näin naisten
syöksevän kipinöitä sähköjuottosoih-dusta
kasvonsa suojeltuna asbestos-naamarilla
ja siniset silmälasit silmi­ensä
suojana ... aina siellä täällä sil­mä
keksi miehen tai pojan piirteet.
-Työpajan yi johtaja osoittautui
henkilöksi, jota on aika vaikea tava­ta,
koska hän harvoin oli konttorin
sisänurkkauksessa, vaan kä3rtti aikan­sa
työpajan puolella. Sain hänet kä­siini
työpajan laboratoriossa, joka oli
hyvin v^arustettu ja "miehitetty"
paikka. Täällä tapasin ylijohtajan
seuraamassa pulmallista koettaa joka
ratkaisi sekalaisista aineista, metallin
sijasta, valmistetun koneenosan jän-nityskestävyyden.
Uskoin tuskin o-mia
silmiäni, mutta punertava aine­yhdistelmä
osoittautui olevan yhtä
sitkeää kuin haor mahtava teräs, vaikka •
sen valmistus on paljon yksinkertai­sempaa.
Vasta kun koe oli suoritet­tu,
sain minä tilaisuuden puhua pi­tempään
ylijohtajan kanssa. Hän on
kotoisin Ukrainasta, Anna Miroshen-ko
nimeltään, noin kolmissakymme-nissä
iältään, punertavanruskeat
hiukset ja eloisat ruskeat silmät. Tus­kin
olimme päässeet hänen kontto­riinsa
kun sisään tuli pienehkö mus­tatukkainen
ja mustasilmäinen tyttö.
"Mikä asia, Midadze?" kysyi M i -
roshenko.
"Juottoaineemme käyvät vähiin."
"Tiedän sen ja olen puhunut t5rö-
(Jatkoa 6:Ila sivun*)
Kamala kaksin-taistelu
Pässilä oli suuri talo ja suuri «n^
: ,oli pässikin, oikea ta!Upässi. Sanet.
kin niin hirveät että.
Ja suuria siinä talossa oli ihmiiet.
kin, niin isäntä kuin emäntäkin, «nf.
tainkin emäntä, ja vielä suurempi oU
Jussi, se "Pässilän Jussi". MikälicKe
ollut emännän sukulainen, vankapoi.
ka. Oli sillä miehellä ruhoa ja niskaa
kmn-s(mnmu;m sänöjiieipdjn
_ lähtenyt. Mutta kun oli oikein hy­vällä
tuulella, niin jurauttipa jonkun
lyhyen sukkeluuden, jolloin naam^Sa
näkyi hymyn tapaista ja silmissä Jh
mituista virnua.
Pässilässä oli myöskin Heta eli He-tu,
tämä on mainittava, vanhapiika,
emäntäpiika. Tiitterä, kiivas ja ke-leä-
ääninen, lyheläntä ihminen, jonka
sanottiin pyrkivän pitämään Jussis­ta
parempaa huolta kuin isännästä ja
emännästä.
No niinpä niin, se pässi ja Jussi.
Oli muistaakseni lauantakipäivä
syyspuolella. Miehiä istuskeli rappu­silla
päivällistä odotellen ja Jussi
laitteli siinä pihalla rekivehettä, jbUu
pUi lähteä hakemaan sammalia sen
Pässilän uuden pykningin tukkina-seen.
Minä olin silloin pienoinen hm-tolaispoika
ja puikkelehdin aina joS'
sain miesten takana, etten olisi tiellä,
sillain kun ei tarvinnut puita kantaa
tai juosta sitä ja tätä noutamaan.
• No niin se Jussi siinä laitteli sitä
rekeä ja pässi pöksytteli omia aiko­jaan
ympärillä. Miten olikaan Jusd
niin kauan siinä reen vierellä pyllot-tämässä
että se herätti pässin erikoi­sen
huomion. Yks kaks se pää jukoi-sa
otti asennon, peräytyi miiutarm
askelia ja - muks! Jussi sai takamuk-siinsa
sellaisen mällin että kuupcrttti
reen
"Per . . ." urahti Jussi ja aikoi ka­mut
a pässiä sarviin. Mutta yhtäkkiä
hän muutti mielensä ja alkoi katsella
ympärilleen maahan. Ja miten siinä
sattuikaan olei?iaan sopiva laudan­kappale,
jonka Jussi otti ylös, asetti
sen lakkiinsa, pani kintaansa sen pääl­le
ja veti lakin päähänsä korvia myö­ten.
Sitten hän asettui kontalleen
pässiä kohti. Mutta kun huomasi, et­tä
lippa oli edessä ja haittasi näköä,
täytyi se vielä korjata, kääntää lip­pa
takapuolelle. Nyt hän oli valmis.
Pässi katseli vähän ihmeissään j<i
aprikoiden, että mikä tässä on kysy­myksessä.
"No, ala nyt f" urahti Jussi u o-dotti.
Yhtäkkiä pässi näytti yskän yta-martävän.
Pani päänsä taisteluasen-toon,
peräytyi hyvän matkaa takape­rin
ja otti aika vauhdin. Ja sitten-^
poks f Jussi meni nurin ja lakkivehs
pahasti vinoon.
Samassa näyttäytyi Heiu porstnc^^^
ovella ja ehti huihkasta '•Syi^nmn!
kun huomasi mitä pihalla tapahtui.
"Siunaa ja varjele! Mitä tämä on
huusi Hetu ja juoksi tuulena taistelu-tantereeUe.
"Jussi - pässi! hssn
Heitättekö.f** Hetu huiski kästllaan}ä
helmoillaan välissä, mutta ei kumi­kaan
kiinnittänyt häneen huomo-taan,
ei Jussi eikä pässi. Hetun tay-y*
siunaillen väistyä. .
"No, pökkää nyt!" sanoi
pässi vHvytteli. Mutta »ähtyaan
sin vihdoin ottavan vauhtivälim^^'^
otti Jussikin pari askelta taakse l»
sitten tapahtui hurja hyökkäys. ^^
meni pässVnurin. Jussi antoi sen
kassa nousta ja taas odotti.
"No, pökkää nyt!"