1952-05-31-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
(KAUNOKmALUNEJt VlIKKOLEETl)
XJESKX. fhe only Finnish Uterary weeia7 In Canada
PttttUslied anit lyrinted by the Vapaus Publishing Company
Limited. lOO^lOZ E h h Stirect West, Suilbury. Ontario.
Reglstered at the Post Office PeBartmpntj :Qttawa. as
..second class:matter. • cs.,..-: t-u-j-
Liekki ihnestyy jolb»isai viikon lauantaina 12 sivuisena,
d s ä l t ä e n parasta kaunokirjallista Ja tieteellistä luettavaa.
: 1 vuosikerta ....; .$350
6kuukautta . . . . . . . . . . 2.00
3 kuukautta . . . . . . 1.25
e kuukautta^:.... . . ; ; . 2Ä5
SUOMEEN J A » i l J U A L tE I J L K ^ ^ I U UB
£ vuosikerta . . . . . . . . . . $ $ . 0 0 , 6 kuukautUi i-.^^.V^-v 2.15
I L B I O I T V S H I N K A T :
75 s e n t t i ä palstatuuAalta. Halvin kUtosilmoitus $3.00. K u o -
lednahilmoitus $3i)Ö j a sen yhteydessä Julkaisteva muisto-väray
$1.00 i ä kiitos $2.0O. Rirjeenvaihtolhnoitukset. $1.30.
Brikoishhinat pysyvistä iteioituksistia. Tilapäisihaoittajlen
o n lähetettävä niaksu etukäteen,
iisiahuehllle myözmetään :i& prose^^
K a l k k i Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus publishing Company Limited,
kustantaja Ja paihäja: Vapaus Publishing Company L i m i ted.
100^102 E lm Street West, Sudbury. Ontario.
Toimittaja: J . W . ; ^ r i . 'i--^
l i e k k i i n aiotut kirjoitukset osoitettava:
LIEKKI
P.O. BOX 69
Tässä numerossa loppuu "Marjatan" kirjoittama jatkokertomus
^'Siskon puolesta", jota viime aikoina* ph ollut"vaiö
siiloin tällöin. Liekin lukijat halusivat kuitllä lisää Simon
vaiheista ja nyt Marjatta on saattanut kirjoituksessaan kaikki
kertomuksen päähenkilöt hautaan, jättäen SihJoh asumaan
taloa, jonka hänen enonsa sai äikoihaair; - ~ : :^ ; ^
Monet lukijat ovat kirjoittaneet, ettajtämä oli erittää
nis kertomus ja sitä se olikin. iNyt, ktin van]ban[i^^
kertomuksemme loppuu, alkaa Marjatan uiisi jatkpkertpnius
"Varjolan t3rtär'^ se on hieno kertonius>;kuten kaiätl!'?ilarja-tah
kynästä lähteneet. Matkakertomus kestää ^eläveli^^
rin numeron ajan, jolloin saamme tutustua f Varjplah tyttä^
Strätocruiserin
matkalattlu
KUUDES päivä kesäkuuta
on meille merkkipäivä,
kun Canadan rannat kahdeksi
kuuta takapuolelle jäävät.
Eikä tätä matkaa hommattu oltu
ptioli vuotta suotta, •
kun Canadan korpia raadettu on
noin nelisenkymmentä vuotta.
Vapauden asiamies nimeltä Suksi
matkan johdon ^otti,
etta vain lennetyksi tulis
synnyinmaata kohti.
Pässit ja laukun teko aikansa: otti,
ja maksut piti olla etukäteen
ennenkuin Stratöcruiser
pääs Montrealista lähteen.
Kolmekymtneniä kiloa saa
tavaraa mukaansa ottaa,
tarkastukseH läpikäytyä
ne kurjen selkään nostaa.
Ijiskitkenttä H^smgissä '
ei iiilMt^^t^
Lptitpässa täytyy lihota" ..
jäiotsteh lentää
Suomalaiset rubai laivan puolesta
oh kaikiUe^m
takaisin kun tulemme m^^ nähdään
onko näitä kaikkia saatu:
Kovaa leipää^ kirnupiimää
ja suoläsUakoitä, ;
näitä ktm pilvissä pistellään
niin kyllä me hyvin voidaan.
Suomen kieltä matkatoverit
alkakaa harjoitella,
että ette vain iätä. Canadan sUornea
siellä aia lörpötellä.
reen
• Toisena ;atkokertomuksenamme aloitamme Agrkoläh ker>
tomiiksenjälkeeh jännittävän ja ssunalla hienon jatkokertomuksen,
**ICylmä sydän". fParhaitlaan menosss^olevaä jätJfeqH
kertomusta "Työläisenä Amerikassa ja uudisasukkaana Ca-nadassa^^
riittänee vielä ehkä k^meen numeroon, , *
Hyviä jatkokertomuksia on siis varattuna kesän ajaksi.
Jokaisen tulee vain pitää huoli siitä, ettei tilaus pääse k a ^ a -
maan, koska silloin ei voi seurata uUsia jatkokertpniuksia a!us<
tasaakka...'
Näin kesän tidlen näyttää
tu, että kirjoitukset-Liekkiin vähenevät; Talvina oli useita
kertoja esimerkiksi Y s ^ ^ pakinoitakin niin^i>aljon
t o ^ , että niistä olisi saanut^vail^^^^ OLie^iä i^taailtaa.
Nyt niitä ei öle varastossa atnoatakai^, eikä niitä riittlmyt
monta tähänkään numeroon. Tuleeko ainuttakaan ensi nu*
merooh^ mene ja tiedä. .
Joku ehkä sanoo, että saahan siihen osastoon jotain. Miksi
ei, mutta aina, kiih lehdessä yritetään pitää jotain osastoa tai
nurkkaa keinotekoisesti vireiÖä, niin se ei menesty kauan.
Pian sellaihen osasto kuolee. Liekin Ystävien nurkan lukijoista
ja siihen kirjoittajista siis riippuu, pidetäänkö nurkkaa
yllä vai eikö. jfei tänö jutto sentään yidänun hälyttävä
ole kuin se ehkä näyttää, sillä monta kertaahan sitä on menty
siihen pisteeseen, että sen nurkan materiaali on loppunut, ja
aina se oh sehtkän leHäessä 0^^^ Ensi numeEooni mennessä
voi sitä varten oUä vaikka kuinka paljon kirjoituksia, joten
d nyt sentään vieiadllä toivottomia. ^
Mutta tämä ei suinkaan merkitsee sitä, että jokainen ryhtyisi
nytA-ain odottamaan, eikä kukaan kirjoittaisi. Ei, vaan
asia korjaantuu parhaiten siten, että jokainen, joka tuntee it
sensä s>yiliseksi siihen, ettei Ystävien pakinoBsa ole kirjoituksia
varastossa, pitää huolen, että syyMisyyden tunto poistuu.
Sillä äsik oh autettu ^ h>'vin yksihkertalseiti! \
•Kesä oh todella: j ä i n e n aika, että ihmiset hahiavat silloin
olla enimmäkseen ilhian mihkäählaisia siteitä |a sitoumuk^,
käyttää kaikki ^«ipahh^tk^ hyödykseen ja huvikseen.
Tähiä oh luonhoUisesti^iih kuin olla pitääkin. Mutta
kuitenkin tul^;^inuistäa, että meillä kaikilla ph velvoll^u-temme
t ä y t e t t ä v ä (Liek^ kohtaan — k e ^ ä k k . Ellemme
sita te^,.niiii pian sanotaan, että "Liekki on toUiit hyvin
kuivaksi, ei siinä ole enää paljon mitaäa luotavaa''. Näin
voivat ^Apa diln^t, vain lukevat, mitä t i^t lehteen
lciir|((^^^^ n U i ^ « j ^ its^ vaivaudu ytittämä&i-
J S o i i ei ole tarkoitettu ^'haukkumiseksi'* kenefftjrään, vtaa ta sitS ennen
Kitsit ja stottvit,haitssitjäk^^
täytyy suomen kielelle misuttaa^
ettei vain meidän opitusta kielestä
alkaisi soittaa suutaan.
Uusia- sanoja suomen kieleen
on tullut keksityksi,
kun tarjottimen kannatinkin ori
muutettu * '
**tyrkyttimen foikuttimeksi^\
Paikkakunnan lääkäri käsivarteen
neulallansa pisti, \ ^
ettei väin nämä Canadan lehmät
tutisi sprkkatautiseksL •-
Tämän laulun laulaa saa
nuotilla millä kukin tykkää,
jos uusia asioita ilmaantuu,
voihan sitä joskus jatkaa.
YKSI JOUKOSTA.
Raittius kannattaa,
sanoo räätäli .
• Kahhattaäko yleensä olla ehdottomasti
raitis? Siihto on niuuah brittiläinen
räätäli, 85-vuotias Duncan Cameron
löytänjrt vaikeuksitta vastauksen.
Kysymys on nimittam siitä^ että hän
tulee saamaan osan siitä 6,000 punnan
suuruisesta rahasummasta, jonka muuan
skotlantilainen hotellmomistaja yli
50 vuotta sitten testamenttasi kahdelletoista
räätälille, jotka ei^t koskaah elämässään:
ole maistaneet tippaakaan alkoholia.
Suomalainen koti 1600-1
EMiiNNÄN osalle tidevat arkipäivän useimmat
- mit. Hän on se, joka eniten kärsii siitä, etti
päh^ on harvoin. Hänen päiväaskareitaan bä
sähkö ja kaasu silloin tällöin klikkaavat —
hästyy, tiskit jäävät seuraavaksi päiväksi ja vaihj
taita pöksyjä.
Monasti kuulee emäntien myös valittelevan siti
tä puuttuu edelleenkin pesukone ja jääkaappi,'
naapurin rouvalla on -— eikä se ukko pahus W
edes ästiankuivauskaappiakaan, vaikka siitä on
monta vuotta!
Kuinka kävisikään, jos nykyaikamen emäntä
näitä kaikkia teknillisiä apuneuvojaan, miten
meen ilman sähköä, ilman kaasua, ilman
kaappeja, lämpimiä vesiä,_kesktislänunityst^ ja i i
Tuollainenkin aika on joskus ollut. Vielä^ ^
emäntienkin historiassa.
Tutkimuksessaan ^Huoneustot j*ä hiiden kalustus
me 1600-luvulla*, joka oh julkaistu Historiallisessa,
kirjassa v, 1919, kertoo K. R. Melander näistä
o i ^ mm. seuraavaa: / -
"Asumukset j ä niiden kalustus olivat 16t)0-lu
•'• toisenlaiset kuin meidän aikanamme. Suuria monai
huoneistoja oli ylimmillä aatelisilla jä korkeimmilla
virkaihiehillä. Keskisäätyyn kuuluvat henkilöt oliva
väiäiä, jos heidän "talonsa i>ääräkennukses:sa oli tupa
tai kaksi kamaria.'* Enin osa maalaiskansaa ja suun
puhkien köyhälistöä asuskeli savupirteissä.''
Jos lähdemme sitten kiertokäynnille kupungin
kohti keskustaa — vähäosaisimmah yhteiskuntaluo
mattomista savupirteistä kohti aatelisten ja rikkaitta
paporvarien asuntoja, niin voimme heti todeta, etta
teh kaupun^ laitaosien asumuksien ja riiaaseut
välillä oli käytännöllisesti katsoen olematon. Kot\u
poika j ä esikaupungin työläinen elivät yhtä vaa'
ja alkeellisissa oloissa. Kodin muodosti yksi
vallien päälle raketmettu hirsihuone, jonka lattia oli
laamalla halkaistuista' paksuista puupalkeista. Ni
ri kmkiuas, joka sisäänlämpiävänä oli mustuttanut
seinät ja katon. lUusimmissa jä vauraimpien omista
vissa saattoi suureii osan huonetta vallata jo oikea •
nen uunikin, mutta se kuului poikkeuksiin — kuten
nykyajan kodeissa.
••' Valon saivat asukkaat ikkunaluukuista^ jotka josb
jollain eläimen kalvolla peitetyt ja puneänä aikana
peeh tyydytti päre tai leiskuva uiinivalkea.
Yhtä vaatimaton kiiin ulkoiset puitteet oli myös
sisustus. Kiinteät penkit- tuvan seinustoUla tarjc
istuin-kuin lepo- ja nukkumasijankin. Uuninpankon,"
lainen^oli, valtasi niak:uupaikakseen leinin nuitelema
taloapellavapäiset vesat; Pitka^ usein yhdestä hoe
tetty pöytä ja pari irtamta rahia sekä parhaassa
rukki ja. kangaspuut täydensivät huoneen kalusiuksen
.talossa sattunut (Vernaan pieniä lappia, jolloin kalustooi
si kuului reikätuoli, johon nuorin jo ennen kävely
kainaloltaan myöten piijotettim pois äidin helmoista'
jaloista.
Seuraavan asteen kodeissa, varakkaampien kaup
j a rikkaampien talonpoikien luona saattoi jo tavata i
ylellisyyttä. Huonekalujen joukkoon ilmestyivät
sängyt^: Pöydaie ihnestyi ainakm juhlatilaisuuksissa
na ja taottu kynttdänjalka, jossa kotiväluiset talikynl
toivat juhlallisen kirkkaan valon päretuikkuun to
silmiin. Tämän luokan kodeissa Oli jo usein tuvan
myös pienempi huone, kamari, joka tosin toisin paikoin
tiin. kylmiltään ja kajottiin vain vieraitten aikana;
'Nykyajan mukavuuksia! vastasi varakkaimmissa
eteisen yhteyteen rakennettu komero, 'pieni kamman"
ta tavallisten ihmisten oli käytävä asioillaan aina
kaisella tarhalla saakka. Miehiä varten oli sentään jo
talojen eteisvierelle asetettu muutama turveniätäs, Jotka
aikanaan siirrettiin pellon höysteeksi.
Suuremmissa kaupungeissa, Turussa ja Viipurissa
sitten lopuksi tavata todellisia loistoasuntojakin, niio
myös maaseudun aatelisten kartanoittenkin joukosta.
Tällaisissa kodeissa huoneluku oli varsin suuri,
kahdeksan huonetta — jopa kymmenenkin yksistään
kennuksessa j ä tämän lisäksi yksi tai kaksi erillistä
kennusta perheen käytössä ypnä tarpeelliset 'väen'
Sisustukseltaan nämä poikkesivat täysin tavallisten
ten kodeista. Huonekaluja oli runsaasti ja kaikki
kaikin otanune yhtäaikaa kesäloman. ja hienom leikkauksui koristettuja. Seinät olH^t rt
Me olemme ottaneet tehtäväksemme- pauksissa verhoiltu kuviollisin kudonnaisin ja lattia
vaalia ja kehittää Liekkiä. Tehkääm-me
se yhteisvoinun, sillä silloin saadaan
parhaat tulokset
*Mitä paikkakunnallanne ;on tehty tu-
Jevah laulujuhlan hyviUcsi? Joko dette
päättänyt tulia ^ i n Liekin kotq»ikal-j^
inKHSafet^ osbittamaaii»' mitea siOplii ^u^äu käydä, jo3 nmo lidtkiint
l a h e t ^ ^ kirjoitus tai
matoin ja raanuin. - Hienoimmissa kodeissa saattoi
diuhi' jaTurussainainitaan olleen myös 'klavicini'di
kaan jo olla myös soittokoneitd, oli 'trycktafel' eli'
ti, joka on nykysUiaiseh pianomme esi-isä. Oikea 'kayn
kuului perintökalleiiksmi.la harvinaisuuksiin ja usei
^ylaisistäk&n tyytyivät siksi mittaamaan kiireitään
Mutta tuskiiqia iQdQ^uyOiiai h ^ ^ t^
Avärakakstdtaän het^iöeen^
ShmZ Uni^tiiM l o i ^ ^ 1952
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 31, 1952 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1952-05-31 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki520531 |
Description
| Title | 1952-05-31-02 |
| OCR text | (KAUNOKmALUNEJt VlIKKOLEETl) XJESKX. fhe only Finnish Uterary weeia7 In Canada PttttUslied anit lyrinted by the Vapaus Publishing Company Limited. lOO^lOZ E h h Stirect West, Suilbury. Ontario. Reglstered at the Post Office PeBartmpntj :Qttawa. as ..second class:matter. • cs.,..-: t-u-j- Liekki ihnestyy jolb»isai viikon lauantaina 12 sivuisena, d s ä l t ä e n parasta kaunokirjallista Ja tieteellistä luettavaa. : 1 vuosikerta ....; .$350 6kuukautta . . . . . . . . . . 2.00 3 kuukautta . . . . . . 1.25 e kuukautta^:.... . . ; ; . 2Ä5 SUOMEEN J A » i l J U A L tE I J L K ^ ^ I U UB £ vuosikerta . . . . . . . . . . $ $ . 0 0 , 6 kuukautUi i-.^^.V^-v 2.15 I L B I O I T V S H I N K A T : 75 s e n t t i ä palstatuuAalta. Halvin kUtosilmoitus $3.00. K u o - lednahilmoitus $3i)Ö j a sen yhteydessä Julkaisteva muisto-väray $1.00 i ä kiitos $2.0O. Rirjeenvaihtolhnoitukset. $1.30. Brikoishhinat pysyvistä iteioituksistia. Tilapäisihaoittajlen o n lähetettävä niaksu etukäteen, iisiahuehllle myözmetään :i& prose^^ K a l k k i Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kustantajan nimeen: Vapaus publishing Company Limited, kustantaja Ja paihäja: Vapaus Publishing Company L i m i ted. 100^102 E lm Street West, Sudbury. Ontario. Toimittaja: J . W . ; ^ r i . 'i--^ l i e k k i i n aiotut kirjoitukset osoitettava: LIEKKI P.O. BOX 69 Tässä numerossa loppuu "Marjatan" kirjoittama jatkokertomus ^'Siskon puolesta", jota viime aikoina* ph ollut"vaiö siiloin tällöin. Liekin lukijat halusivat kuitllä lisää Simon vaiheista ja nyt Marjatta on saattanut kirjoituksessaan kaikki kertomuksen päähenkilöt hautaan, jättäen SihJoh asumaan taloa, jonka hänen enonsa sai äikoihaair; - ~ : :^ ; ^ Monet lukijat ovat kirjoittaneet, ettajtämä oli erittää nis kertomus ja sitä se olikin. iNyt, ktin van]ban[i^^ kertomuksemme loppuu, alkaa Marjatan uiisi jatkpkertpnius "Varjolan t3rtär'^ se on hieno kertonius>;kuten kaiätl!'?ilarja-tah kynästä lähteneet. Matkakertomus kestää ^eläveli^^ rin numeron ajan, jolloin saamme tutustua f Varjplah tyttä^ Strätocruiserin matkalattlu KUUDES päivä kesäkuuta on meille merkkipäivä, kun Canadan rannat kahdeksi kuuta takapuolelle jäävät. Eikä tätä matkaa hommattu oltu ptioli vuotta suotta, • kun Canadan korpia raadettu on noin nelisenkymmentä vuotta. Vapauden asiamies nimeltä Suksi matkan johdon ^otti, etta vain lennetyksi tulis synnyinmaata kohti. Pässit ja laukun teko aikansa: otti, ja maksut piti olla etukäteen ennenkuin Stratöcruiser pääs Montrealista lähteen. Kolmekymtneniä kiloa saa tavaraa mukaansa ottaa, tarkastukseH läpikäytyä ne kurjen selkään nostaa. Ijiskitkenttä H^smgissä ' ei iiilMt^^t^ Lptitpässa täytyy lihota" .. jäiotsteh lentää Suomalaiset rubai laivan puolesta oh kaikiUe^m takaisin kun tulemme m^^ nähdään onko näitä kaikkia saatu: Kovaa leipää^ kirnupiimää ja suoläsUakoitä, ; näitä ktm pilvissä pistellään niin kyllä me hyvin voidaan. Suomen kieltä matkatoverit alkakaa harjoitella, että ette vain iätä. Canadan sUornea siellä aia lörpötellä. reen • Toisena ;atkokertomuksenamme aloitamme Agrkoläh ker> tomiiksenjälkeeh jännittävän ja ssunalla hienon jatkokertomuksen, **ICylmä sydän". fParhaitlaan menosss^olevaä jätJfeqH kertomusta "Työläisenä Amerikassa ja uudisasukkaana Ca-nadassa^^ riittänee vielä ehkä k^meen numeroon, , * Hyviä jatkokertomuksia on siis varattuna kesän ajaksi. Jokaisen tulee vain pitää huoli siitä, ettei tilaus pääse k a ^ a - maan, koska silloin ei voi seurata uUsia jatkokertpniuksia a!us< tasaakka...' Näin kesän tidlen näyttää tu, että kirjoitukset-Liekkiin vähenevät; Talvina oli useita kertoja esimerkiksi Y s ^ ^ pakinoitakin niin^i>aljon t o ^ , että niistä olisi saanut^vail^^^^ OLie^iä i^taailtaa. Nyt niitä ei öle varastossa atnoatakai^, eikä niitä riittlmyt monta tähänkään numeroon. Tuleeko ainuttakaan ensi nu* merooh^ mene ja tiedä. . Joku ehkä sanoo, että saahan siihen osastoon jotain. Miksi ei, mutta aina, kiih lehdessä yritetään pitää jotain osastoa tai nurkkaa keinotekoisesti vireiÖä, niin se ei menesty kauan. Pian sellaihen osasto kuolee. Liekin Ystävien nurkan lukijoista ja siihen kirjoittajista siis riippuu, pidetäänkö nurkkaa yllä vai eikö. jfei tänö jutto sentään yidänun hälyttävä ole kuin se ehkä näyttää, sillä monta kertaahan sitä on menty siihen pisteeseen, että sen nurkan materiaali on loppunut, ja aina se oh sehtkän leHäessä 0^^^ Ensi numeEooni mennessä voi sitä varten oUä vaikka kuinka paljon kirjoituksia, joten d nyt sentään vieiadllä toivottomia. ^ Mutta tämä ei suinkaan merkitsee sitä, että jokainen ryhtyisi nytA-ain odottamaan, eikä kukaan kirjoittaisi. Ei, vaan asia korjaantuu parhaiten siten, että jokainen, joka tuntee it sensä s>yiliseksi siihen, ettei Ystävien pakinoBsa ole kirjoituksia varastossa, pitää huolen, että syyMisyyden tunto poistuu. Sillä äsik oh autettu ^ h>'vin yksihkertalseiti! \ •Kesä oh todella: j ä i n e n aika, että ihmiset hahiavat silloin olla enimmäkseen ilhian mihkäählaisia siteitä |a sitoumuk^, käyttää kaikki ^«ipahh^tk^ hyödykseen ja huvikseen. Tähiä oh luonhoUisesti^iih kuin olla pitääkin. Mutta kuitenkin tul^;^inuistäa, että meillä kaikilla ph velvoll^u-temme t ä y t e t t ä v ä (Liek^ kohtaan — k e ^ ä k k . Ellemme sita te^,.niiii pian sanotaan, että "Liekki on toUiit hyvin kuivaksi, ei siinä ole enää paljon mitaäa luotavaa''. Näin voivat ^Apa diln^t, vain lukevat, mitä t i^t lehteen lciir|((^^^^ n U i ^ « j ^ its^ vaivaudu ytittämä&i- J S o i i ei ole tarkoitettu ^'haukkumiseksi'* kenefftjrään, vtaa ta sitS ennen Kitsit ja stottvit,haitssitjäk^^ täytyy suomen kielelle misuttaa^ ettei vain meidän opitusta kielestä alkaisi soittaa suutaan. Uusia- sanoja suomen kieleen on tullut keksityksi, kun tarjottimen kannatinkin ori muutettu * ' **tyrkyttimen foikuttimeksi^\ Paikkakunnan lääkäri käsivarteen neulallansa pisti, \ ^ ettei väin nämä Canadan lehmät tutisi sprkkatautiseksL •- Tämän laulun laulaa saa nuotilla millä kukin tykkää, jos uusia asioita ilmaantuu, voihan sitä joskus jatkaa. YKSI JOUKOSTA. Raittius kannattaa, sanoo räätäli . • Kahhattaäko yleensä olla ehdottomasti raitis? Siihto on niuuah brittiläinen räätäli, 85-vuotias Duncan Cameron löytänjrt vaikeuksitta vastauksen. Kysymys on nimittam siitä^ että hän tulee saamaan osan siitä 6,000 punnan suuruisesta rahasummasta, jonka muuan skotlantilainen hotellmomistaja yli 50 vuotta sitten testamenttasi kahdelletoista räätälille, jotka ei^t koskaah elämässään: ole maistaneet tippaakaan alkoholia. Suomalainen koti 1600-1 EMiiNNÄN osalle tidevat arkipäivän useimmat - mit. Hän on se, joka eniten kärsii siitä, etti päh^ on harvoin. Hänen päiväaskareitaan bä sähkö ja kaasu silloin tällöin klikkaavat — hästyy, tiskit jäävät seuraavaksi päiväksi ja vaihj taita pöksyjä. Monasti kuulee emäntien myös valittelevan siti tä puuttuu edelleenkin pesukone ja jääkaappi,' naapurin rouvalla on -— eikä se ukko pahus W edes ästiankuivauskaappiakaan, vaikka siitä on monta vuotta! Kuinka kävisikään, jos nykyaikamen emäntä näitä kaikkia teknillisiä apuneuvojaan, miten meen ilman sähköä, ilman kaasua, ilman kaappeja, lämpimiä vesiä,_kesktislänunityst^ ja i i Tuollainenkin aika on joskus ollut. Vielä^ ^ emäntienkin historiassa. Tutkimuksessaan ^Huoneustot j*ä hiiden kalustus me 1600-luvulla*, joka oh julkaistu Historiallisessa, kirjassa v, 1919, kertoo K. R. Melander näistä o i ^ mm. seuraavaa: / - "Asumukset j ä niiden kalustus olivat 16t)0-lu •'• toisenlaiset kuin meidän aikanamme. Suuria monai huoneistoja oli ylimmillä aatelisilla jä korkeimmilla virkaihiehillä. Keskisäätyyn kuuluvat henkilöt oliva väiäiä, jos heidän "talonsa i>ääräkennukses:sa oli tupa tai kaksi kamaria.'* Enin osa maalaiskansaa ja suun puhkien köyhälistöä asuskeli savupirteissä.'' Jos lähdemme sitten kiertokäynnille kupungin kohti keskustaa — vähäosaisimmah yhteiskuntaluo mattomista savupirteistä kohti aatelisten ja rikkaitta paporvarien asuntoja, niin voimme heti todeta, etta teh kaupun^ laitaosien asumuksien ja riiaaseut välillä oli käytännöllisesti katsoen olematon. Kot\u poika j ä esikaupungin työläinen elivät yhtä vaa' ja alkeellisissa oloissa. Kodin muodosti yksi vallien päälle raketmettu hirsihuone, jonka lattia oli laamalla halkaistuista' paksuista puupalkeista. Ni ri kmkiuas, joka sisäänlämpiävänä oli mustuttanut seinät ja katon. lUusimmissa jä vauraimpien omista vissa saattoi suureii osan huonetta vallata jo oikea • nen uunikin, mutta se kuului poikkeuksiin — kuten nykyajan kodeissa. ••' Valon saivat asukkaat ikkunaluukuista^ jotka josb jollain eläimen kalvolla peitetyt ja puneänä aikana peeh tyydytti päre tai leiskuva uiinivalkea. Yhtä vaatimaton kiiin ulkoiset puitteet oli myös sisustus. Kiinteät penkit- tuvan seinustoUla tarjc istuin-kuin lepo- ja nukkumasijankin. Uuninpankon," lainen^oli, valtasi niak:uupaikakseen leinin nuitelema taloapellavapäiset vesat; Pitka^ usein yhdestä hoe tetty pöytä ja pari irtamta rahia sekä parhaassa rukki ja. kangaspuut täydensivät huoneen kalusiuksen .talossa sattunut (Vernaan pieniä lappia, jolloin kalustooi si kuului reikätuoli, johon nuorin jo ennen kävely kainaloltaan myöten piijotettim pois äidin helmoista' jaloista. Seuraavan asteen kodeissa, varakkaampien kaup j a rikkaampien talonpoikien luona saattoi jo tavata i ylellisyyttä. Huonekalujen joukkoon ilmestyivät sängyt^: Pöydaie ihnestyi ainakm juhlatilaisuuksissa na ja taottu kynttdänjalka, jossa kotiväluiset talikynl toivat juhlallisen kirkkaan valon päretuikkuun to silmiin. Tämän luokan kodeissa Oli jo usein tuvan myös pienempi huone, kamari, joka tosin toisin paikoin tiin. kylmiltään ja kajottiin vain vieraitten aikana; 'Nykyajan mukavuuksia! vastasi varakkaimmissa eteisen yhteyteen rakennettu komero, 'pieni kamman" ta tavallisten ihmisten oli käytävä asioillaan aina kaisella tarhalla saakka. Miehiä varten oli sentään jo talojen eteisvierelle asetettu muutama turveniätäs, Jotka aikanaan siirrettiin pellon höysteeksi. Suuremmissa kaupungeissa, Turussa ja Viipurissa sitten lopuksi tavata todellisia loistoasuntojakin, niio myös maaseudun aatelisten kartanoittenkin joukosta. Tällaisissa kodeissa huoneluku oli varsin suuri, kahdeksan huonetta — jopa kymmenenkin yksistään kennuksessa j ä tämän lisäksi yksi tai kaksi erillistä kennusta perheen käytössä ypnä tarpeelliset 'väen' Sisustukseltaan nämä poikkesivat täysin tavallisten ten kodeista. Huonekaluja oli runsaasti ja kaikki kaikin otanune yhtäaikaa kesäloman. ja hienom leikkauksui koristettuja. Seinät olH^t rt Me olemme ottaneet tehtäväksemme- pauksissa verhoiltu kuviollisin kudonnaisin ja lattia vaalia ja kehittää Liekkiä. Tehkääm-me se yhteisvoinun, sillä silloin saadaan parhaat tulokset *Mitä paikkakunnallanne ;on tehty tu- Jevah laulujuhlan hyviUcsi? Joko dette päättänyt tulia ^ i n Liekin kotq»ikal-j^ inKHSafet^ osbittamaaii»' mitea siOplii ^u^äu käydä, jo3 nmo lidtkiint l a h e t ^ ^ kirjoitus tai matoin ja raanuin. - Hienoimmissa kodeissa saattoi diuhi' jaTurussainainitaan olleen myös 'klavicini'di kaan jo olla myös soittokoneitd, oli 'trycktafel' eli' ti, joka on nykysUiaiseh pianomme esi-isä. Oikea 'kayn kuului perintökalleiiksmi.la harvinaisuuksiin ja usei ^ylaisistäk&n tyytyivät siksi mittaamaan kiireitään Mutta tuskiiqia iQdQ^uyOiiai h ^ ^ t^ Avärakakstdtaän het^iöeen^ ShmZ Uni^tiiM l o i ^ ^ 1952 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-05-31-02
