1941-02-22-10 |
Previous | 10 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Hiivin ulos. Ajattelevatko kaikki
samoin? Tuntevatkö'kaikki näin?
Lehmä se/bi veräjän luona märehtien
ja heilutellen häntäänsä. *'yoi
, sinua", sanoin minä ja taputin sen
kaulaa. Se tuijotti minuun lempein
surullisin silmin. . •
Vaari perkasi rannassa- kaloja. 1Sle-l
E L I K U V I T U S on voimallinen
tekijä ihmiselämässä, joka air
'kaansaa paljon hyvää, mutta amakin
yhtä paljon myös pahaa. Keksijä-nin
hänen luokseen, istuin laiturille,;Jahjoilla varustetut henkilöt usem
hänen viereensä. - ; - .helposti joutuvat voimakkaan mieli-
"Pitää perata, etteivät mätäne^:: liiallisen vilkkauden
Yöllä tulee ukonilma. Eätsos tuon- uhreiksi, heittäen koko elämänsä tuur
ne.
Taivas järven takana oli' sinisen
ntusta. Ulapalla sylkytti; läoottori!
Se oli täynnä nuoria ihmisiä. Heidän
iloiset huutonsa k i e r i v ä f ^ t ) ^ t ä pintaa
pitkin. Katselin iväariri käsiä,
joiden sormet olivat kuin kätajanjuu^: .shibakavva" Vuonna 1^1^ ratkaistäk-'
seen kotimaansa liika-aiutusproblee-mm.
Hän kuvaiU suuren keinotekoisen
^säären rakentamista Tyynelle
yal^metclle
vaille lähelle pieniä Koii-Sioun ja
Ämamiö-Shiman saaria. SäaT^ta oli
- t ^ t ä v ä jättDäissuuri, n o i n ^ J ^^
fcariii kökomen ja; sJlle-^ii i i i r i ^ t t ä -'
v^män-useita iililjdonia jajpänilaisia%«-
• feisaärilta, jotta hika-äsutus-saä&isiin
poistetuksi. Suunnitelmaansa profes-
— muuan vartiojoukkojen upseereis-;
tä ^ johti sähkövirraii köyden ;läpi-samanaikaiseni
kuin.Vkeksijä
»kuolemansäteensä'' tomuntaanv -y
Kuolemansäde oli siis petosta, ni^t^ f
i a monet muut keksijät .öv^tjtoinii-.-
neet perin l ^ ä u s k o i s i n ä ja esk^^
neet heroutehsia äiliäanstäa^
pittömässä mielessä. Niinpä;^ saksalainen;
insmööriuHeir^^
exkeisari Wilheim II:lie vuonna 1912,
suunnitelman öljyputken r^keiitayii^^^
sestaMyriciieniin.'Johto piti'rakenr-man,
mutta, mj^ös mahdottomimpia _ ^^^^^^^^.^^^ maaaalle. Suun-
.toteutettavaksi, laati-,japa^^^ nitelma^oli toteuttava rautatien Ber-"
Ruusuni
Pientä hoitelin ktilli^^
siellä ruusuja kasvatteli,
Yksi ruusuista oli pifh
jota hellemmin vaalielk
liajolle. Mitenkä monet mielikuvi-:
tukselliset suunnitelmat ovatkaan;
; nähneet päivänvalon. — papetUla? ,
Erittäin suurisuuntaisen suunnitel-"
ret.. ,v
"Mehevät tansseihin", sanoi vaari,
« i t t e n ^ h ä n k a t s p i ^ i h ^ t i n . ^ ä n^
v B ^ s ä eivät -olleet: niin^^^^^^ä^ Jiuin
muorin, mutta hyvät ne olivat.
'^itäjte^feätsotte,^vaari?"
*Siiiua,i^ääEa, käts^«i: Tanssit-
* ö ' s i t t ä ^ l l ä * a u p u^
' , -•••;-•;
*'Ajfcahaan tiileö söiin ^villi^s.
Muista minun sanoneen", l l ä n e n i l meensä
muuttui viekkaaksi. "Kun
sinun häitäsi tanssitaari, saäiiko tulla
tanssittamaan sulhasesi;, morsianta?"
. *'En minä menekään naimisiin";
"Menet hiinkin. Ivun ttilee, se,
joka sinulle on sallittu
"Höh". y,••• ?•::';•'. •
" E i sitä aina käy niinkuin nuorena
luulee . . . " . . /
liinistä Bagdadiin valmistuttua ja
Saksa siis olisi taannut yksinoikeuten-sa^
umanian ja Irakin «Ijj^äliteisiin.
Keisarin asiantuntijat tutkivat «Uän-nitelman
tarkasti .päätyen siihen,iettei
sitä voida toutettaa. .
En ma huomannut myd:
että syksy jo saaputi i
että/käutKinta kukkai
. lemmitty ruusuni jääpi-s
Halta^amuna ankein
ast'^in tarhassa kuun
Tuskin kertoa saatan^^^
Puiiakmsuni makasp'^
^ -^m^yofk Times'julfcaia'^-
niärtaihumeifossaan kaksi
•SittäVän.-selostuksen selläis
sa idJevistia --perheistä, jotlä
Opitzin "suuniiitelnia "oli kaikesta
;huölinfattä käytännöllinen ja järkevä,
vaikkakin ylivbnnam^ toteuttaa. ;Si- "^tarvitsevat apua.
tä miÄit^tiäcsellisempi oli Unkarilaisen
Antonie Patakin haave vetää
sori Shibakowa tuki sillä väitteellä, kiiu iähemmäksi maata. Pataki oli
etta samalla paikalla oli aikaisemmin' ammatiltaan kemisti,-joka hanrasti
sijainnut useita saaria. Hän • väitti, ' suuresti ästronormaa; Hän-p^^^
että meri ei öUut siltä kohdalta niin tin avulla suoriteittavaa matkaa .k^
syvää kuin muualla sekä että meri- huri mahdöliisiena toteuttaa^ kunhan
virrat olivat heikot. Vakavia hait- vain kuii saa;taisiih hiukan läbemmäk-*
toja ei siis pitäisi olla suXmnitelman si maata. Hän teki .kirjallisesti sei-toteuttamiseksi.
koä suunnitelmistaan ja toimitti ^^«^^^
.Onnettomuudeksi professorin hy- ten tämän selonteon jokai^^^
Kalansuomut kiilsivät Vaarin kas- vää tarkoittaville suunnitelmille ryh- . mättävälle henkilölle paavista alkaen - yläosan kaupungissa. Hänen
voilla ja silmälaiseissä.* Hän pyyhki tyiyät eräät japanilaiset geologit tut- aina US4:n presidentille asti. Suunni-, johka kanssa lapsi on elänyt
lasit hitaasti paitansa hihaan. ' kimaan meren pohjaa mainitulla a- telma oli seuraavanlainen:.Oli lisättä-^set^^^^^^
"Kun fninä nuorena palvelin renki- * J^^eella ^t^^^^ siinä olevan useita tu- vä maan vetovoimaa kuuhun asetta- tulliit sellaiseksi, että on ja
maila •määrätyille kohdille maapalloa pieksänyt häntä, ja jatkuvasti
valtavan suuret :elektromagneetit, nyt; pitänyt häMä vain a^^^^^^^^
köineh ja mukava ihminen. Oli mei- paljastunut totuus teki mitättömäksi jotka pakottaisivat kuun kääntymään
professorin suuret haaveet — huo- uraltaan sekä lähenemään maata,
"Ofefthine-tähän yhden
se on:
"Perhe-No.'101. Kovat
mukset viiriieisen kyiumenen:
ajalla ovat muuttaneet 'Ant
elämän .-sellaiseksi, että -li"-
tullut pelkurimainen,
oh jo saanutsellaisen
' kaikki vihaavat häntä.-— K'
oli- sylilapsi, -.niin hänen isänli
itseniurhan, .-jossain Xium}
• Kun mina nuorena paiveim reniti- r-r^*'-* v - ^ ^ v ^ ^ i«-
poikana, oli samassa talossa-piika • Ifviioy^j joiden purkaukset tuhoaisi-
. . . Elma niminen. Se öli hyvännä- ^a^ saarteti joka 15 tai 20 vuosi. Näin
dän välillä pientä peliä . . . sitä tavallista
. I . "
"Kun talosta lähdettiin markki-noille,
sanoin minä . . .Elmalle, että
eikö lähdetä ostamaan sormuksia ..."
"Mutta se sanoi, että annetaan nyt
. vielä olla . . ."
Vaari katseli lempeästi olkapääni
ylitse. Tuijotin laiturinrakoja. Jossakin
ammui lehmä.
"Eikä siitä sitten ^ mitään tullut
myöhemminkään. Oliko sitten hyväksi
vai pahaksi . . . Tapasin tämän
— muorin. Hyvä se on ollut.' Y l i
viisikymmentä vuotta on oltu yhdessä.
Ei ole riitaa tullut. On nähty
-pahat ja b3rvät. Se oli niin sallittu
. . ."
"Tapasin sen kerran jälkeenprJä^^
Tampei-een markkinoilla \iisitoista
vuotta takaperin. Oli jo leski . . .
vanhoja oltiin molemmat. Tunsi vielä
ja tuli puhumaan. En enempää
kysellyt, mitä hänellä oli ollut . . .
Mutta itki se, kun muisteltiin menneitä
aikoja . . ."
Järven takana jyrähti. Tiira lensi
hopeanvalkoisena taivasta vasten.
"Kaunista", sanoin. -
"Taitaa olla", sanoi \^ari.
Sitten:
"Sinulla plikka on sama muoto
kuin sillä . . . josta puhuin. Tuli
sentähden mieleen . . . Tulee kaatosade
yöksi." ^
Hän lakaisi kädellään kalojen jätteet
järveen, huuhteli kätensä ja lähti
mioonottamatta niitä tehtäviä, joita
eksperttien olisi pitänyt kyetä suorittamaan.
Kuolemansäde on keksintö, joka
kiinnostaa nykyisin , mieliä tavattomasti
ja niinpä kuolemansäde onkin
sukeltautun.ut esille aina määrätyin
väliajoin — viimeksi Tukholmassa
parisen kuukautta sitten. Bolivian
ja^ Paraguayin välisen sodan aikana
ilmestyi muiian espanjalainen keksijä
toisen sotaakäyvän puolen pääesikuntaan
mukanaan kirjoitus; jossa
hän lyhj-esti teki selkoa ihmeellisestä
keksinnöstään — kuolemansätees-tä;
joka olisi oivallinen ase sodassa.,
Kokeulu suoritettiin mitä suurimmassa
salaisuudessa vain muutamien
korkeimpien upseerien läsnäollessa.
Kasarmin pihalla seisoi puuhun sidottuna
onneton sotavanki, josta tehtiin
koekaniini ja pihan toisessa päässä
keksijä salaperäisine laitteineen upseerien
ympäröimänä. Vallitsi juh-sanhenkenä.
Kaupunginköy.
toVirasto btti hänet äidiltääiija,
hänet erääseen hoitolaan, jossi
ka vietti monta onnetoiita Vuo
lä sielläkin häntä hyljittiin.,'N
net ön saatu hyvään perheeseeiij
sa hän' on osoittanut kehi'.
hylkiraina
niin että etäisyys siitä olisi vain joku
sata kilometriä. Pataki kuoli kätke-roitune^
a koko ihmiskunnalle, joka
ei oivaltanut hänen suurta nerouttaan.
Tunnelin rakentaminen Englannin merkkejä ja alkaa olla vilkas
kanaalin poikki on myös useat ker- mutta pitkäaikainen
rat ollut puheenaiheena, mikä ei- ole- hänestä muodostanut
kaan mikään yliluonnollinen mieli-, kaikkia vihaavan. Jos An
kuvituksellinen suunnitelma ,koska^ saisi $425, että h ä n t ä voitaisiin
se voitaisiin toteuttaa, elleivät poliit- nolla hoitaa, niin h ä n e s t ä tulisi
tiset syyt ehkäisisi sitä. Vuonna 1882 non kansalainen. — Niin, tämä'
aloitettiin poraukset kanaalin molem- sen alku tarvitsee muutakin kuin
millä rannoilla, mutta kun työ oli jo kaa ja hylkimistä."
edist3myt noin parin kilometrin ver- QOQ
ran veden alle, englantilaiset alkoivat TULlA^X'ORET ovat tav
katua päätöstään tuntien hermostus- jonkinlaisia jättiläiskeiloja
ta sen johdosta, että molemmat kan- huipulla olevasta aukosta eli 1
sakunnat saattaisivat joutua, vihamie- rista" purkautuu ilmoille kaasuja
lisiin suhteisiin keskenään, jolloin sulaa kivrtrtassaa, jota sanotaan
tunnelin olemassaolo olisi .erittäin
vaarallista. Ajatus kanaalitunnelin
rakentamisesta on sen jälkeenkin kuitenkin
monet kerrat piipahtanut na-kinanto,
joka ilmaisu kokeilun alkavan,
keksijä väänsi erästä laitetta kojeessaan
j a heti näkyi kojeessa'valtava
kimppu kipinöitä. Sekunnin murto-
osa senjälkeen päästi sotavanki
tuskallisen parahduksen. Kokeilu
keskeytettiin j a upseerit riensivät
vangin luokse " tutkimaan kokeilun
seurauksia. Mies oli saanut monia
vaikeita palohaavoja.
-Sotilasviranomaiset olivat haltioissaan.
:Mutta heidän ilonsa loppui
menemään polkua. Kuljin hänen jä- lyhyeen. Kun eräät lääkärit tutki-lallinen
hiljaisuus, sitten kuului mer- kyviin vuonna 1916. 1924 1929 iä
kinanto. ioka ilmakn l-ril-o;i,.« o U - . , , r t - > « ' ' •' 1930 — mutta oppositio on joka kerran
ollut liian voimakas.
lessään pää ratkaisemattomista kysymyksistä
raskaana.
vat tarkemmin sotavangin saamia
palohaavoja, totesivat he haavojen
olevan juuri niissä kohdissa ruumiis-
M A . \ 1 L M . \ N K O R K E I N V U O R I
Mount Everest, 8,880 metriä, ok saanut
nimensä Intian maanmittauslaitoksen
päälliköstä Sir George Everes-tistä
(1790—1866). Tämä vuori on
toistaiseksi pys:^iyt saavuttamattomana;
sen huipulle ei ole ainoakaan
tutkimusretkeilijä vielä kyennyt nou^
semaan, vaikka useita yrityksiä on
tehty. Englantilainen retkikunta,
johon kuuluivat tri Somerwell ja
eversti Norton, koetti 1924 kiivetä ja
TAV
suuskaupung
ta, jossa köysi kosketti ihoa. Köysi pääs 8 500 Z t ^"'^^"^
.ALLISEN kokoisen teoUi-. tutkittiin ja siUoin huomattiin L ; s^^ro^f^^ir^
iipungin kukin asukas hengit- johta^-an sähköä. v-Vc;;:; ^ . i . - . ^ " . palattava. Useat uhkatohr
taa sisäänsä pölyä teelusikalUscu päi- huijariksi, jokaoH stri^^u^Tok' k^!-'!-'^?*^'^' ovat menettäneethen^
sseenn^s^a s.JittPenn , .e»t.töä- hK:ä.-n en apulaisen^ sa taman vuoren huipulle yrittäes- saan.
vaksi. Osa kivimassasta jaii
jo tulivuoren sisässä. — Stro
niminen tulivuori Liparin saarii
vuosituhansia ollut meienku
valotemina, sillä siitä s>
nöllisesri aina parin minuutin
ajoin ilmoille valkoisen hekkuvas,
vaa hienioria suihkuna.
__ oOo—
; S U K E L T A J A N ruumista Vö^
sertaa l ö metrin syv>7dessä'
40,000 kUonpainolla ja 40mei
vyydessä 120 toimin painolla,
tajat ovat päässeet aina 60 Ö:!"
vyyteen saakka.
. • oOo
L U U T N A N T T I DENN^"
Yhdysvaltain ilmailuvoinflieQ^
koneella 480 mailin nopeu«I'
hissa East Northportissa |-
kastajat/ seuraten hirvittävää*
lentoa, huomasivat, että lent
tatmurtui vaöeinmänpuoleiitftt.
kntofcohe^älKdt :Syöks>'ä
: vauhdmä^^:
tiien sitpal^iksiiV '
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 22, 1941 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1941-02-22 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki410222 |
Description
| Title | 1941-02-22-10 |
| OCR text | Hiivin ulos. Ajattelevatko kaikki samoin? Tuntevatkö'kaikki näin? Lehmä se/bi veräjän luona märehtien ja heilutellen häntäänsä. *'yoi , sinua", sanoin minä ja taputin sen kaulaa. Se tuijotti minuun lempein surullisin silmin. . • Vaari perkasi rannassa- kaloja. 1Sle-l E L I K U V I T U S on voimallinen tekijä ihmiselämässä, joka air 'kaansaa paljon hyvää, mutta amakin yhtä paljon myös pahaa. Keksijä-nin hänen luokseen, istuin laiturille,;Jahjoilla varustetut henkilöt usem hänen viereensä. - ; - .helposti joutuvat voimakkaan mieli- "Pitää perata, etteivät mätäne^:: liiallisen vilkkauden Yöllä tulee ukonilma. Eätsos tuon- uhreiksi, heittäen koko elämänsä tuur ne. Taivas järven takana oli' sinisen ntusta. Ulapalla sylkytti; läoottori! Se oli täynnä nuoria ihmisiä. Heidän iloiset huutonsa k i e r i v ä f ^ t ) ^ t ä pintaa pitkin. Katselin iväariri käsiä, joiden sormet olivat kuin kätajanjuu^: .shibakavva" Vuonna 1^1^ ratkaistäk-' seen kotimaansa liika-aiutusproblee-mm. Hän kuvaiU suuren keinotekoisen ^säären rakentamista Tyynelle yal^metclle vaille lähelle pieniä Koii-Sioun ja Ämamiö-Shiman saaria. SäaT^ta oli - t ^ t ä v ä jättDäissuuri, n o i n ^ J ^^ fcariii kökomen ja; sJlle-^ii i i i r i ^ t t ä -' v^män-useita iililjdonia jajpänilaisia%«- • feisaärilta, jotta hika-äsutus-saä&isiin poistetuksi. Suunnitelmaansa profes- — muuan vartiojoukkojen upseereis-; tä ^ johti sähkövirraii köyden ;läpi-samanaikaiseni kuin.Vkeksijä »kuolemansäteensä'' tomuntaanv -y Kuolemansäde oli siis petosta, ni^t^ f i a monet muut keksijät .öv^tjtoinii-.- neet perin l ^ ä u s k o i s i n ä ja esk^^ neet heroutehsia äiliäanstäa^ pittömässä mielessä. Niinpä;^ saksalainen; insmööriuHeir^^ exkeisari Wilheim II:lie vuonna 1912, suunnitelman öljyputken r^keiitayii^^^ sestaMyriciieniin.'Johto piti'rakenr-man, mutta, mj^ös mahdottomimpia _ ^^^^^^^^.^^^ maaaalle. Suun- .toteutettavaksi, laati-,japa^^^ nitelma^oli toteuttava rautatien Ber-" Ruusuni Pientä hoitelin ktilli^^ siellä ruusuja kasvatteli, Yksi ruusuista oli pifh jota hellemmin vaalielk liajolle. Mitenkä monet mielikuvi-: tukselliset suunnitelmat ovatkaan; ; nähneet päivänvalon. — papetUla? , Erittäin suurisuuntaisen suunnitel-" ret.. ,v "Mehevät tansseihin", sanoi vaari, « i t t e n ^ h ä n k a t s p i ^ i h ^ t i n . ^ ä n^ v B ^ s ä eivät -olleet: niin^^^^^^ä^ Jiuin muorin, mutta hyvät ne olivat. '^itäjte^feätsotte,^vaari?" *Siiiua,i^ääEa, käts^«i: Tanssit- * ö ' s i t t ä ^ l l ä * a u p u^ ' , -•••;-•; *'Ajfcahaan tiileö söiin ^villi^s. Muista minun sanoneen", l l ä n e n i l meensä muuttui viekkaaksi. "Kun sinun häitäsi tanssitaari, saäiiko tulla tanssittamaan sulhasesi;, morsianta?" . *'En minä menekään naimisiin"; "Menet hiinkin. Ivun ttilee, se, joka sinulle on sallittu "Höh". y,••• ?•::';•'. • " E i sitä aina käy niinkuin nuorena luulee . . . " . . / liinistä Bagdadiin valmistuttua ja Saksa siis olisi taannut yksinoikeuten-sa^ umanian ja Irakin «Ijj^äliteisiin. Keisarin asiantuntijat tutkivat «Uän-nitelman tarkasti .päätyen siihen,iettei sitä voida toutettaa. . En ma huomannut myd: että syksy jo saaputi i että/käutKinta kukkai . lemmitty ruusuni jääpi-s Halta^amuna ankein ast'^in tarhassa kuun Tuskin kertoa saatan^^^ Puiiakmsuni makasp'^ ^ -^m^yofk Times'julfcaia'^- niärtaihumeifossaan kaksi •SittäVän.-selostuksen selläis sa idJevistia --perheistä, jotlä Opitzin "suuniiitelnia "oli kaikesta ;huölinfattä käytännöllinen ja järkevä, vaikkakin ylivbnnam^ toteuttaa. ;Si- "^tarvitsevat apua. tä miÄit^tiäcsellisempi oli Unkarilaisen Antonie Patakin haave vetää sori Shibakowa tuki sillä väitteellä, kiiu iähemmäksi maata. Pataki oli etta samalla paikalla oli aikaisemmin' ammatiltaan kemisti,-joka hanrasti sijainnut useita saaria. Hän • väitti, ' suuresti ästronormaa; Hän-p^^^ että meri ei öUut siltä kohdalta niin tin avulla suoriteittavaa matkaa .k^ syvää kuin muualla sekä että meri- huri mahdöliisiena toteuttaa^ kunhan virrat olivat heikot. Vakavia hait- vain kuii saa;taisiih hiukan läbemmäk-* toja ei siis pitäisi olla suXmnitelman si maata. Hän teki .kirjallisesti sei-toteuttamiseksi. koä suunnitelmistaan ja toimitti ^^«^^^ .Onnettomuudeksi professorin hy- ten tämän selonteon jokai^^^ Kalansuomut kiilsivät Vaarin kas- vää tarkoittaville suunnitelmille ryh- . mättävälle henkilölle paavista alkaen - yläosan kaupungissa. Hänen voilla ja silmälaiseissä.* Hän pyyhki tyiyät eräät japanilaiset geologit tut- aina US4:n presidentille asti. Suunni-, johka kanssa lapsi on elänyt lasit hitaasti paitansa hihaan. ' kimaan meren pohjaa mainitulla a- telma oli seuraavanlainen:.Oli lisättä-^set^^^^^^ "Kun fninä nuorena palvelin renki- * J^^eella ^t^^^^ siinä olevan useita tu- vä maan vetovoimaa kuuhun asetta- tulliit sellaiseksi, että on ja maila •määrätyille kohdille maapalloa pieksänyt häntä, ja jatkuvasti valtavan suuret :elektromagneetit, nyt; pitänyt häMä vain a^^^^^^^^ köineh ja mukava ihminen. Oli mei- paljastunut totuus teki mitättömäksi jotka pakottaisivat kuun kääntymään professorin suuret haaveet — huo- uraltaan sekä lähenemään maata, "Ofefthine-tähän yhden se on: "Perhe-No.'101. Kovat mukset viiriieisen kyiumenen: ajalla ovat muuttaneet 'Ant elämän .-sellaiseksi, että -li"- tullut pelkurimainen, oh jo saanutsellaisen ' kaikki vihaavat häntä.-— K' oli- sylilapsi, -.niin hänen isänli itseniurhan, .-jossain Xium} • Kun mina nuorena paiveim reniti- r-r^*'-* v - ^ ^ v ^ ^ i«- poikana, oli samassa talossa-piika • Ifviioy^j joiden purkaukset tuhoaisi- . . . Elma niminen. Se öli hyvännä- ^a^ saarteti joka 15 tai 20 vuosi. Näin dän välillä pientä peliä . . . sitä tavallista . I . " "Kun talosta lähdettiin markki-noille, sanoin minä . . .Elmalle, että eikö lähdetä ostamaan sormuksia ..." "Mutta se sanoi, että annetaan nyt . vielä olla . . ." Vaari katseli lempeästi olkapääni ylitse. Tuijotin laiturinrakoja. Jossakin ammui lehmä. "Eikä siitä sitten ^ mitään tullut myöhemminkään. Oliko sitten hyväksi vai pahaksi . . . Tapasin tämän — muorin. Hyvä se on ollut.' Y l i viisikymmentä vuotta on oltu yhdessä. Ei ole riitaa tullut. On nähty -pahat ja b3rvät. Se oli niin sallittu . . ." "Tapasin sen kerran jälkeenprJä^^ Tampei-een markkinoilla \iisitoista vuotta takaperin. Oli jo leski . . . vanhoja oltiin molemmat. Tunsi vielä ja tuli puhumaan. En enempää kysellyt, mitä hänellä oli ollut . . . Mutta itki se, kun muisteltiin menneitä aikoja . . ." Järven takana jyrähti. Tiira lensi hopeanvalkoisena taivasta vasten. "Kaunista", sanoin. - "Taitaa olla", sanoi \^ari. Sitten: "Sinulla plikka on sama muoto kuin sillä . . . josta puhuin. Tuli sentähden mieleen . . . Tulee kaatosade yöksi." ^ Hän lakaisi kädellään kalojen jätteet järveen, huuhteli kätensä ja lähti mioonottamatta niitä tehtäviä, joita eksperttien olisi pitänyt kyetä suorittamaan. Kuolemansäde on keksintö, joka kiinnostaa nykyisin , mieliä tavattomasti ja niinpä kuolemansäde onkin sukeltautun.ut esille aina määrätyin väliajoin — viimeksi Tukholmassa parisen kuukautta sitten. Bolivian ja^ Paraguayin välisen sodan aikana ilmestyi muiian espanjalainen keksijä toisen sotaakäyvän puolen pääesikuntaan mukanaan kirjoitus; jossa hän lyhj-esti teki selkoa ihmeellisestä keksinnöstään — kuolemansätees-tä; joka olisi oivallinen ase sodassa., Kokeulu suoritettiin mitä suurimmassa salaisuudessa vain muutamien korkeimpien upseerien läsnäollessa. Kasarmin pihalla seisoi puuhun sidottuna onneton sotavanki, josta tehtiin koekaniini ja pihan toisessa päässä keksijä salaperäisine laitteineen upseerien ympäröimänä. Vallitsi juh-sanhenkenä. Kaupunginköy. toVirasto btti hänet äidiltääiija, hänet erääseen hoitolaan, jossi ka vietti monta onnetoiita Vuo lä sielläkin häntä hyljittiin.,'N net ön saatu hyvään perheeseeiij sa hän' on osoittanut kehi'. hylkiraina niin että etäisyys siitä olisi vain joku sata kilometriä. Pataki kuoli kätke-roitune^ a koko ihmiskunnalle, joka ei oivaltanut hänen suurta nerouttaan. Tunnelin rakentaminen Englannin merkkejä ja alkaa olla vilkas kanaalin poikki on myös useat ker- mutta pitkäaikainen rat ollut puheenaiheena, mikä ei- ole- hänestä muodostanut kaan mikään yliluonnollinen mieli-, kaikkia vihaavan. Jos An kuvituksellinen suunnitelma ,koska^ saisi $425, että h ä n t ä voitaisiin se voitaisiin toteuttaa, elleivät poliit- nolla hoitaa, niin h ä n e s t ä tulisi tiset syyt ehkäisisi sitä. Vuonna 1882 non kansalainen. — Niin, tämä' aloitettiin poraukset kanaalin molem- sen alku tarvitsee muutakin kuin millä rannoilla, mutta kun työ oli jo kaa ja hylkimistä." edist3myt noin parin kilometrin ver- QOQ ran veden alle, englantilaiset alkoivat TULlA^X'ORET ovat tav katua päätöstään tuntien hermostus- jonkinlaisia jättiläiskeiloja ta sen johdosta, että molemmat kan- huipulla olevasta aukosta eli 1 sakunnat saattaisivat joutua, vihamie- rista" purkautuu ilmoille kaasuja lisiin suhteisiin keskenään, jolloin sulaa kivrtrtassaa, jota sanotaan tunnelin olemassaolo olisi .erittäin vaarallista. Ajatus kanaalitunnelin rakentamisesta on sen jälkeenkin kuitenkin monet kerrat piipahtanut na-kinanto, joka ilmaisu kokeilun alkavan, keksijä väänsi erästä laitetta kojeessaan j a heti näkyi kojeessa'valtava kimppu kipinöitä. Sekunnin murto- osa senjälkeen päästi sotavanki tuskallisen parahduksen. Kokeilu keskeytettiin j a upseerit riensivät vangin luokse " tutkimaan kokeilun seurauksia. Mies oli saanut monia vaikeita palohaavoja. -Sotilasviranomaiset olivat haltioissaan. :Mutta heidän ilonsa loppui menemään polkua. Kuljin hänen jä- lyhyeen. Kun eräät lääkärit tutki-lallinen hiljaisuus, sitten kuului mer- kyviin vuonna 1916. 1924 1929 iä kinanto. ioka ilmakn l-ril-o;i,.« o U - . , , r t - > « ' ' •' 1930 — mutta oppositio on joka kerran ollut liian voimakas. lessään pää ratkaisemattomista kysymyksistä raskaana. vat tarkemmin sotavangin saamia palohaavoja, totesivat he haavojen olevan juuri niissä kohdissa ruumiis- M A . \ 1 L M . \ N K O R K E I N V U O R I Mount Everest, 8,880 metriä, ok saanut nimensä Intian maanmittauslaitoksen päälliköstä Sir George Everes-tistä (1790—1866). Tämä vuori on toistaiseksi pys:^iyt saavuttamattomana; sen huipulle ei ole ainoakaan tutkimusretkeilijä vielä kyennyt nou^ semaan, vaikka useita yrityksiä on tehty. Englantilainen retkikunta, johon kuuluivat tri Somerwell ja eversti Norton, koetti 1924 kiivetä ja TAV suuskaupung ta, jossa köysi kosketti ihoa. Köysi pääs 8 500 Z t ^"'^^"^ .ALLISEN kokoisen teoUi-. tutkittiin ja siUoin huomattiin L ; s^^ro^f^^ir^ iipungin kukin asukas hengit- johta^-an sähköä. v-Vc;;:; ^ . i . - . ^ " . palattava. Useat uhkatohr taa sisäänsä pölyä teelusikalUscu päi- huijariksi, jokaoH stri^^u^Tok' k^!-'!-'^?*^'^' ovat menettäneethen^ sseenn^s^a s.JittPenn , .e»t.töä- hK:ä.-n en apulaisen^ sa taman vuoren huipulle yrittäes- saan. vaksi. Osa kivimassasta jaii jo tulivuoren sisässä. — Stro niminen tulivuori Liparin saarii vuosituhansia ollut meienku valotemina, sillä siitä s> nöllisesri aina parin minuutin ajoin ilmoille valkoisen hekkuvas, vaa hienioria suihkuna. __ oOo— ; S U K E L T A J A N ruumista Vö^ sertaa l ö metrin syv>7dessä' 40,000 kUonpainolla ja 40mei vyydessä 120 toimin painolla, tajat ovat päässeet aina 60 Ö:!" vyyteen saakka. . • oOo L U U T N A N T T I DENN^" Yhdysvaltain ilmailuvoinflieQ^ koneella 480 mailin nopeu«I' hissa East Northportissa |- kastajat/ seuraten hirvittävää* lentoa, huomasivat, että lent tatmurtui vaöeinmänpuoleiitftt. kntofcohe^älKdt :Syöks>'ä : vauhdmä^^: tiien sitpal^iksiiV ' |
Tags
Comments
Post a Comment for 1941-02-22-10
