Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 24, 1940

              1940 LAUANTAINA, HELMIKUL^' 24 P X l \ ÄNÄ Svu 11
isiä
Jos jonkinlaisia ammatteja joutu-xiii
ihmiset ottamaan, kun niistä
maksetaan ja elää täjrtyy. Otamme
efin^erkiksi joitakin. .
Philip Christmanin tehtävänä St.
Paulissa on saippuan maistaminen.
Han no tehnyt sitä 21 vuotta. Tä­män
maistamisen tarkoituksena on
saipi^uan alkalipitoisuuden (lipeän)
määritteleminen seoksessa.
Ethel Corel on erään fonografi-yh
i i ön palveluksessa "äänenmaista-iana",
kuuntelijana, ja hän arvelee,
ettei hän enää välittäisi kovin paljoa
•Beer-Barrel pplkasjta"^'.
Erwin Levenson on viininmaista-ja.
jonka ammatin hän on perinyt
isältään, joka vuorostaan oli sen pe­rinyt
isältään j.rj.e. monessa^ polyes-.
sa. joten se-saiiraaki^^^^^^^ perheiraditr
sionina. Siitä". kuulutaan' riiaksayan
hyvin.
Leo A. Krumpelmanin jopina on
kahvin maistaminen ja hän saa lipoa
sitä 500 kuppia päivässä. Luulisi
kahvin halun lähtevän, Ja hän bn
tehnyt sitä 39 vuotta, mutta siitä
huolimatta sanoo vielä unenkin
maistavan.
Hjalmar Johnsonin pitkäaikainen
ammatti ön suurkau|)ungin katuvau-niilippujen
laskeminen ja erittelemir.
nen. On seiväH,.ett^ kyliänsä siitäkin
työstä saa.
Albert Worch jp^ttiu sikaarin
maistajana polttelemaan noin 50 si-kaaria
päivässä. Sitä hän on tehnyt
jo vuosia, mutta^ ei vieläkään ajat­tele
tupakkalakkoa.
Vaistot ja vehk^<&t
Kristofer Kolumbus oli suuri sei-lari.
Jotkut meistä ovat olleet kauan
sitä mieltä. Mutta on ollut epäileviä
tuomaitakin. Nyt tulefe Harvard yli­opiston
professori Samuel Elipt Älo-rison
ja ilmoittaa kasanneensa, aine-histoa,
mikä asettaa Kolumbuksen
oikealle paikalleen.
Professori ja ryhrnä hänen oppi­laitaan
viime elokuussa vuokrasivat
147 jalkaa pitkän "paatin", "Cpita-na'
ja neljän kuukauden ajalla uu­delleen
kulkivat seiv tien, mitä Ko­lumbus
ensimmä-isellä kerralla tähän
maahan purjehti, Cadizista Länsir
Intiaan ja sieltä pitkin Etelä-Ameri­kan
rannikkoa. Tällä matkallaan he
oikeaksi totesivat:jokaisen merkin­nän,
minkä Kolumbus oli lög-kir-jaansa
tehnyt. .
Professo^-i Mprisonin • muk^ kai­kista
häm^^tyt|^|^ta.or^ se, että
Kolumbus löytömatkstosa 4eki nyky­aikaisten^
instirumenUien ayiitta.
'Hän kulki vissiin jpzqkkaan, palasi
takaisin ja löysi; sen tmäelieen''^ lau-:
suu professori.' > ^ - : 7> '
Lind^gb|tcki suoim
kun hän7^^^raä^n^:ja^^^^ nyky-.
aikaisia ^^iriiailmt^^ lensi
Atlantin yli ja laskeutui aikomalleen
paikalle Pariisin laidalla. J<>tkut arr
vostelijat ovat sanoneet sitä ^ onnen-
Potkaisuksi ja ovat osoittaneet, ettei
Lindberghillä-Qllut.taj^ttawia,W
°ientteja. Mutta hän osui sinne siitä .
huolimatta, "" • :" ' ' ' ^
Viikingeillä öli saraai fculkiivaistot.
niyös olrT>ioneCTiamerikalaisilla.
Tuo N^aisto ilmi^s€^4)nv:jotakin sel­ata
minkä menetäaine silloin; kun
alamme luottaa nykyaikaisiin veh-mT.^
i PERHEENEMXNtlEN TULISI
TIETägi KEITTIÖKALUSTOSTA
Perheenemäanät; tietävät hy\ln vä­hän
" mistä aineista, rnitä käytetään
keittokaluston valmistamiseen. • Kotita-lousyiraston
talousvarusteiden osasto
tarjoaa seuraavanlaisia tietoja niiden
valmistamiseen käytettyjen aineiden
eduista ja epäeduilisuuksista.
ALUMINI
Aluminitavaroitten hyvä puoli on sii­nä,
että Jkeskinkertaist^n aluminiastioit-ten
hinta on kohtuullinen. Ne ovat
miellyttäviä, keveitä, mutta vahypja,
kestäviä, helppoja puhdistaa. Kuparin
jäikin seuraava lämmön johtamisessa;
levittää kuumuuden tasaisesti kautta
astian piimän. Voidaan käyttää myös,
happoisissa ruuissa. Liha-aineet eivät
haittaa jos puuttuu suolaa. Eivät ole
myrkyllisiä.
Huonoja puolia: Hyvin ohuita astioi­ta,
taipuvat helposti, tehden kosketuk-,
sen epätasaiseksi, uuninpäällä, josta
seuraa, että keittotelio vähenee. Kai-kemaiften^^
llcalinp*puhdistusata^ tum­mentaa
vviriä ja syövyttää koloille.
Huonoin alumiinialne on. erikoisen
herkkä syöpymään kolioUle ja täten on,
vaikeampi pitää puhtaan£^.
KUPARI
Hyviä puolia: Kestävä. Lämmön-johtajana
kaikkein paras, vai-aten ta-,
saisen ja nopean kuumentumisen.
Huonoja puolia: Kalliita. Tummen­tuu
helposti kostean ilman läheisyy­dessä;
epäturvallista keittää, ellei pide­tä
hyvin kiUlpitettuna. Vaikea pitää
piihtaana. Lievätkin happoiset ruuat
vahingpittavat. Antaa makua kahviin.
LASI
Hyviä puolia: Halpoja, miellyttä-yiä,
läpinäkyviä, helppoja puhdistaa ja
pitävät hyvin kuumuutta.
Huonoja puolia: Särkyvät helposti.
Huonoja lämmön johtajia, niin ollen
arkoja äkkinäiselle lämpömäärän'vaih­telulle,
mikä johtaa;-särkynijseen. «_ "
KARAISTU 'TilEKKILASI'»
Hjryiä puolia: Miellyttäviä. Läpinä­kyviä^
Vöffläah käyttää tarjoiluastiana.
Helppoja puhdistaa. Kuumuutta vas-tus.^
viaj
Huonoja puolia: Kalliita. Paksuja.
RAUTA
Hyviä puolia: Halpoja. Lämmön
johto suhteellisesti alh^JLnen,verrattuna,
kupariin; pitää hyvin kuumuutta. Va­lurauta
pitää hyvin mallinsa.
Huonoja puolia: Vaikeita pitää hy­vän
näköisinä.. Raskaita. Ruostuvat
helposti. Värjää happoisia ruokia.
K I R J E E N V A I H TO
TINA
Hyviä puolia: Halpoja. Keveitä
Helppoja puhdistaa. Lämmönjohto hy­vä.
•"•
Huonoja puolia: Halkeilee helposti;
eivät ole kestäviä jos tina päällys loh­keaa
pois. Tummenee käytön jälkeen.
Ruokahappo vaikuttaa helposti.
RUOStUM.\TON T£RÄS .
H3rv'iä puolia: Mielli'ttävlä. Kulu­mattomia.
Eivät höposti tule loville.
Ei syövy erilaisten metallien kanssa
kosketuksiin jouduttua.
Väri ei muutu korkeassa kuumuudes­sa.
Helppoja pitää ehdottomasti puh­taina.
Kuuratessa ei tule naarmuja.
Pinta pysyy erinomaisen kirkkaana.
Suhteellisesti alhaisia lämmön johtajia
Alkaliniset puhdistusaineet eivät vahln-goita.
•
Huonoja puolia; KaUUmpia kuin
muut metalliastiat t. Huonon lämmön
johtonsa ja ohuutensa vuoksi syntyy
kuumia paikkoja ja keittoa tulee huo­lellisesti
vahtia, ettei pala pohjaant ^
POSLIINI JA ENAMELI
Hyviä puolia: . Hinta kohtuullinen,
Miellsrttäviä. Keittiön koristukseen so­pivia
värejä saatavissa, Kevyitä. El
naarmuunnu, kuoriinnu eikä ruostu.
lUnastosuhteet eivät vaikuta. Ei liuke­ne.
Helppoja pxUidista^ jos pidetään
hyvä huoli. Aikaline ei muuta väriä.
Ei värjää ruokia.
Huonoja puolla; Paras laji kallista.
Murtuu ja hilseilee helposti. Valkea
puhdistaa jos iiipka palaa pohjaan.
Huonoja lämmönjohtajia; kuumia
palkkoja kehittyy. El kestä äkklnäistk
lämpömäärän j3n:kkää vaihtumista.
Voimakkaat hapot vaikuttavat laslmal-sesti
kaikkiin muil^Mi P4i.tsl parhaim­piin
lajeihin, jotka on valmistettu kesr
tämään happoja. M«tallilu^ikat tai
hämmentäjät jättävät merkkejä. Ruo­ka
niissä palaa helposti.
Ohuet kankaat kuten chlffon, eivät
rypisty koeeUa njeulottftessa Jos sen al­le
laitetaan paperin kaistale ja .neiilo-taan
sekä paperin että kankaan läpL
Ennenkuin neulotte paksua kangasta
kuten khakia ja canvasta, hierokaa ko­vaa
saippuaa päärmeisiin ja saumoihin,
•raten neula tunkeutuu helpommin
vaatteen läpi.
Koirille valmistetaan nykyisin uu­denaikaisia
käytännöllisiä syömäas-tioita,
joiden toinen pää on syöntiä
ja toinen pää juontia varten ja eivät
ne luisu lattialla koiran syödessär
Sähköllä toimiva vohvelirauta voi­daan
puhdistaa rasvasta ja mustumi­sesta
käyttämällä keittosoodaa. Siten
tulee rauta kirkkaaksi ja puhtaaksL
sun.
Helmi: Saapuneet. Kiitos.
KafH: Samoin.
Il'—ai Samoin.
MwM> Samoini
Aarteita etsitään
on kuuloaisti;
Hujaloissaan.
- iäsS^^^^^^J MiUoinkas minä voin mennä tyttärenne
Isä: "Tu-ta-ta-tuot» noin. sopislkohan hnflmennar*
^ Yhdysvaltain kaiyosvir^ston ja
Geological Surveyn geologit, h^rjpitla-
N^at ^ parteen .etsintää Yhdysvalloissa.
Vaikka tässä masissa ON^atkin laajat
mineraalivarastot, . täältä sittenkin
puuttuu joitakin hyvin tärkeitä tuot­teita.
N^mä miehet siis etsivät vuo«
riita ja laaksoista mineraaleja, jotka
mahdollisesti ovat jääneet tähän asti
huomaamatta. Ottaen maasta näyt­teitä
ja tutkien jokaisen ämpärillisen
toivossa löytää jotakin ^sellaista mine­raalia,
mitä puuttuu.
Kun lentokonetta valmistetaan sen
osat sisältävät tpngste^ia ja antimo­nia
Kiinasta, nikkeliä Canadasta, ti­naa
Brittiläisestä ]Malayasta,chromi*
umia Rhodesiasta, elohopeaa Espan­jasta
ja Italiasta ja manganiisia Bra^
sillasta tai Venäjältä. Näiden mine­raalien
etsintä on käynnissä Arizo­nassa,
Montanassa, Arkansasissa ja
Georgiassa, mistä toivo_taan löydettä-"
vän manganiisia. Tinaa etsitääri
Alaskasta, South Carolinasta, Neva­dasta
ja South Dakotasta. Nikkeliä
etsitään Virginiasta, Coloradosta, Ne­vadasta
j a Alaskasta. Toisista val­tioista,
joissa vuorilajit vähänkään
sinnepäin viittaavat, etsitään chro-miumia,
antitomia ja elohopeaa.
—oOo
MUU-AN amerikalainen psykologian
professori kohtasi äskettäin synkällä
maantiellä myöhään yöllä miehen,
joka ilmeisesti näytti aikovan ryös-
" tää hänet. Mutta professori ei jäänyt
odottamaan, vaan sensijaan kertoi
miehelle liikuttavan historian kur­juudestaan
ja köyhyydestään ja pyy­si
häneltä apua. Mies hämmästyi,
tunnusti aikoneensa ryöstää hänet ja
— antoi pari lanttia, jotka professori
sitten pisti täyteläiseen lompakkoon­sa
ryöstäjän hävijUyä n^kyvistäl
•—• oOo-r—r— •
. NIIN:^'miN'-
Clarence parrow, kuuluisa laki­mies,
sanoi kerran:
— En ole koskaan tappanut mies­tä;
rqutta monen nekrologin (kuollei­den
luettelo) olen lukenut suurella
.mielihyvällä. '
Paul Terry, kuuluisa pilapiirtäjä,
sanoi kerran:
— Kun tunnen halua ruumiinlii-
-kuntoon, asetun levolle siksi asti, kun­nes
tämä tunne katoaa.
OOD
ITKEMISTÄ piOetään usein *'akka-mai&
uiiden'' merkkinä, multa nyky*
ajan psykoloogot väittävät, ettei-tä­mä
pidä paikkaansa. Itko on vain
eräänlainen varaventtiili ja monet
histotianr vaimakkaimmista miehistä,
niinkuiff>naisistakin^ ovat^sitä käyt-'
täneefe- korkean paineen aikana, s.o."
itkeneet voimakkaasti liikuttuessaan.
oOo
MAAILMASSA puhutaan 2,750 eri
kieltä.