Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 13, 1940

              I
Sivu 2 LAUANTAINA, TAMMIKUUN 13 PÄWÄNÄ
{Canadan suoinalaisten viikkolehti)
Reglsterei at the Post Office Dept.,
Ottawa, as second cla^s matter.
Tilaushinnat:
1 vk. A... $2.00
6 kk. 1-10
3 kk. JoQ
Yhdysvaltoihin:
1 vk. $2.50
6 kk. , 1.40
Suomeen ja muualle ulkomaille:
1 vk $3.00
6 kk. ..^ 1.65
. Irtontmierot 5 senttiä
IJekkl Ilmestyy jokaisen viccon lau­antaisia
12-sivulsena, sisältäen parasta
kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloil­ta.
Asiamiehille myönnetään 20 prosen­tin
palkkio.
Pyytäkää asiamiesväUneitä jo ta­hnaan.
Kustantaja: Vapaus I»ublishlng Co.
Ltd.
Toimittaja f .Päiviö.
Tolmitusneuyosto: . J. Jflrvis, R^tuhat
Mäki," Hflja Aho. Ei Suksi, Elstef
Kaustinen, Alli Malm, Margit Laakso.
Yrjö Salvo ja Jalmar Saari.,
Uekkiin aijotut kirjoitukset' osol-^
tettava: mm
mm
m-*' niiwiwww«pnM'
UNlTf0STAT.SS POSTAGE UHJTEDJTATgS fOSUB.
Toimituksen
YhdysvaUat kunnioittavat menneitä kuuluisia kirjailijoitaan
9fi.m. siien, että postihallitus heidän muistokseen laskee liikkeelle
posttmerkkejä. Nyt, kuten ylläoleva kiim näyttää, James Fetiimore
Cooper, Ralph Wäläö Emerson, Louisa May Älcött ja Samit^ L.
Clemens (Mark Twaifi).
Ovätkös lehtemme asiamiehet ja
ystävät muistaneet tässä vuoden ja-massa
tilaiisjiittua — että keneltä^
hän se nyt Liekin tilaus kätkeää ja
voisiko sitä asiaa korjata. Voisihan
sen korjata melkein jokaisessa ta-
/ jpäuksessa uiidistäniäila. Kyllä tie-
'äamme, että tässä hyvässä maail­massamme
sdättäa 'sellatHenkin mi-
Iätön , jtittu ^uin lehtemme tilaus
tuottaa vaikeuksia, irititta kyllä siitä
jollakin keinolla ja ystävien avulla
\^äinä s^lviytyn^ kun vaan ön hyvä
halu. 'Toivomme, että tähän asiaan
' kiinnitetään taas yhteinen huomio ja
poimitaan tilaajina joiikkoon 7nyas­kin
ne uudet ihmiset, jotka ovat leh-iemnie
kosketuspiiriin tJtileet.
Kuvia, valokuvia tulla tupsahti vii-nteisen
huomautuksemme jälkeen
jonkunverran, mutta-taas näyttää tu­lo
katkenneen. Niitä olisimme tilai­suudessa
käyttämään jatkuvasti aika
paljon, kun vaan saisimme. Katsah-takaa^
a vielä kerran varastoihinne ja
ympärillenne, eikö niitä löytyisi —
jollakin tavalla sopivia ja mukavia.
* * *
Kapteenin poikien johdosta sdim-ifie
jo seuraavan kirjeen:
"Liekin töimituspalstalla huomasin
/selostuksen, miten paljon ylimää­räistä
työtä tuottaa -kapteenin, po-jat'-
osaston sttomalaisecn asuun saat- -
taminen ja päätin sen johdosta il­maista
oman mielipiteeni. Olen asi­asta
sitä mieltä, että tämä. osasto
kiinnostaa paremmin meidän nuo­rempaa
luk^jakiihtaaififne ja uskon
että he saavat yhtä hyvin selvän eng^
lanninkielestä kuin suomenkielestä,
joten jään asiassa sille kamuäle, että
sen saa toimitus päättää miten näkee
färhdäkH, vaikka itse puolestani'no ^^^^^J^^ sitäkin lajia nahko-vndersdmd
English^ — ff.R» .^^?^^^t?^;^>merkiksi on oikein upea
män naiH tmua k^fseenälaisek^^^^ muuta kuin
imUiseh muutoksen mielessä Mlu-^^^^ synnyttää sen uudel-pi,
oyat he valmiita palvelemaan taa lisäkäi hintaa. Suomen naiset
muotia ja käytännöllisyyttä.
"Möritako turkisnahkaa täällä
päivittäin inuokataah?" tiedustelim­me.
"Nykyisin valmistuu meillä hoin
ovat tulleet talöuäellisiksi ja osta:vat
miefluirrtmin lammas- tai varsa turkin.
Niitähän saa biisämiturkih hihnalla
puolen tiisihaa."
Kiertdehime oppäaihme miikäha
350 lammas- ja vasikannahkaä päi- tehdassaleissa ja avarissa ya:ras
viitäin. lisäksi tulevat sitten jalo- huöriieissa. Tekhilliset äsiät eivät
turkikset, ketut, biisamit, krimit ym., meitä kiinnostav Sen sijaan kuun-joiden
yalmistussesonki on kuitenkin
jo ohi",, oppaamme selittää.
"Mitkä turkikset ovat tällä het­kellä
suosi tuimniat?"
"Lammas ja vasikka. Ne ovat hy­viä
ja halpoja. Hienonkaan naisen
ei enää tarvitse hävetä kulkiessaan
kotimaisessa lammäsnahkaturkissa,
sillä turkisten muokkausmenetelmät
ovat kehittyneet huippuunsa viime
vuosina. Katselkaähan nyt esimer­kiksi
tätä harmaapohjaista lam­masta
, .
Toteamme, että karva on kuin un­tuvaa
ja nahka miellyttävän peh­meää.
Katseemme etsii 'kuitenkin
kettuja.
"Eivätkö naisemme enää pidä re-polaiskauluksista?"
tiedustelemme.
"Eivät niin paljon kuin eniien.
Sinikettu ja hopeakettu ovat kyliä-muodissa;
Teehen vain kannattaa nii­tä
hankkk" °
"Mutta meillähän on paljon kettu-fjarmeja?"
"On kylläkin ja on myös erikoi­sia
.ketuhna^^ muokkaamoja.
"RepofeisferT^^^ syhtyhiihen'
on- himittäin hyvin monimutkainen
1i!Öinm>.^^^ K on perin herkkää pi-iatitnmaan
käsiteltäessä. Sik-
'sn vaatiikin; ketun nahkojen muok-
^ivau erikdismenetelmiä.
Itimmetivt kiiulla jot^ä^kin ''toiselta- ;^»»iM"ttää kuonon, ruosteenvä-m^^^^^
hiki-3^^MmM^ ia ompelee silkki-jdinimeiämta,
jos niitä oft,jöfka e^^Ä^^^-Ä*^^"*^"* Niin on parin,
vätmmämtt muutosta hyväksyisi.^^^^^^^^^^^ valmis."
-mtimcme (tsian w^/e». ~ Niistähän alk
Niifö vu(äiami, tahkotaan/ldkataan.^^lP^
alkaa
;^g^5s^^^<^: paikoin suorastaan
_ ^Qähoista ei ole hiinkään
^^^^^^^fe^^"'^"^^**?^^ kum ehkä saattaisi
t e t ^ värjätään jne.^ lain What - YiiuiM^ raakanahat
ovat käyneet nämä kaikki asteet lä- melko kalliita ia muokkaus kohot­telemme
säälintunne äi^imrhässämme
Hilluttavaa, tarinaa huorista karitsois­ta,
joideh ön uhrattava henkensä
muodin märtt3^eihä, ehnen kuin
ovat ehtineet täyttää kahta viikkoa.
Ehta krimin nahassa on nimittäin
luönhoUirien kiharuiis. Pienet karit­sat
ovat syhtyessääh käuhiin kiha-ravilläisia,
mutta kim he tulevat
muutiamän viikoh vähhölksi, oikene­vat
villat ja hähka menettää arvon­sa.
Siksi täytyy krimin nahaksi ai­ottujen
karitsoiden luopua elämäs­tään
muutaman päivän ikäisinä.
Mutta vielä surullisempi on ehta
A^arsähnahkaturkin tarina. Varsat,
joista nuo kauniit, pehmeät nahat
saadaan, ^eivät ole edes ~ syntyheef
tähän pähkänrna^^ Niiltä
otetaan emö^ja nafika enheh synty­mistä.
,
"Oletteko koskaan jouturiht kar-huimäHkoja
käsitteiemääh? ute­lemme;
"Kyllä vain. Äskettäin muokka­isimme
Petsamon liikkelitrustih joh­tajalle
oikein upean karhuntaljan.
Nyt ön "talja Engrähnissa. Hirven,
suden, ilveksen yhi. harvihäisuuksien
nahkoja olemme -myös muokanneet.
— Jä voittehan mäiriitä> että mgillä
on-p^hail!$äSv^3||si^ö|Ö^ nel­jätoista
t j ö f h ö j ^ h i ^ ^ p^okä
''No, niistä sellaiset härs^inaisuu-det
ovat Hämeehlinnaain eksyneet?"
ihmettelimme.
'^Nahat lähetti mälleAM^
toimiva lähetyssaarnaaja, pastori
Järvinen. Pedot öVät häheri-ifsehsä
ampiimiä, miitta koska Afrikassani
pystytä vuofe kunhollfeesti h^^
kaamaäny lähetti paston-i^^
TääirähäH he övatr täplikkäät tal­jat.^
parhaillaan liotettavina.^'
Pari työläistä nostaa liotusam-meesta
\'alta\^ naara^eyonan tal­jan.
On sillä kokoa. Suuri bh kuin
Horoskooppi
Ähöm, öhö-öhöm, joo ~ nim;
mahtaakohan se olla hyväksi pröys-täillä
liiaksi näin vuoden alidla, mut­ta
pröystäilisi lukijakin, jos olisi niin­kuin
viina.. Mutta lukijapa ei tie­däkään,
mikä hyvyyden esikuva^
ihan oikea ilmestys maan päällä mi­nä
olen, tahi paremminkin, mitä ho­roskooppi
sanoo minun olevan. Käs,
kas, lukija kohauttaa jo olkapäitään,
että — pyh, kaikkea sitä vielä, ho­roskooppi,
mokojnakin, kaikesta sitä
vielä pröystäillään. Ei pidä lukijan
-olla niin ylimielinen^ sillä jos horos-kooppL^^
ertoisi niin paljon hyvää
teille, niin varmasti epäilisitte omaa
itsetuntemustanne, että olenkohan
. vain se sama ihminen, mikä olin vii­me
vuonna; ja pian uskoisitte että
se viime vuoti7ien oli joku toinen ja
minä olen. juurj se. henkilö, mistä tuo
..horoskooppi puhti^iic — .Öhöm, joo,
.r.niin se orikin. .».-i
Niin, se horoskooppi/san^o, että
"olen äärettömän ihmisrakas, hyvä­sydäminen,
puoleenivetävä ja aina
valmis auttamaan ioisia. Sekä olen
työnhäluinen, edistyvä^ kunnioitetta­va,
rehellihen ja säntillinen tehtävis-säfii."
Joo, ja sitten vielä "olen kel-vdltinen
huolehtimaan jostain luotto-tehtäl;
ästä, joka asiakseni ttskolaan!''
Äi, ai, kuinka paljon hyvää sopii
yhteen ihmiseeri, joka kaiken kukku­raksi
oleH Tfiinä. Joa, niiit puhuu ho-fösko&
ppi. Jos eilisin rehellinen, niin-kutk
herbskatfpf^ kehtm, niin sanoi­sin,
että se ei piiHti totta siteeksi-
^kään, mtitta kinapa sitä nyt itseään
moittimaan; sehän olisit
ryys väittää valheeksi viisaitten mies­ten
Idttiimdd idtiia. ^Epäilen kyllä
pahasti, mistä kaikki tuo hyvyys ja
viisaus miiiuUn ilfii^styl noin käden
käänteessä, kun vielä vuoden lopulla
olin 'täydellinen töirtppeli, joka oli
iä^ynhä kiiikkuä, pahansuopaisuutta,
vahingönilba jä jos mitä oikkuja.
Tituita jos se iHUutos parempaan joh­tuu
siitä,'kun en öl^ syönyt viikkoon
pippuria ja •Sinappia? 'Joo, niin se
varmasti onkin: Pippuri ja sinappi-hiin
ovat '^tiinheftuja" pahan sisim
kasvattajia. En syö niitä enempi,
jotta .ensi -vuoftna .saadaan ..nähdä
taas horoskoopista, kuinka arvossa
pidetty, itse hyvyys minusta, vielä
tulee. Ota lukija horoskooppi tut-.
kittdväksesi; niin huomaat, kuinka
se piristää Kiistelyillään SiitUd silloin,
kim kuvittelet olevasi ihan'tarpeeton
öliö irtddilmdssd, jos nimittäin mie­lesi
on jöskiis ttiih apea, että'sellaista
kiivitteiet. Ei epäilystä, kyllä horos­kooppi
lupaa hymä. Sillä se on koh­telias.
Sf RPä-SEimKU.
härähvuöta ja kiiliä\^faarvainen.
Sellaisia kbristeita ei otekaan joka
talöri 3älin seitiäliä eikä kuka tahan­sa
karvarimestari pysty isellaista tal-
^ jaa ^sitteleihääh. -
Kätiniifa ovat hiyös täplikkäät
pänttferihnähät. fcököiiäKta neljän
toista Isappaiettä hiita ön liotusam-meessa.
Oppaäirtme selittää, että
häiden nahkojen haUökfcääminen ön
hyvin arkaluontoista työtä. Karva
ei saa pilaantua eikä urtautua. Siiö
huolimatta pitää hahän tuHa peh­meäksi
ja norjaksi.
"Onko vielä joitakin merkilH-syyksiä?"
kysymme.
Johtaja näjrttää. salaperäiseltä.
"Onpa kylläkm, mutta taitaa olbj
liian aikaista sanoa . .
"No^ sanokaa nyt pois!" utelem-|
me. •
(Jatkoa 6 :iia sivulla)
k
d
hi
tt
tu^
pia
tadti
hänc
tUi
eri
ten
nai
del,
si
täit
urk
kun
kuu
non
luq:
eftää
Va^
ja
tdn
mm