1943-02-06-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
1943 L^U.\NTAIXA, HELMIKUUN 6 PXl\ÄNX Sivu 3
Q I A I D E J A K U L T T U U RI
(Jatkoa) . .
Kristinusko. .Entisajan^ ntaäUima oli
oppinut tuntemmn suuremtiQisen. //-
losoiian ja . arvokkaan siveysopin.
KumpaiseUakaan ei ollut v.aikutiista
ruuriin kansan joukkoihin^ sitlä ne
vetosivat järkeen, eivätkä sydäincien.
"Rakastakaa . toinen toistanne" oli
uusi laki ja koka ihmiskunnan uskonto.
^äin tunkeutui uusi henki entisajan
maailmaan ja aiheutti siinä 7nil-tci
täydellinen mullistuksen.
Kristinusko ei ainoastaan tyytynyt
xdlankumoukseen siveellisen ja hen-gdlisen
elämän alalla, vaan loi myös
•uuden järjestyksen. Jokaisessa kau-pufizi-^
sa, fuit7sä kristityt olivat kyllin
nikslukuisia, he muodostivat scura-kunta-
nimiscn yhtymän. Yhteinen
jumalan palvelus tuli kaikkia seurakunnan
jäseniä toisiima erottamattö-tncsti
yhdistäväksi siteeksi ja seurakuntien
yhdyssiteenä oli Rooman
kirkko.
Bysautilainen sivistys. Keisari
Teodosiuksen kuölcnui v. 395 j. Kr.
aiheutti Rooman valtakunnan jakau-
\umisen kahteen osaan: Itä- ja Län-
'i-Rooman keh:arikttntaan. Edellisel-ä
oli pääkaupunkina Bysahtimn
'Konstantinopoli). -Kun Länsi-Roo-na
sortui v. 476 kansainvaelluksen
aikoihin, jatkoi Itä-Rooma olemas-aolaaan
aina v:een 1453, jolloin se
out ui turkkilaisten valtaan. Länsi-
\ooma tuhoutui valtiollisten, erimieli-yyksien,
uskonriitojen ja harhaop-
Ien rikkirepimänä ja rappeutuneen
vistyksen synnyttämien paheiden
trmekmana. Bysantiiini sitä vas-w
keräsi helmoihinsa kaikki sen
'an parhaat ajattelijat ja taiteilijat,
oden omalaatuisen sivistykcen, jon-i
jäljet Itä-Euroopassa ovat säily-
'et meidän aikoihimme asti. Puhu-an
näet vieläkin m.m. bysantilaises-tyylistä.
Rakennustaiteessa käyntiin
suuren, keskellä olevan kupo-i
rinnalla useita pienempiä kupu-ttoja;
kuvanveistotaide kiinnitti
omiotaan alttarien ja pyhien asti-ien
koristamiseen. ja inaalaustai-
•ssa pääsivät kirkolliset aiheet voi-le
ja värivaikutelmia koetettiin
fda aikaan mosaiikkisommitteluil-
* * *
Hindulainen sivistys. — Arjalaiset
\t 2000-luvulla e. Kr. tuoneet sen
eishmnallisen elämän luonteeno-isine
paimentolaiselämästä ja
anviljclyksestä otettuine piirtei-n,
josta kerrotaan Rig Vedassa,
loit ussot ien johdosta hajalleen
'uneet suvut ja heimot ryhmittyi-kausakunnaksi,
jota piti koossa
nakas kuningasvalta ja kasti jako,
? käsitti papit eli bramiinit, so-
Jt ja maanviljelijät. Näiden kas-ulkopuolella
olivat orjuutetut
mnluokat eli paariat. Koko In-hcnkiuen
kehitys oli rajoittunut
niinien kastiin, joka muodosti uu-uskonnollhsen
järjestelmän, Brah-
(perustajan), Vishnun (säilyt-
"^j ja Shivan (hävittäjän) kuu-n
kohitinaismtden. Kuudennella
isadalla e. Kr. perusti. Buddha
tenä myös Sakya Muni ja Gau-
0 buddhalaisuuden, joka pyrkii
01 täydellisyyteen käytännölli-clämässä
ankaran kieltäytymi-
'(fä. Mutta n. 600 j. Kr. alkoi
brahmalaisuuden uusi kukoistusaika;
se tunki buddhalaisuuden itään ja
muodostui vähitellen hindulaisuudeksi.
Kiinan sivistyis. -r Kungfutsen teokset
kertovat (2000 v.e.Kr.), maa-taviljelevästä
kansasta, joka on alistunut
yksinvaltiaan käskettäväksi, ja
ihmeellisistä keksinnöistä, kuten kir-joitustaida:
ta ja tähtitieteellisistä
tutkimuksista. "Kungjutse' on luonut
sivcysopin, joka hyvin vetää vertoja
muille itämaisille kilpailijoilleen,
sillä siinä puhutaan jumalien
palvelemisesta, rakkaudesta perheeseen
ja hyvien tapojen kunnioittamisesta
y.m. Kiinalai:et ovat tunteneet
kompassin, kirjapainotaidon ja ruudin
aikaisemmin kuin eurooppalaiset.
Kiinan muureja ryhdyttiin rakentamaan
neljä vuosisataa ennen meidän
ajanlaskuamme, ja vähän sen jälkeen
kaivettiin suurta Keisarinkana-vaa.
Kiinalle ja '^iinalaisiJle kuvaavia
ovat taivasta kohden kohoavat
pagodit, silkkikankaat, posliinit
ja tee.
* * *
Japanin sivistys. — On hyvin luultavaa,
että Japaniin on jo ammoisina
aikoina [siirtynyt kiinalaisia Korean
kautta. Joka tapauksessa voidaan
todeta, että Intian ja ja Kiinan sivistyksellä
on ollut sangen huomattava
vaikutus japanilaisiin. Hindut ja kiinalaiset
ovat japanilaisille merkinneet
samaa kuin kreikkalaiset ja roomalaiset
Euroopalle: kielen, tieteen
ja uskonnon alkua. Neljännellä vuosisadalla
ennen ajanlaskuamme on
Japanin saariryhmän keskussaarelle
perustettu yksinvalta. Kiinalainen,
kirjoitustaito toi mukanaan buddhalaisuuden;
jonka kanssa rinnan levisi
Kungfutsen oppi; ne työnsivät syrjään
japanilaisten vanhan shintous-konnon,
jota kuitenJiin viime vuosisadalla
valtaan päässyt kansallinen
suunta on jälleen alkanut suosia. V.
1868 keisari Mutsuhito kukisti lää-niylimystön,
jonka jälkeen Japani alkoi
eurooppalaistua ja on nyt eräs
maailman suuravaltoja.
* *
Suuret kansainvaellukset. — Viidennellä
vtiosisadalla kansojen lainehtiva
meri, joka oli täyttänyt Aasian
ääriään myöten, mursi kaikki
sille asetetut padot ja suuntasi kulkunsa
länttä kohden. Aasiasta etenevään
tulvaan sekoittui Itä- ja Kes-ki-
Euroopan tidva. Mongolit, slaavit
ja germaanit hyökkäävät Rooman
valtakunnan alueelle ja harjoittavat
peloittavaa ryöstöä. Radagaise tunkeutuu
Italiaan germaanien etunenässä,
Alarik, länsi goottien kuningas,
ottaa haltuunsa Rooman samalla
kuin frankit valtaavat Gallian. Anglosaksit
kansoittavat Britannian.
Hunnit hävittävät Attilan johdolla
ensin Galliaa ja sitten Italiaa. Odo-vakar
antaa viimeisen iskun perikadon
partaalla olevalle Rooman vallalle.
Vuosisadan kuluessa he näyttävät
tehneen lopun koko sivistyksestä
ja sen kehityskulusta. Mutta sitten
heidän hävityskiihkonsa talttuu,
kun he pääsevät nauttimaan viljavien
ja hedelmällsjten seutujen tarjoamista
eduista, ja he sulautuivat voitettuihin
kansoihin. Halveksitut barbaarit
loivat perustuksen niille valtakunnille,
jotka ovat pysyneet pystyssä
meidän päiviimme saakka,
' * V- * • • •
Arabialainen sivistys. — V. 622
Muhammed perusti Arabian valtakunnan,
joka kasvoi nopeasti Islamin
uskon voittaessa alaa. Yhdessä
vuosisadassa tämä valtakunta sulki
piiriinsä koko Arabian, Syyrian, Er
Syptin, Persian, Pokjois-Afrikan ja
Espanjan. Vieläpä Ranskakin oli u-hattu.
Se sai pelastuksestaan kiittää
Kaarle Martclia, joka pysähdytti a-rabialaistcn
maanhantulon Toursin
ja Poitiers'n välillä v. 732. Ennestään
sivistyneitä seutuja valloitettuaan a-rabialaiset
omaksuivat vaivatta näiden
sivistyksen, vieläpä kchittivät-kin
sitä. He harjoittivat jncnestyk-scllisesti
runoutta, filosofiaa, luonnontiedettä
ja matematiikkaa sekä
alkemiaa, josta on saanut alkunsa nykyinen
kemia. Heidän rakennustaiteensa
on jättänyt, varsinkin Pohjois-
A f rikkaan ja Etelä-Espanjaan, muistomerkkejä,
jotka vieläkin herättävät
ihmcttelyännne. Muhammedin
uskon tunnmtajien pyhä kirja, koraani,
on samalla lakiteos. .Arabialainen
sivistys säilytti keskiajan aamuun
asti muinaisajan tiedot, ja heiltä
ne sitten siirtyivät länsimaihin.
* * *
Kaarle Suuri ja hänen keskittä-mispyrkimyksensä.
— Kaarle Suuren
tehtäväksi ttdi yhdistää hajallaan o-levan
länsimaisen sivistyksen tekijät.
Se antoi Itänelle työtä kolmeksikymmeneksi
vuodeksi (771—SOO), Tukena
hänellä oli ainoa mahti, paavin-valta,
joka saattoi kilpailla vallasta
hänen kanssaan; paavi Leo X kruu-msi
V. 800 hänet Länsi- ja Keski-Eu-roopan
yhdistetyn valtakuntian keisariksi.
Hänen valtakuntansa veti
vertoja Rooman maailmanvallelle,
jonka hallinnollista järjestelmää hän
koetti sovelluttaa uusiin oloihin. Hän
sääsi lakeja ja ratkaisi uskonnollisia
riitoja. Maakuntia hallitsemaan hän
nimitti ylimyksiä, joiden toimintaa
tarkastamaan asetti erikoisia virkamiehiä
isaadakseen samalla aikaan
keskitystä. Kaarle Suurella oli suuri
vaikutus aikakautensa sivistyshistoriaan;
hän suosi kauppaa, maanviljelystä
sekä tieteitä ja taiteita. Hän
permfi koululaitoksen järje^sfamäUä
pieniä kouluja ja suuria oppilaitoksia,
joissa opetettiin jumaluusopfna
ja seitsemää muuta ainetta, ja ktit-sumalla
ympärilleen oppineita miehiä
kaikista maista. Heidän kanssaan
hän pertisti hoviinsa koulun, josta piti
tulla esikuva kaikille muille kouluille.
Vcrdunin sopimus: — Keskiajan
ihmisillä oli kaksi pyrkimystä, jotka
kävivät vastakkaisiin suuntiin: valtiovallan
keskittäminen ja ha joitta-viinen.
Valtiomiehet uneksivat milloin
Rooman valtakunnassa vallinneen
yhteyden elvyttämistä ja kaikkien
kansojen taivuttamista saman
kehityksen alaisiksi, milloin taas valtakuntien
hajoittamista ja sitä, että
kukin kansa saisi omintakeisesti kehittää
sivistystään ja kansallisia
luontcenominaisuuksiaan. Edellinen
pyrkimys sai voiton Kaarle Suuren
aikana, jota nimitettiin länsimaiden
keisariksi, jälkimmäinen pääsi voitolle
Vcrdunin sopimuksessa, joka
tehtiin v. 843. Tässä isopimuksessa
jaettiin Kaarle Suuren valtakunta
hänen poikansa Ludvig Hurskaan
kolmen pojan kesken, jolloin syntyivät
Ranskan, Saksan ja Italian valtakunnat.
Tämä jako oli uuden aikakauden
alkuna, sillä jokainen siten
jakautunut valtio jakautui edelleen
ruhtinaskuntiin. Tapaamme aatelisherrojen
ryhmittymiä, joiden keskuudessa
kunkin paikkakunnan sivistyksen
crikoisfnirteet pääsivät kellit-tyniään.
- Tätä järjestelmää nimitetään
läänityslaitokseksi.
Läänityslaitos järjestyi lopidliscs-ti
900-luvun jälkipuoliskolla. Kaikki
maa-alueet olivat jaetut varsinais-"
ten tilanomistajain ja aatelisherroin
kesken, joille nimellisesti maa-alueet
kuuluivat. Tilanomistajien ja aatelisherrojen
keskinäiset sopimuksetx
vaihtelivat suuresti. Yleetnsä oli lää-ninherran
velvollisuutena suojella tilallisia
eli vasalleja, ja vasallien velvollisuutena
avustaa herraansa. Aatelisherra,
joka oli joidenkin tilallisten
lääninherra, saattoi vuorostaan
olla ylemmän lääninherran vasalli.
Siten muodastui monimutkainen arvojärjestys
talonpojasta, joka ei ollut
- ii
Madame Chiang Kai-Shek lahjoitti Kiinan sotakunnianter-kin
kenraalimajuri James Dooliitlelle, kun hän oli johtanut
Yhdysvaltalaisten taholta järjestettyä ilmapommitusta
Tokioon.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 6, 1943 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1943-02-06 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki430206 |
Description
| Title | 1943-02-06-03 |
| OCR text | 1943 L^U.\NTAIXA, HELMIKUUN 6 PXl\ÄNX Sivu 3 Q I A I D E J A K U L T T U U RI (Jatkoa) . . Kristinusko. .Entisajan^ ntaäUima oli oppinut tuntemmn suuremtiQisen. //- losoiian ja . arvokkaan siveysopin. KumpaiseUakaan ei ollut v.aikutiista ruuriin kansan joukkoihin^ sitlä ne vetosivat järkeen, eivätkä sydäincien. "Rakastakaa . toinen toistanne" oli uusi laki ja koka ihmiskunnan uskonto. ^äin tunkeutui uusi henki entisajan maailmaan ja aiheutti siinä 7nil-tci täydellinen mullistuksen. Kristinusko ei ainoastaan tyytynyt xdlankumoukseen siveellisen ja hen-gdlisen elämän alalla, vaan loi myös •uuden järjestyksen. Jokaisessa kau-pufizi-^ sa, fuit7sä kristityt olivat kyllin nikslukuisia, he muodostivat scura-kunta- nimiscn yhtymän. Yhteinen jumalan palvelus tuli kaikkia seurakunnan jäseniä toisiima erottamattö-tncsti yhdistäväksi siteeksi ja seurakuntien yhdyssiteenä oli Rooman kirkko. Bysautilainen sivistys. Keisari Teodosiuksen kuölcnui v. 395 j. Kr. aiheutti Rooman valtakunnan jakau- \umisen kahteen osaan: Itä- ja Län- 'i-Rooman keh:arikttntaan. Edellisel-ä oli pääkaupunkina Bysahtimn 'Konstantinopoli). -Kun Länsi-Roo-na sortui v. 476 kansainvaelluksen aikoihin, jatkoi Itä-Rooma olemas-aolaaan aina v:een 1453, jolloin se out ui turkkilaisten valtaan. Länsi- \ooma tuhoutui valtiollisten, erimieli-yyksien, uskonriitojen ja harhaop- Ien rikkirepimänä ja rappeutuneen vistyksen synnyttämien paheiden trmekmana. Bysantiiini sitä vas-w keräsi helmoihinsa kaikki sen 'an parhaat ajattelijat ja taiteilijat, oden omalaatuisen sivistykcen, jon-i jäljet Itä-Euroopassa ovat säily- 'et meidän aikoihimme asti. Puhu-an näet vieläkin m.m. bysantilaises-tyylistä. Rakennustaiteessa käyntiin suuren, keskellä olevan kupo-i rinnalla useita pienempiä kupu-ttoja; kuvanveistotaide kiinnitti omiotaan alttarien ja pyhien asti-ien koristamiseen. ja inaalaustai- •ssa pääsivät kirkolliset aiheet voi-le ja värivaikutelmia koetettiin fda aikaan mosaiikkisommitteluil- * * * Hindulainen sivistys. — Arjalaiset \t 2000-luvulla e. Kr. tuoneet sen eishmnallisen elämän luonteeno-isine paimentolaiselämästä ja anviljclyksestä otettuine piirtei-n, josta kerrotaan Rig Vedassa, loit ussot ien johdosta hajalleen 'uneet suvut ja heimot ryhmittyi-kausakunnaksi, jota piti koossa nakas kuningasvalta ja kasti jako, ? käsitti papit eli bramiinit, so- Jt ja maanviljelijät. Näiden kas-ulkopuolella olivat orjuutetut mnluokat eli paariat. Koko In-hcnkiuen kehitys oli rajoittunut niinien kastiin, joka muodosti uu-uskonnollhsen järjestelmän, Brah- (perustajan), Vishnun (säilyt- "^j ja Shivan (hävittäjän) kuu-n kohitinaismtden. Kuudennella isadalla e. Kr. perusti. Buddha tenä myös Sakya Muni ja Gau- 0 buddhalaisuuden, joka pyrkii 01 täydellisyyteen käytännölli-clämässä ankaran kieltäytymi- '(fä. Mutta n. 600 j. Kr. alkoi brahmalaisuuden uusi kukoistusaika; se tunki buddhalaisuuden itään ja muodostui vähitellen hindulaisuudeksi. Kiinan sivistyis. -r Kungfutsen teokset kertovat (2000 v.e.Kr.), maa-taviljelevästä kansasta, joka on alistunut yksinvaltiaan käskettäväksi, ja ihmeellisistä keksinnöistä, kuten kir-joitustaida: ta ja tähtitieteellisistä tutkimuksista. "Kungjutse' on luonut sivcysopin, joka hyvin vetää vertoja muille itämaisille kilpailijoilleen, sillä siinä puhutaan jumalien palvelemisesta, rakkaudesta perheeseen ja hyvien tapojen kunnioittamisesta y.m. Kiinalai:et ovat tunteneet kompassin, kirjapainotaidon ja ruudin aikaisemmin kuin eurooppalaiset. Kiinan muureja ryhdyttiin rakentamaan neljä vuosisataa ennen meidän ajanlaskuamme, ja vähän sen jälkeen kaivettiin suurta Keisarinkana-vaa. Kiinalle ja '^iinalaisiJle kuvaavia ovat taivasta kohden kohoavat pagodit, silkkikankaat, posliinit ja tee. * * * Japanin sivistys. — On hyvin luultavaa, että Japaniin on jo ammoisina aikoina [siirtynyt kiinalaisia Korean kautta. Joka tapauksessa voidaan todeta, että Intian ja ja Kiinan sivistyksellä on ollut sangen huomattava vaikutus japanilaisiin. Hindut ja kiinalaiset ovat japanilaisille merkinneet samaa kuin kreikkalaiset ja roomalaiset Euroopalle: kielen, tieteen ja uskonnon alkua. Neljännellä vuosisadalla ennen ajanlaskuamme on Japanin saariryhmän keskussaarelle perustettu yksinvalta. Kiinalainen, kirjoitustaito toi mukanaan buddhalaisuuden; jonka kanssa rinnan levisi Kungfutsen oppi; ne työnsivät syrjään japanilaisten vanhan shintous-konnon, jota kuitenJiin viime vuosisadalla valtaan päässyt kansallinen suunta on jälleen alkanut suosia. V. 1868 keisari Mutsuhito kukisti lää-niylimystön, jonka jälkeen Japani alkoi eurooppalaistua ja on nyt eräs maailman suuravaltoja. * * Suuret kansainvaellukset. — Viidennellä vtiosisadalla kansojen lainehtiva meri, joka oli täyttänyt Aasian ääriään myöten, mursi kaikki sille asetetut padot ja suuntasi kulkunsa länttä kohden. Aasiasta etenevään tulvaan sekoittui Itä- ja Kes-ki- Euroopan tidva. Mongolit, slaavit ja germaanit hyökkäävät Rooman valtakunnan alueelle ja harjoittavat peloittavaa ryöstöä. Radagaise tunkeutuu Italiaan germaanien etunenässä, Alarik, länsi goottien kuningas, ottaa haltuunsa Rooman samalla kuin frankit valtaavat Gallian. Anglosaksit kansoittavat Britannian. Hunnit hävittävät Attilan johdolla ensin Galliaa ja sitten Italiaa. Odo-vakar antaa viimeisen iskun perikadon partaalla olevalle Rooman vallalle. Vuosisadan kuluessa he näyttävät tehneen lopun koko sivistyksestä ja sen kehityskulusta. Mutta sitten heidän hävityskiihkonsa talttuu, kun he pääsevät nauttimaan viljavien ja hedelmällsjten seutujen tarjoamista eduista, ja he sulautuivat voitettuihin kansoihin. Halveksitut barbaarit loivat perustuksen niille valtakunnille, jotka ovat pysyneet pystyssä meidän päiviimme saakka, ' * V- * • • • Arabialainen sivistys. — V. 622 Muhammed perusti Arabian valtakunnan, joka kasvoi nopeasti Islamin uskon voittaessa alaa. Yhdessä vuosisadassa tämä valtakunta sulki piiriinsä koko Arabian, Syyrian, Er Syptin, Persian, Pokjois-Afrikan ja Espanjan. Vieläpä Ranskakin oli u-hattu. Se sai pelastuksestaan kiittää Kaarle Martclia, joka pysähdytti a-rabialaistcn maanhantulon Toursin ja Poitiers'n välillä v. 732. Ennestään sivistyneitä seutuja valloitettuaan a-rabialaiset omaksuivat vaivatta näiden sivistyksen, vieläpä kchittivät-kin sitä. He harjoittivat jncnestyk-scllisesti runoutta, filosofiaa, luonnontiedettä ja matematiikkaa sekä alkemiaa, josta on saanut alkunsa nykyinen kemia. Heidän rakennustaiteensa on jättänyt, varsinkin Pohjois- A f rikkaan ja Etelä-Espanjaan, muistomerkkejä, jotka vieläkin herättävät ihmcttelyännne. Muhammedin uskon tunnmtajien pyhä kirja, koraani, on samalla lakiteos. .Arabialainen sivistys säilytti keskiajan aamuun asti muinaisajan tiedot, ja heiltä ne sitten siirtyivät länsimaihin. * * * Kaarle Suuri ja hänen keskittä-mispyrkimyksensä. — Kaarle Suuren tehtäväksi ttdi yhdistää hajallaan o-levan länsimaisen sivistyksen tekijät. Se antoi Itänelle työtä kolmeksikymmeneksi vuodeksi (771—SOO), Tukena hänellä oli ainoa mahti, paavin-valta, joka saattoi kilpailla vallasta hänen kanssaan; paavi Leo X kruu-msi V. 800 hänet Länsi- ja Keski-Eu-roopan yhdistetyn valtakuntian keisariksi. Hänen valtakuntansa veti vertoja Rooman maailmanvallelle, jonka hallinnollista järjestelmää hän koetti sovelluttaa uusiin oloihin. Hän sääsi lakeja ja ratkaisi uskonnollisia riitoja. Maakuntia hallitsemaan hän nimitti ylimyksiä, joiden toimintaa tarkastamaan asetti erikoisia virkamiehiä isaadakseen samalla aikaan keskitystä. Kaarle Suurella oli suuri vaikutus aikakautensa sivistyshistoriaan; hän suosi kauppaa, maanviljelystä sekä tieteitä ja taiteita. Hän permfi koululaitoksen järje^sfamäUä pieniä kouluja ja suuria oppilaitoksia, joissa opetettiin jumaluusopfna ja seitsemää muuta ainetta, ja ktit-sumalla ympärilleen oppineita miehiä kaikista maista. Heidän kanssaan hän pertisti hoviinsa koulun, josta piti tulla esikuva kaikille muille kouluille. Vcrdunin sopimus: — Keskiajan ihmisillä oli kaksi pyrkimystä, jotka kävivät vastakkaisiin suuntiin: valtiovallan keskittäminen ja ha joitta-viinen. Valtiomiehet uneksivat milloin Rooman valtakunnassa vallinneen yhteyden elvyttämistä ja kaikkien kansojen taivuttamista saman kehityksen alaisiksi, milloin taas valtakuntien hajoittamista ja sitä, että kukin kansa saisi omintakeisesti kehittää sivistystään ja kansallisia luontcenominaisuuksiaan. Edellinen pyrkimys sai voiton Kaarle Suuren aikana, jota nimitettiin länsimaiden keisariksi, jälkimmäinen pääsi voitolle Vcrdunin sopimuksessa, joka tehtiin v. 843. Tässä isopimuksessa jaettiin Kaarle Suuren valtakunta hänen poikansa Ludvig Hurskaan kolmen pojan kesken, jolloin syntyivät Ranskan, Saksan ja Italian valtakunnat. Tämä jako oli uuden aikakauden alkuna, sillä jokainen siten jakautunut valtio jakautui edelleen ruhtinaskuntiin. Tapaamme aatelisherrojen ryhmittymiä, joiden keskuudessa kunkin paikkakunnan sivistyksen crikoisfnirteet pääsivät kellit-tyniään. - Tätä järjestelmää nimitetään läänityslaitokseksi. Läänityslaitos järjestyi lopidliscs-ti 900-luvun jälkipuoliskolla. Kaikki maa-alueet olivat jaetut varsinais-" ten tilanomistajain ja aatelisherroin kesken, joille nimellisesti maa-alueet kuuluivat. Tilanomistajien ja aatelisherrojen keskinäiset sopimuksetx vaihtelivat suuresti. Yleetnsä oli lää-ninherran velvollisuutena suojella tilallisia eli vasalleja, ja vasallien velvollisuutena avustaa herraansa. Aatelisherra, joka oli joidenkin tilallisten lääninherra, saattoi vuorostaan olla ylemmän lääninherran vasalli. Siten muodastui monimutkainen arvojärjestys talonpojasta, joka ei ollut - ii Madame Chiang Kai-Shek lahjoitti Kiinan sotakunnianter-kin kenraalimajuri James Dooliitlelle, kun hän oli johtanut Yhdysvaltalaisten taholta järjestettyä ilmapommitusta Tokioon. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1943-02-06-03
