1941-10-18-09 |
Previous | 9 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
LAU.\NTAINA, LOKAKUUN 18 PÄIVÄNÄ Sivn 9
Yhdysvaltain varapresidentti Henry Ä. Wallace takailemassa ilmatorjunt^^^^
rin apulahien Ttöbeft PMtersonM
i i r r • . -• ivn - • - .. - . • • • ... . , .. • ,
kunta, joka tietämättä mitään tahdis- Luuletteko te hänen tappaneen den juurelle.
^phalsi muuatta vanhaa englanti- itsensä säil3^tääkseen maineensa? ky- Päästyään korkean rakennuksen
laista, sotilasmarssia.
Ja keinutellen ruumistaan sen ja
jnrua mukaisesti tulivat -per-heenjäse-net
ja sitten ruumisarkku, äärettömän
suuri punaiseen ja valkoiseen
i-erhotttt palankiini. Se oli asetfettu
syi Blystone. viheriälle tiilikatolle katseli iapteeni
— Tao Chen menetti maineensa jo ympärilleen. Kaukaa kantautui hä-vuosia
sitten, sanoi Carruthers kat- nen korviinsa lähestyvän saaton me-kerasti.
— En usko sitä roistoa kuol- lu. Soittokunta puhalsi totviinsa ja
leeksi.
Shawn omituisuuksia
Ensimmäinen näytelmä, jonka
George Bernard Shaw luovutti elo»
kuvattavaksi, oli huvinäytelmä "Pyg-malion".
Hänelle oli tehty kustavia
tarjouksia, mutta tätä mieheltään ^-
malaatuista irlantilaista ei voitu t£u«
vuttaa rahalla: hän oli aina asetta-^
nut ehtoja, joita oli mahdot(»i hy<
väksyä. £räänä päivänä pariisilainen
elokuvatuottaja Gabriel Pas(^
koetti hankkia **Pygmalion"-näytel-män
elokuvattavak^. Hän matkusti
Lontooseen, missä Shaw silloin asui-
Adelphi Terracella ja kääntyi siellä
ensin hänen puoleensa puhelimitse.
— Halloo — haluaisin puhutella
Mr. Shawn sihteeriä!
Sha\v oli itse puhelimessa ja vastasi:
— Mr. Shawn sihteeri on mennyt
ulos. Kuka haluaa puhutella häntä?
— Gabriel Pascal.
— Mistä haluatte puhua hänen
kanssaan?
— Haluaisin mielelläni tavata Mr.
Shawn.
— Mitä tahdotte hänestä?
— Haluaisin pyytää Häntä myymään
itselleni huvinäytelmänsä
"Pygmälionin"" eloltuvausoikeudet.
— Onko.teillä rataa?
— Eil
— Sitten suostun I
Blystone oli työntänyt päänsä ulos irtonaisten kattotiilien yli ja näkikin
ikkunasta, voidakseen paremmin kat- sitten sen, jota oli odottanutkin.
Rahaton ranskalainen sai todella-symbaalit
kilisivät. Hän kompuroi kin "Pygmaliönin" elokuvausoikeu-
)aksuille kantosaloille, joiden alla
lorjui ja hikoili tusinan verran ri- sella laahustavia kantajia. Mereltä
aisia kuleja, jotka näyttivät olevan lietsova tuuli heilutteli arkun purp-aaturaaisillaan
väsymyksestä. puraisia ja valkoisia verhoja.
— Joku hj^vin vaikutusvaltainen — Tuo arkku! sanoi hän ääneen,
iinalainen on kuollut, huomautti — Mitä tarkoitatte?
anuthers. — Kuka se on? kysyi — Se on tavattomasti sen puulaa-
Paljaspäinen Tao Chen, joka oli
pukeutunut mustaan viittaan, oli polvillaan
räystäällä. Hän piti kivääriä
det ja loi mestariteoksen. Shaw oli
aseftäntit asiallisia fehtoja, jotka Pascal
lupasi täyttää. Toisille tuottajille
hän oli sanoiiUt, iettä hän oli kylliksi
rikas voidakseen luopiia eloku-poskellaan
ja sen suu oli suunnattu vanspalkkiosta, jos hänen kappaleen-alaspäin.
Soikeat silmät olivat Ica- sa siitä liyväst> kuitenkin "teurastet-venneet
raoiksi jä ne oli suunnattu lä- täisiin". Rikkaalta amerikalaisilta
m kiinalaiselta tarjoilijalta, joka oli tikon näköinen, johon minä Tao Che- hestyvää arkkua ja sen hikoilevia, elofcuvättiägnaatenta hänen oli täpa-iynytalakerrassa.
Tarjoinja pani pöydälle kiinalailla
kirjaimilla painetun julistuksen,
imithers vilkaisi siihen.
-Minut voidaan vaikka hirttää!
iudahti hän.
- Mitä siinä on? kysyi Blystone,"
tyttäen sikarin ja tuntien olonsa jo
ikävämmäksi.
-Kuunnelkaahan tätä, sanoi Car-
Jiers, kääntäen julistuksesta.
— "Tao Chenin surunmurtama
fhe haluaa ilmoittaa, että heidän
nsä, setänsä ja veljensärkuoli vuossaan
Shanghaissa kello yhden ai-
^ensimmäisen kuun.aamuna nel-iynimenenviiden
vuoden ikäisenä,
"fliiin hautaa hänen sureva per-
^'ä, joka valittaa, -ettei se voinut
^ Tao Cheniä hengissä,
'ainajan arvonimet:"
nin määräyksestä purin dynamiitin.
Carruthers ponnahti seisomaan.
—• Niinkö? He kantavat nyt räjähdysaineita
Shanghain sydämeen.
Siinä ei ole jälkeäkään Tao Chenin
horjahtelevia kantajia kohti.
Laiha keltainen sormi oli kaukistu-nut
kiväärin liipasimen ympärille, toja, että joskus myös veivattaisiin
na vaatia "miljoona puntaa kappaleel
ta" — ja sen ohella vielä asettaa eh-
Mutta juuri silloin ilmoittivat irtonaiset
tiilet Jake Blystonen lähesty-erikoiselokuva
ten . . .
taivaanvuohia var-ruumiista.
Mitähän se paholainen misen ja kiinalainen kääntyi katso- ^
nyt suunnitteleekaafi?
Blystone oli huomattavasti kalvennut.
— Tao Chenillä on muuan vanha
talo kansainvälisen alueen keskustorin
varrella, mutisi hän. — Sinne vein
minä dynamiitin eilen henkilökärryil-lä.
Ja Tao Chenillä on tapana istua
talonsa katolla ja katsella torille.
Carruthers tuijotti tiukasti häneen
ja jännitti huulensa.
— Ja ehkä hänellä on siellä kiväärikin,
sanoi hän. V^ain laukaus
tuohon arkkuun silloin, kun se saapuu
Kenraali, Shanghain keskustaan, ja sitten . . .
^keisarillinen lupa oikeutti käyt- -hyvä Jiimala sentään!
^suuren rotan nahkaa- OK-öi- Jake blystone oli jo poissa tuolis-
^Uu ratsastamaan hevosen seläs-. taan Ja huoneen loisella laidalla,
tingin Kiellettyyir.Kaupunkiin. Mihin te olette menossa? huusi
"5ein kutsuttu pätväiliseile palat- Carruthers.
• 0|i saanut keisari .^ähgilta —Sienen katsomaan, istuuko Tao
^ ^ j a , kuten nenäliinoja, ^här- - Chen katoUaan.
1* lääkkeitä." --Olette jo myöhä
- ^ 0 tao Chen kuolliit? liua- saatto on kai jo melkein siellä.
^ystone. — Kona viekwn, — Minä yritän kumminkin.
^^Pä kävi äkkiä! Hän kiisi portaita pitkin kadulle,
*^ther5 kiinnitti huomionsa Tii- hyppäsi henkilökärryihin ja jätti toi-maan.
Blystone ponnahti eteenpäin. Hän
oli Tao Chenin kimpussa etittenkuin
kiinalainen ehti laukaista kivääriään.
He painiskelivat ja horjuivat.
Tao Chen koetti turvautua kuristaviin
käsiinsä, mutta Maureenin
kapteeni ei antautunut minkään mahdollisuuden
varaan, vaan iski ptolvel-laan
kiinalaista vatsaan. - Huudahtaen
tuskasta kdiikistai kiinalainen
kumaraan, horjahteli ja syÖksyi -seuraavassa
silmänräpäyksessä kiljahtaen
alempana sijaitsevalle toimille.
Blystone heittäytyi huohottaen
pitkäkseen vihreille tiflille, lyömien
kuitenkin jonkun ajan kuitattua Täys-täälle
ja katsoen alas. ^uumisSaatto
oli pysähtynyt. Maalatut pojat ja
ammattisurijat tuijottivat liämmästy-,
neinä kuolleeseen ja rtihjöötUneeseen
Tao Cheniin, joka Oli pudonnut torille
siniseltä taivaalta. Ja huoahtaen
huojennuksesta laskivat kantajat arkun
maahan.
«tenevään hautaussaatt vottoman kapteeni Carruthersin ku-
— Te pelastitte kaikissa tapauksissa
maineeiine, sanoi Carruthers
kysyi hän.
;^'^en keskipäivällä, vastasi JBIy-
• - Han antoi silloin minulle
-^^«ä näin hänet hengissä myö-keskiyöllä,
kun tarkastin hu-
„ »äytti silloin täysin ter- vehja koetti pidättää häntä, mutta ^^Lme kuoli Tao Chen kello yksi ti, Blystone!
• , hänet iskettiin tajuttomaksi portai-ja
tapahtumasarjaa, joka tekisi
Shanghaista Idän sodan keskustan.
Jonkun ajan kuluttua hyökkäsi
eräs hurja ulkomaalainen paholainen
Chenin taloon ja kiiruhti katolle johtaville
jyrkille portaille. Muuan pal-
•R€)OM.\SSA, Piazza Vittöriö"E-manuelin
varrella, sattui äskettäin
rohkea varkaus. Erääseen kultasepän
liikkeeseen astui nunna, seurassaan
nuori, maalaisittain pukeutunut
tyttö. Naiset pyysivät saada katsella
rannekelloja ja tietenkin heidän
pyyntöönsä suostuttiin. Nunna otti
erään kellon käteensä ja astui pven
luo katsoakseen sitä tarkemmin päivänvalossa.
Samassa tuli liikkeeseen
useita muita asiakkaita. Yhtäkkiä
huomasi kassanhoitaja, kuinka nunnan
seurassa ollut tyttö anasti kello-laatikon
Sisällön vieden saaliinsa nunnalle,
joka piilotti kalleudet laajan
viittansa lasköksiin. Ja samassa poistuivat
molemmat naiset liikkeestä.
Hälyytys toimeenpantiin heti ja kaduilla
alkoi hurja takäa-ajo. Nunna
tavoitettiin pian ja täilöin ilmeni, että
hän dh* axvsn ensiltrokkainen nyrkkeilijä.
Tappelu houkutteli paikalle
söuren joukon katselijoita, jotka
puhkesivat oikein makeaan nauruun,
*un ntmnan viitta valahti maahan
psftja^taen vöimaSckaan ja Hhaksik-kaan
miehen. Mies vietiin ptffkaan,
mutta hänen seurassaan oli t/t nuori
tyttö oli vSkijotikon turvin pfiässyt
Annan teidän laivallenne lähtoluvan, pakenemaan.
mutta en oikeastaan tiedä, pitäisikö
minun vangita teidät murhasta.
Blystone viittasi pöydällä olevaan
julistukseen. ja jo haudattukin, sanoi Carruthers
Kuollutta ihmistä ei voi murha- nyökäyttäen päätään. — Minä olin
ta, huomautti hän. — Ja mikäli me itsekin mukana saattueessa. Hyväs-tänä
aamuna.
— Niin, hän on todellakin kuollut
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 18, 1941 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1941-10-18 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki411018 |
Description
| Title | 1941-10-18-09 |
| OCR text | LAU.\NTAINA, LOKAKUUN 18 PÄIVÄNÄ Sivn 9 Yhdysvaltain varapresidentti Henry Ä. Wallace takailemassa ilmatorjunt^^^^ rin apulahien Ttöbeft PMtersonM i i r r • . -• ivn - • - .. - . • • • ... . , .. • , kunta, joka tietämättä mitään tahdis- Luuletteko te hänen tappaneen den juurelle. ^phalsi muuatta vanhaa englanti- itsensä säil3^tääkseen maineensa? ky- Päästyään korkean rakennuksen laista, sotilasmarssia. Ja keinutellen ruumistaan sen ja jnrua mukaisesti tulivat -per-heenjäse-net ja sitten ruumisarkku, äärettömän suuri punaiseen ja valkoiseen i-erhotttt palankiini. Se oli asetfettu syi Blystone. viheriälle tiilikatolle katseli iapteeni — Tao Chen menetti maineensa jo ympärilleen. Kaukaa kantautui hä-vuosia sitten, sanoi Carruthers kat- nen korviinsa lähestyvän saaton me-kerasti. — En usko sitä roistoa kuol- lu. Soittokunta puhalsi totviinsa ja leeksi. Shawn omituisuuksia Ensimmäinen näytelmä, jonka George Bernard Shaw luovutti elo» kuvattavaksi, oli huvinäytelmä "Pyg-malion". Hänelle oli tehty kustavia tarjouksia, mutta tätä mieheltään ^- malaatuista irlantilaista ei voitu t£u« vuttaa rahalla: hän oli aina asetta-^ nut ehtoja, joita oli mahdot(»i hy< väksyä. £räänä päivänä pariisilainen elokuvatuottaja Gabriel Pas(^ koetti hankkia **Pygmalion"-näytel-män elokuvattavak^. Hän matkusti Lontooseen, missä Shaw silloin asui- Adelphi Terracella ja kääntyi siellä ensin hänen puoleensa puhelimitse. — Halloo — haluaisin puhutella Mr. Shawn sihteeriä! Sha\v oli itse puhelimessa ja vastasi: — Mr. Shawn sihteeri on mennyt ulos. Kuka haluaa puhutella häntä? — Gabriel Pascal. — Mistä haluatte puhua hänen kanssaan? — Haluaisin mielelläni tavata Mr. Shawn. — Mitä tahdotte hänestä? — Haluaisin pyytää Häntä myymään itselleni huvinäytelmänsä "Pygmälionin"" eloltuvausoikeudet. — Onko.teillä rataa? — Eil — Sitten suostun I Blystone oli työntänyt päänsä ulos irtonaisten kattotiilien yli ja näkikin ikkunasta, voidakseen paremmin kat- sitten sen, jota oli odottanutkin. Rahaton ranskalainen sai todella-symbaalit kilisivät. Hän kompuroi kin "Pygmaliönin" elokuvausoikeu- )aksuille kantosaloille, joiden alla lorjui ja hikoili tusinan verran ri- sella laahustavia kantajia. Mereltä aisia kuleja, jotka näyttivät olevan lietsova tuuli heilutteli arkun purp-aaturaaisillaan väsymyksestä. puraisia ja valkoisia verhoja. — Joku hj^vin vaikutusvaltainen — Tuo arkku! sanoi hän ääneen, iinalainen on kuollut, huomautti — Mitä tarkoitatte? anuthers. — Kuka se on? kysyi — Se on tavattomasti sen puulaa- Paljaspäinen Tao Chen, joka oli pukeutunut mustaan viittaan, oli polvillaan räystäällä. Hän piti kivääriä det ja loi mestariteoksen. Shaw oli aseftäntit asiallisia fehtoja, jotka Pascal lupasi täyttää. Toisille tuottajille hän oli sanoiiUt, iettä hän oli kylliksi rikas voidakseen luopiia eloku-poskellaan ja sen suu oli suunnattu vanspalkkiosta, jos hänen kappaleen-alaspäin. Soikeat silmät olivat Ica- sa siitä liyväst> kuitenkin "teurastet-venneet raoiksi jä ne oli suunnattu lä- täisiin". Rikkaalta amerikalaisilta m kiinalaiselta tarjoilijalta, joka oli tikon näköinen, johon minä Tao Che- hestyvää arkkua ja sen hikoilevia, elofcuvättiägnaatenta hänen oli täpa-iynytalakerrassa. Tarjoinja pani pöydälle kiinalailla kirjaimilla painetun julistuksen, imithers vilkaisi siihen. -Minut voidaan vaikka hirttää! iudahti hän. - Mitä siinä on? kysyi Blystone," tyttäen sikarin ja tuntien olonsa jo ikävämmäksi. -Kuunnelkaahan tätä, sanoi Car- Jiers, kääntäen julistuksesta. — "Tao Chenin surunmurtama fhe haluaa ilmoittaa, että heidän nsä, setänsä ja veljensärkuoli vuossaan Shanghaissa kello yhden ai- ^ensimmäisen kuun.aamuna nel-iynimenenviiden vuoden ikäisenä, "fliiin hautaa hänen sureva per- ^'ä, joka valittaa, -ettei se voinut ^ Tao Cheniä hengissä, 'ainajan arvonimet:" nin määräyksestä purin dynamiitin. Carruthers ponnahti seisomaan. —• Niinkö? He kantavat nyt räjähdysaineita Shanghain sydämeen. Siinä ei ole jälkeäkään Tao Chenin horjahtelevia kantajia kohti. Laiha keltainen sormi oli kaukistu-nut kiväärin liipasimen ympärille, toja, että joskus myös veivattaisiin na vaatia "miljoona puntaa kappaleel ta" — ja sen ohella vielä asettaa eh- Mutta juuri silloin ilmoittivat irtonaiset tiilet Jake Blystonen lähesty-erikoiselokuva ten . . . taivaanvuohia var-ruumiista. Mitähän se paholainen misen ja kiinalainen kääntyi katso- ^ nyt suunnitteleekaafi? Blystone oli huomattavasti kalvennut. — Tao Chenillä on muuan vanha talo kansainvälisen alueen keskustorin varrella, mutisi hän. — Sinne vein minä dynamiitin eilen henkilökärryil-lä. Ja Tao Chenillä on tapana istua talonsa katolla ja katsella torille. Carruthers tuijotti tiukasti häneen ja jännitti huulensa. — Ja ehkä hänellä on siellä kiväärikin, sanoi hän. V^ain laukaus tuohon arkkuun silloin, kun se saapuu Kenraali, Shanghain keskustaan, ja sitten . . . ^keisarillinen lupa oikeutti käyt- -hyvä Jiimala sentään! ^suuren rotan nahkaa- OK-öi- Jake blystone oli jo poissa tuolis- ^Uu ratsastamaan hevosen seläs-. taan Ja huoneen loisella laidalla, tingin Kiellettyyir.Kaupunkiin. Mihin te olette menossa? huusi "5ein kutsuttu pätväiliseile palat- Carruthers. • 0|i saanut keisari .^ähgilta —Sienen katsomaan, istuuko Tao ^ ^ j a , kuten nenäliinoja, ^här- - Chen katoUaan. 1* lääkkeitä." --Olette jo myöhä - ^ 0 tao Chen kuolliit? liua- saatto on kai jo melkein siellä. ^ystone. — Kona viekwn, — Minä yritän kumminkin. ^^Pä kävi äkkiä! Hän kiisi portaita pitkin kadulle, *^ther5 kiinnitti huomionsa Tii- hyppäsi henkilökärryihin ja jätti toi-maan. Blystone ponnahti eteenpäin. Hän oli Tao Chenin kimpussa etittenkuin kiinalainen ehti laukaista kivääriään. He painiskelivat ja horjuivat. Tao Chen koetti turvautua kuristaviin käsiinsä, mutta Maureenin kapteeni ei antautunut minkään mahdollisuuden varaan, vaan iski ptolvel-laan kiinalaista vatsaan. - Huudahtaen tuskasta kdiikistai kiinalainen kumaraan, horjahteli ja syÖksyi -seuraavassa silmänräpäyksessä kiljahtaen alempana sijaitsevalle toimille. Blystone heittäytyi huohottaen pitkäkseen vihreille tiflille, lyömien kuitenkin jonkun ajan kuitattua Täys-täälle ja katsoen alas. ^uumisSaatto oli pysähtynyt. Maalatut pojat ja ammattisurijat tuijottivat liämmästy-, neinä kuolleeseen ja rtihjöötUneeseen Tao Cheniin, joka Oli pudonnut torille siniseltä taivaalta. Ja huoahtaen huojennuksesta laskivat kantajat arkun maahan. «tenevään hautaussaatt vottoman kapteeni Carruthersin ku- — Te pelastitte kaikissa tapauksissa maineeiine, sanoi Carruthers kysyi hän. ;^'^en keskipäivällä, vastasi JBIy- • - Han antoi silloin minulle -^^«ä näin hänet hengissä myö-keskiyöllä, kun tarkastin hu- „ »äytti silloin täysin ter- vehja koetti pidättää häntä, mutta ^^Lme kuoli Tao Chen kello yksi ti, Blystone! • , hänet iskettiin tajuttomaksi portai-ja tapahtumasarjaa, joka tekisi Shanghaista Idän sodan keskustan. Jonkun ajan kuluttua hyökkäsi eräs hurja ulkomaalainen paholainen Chenin taloon ja kiiruhti katolle johtaville jyrkille portaille. Muuan pal- •R€)OM.\SSA, Piazza Vittöriö"E-manuelin varrella, sattui äskettäin rohkea varkaus. Erääseen kultasepän liikkeeseen astui nunna, seurassaan nuori, maalaisittain pukeutunut tyttö. Naiset pyysivät saada katsella rannekelloja ja tietenkin heidän pyyntöönsä suostuttiin. Nunna otti erään kellon käteensä ja astui pven luo katsoakseen sitä tarkemmin päivänvalossa. Samassa tuli liikkeeseen useita muita asiakkaita. Yhtäkkiä huomasi kassanhoitaja, kuinka nunnan seurassa ollut tyttö anasti kello-laatikon Sisällön vieden saaliinsa nunnalle, joka piilotti kalleudet laajan viittansa lasköksiin. Ja samassa poistuivat molemmat naiset liikkeestä. Hälyytys toimeenpantiin heti ja kaduilla alkoi hurja takäa-ajo. Nunna tavoitettiin pian ja täilöin ilmeni, että hän dh* axvsn ensiltrokkainen nyrkkeilijä. Tappelu houkutteli paikalle söuren joukon katselijoita, jotka puhkesivat oikein makeaan nauruun, *un ntmnan viitta valahti maahan psftja^taen vöimaSckaan ja Hhaksik-kaan miehen. Mies vietiin ptffkaan, mutta hänen seurassaan oli t/t nuori tyttö oli vSkijotikon turvin pfiässyt Annan teidän laivallenne lähtoluvan, pakenemaan. mutta en oikeastaan tiedä, pitäisikö minun vangita teidät murhasta. Blystone viittasi pöydällä olevaan julistukseen. ja jo haudattukin, sanoi Carruthers Kuollutta ihmistä ei voi murha- nyökäyttäen päätään. — Minä olin ta, huomautti hän. — Ja mikäli me itsekin mukana saattueessa. Hyväs-tänä aamuna. — Niin, hän on todellakin kuollut |
Tags
Comments
Post a Comment for 1941-10-18-09
