Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 9, 1951

              •il ^
i
iiiiilii M i
11' ,
I .-iii;
LIEKKI, the only Finnish literary weekly in Canada
Published and printed by the Vapaus Publishing Company
Limited, 100-102 Ehn Street West. Sudbury, Ontario.
Registered at the Post Office Department, Ottawa, as
second cla£s matter. .
Liekki ilmes^ jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena,
sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa.
YHDYSVALTOOTN:..,
1 vuosikerta
6 kuukautta
,...$4.25
2.5Ö
2:75
TILAUSHINNAT:
1 vuosikerta $3.50
6 kuukautta . . . . . . . . . . 2.00
3 kuukautta . . . . . . . . . . 1^ .
SUOMEEN JA' JOTUALLE ULKOMÄBULE
1 vuosikerta .$5.00 6 kuiikautta ...
IILMOETUSmNNÄT: • -: '
. 75 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $3.00. Kuo-lemanilmoitus
$3.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-
<värsy 01.00 Ja kiitos $2.00. Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.50.
Erikoishinnat pyjBjrvistä ilmoituksista* Tilapäisilmoittajien
on lähetettävä maksu etukäteen.
Asiamlehille myönnetään 15 prosentin palkkio.
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on-ostettava
kustantajan:nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limi­ted,
100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Toimittaja: J. W. Saari.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
L I E K K I
SlJDBlUH.¥,ONT.
. Kesä rupeaa olemaan j'o pian täydessä kukassaan, mutta
se tuo yhtä jä toista vitsausta mukanaan. Ensin ovat kylmät
ilmat olleet haittana puutarhakasvien istutuksessa, kuivuus on
usein paikoin tehnyt haittaa farmareille ja sitten tavalliset
kesän seuralaiset, pienet mustat kärpäset ja sääsket muistut­tavat
oleitiassaolollaan, että ei sitä kesästä niin vain nautita-kaan.
Mutta huomattavimpana vitsauksena ovat n.s. haapama-dot,
jotka tekevät tuhojaan Ontariossa. Useilla seuduilla on-haapapuut
menettäneet lehtensä jo näiden tuholaisten ansios-s
la Niitä ehnustetaankin tänä vuonna tulevan huomattavasti
enemmän kuin viime vuosina, joten on sitä ihmisillä vitsauk-..
'sensä, paikka kesää on odotettu iiiin hartaasti, i , -
^"KaiMlIa vuodenajoilla on siis omat varjopuolensa, mutta
kesä on silti se, jota-kaikkeia hartaimmin odotetaan. Kesä on
se, joka ahtaa kasvunisuudelle elämän, maamiehelle odotetun
sadon. Kunhan tämä kesä olisi sellainen, että se tuottaisi run­saan
sadon kaikesta, niin silloin pienten syöpäläistenkin ai­heuttama
harmi vähän tasaantuisi.
Jatkokertomuksemme ovat koko lailla lopiillaan. Helenan
tietä on vielä ehkä pariin numeroon, mutta Karkki voittava
rakkaus loppuu jo tässä numerossa. Sen tilalle meillä on tar­jottavana
soma tarina,nimeltään "Pienen neulojattaren tari­na'*.
Se on hyvin mielenkiintoinen ja "lukijoihin menevä",
kuten sen pitää oUalun.
Toisena kertomuksena julkaisemme jonkun "omien kirjoit-tajiemme"
kirjoittaman jatkokertomuksen. Niitä on useita
x^arastossa. Emme oikeastaan vielä tiedä varmuudella sanoa,
mikä niistä ensin julkaistaan, mutta ehkä on paras noudat­taa
sitä periaatetta, €ttä "ensin tulleet palvellaan ensin". Joka
tapmuksessa, kailtki jatkokertomuksemme ovat mielenkiintoi­sia.
^
Eräs liiekin ystävä halusi saada tietoonsa, kuinka miehen
paita silitetään. Hän san<^, etfö se on julkaistu Liekissä jos­kus,
mutta ei tullut otetuksi sitä talteen. Kim sen hakemi­sessa
kuluisi verraten pitkä aika, koska ei meillä ole edes pie­nintäkään
aavistusta, koska se on Liekissä julkaistu, niin ke-hoitanmie
sellaisia Lidvin lukijoita -— ja heitä on paljon —
jotka joutuvat silittämään miesväen paitoja, lähettämään Lie­kin
toimitukseen ohjeet, jotka sitten julkaisemme yhteiseksi
hy\'äksi kaikille lukijoille. Allekirjoittanut ei ole ainakaan
yhtään kuusalla koko silittämisen t a i t e e t ja kun olenune si­tä
joltain tiedustelleet, tuntuu varsinkin paidan silittämisen
suht^n olevan monta eri tapaa käytännössä. "
Käsittääksemme tässätulisi kysymykseen, mistä kohdasta
paitaa silittäminen ensin aloitetaan jne. Keholtamme siis lu­kijoita
lähettämään ohjeet, joista sitten valitsemme parhaat ja
Julkaisemme ne. 'Niistä tan monelle oppia.
Tällainen on Miss Israel 1951.
Hänet valittiin 2,000 kilpailijas­ta.
Hänen nimensä on Miriam
Yaron, kotoisin Jerusalemista ja
kän on parhaillaan vierailulla
Canadassa.
LÄHETTÄNyr liEI JA
PUUTETTA, kurjuutta^ kuuhm
' ^'-yMpäfi maan, :ri n . r T
'k&yhälisio sen kärsiä saa^ s, • • ^ >r:-^
'Miksi käfifamme: min, kulkee^kiirjmMiLi
päin,
hoiperrellen pimeyteen?
Katso, pirtissä tuolla, voivat nälkään jo
kuolla,
ei syödä, siellä on puutetta vain. .
Lapset avuttomat, aivan lastomat,
nälkää äidille valittavat.
Äiti heikkona myös, ompi piiutteken
yos\
äiti hellä nyt vuoteellansa.
Lapsia lohduttelee, kun he yjalittelee,
kuolo nälkäisiä tavoittelee.: . .
Kyllä parempi ois, kun kuoltaisiin pois,
isä itkien valittelee.
Sydän murtunut tää, rupee
jähmettymään, 0
toivon tähteä ei näykään.
Rientäkää poistamaan puutetta,
kurjuutta,
älkää antako nääntyä mm.
Apu köyhille on, juuri, nyt verraton,
tää laulu syömmihin kaikukohon.
SI I H EN AIKAAN, joUoin mainossanaa ei M e l ä !
siinä merkityksessä kuin nykyisin, osattiin \-aia^^t'^
meerata," Tämä taito lienee itse asiassa yhtä vanha
miskuntakin. "Heklameeraamisessa'' edistyttiin tie^-^
muun kehityksen ohella, jopa siinä määrin, että sita
.-anoa jo humpuukiksi.' Noin 60 vuotta sitten seit •
memainitun vierasperäisen sanan suomeksi käämiett\Tiä" ^
kitsevän "taitoa ansaita rahaa ihmisten herkkäusiobi;
kustannuksella". Edelleen lisätään, e t t ä "sana on ame i
laista alkuperää, missä rakentamisen taito hyvin tunn !5
Esimerkkeinä imainitaan "siirtolaislinjan asiamiehef
sanomalehtien y.m- painettujen reklaamien avulla Jeb
rahaa. Toisen o^hmän muodostavat "patenttil^ej,4 i
kauppaajat, jotka ilmoittelevat kuinka erikoisia heidän^
tonsa ovat, vaikka ne itse asiassa eivät ole tavallisten vc??
ten veroisia.— Näin arvosteltiin silloin ylirnainontaa ja^
nottiin sitä humpuukiksi. ^\ ,
Parhaimpana esimerkkinä reklaamihumpmikista esit J
n.k. "humpuukin kuningas", amerikkalainen Phineaslar-
Barnum, jonka nimen moni suomalainenkin on kuullut
Koska hänellfi on annettu tuollainen lisänimi, niin Hg;
syytä hieman vilkaista \jiänenedesottamuksiinsa.
Hän S5mtyi rSlO. Isänsä kuoltua hän jäi oman 01
rojaan jä yritti aluksi elättää itseään kauppiaana. Siti
hän keksi arpalippujen myynnin ja osasi hankkia huomat^
A^an hyvän toimeentulon. Saatuaan varoja kokoon im
riisti pienen sanomalehiten, jota hän itse toimitti. Tämäjf
tys ei kannattanuttaan ja hänen oli keksittävä jälleen c'
•-••ar&mattii ' • i:--^^^^
Njrt alkoi Barnmhin varsinäinöä'Humx)uuHtoiinM. E
"Keksi vanhan neekerivaimon, jonkä hän veti 'N'ew Yorkia
esitti hänet 160 vuotta vanhaksi ja Amerikan vapaustastt
jan Yrjö Washingtonin imettäjäksi! Tottakai araerikki:
set kilvan kiirehtivät unoista eukkoa katsomaan. Baraunn;^
ki rahaa" ja suunnitteli uusia tempauksia. Paliinta-WB,e|
luo 160-vuoden ikäinen eukko olikin vain 75 vuotta \ ^
Mutta tarkoitushan oli jo silloin saavutettu. Sama
olisi ollut kuin 60.
Muutaman vuoden puuhailtuaan kokoon kaikenlaisia i
meellisyksiä, häii avasi museon, josta "reklameerattiin".{t:j
«siellä on nähtävänä "elävä merenneito", kaikenlaisia'ep
kiöitt" y.m. y.m. Se oli taas vetonumero, joka sai uldi
kansalaiset kantamaan rahansa Barnumin kassaan.
1 1
Näimme täällä Liekin kotikaupiungissa tällä viikolla koko.
hy\"än suomalaisen elokuvan, "Ruusu ja kulkuri". Seoli yksi
parhaita luomalaisla filmejä, joita täällä olenime nähneet. L u ­vassa
on lisää hy\iä filmejä, sanoi mr. Palmu, joka yllämaini­tun
kuvan esitti. Sylvsyllä saamme nähdä sellaisia tunnettuja
elokuvia, kuten Sillanpään romaanin mukaan filmatun "jNIie-hen
tie'Veteräpohjalaisen '^Härmän häijyt" ja ballaadin Sai­maalta,
nimeltään "Kaunis Veera". *
Ota aikaa työhön — se on onnen hin­ta.
Ota aikaa ajatteluun — se on voiman
lähde.
Ota aikaa huvittelfsuti — se on ainai­sen
nuoruuden salaisuus.
Ota aikaa Itikemiseen —se on viisau­den
perusta.
Ota aikaa ystävällisyyteen —se on.
tie onneen.
Ota aikaa uneksimiseen — se on vau­nu
jesi vieminen tähtiin.
Ota aiks^ rakastatmseen — se on ju­malien
lahja.
Ota aikaa antamiseen r — se on ilon
lähde.
Ota aikaa nauramiseen — se on mu­siikkia
vanhalle sielulle.
Syksyllä, kun alkaa taas näyttämö-kausi
ja on useita filmejä luvassa, tar­joutuu
näyttämötaiteen harrastajille
monta nautintorikastä iltaa. Kunhan
tässä nautitaan kesästä, uidaan ja kalas­tellaan,
niin silloin taas voidaankin syk­syn
tullen entistä innokkaammin toiset
näytellä ja toiset katsella näyttelijäin ai­kaansaannoksia.
Nauttikaamme siis k e i s t ä , mutta äl­käämme
unohtako, ettäjLiekki tarvitsee"
jatkuvasti kirjoituksia.
ta. Hän teki sopimuksen kuuiuisan kääpiön^
Thumbin kanssa ja "vuokrasi" hänet näytelläkseen "taij
kenraalia" maailmalla. Kolme vuotta Barnum matkui^ l
Euroopassa ja Antverikassa kääpiökenraaleineen ja sai siiäi
kana kokoon summan, jonka turvin saattoi taas ajatella ni,
tempauksia.
Seuraava ei ollut huonompi.
Nyt joutui ruotsalainen laulaja Jenny Lind Barnumin
kaan. Barmimista tuli Jenny Lindin impressaari'ts. takcijj
Unen johtaja, joka osasi samalla.hoitaa omankin taloutay.
Barnum teki laulajattaren kanssa sopimuksen, jonka muk^,
Lind esiintyi ISOissä konsertissa ja sai kaikenkaikkiaan I^,
000 dollaria. Mutta etevänä humpuukimestarina hän
lyödä rumpua konserteista ja korottaa pääsylippujen
niin, että hän korjasi omaan taskuunsa 550,000 doUaria!^
Sanotaan, että imika helposti tulee, se helposti meffi^j
Niin kävi BarnumiUekin. Seuraavat yritykset €päomit:j ;
Ivat ja nuo kuuluisan laulajattaren turvin pinnatut rahatC
nivat äkkiä. Mm oU jäUeen köyhä mies. Mutta konstitc..
vat jäljellä ja ne auttoivat. Hän pani kokoon sirkuksenj
"harvinaisuusmuseon". Sitten alkoi vaellus ympäri Afflff^ i
kaa kaupungista toiseen. Esiintymispaikoista oli Iaaditta*^|
kataulu", jonka mukaan kussakin kaupungissa-l>iJtira J^j
pua maaUman ainutlaatuisen sirkuksen {nähtävyyksistä M
nomalehdissä oli viikkoja ennen ihnoitus, jonka vläpuolöa
Barnumin kuva ja sen ympärillä neljän maanosan ^^^H;!
osoitti missä maailman äärissä M n on saavTittaflutm^|,^
ja kaiken tämä» aUa suurilla kinaimilla: MlNÄSAAy,;
Sitten seurasi luettelo niistä kaikista ihmeistä, joita hSueU |.
sirkuksessa ja museossa. Ai
Sitten hän tulee. Se onkin nähtävyys. Hänen "0535^1
käsittää mailia pitkän vaunujonon. Kaupunkiin päas^^p;
naan toimeen ahiksi suurenmoinen juhlakulkue halki ^
Sitten pystytetään teltat 10,000 kafeojalle! "Jj
moinen laitos, joka herättää luottamusta ja "t^^*^.*-""^^?
sössä. Mielenkiintoinen nähtävyys oli hänen ^^^J
harvinaisen suiiri elefantti nimeltään Jumbo. Se '^^^^^J
sä rautatieonnettomuudessa. Sitä säilytetään n}'* tav ^ ^^!^
Sen vuota oli V/z tuumaa paksu,^ ja luurankokin J
tonnial. Jumbon kuoleman aiheuttaman J
arvosteli kahdeksi miljoonaksi dollariksi. Mu^^ -j ,, ^
eräinkokoelmassa oli vielä toinenkin, valkoinen deian^^^j.j
hän sanoi "Siamin kuninkaan pyhäksi valkoiseksi e
Hän kehui maksaneensa siitä 200,000 dollaria. ^
Vaikka sirkus ja museo tuottivat hyviä tuloja, o =^
halunnut vielä "tehdä rahaa" — "hävinneellä
li
t
P
E
P
h
ti
t;
ti
k
h
il
Vi
b
h
SI
m
la
te
P:
ta
m<
la
hz
d«
kc
ta
tä
se
Hl
riJ
! he
ta<
pä
ja
kia
ptt
rill
k«
tUE
lai^
hä
tiin
jelij
si !
tää
sen
tugj
vain
tytt
mää
miss
Pi
vuos
ienr
kass;
paus
lang<
tisi {
hän <
saisi
Bam
aisivj
J3 mi
Ien h
cLuel
yipeä
kaan'
aiheu
^ k
Lie
tQsii
tv re]
JEainc