Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 9, 1951

              ei vielä kir
>^tä vanha kc,r,;
in, että sitä a].t
sitten seHtettih
5i käännettj-aä^'
herkkausiL^IIf
^ '^yvm tunneQ ' ;
'ien avulla t^^'
patentUlääkke^^'
•ikoisia heidän^"
- tavaUut€n^•cj5
ylirnamontaa ja^^
ipirukista esit^
ien Phineas Taj;'
in on kuullut.'
'sänimi, .niin l i ;
ksiinsa.
jäi oman onc^
piaana. Sittee
tankkia huoma?
}ä kokoon hän f
>imitti. Tämäj:'
ittävä jälleen
ukitoiiöM, Ei
51 'N'ew "Yorkia/
san vapaustal''/
takai amerikki'
aan. Baraumt^
Paliinta.vain,e.'
75 vuotta vai
:tu. Sama'vaiil),
T T T T T TT mmä
i
n kaikenlaisia L
ameerattiin''.{L
iikenlaisia "epsj
joka sai utdk: i
assaan,
nneitoja jai{E;
mjkeksitjävät''
[/'^'enraaK'^
elläkseen "ta±^-
irnum matkuiL
;en ja sai sinäij
aas ajatella
i Barnuminltj
saari»ts. taloDi |
ankin talouteiji
n, jonka mfe^'
iikaikkiaanIN ,i
;tarina hän
ylippujen hto ^
000 dollaria!
Iposti meneefc,^ ^
:set epäonnÖ^j
matut rahat c
[utta konstit
)on sirkukseni
ympäri Aisrj i ,
, oli laadittu"^',
;sa. lyötiin n=
ivyyksistä. ,
aj-iäpuoMbi^^; ^
,san karltä,^!^. 11
ttanutmaiE^,^'
NÄSAAVlf,
joita häneS^^t .
,en"os3Sto-J||J
inpäästppS;
; halki kaini^j
Se onsscj;
eliaiiuuttar-
1 sirkuksöfi
Se kuoli
nyt täv-tf^rr,;
in painoit'^]
ingon Bar
jtta Barc ^
elefantti
isi elefantit'
i l -
l^iUjan ansiota Uackn-Mänfere^
l(Mäjänä'<>n^llä:vi»sisada^^^^^
l^takaa kiist^v v^skei&in^^TO^
p^ugaHlarncnvpi^jfessoii ^ t t i vk^i-ieeflsä
arkfetoista rJoÄn ^aista,^
puhuu ^ kuinoaijiattOTnasti ;Kölui^^^
^^taan:.vhän on väärsotänjrt
jansay-m. Myönnettaköönj-et^Kolum­bus
oK nerokas «dkkailija ja>aliiksi nu-tä
kylmin laskehnoitsija sekä oman edxm
tavoittelija, mutta toisaalta milloinkapa
tämä maailma on varauksetta antanuS
kunnian sille, jolle se kuuluu! Paljon
hämärää ja tuntematonta liittyy tämän
ihmiskunnan erään txumetuimman me-
Tisankarin ja uskalikon eläariään. Varo­vaisimmat
tutkijat päättel evät Kolum­buksen
synt3m3ävuoden . lankeavan
1450:n ja 1456: n välille. Hänen otak­suttavin
; syntymäpaikkansa on edellä
mainittu merikanpUnki Genova ja Italia­laisen
.historiantutkimuksen V mukaan
terve poika syntyi Tnaajlmaaii - l ^ ^ l iä
Pyhän: Andreaksen porttia Jtankurimes-,
tarin tabssa-v/1450; ipäivä^lankea^ sg-mabKiuin-
alussa ;malnittön.r .•
. Koliunbuksco ^ a&ana; Genova, oli sil­loisen
^.-maaihi^nliuonKijttsvIppia^s^
kaupunkeja, josta. Tikkmd@n>kau{^iai"?
denvvani^amat laivat'purj^tivat kau­komaihin.
Uusien keksintöjen ansios­ta
—^mm.^kompässin — edellytykset '
tähän olivat kok<maan toiset kilin aikai­semmin.
^ Seistiin kuin arvaamattomien
mahdollisuuksien edessä. - Varsinkin
Idän Intia tarjosi ennenn^enmttmniä
Tihkauksm, värikkaitä^^ silkkikankaita,
! helmiä, jalokiviä yjm., Keskiajan ah­taassa
ilmapiirissä riutunut, ihmish^aki
pääsi ikäänkuin karkaamaan valloilleen
ja se vietti hehkuvia hetkiään löytöret­kiä
suunnitellessaan.
Vilkas kankurinpoika sai jo kotikau­pungissaan
vimmatun halun lähteä me­rille
muiden tavoin. Hän uneksi kor­kealentoisia
kuvitelmia vieraista, ennen
tuntemattomista maista, jonne hänen
laivansa purjehtisi. Mutta milläpä köy-nuorukainen
merille- lähtisi,' tarvit­tiin
paljon omaisuutta ja korkeita suo­jelijoita,
jotta laivojen hankkiminen oli­si
mahdolHsta. 27-vuotiaana hän jät­tää
isänsä kangaspuut ja saapuu silloi­sen
meriliikenteen valtapaikkaan, Por­tugaliin,
jossa hän onnistuu saamaan
vuokseen kuuluisan ylhäisöperheen
tyttären. Luja pyrkimys suureen pat-määrään
pitää Kolumbuksen aina siellä,
ovat mahdollisuuksien paikat.
Prinssi Henrik Purjehtija oli näinä
vuosikymmeninä pyhittänyt koko eFä-ienraalilla".
Niihin aikoihin eli Rans­kassa
onnistumattomien vallankaap-
PausjTitysten masentama kenraali Bou-
-anger. Barnum ehdotti, että hän läh-
J^^i Puhujakiertueelle Amerikkaan. Jos-cän
esiintvisi määrätyissä kaupungeissa,
!f^'^ hän Barnumilta 500,000 dollaria,
barnum laski että uteliaat ihmiset halu-
^i5ivat nähdä tuon hävinneen kenraalin
-'a maksaisivat häneUe hyvät rahat, jo-t^
n hän taas "löisi lanttia» Boulangerin
^--nellä. Mutta kenraalipa olikin liian
>'Pea ottaakseen «huinpuukin kunin-
^n' tarjousta vastaan. _ - -
Tässä suurin piirtein se toiminta, joka
^entti Bamumille lisänimen "hun^uu-
^ kuningas". .Hän kuoli 1891.
LiMee itse asiassa oButryain niin, et-l^.^
en aikaan vielä oikein ymmärret- .
' f^klaamia, jota nyt n i i l l ä sanotaan. -
^^kseksi.
GesmassQ, liaUassaioimiettmi vii­me
hhi&mm; 12 ^^tfSCT vir^Ulisei
Kristoff&r 'E4Pkmbuksea.:sys$^
-SpO^vuoiis^äm, .Sa^sÄs : ^ « t e a f 3
myöskin, rsen kmm^ksi emJCvksm^
tus samam pmvmsä v, 2492 sumsi.
Amenk(m.mantere€Ue.JtiidaIMstm^
ilmciietaan... kestävä.n kokominen.
mosi.
mänsä Portugalin meriherruuden luomi­selle
ja pyrkinyt löytämään maalleen
meritien rikkaaseen Intiaan Afrikan ete­läkärjen
kautta. Näitä suunnitelmia
kuullessaan Kolumbukselle selviää oma
päämaalinsa: hänen täytyy yrittää suo­raan
tuntemattoman Atlantin valtame­ren
jdi länttä kohden päästäkseen sitä
kautta Intiaam. Tutustuttuaan uusim­piin
teoksiin, joita olivat kirjoittaneet
etevät ja ennakkoluulottomat hionnpn-tieteilijät
polttorovion uhallakin, pääsi
Kdiimbus selville siitä, että masyjallo
on pyöpsä. Täs^ hän päätteli, että äina
yhteen sutmtÄparjehtl^ päätyy
kerran IntisEai.
' - Esitet^^äij ro^^sanvsttuno^^
(Portugalin haUitiiksdle ^^himhukselle
rnaurettiin,'häntä pakattiin ja työniiet-
^tiin ulos. Yritys Atlantin ulapalle oli
enenpiän kilin liikaa sen ajan merenkä­vijöille
:ja löytöretkien suunnittelijoille.
Kolumbus ei kuitenkaan masentunut,
vaikka näihin ^koihin hänen vaimonsa­kin
kuoli. Epätoivoissaan miehemme
lähtee Espanjaan uskoen maan kunin­gatar
Isabellan auttavan häntä laivojen
hankinnassa ja muussa varustamisessa.
Katkeran sisällissodan jälkeen, joka
päättjd Isabeilan puoluelaisten voit­toon,
kuningatar lupasi varustaa Kolum­bukselle
retkikimnan.
Lähenimissä neuvotteluissa ilmeni
kuitenkin Kolumbuksen ääretön laskel­mointi
hänen vaatiessaan pääsyä kaik­kien
löytämiensä saarten ja vesien elin­kautiseksi
suinramiraaliksi, kaikkien uu­sien
maiden varakuninkaaksi, ja itsel­leen
hän vaati kymmenykset kaikesta
löytöalueiden tuotosta. Nämä edut kul­kisivat
perintönä Kolumbuksen smuss^
ikuisiin aikoihin. .Näio hijiin yehtoihiQ
•—varsiakin hm kaiken yM leajalli vie­lä
suuri ^päv^muus d .suostuttu.
;Simttunut Kolumbus lähti-Espanjas­ta
aiko^ koettaa onneaan .Kanskan ku­ninkaan
hevissä, ^futtaennenkism us­kalikko
ennätti ylittää rajan saapui Isa­beilan
lähetti ja pyysi tmiestä palaa­maan
takaisin. Nyt allekir|oitettiin so­pimus,
joka takasi Kohimbukselie kaik­ki
hänen A^timuksensa. Sen perusteel­la
Espanja oli saapa muutaman ajan ku­luttua
kokonaisen maanosan!
Kovissa rahavaikeuksissa oleva valta­kunta
sai varat laivojen varustamiseen
Palos-nimiseltä kaupungilta sakkora-hoina,
joilla saatiin kaksi laivaa ja kol­mas
hankittiin Kolumbuksen ystävien
lahjoitusten turvin. Mutta 120 laiva-miestä
ei saatu mistään, sillä kukaan —
kahta Paloksen kaupungin merin|ies^
lukuunottamatta — ei halunnut lähteä
merelle kuolemaan. Lopulta annettiin
määräys sanotulle määrälle kuolemaan-tmmuttuja
miehiä astua Kolumbuksen
laivoihin. Etokuun 3 pnä 1'092 lähti
pism ^vas^ Pa!<^en satan^ta johta-jalaivana
250 tonnin karavelU *'Saiita
Maria", jota ohjasi Kolumbus itse. Toi­voa
ja toivottomuutta sietänyt taival
alkoi. Ennen Kanarian saaria .katkesi
yhden laivan peräsin.- Sieltä lähdettä­essä
miehet alkoivat kapinoida ja Ko-,
lumbuksen täytyi keksiä kaikenlaisia
keinoja ja verukkeita mielten rauhoitta­miseksi.
Kuolemaantuomitut uhkasivat
tappaa Kolumbuksen ja kääntää laivat
kotirantaa kohden. Kolumbus ryhtyi
pitämään kahta laivakirjaa, toista mie­hiä
varten, joka osoitti kuljetun mat­kan
todellisuutta lyhemmäksi, ja toista
itseään varten. Yllättyneenä hän huo­masi
itsekin, etteivät omatkaan merkin­nät
pitäneet kaikissa suhteissa paik­kaansa.
Kompassikin näytti "outoja il-mansuuntia'\
Kolumbus sai panna koko henkisen
voimakoneistonsa liikkeeDe pumppaa­maan
uskoa miehiinsä ja karkoittamaan
omaakin ajoittaista epätoivoaan. Meri­virtojen
kuljettamia kaislasaarekkeita
kulki, joissa laivat eräänkin kerran aje-
Iditivat parisen .viik&oa. -Miehet pitivät
'näitä ''•'pettivjä''; nmntemta**,- sioMuttui-
• aa, - näköhaEshmna,- pMdSa 'tomunsa
^ kasvoi. ^'I^pulta-ki^leinsmiitiiomi te*
kivat ^tenäa; ••©i,a!a®ttekaaa'"inerip2ai-kulmaa
.enää. ^;:K<iiimb%is sai midiel^
ta23skm:pu€lei!@en. Päätettiin purjd&tia
vkiä kaksi | ä i v ä ä , T ö l s ^ iUal-la-^
rväikkyi ..liaani'ai^alasla. vedessä,
, Pian lenteli lintuja. Jo näkyi vieras­maalaisen
pum lehvä. Valtava riemu
valtaa laivojen väen. Maata siäkyi.
muttiin kaksi kanuunan laukausta ilos­ta.
Oli lokakuun 12 päivän aamu v.
1492. Yöllä oli nähty rannalta intiaa­nien
virittämiä tulia. Laivat lipuivat
hiljaa rannikolle. Valkoinen ja ruskea
mies kohtasivat toisensa tällä ntante-reella
todennäköisesti ensimmäisen ker­ran.
Kolumbus miehinen ei tiennyt, että
laivat olivat koskettaneet kokonaan uu­den
mantereen hielskaa. Tulijat luuli-
; vat ..saa^unees^-Jntisian,' Pijin kuiten- .
'kin-setvisi-asian "todelHnesi laita.. Es­panjasta
tulvi löydetylle maatereell©
kaikenkarvaisia seikkailijoita ja ykss
kaikkein hirvittämimpiä tahroja, jonka
valkoinen rotu on imasätteliansa hankki­nut,
-oli 'intiaanien .Miitön teurastus.
Muka kätkettyjä aarteita saa^aksees
espanjalaiset kieritteUyät onnettomia al­kuasukkaita
mm. tulisilla hiiliUl.
(Henkisesti aikalaisiaan ylempänä. ol­lut
Kolumbus vastusti jyrkästi moista
väkivaltaa vaatien, että intiaaneja oa
kohdeltava ihmisinä. Toisen Amerikan-matkansa
aikana seikkailijat panivat
hänen Icahleisiin ja toivat Espanjaan —
teloitettavalcsi. Kuningatar Isabella ar­mahti
kuitenkin hänet muistaen sitä rik­kauden
aittaa, minkä tämä mies olS
maalle hankkinut. Mutta teurastus me­ren
takana jatkui. Afrikasta tuotiin li­säksi
neekeriorjiakin raatamaan kultaa
eurooppalaisille.
Ihmiskunnan historian suuri niies,
Kristoffer Kolumbus, kuoli jokseenkin
unohdettuna ja köyhänä pienessä Val-ladolinin
kaupungissa Espanjassa. Vai­najan
toivomuksen.imukaan hänen ruu­miinsa
haudattiin (Haitin saarelle. Myö­hemmin
arkku siirrettiin Kuuballe,
imtiaardtäälUkko BigWhite()wlesitniy^ täydessä intiaanien paraatiasussa Yorkin taistelun vuqsipm-
'^^Äheessaan hain samoin kuin muutkin puku jat^ korosti sitä, että Cänadassa annetaan historioi-mmstomerkkkn
rappeutua }a erikoisesti Y^^ linnoitus Torontossa.