Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 8, 1941

              1941
LAUAXTAiyA, MA.\LISKUUX 8 PÄIVÄNÄ imi
T A I D E J Ä K U L T T U U R I
*<eskiäjan taiteen luonne
J. J. TIKKANEN .
. lJatkoa^
i koista^il^aatnpi :kuin< perimmäistä^
- van sHöma-^ytatiitHmnen> S^^
• -soiUi^eshn>^kdv(Um^^em
: Ien menfftivät^^^ä.mjmöit(i(vifutensaJja
- mtmUttivat^-^htaasH-^dekoratuvisiksi
joftaUeti^aiki^ifiJMmia^xja '-myithemr
: jm~seimäi^p0räaphja4^^
i jatkaameanmäkiUsi^^^^
mutia sittemfmn^e"mtt^,uivin>^y^
hikkfSäntmiksl—-h', s. '*ttrdteriotksV\
-^-mmc^tkuin^hmai^iaijeelU
ptru-^km^Umktia^^ ^mhtetLmmUku^
• vamaailmassa:-^ > / ,
Mnsimaiden^taidekaumta 4in:alukr
52 huematUiva,:ettäykarolinkil^
, ottolahen ja anglosaksia
edustqimia-^tepk^^ lo-
; la)^li^ii^^tieltiäa^
sa l^k^itava lim^^
. ^ välistä y ^43Q04ij^m!ff: loppuun^ .jpf a
l400^l^vtilt!^tw)-^^^ ja
V lopikia^Jiiäm
ajantjimaniUse^^ jota-vastoin
}:^d^W^lmfm:^ taid^i> etenkin
. Älppieri:-peihjöis'pni^^
taOt^pp/yatiiUne^^^^ KukiA aikakausi
.Umentmnii^
kutusta f Joka iil^^ kultttiu-ripyrmtöjeh^
ylelseii Huonteeii.
Usein kyky on kuitenkin paljon- hei­kompi
kuin taitto. Henkilökuvien
suhteet-kävivät helposti epävarmoik-
' si tai silmäänpistämn- vaariksikin,
r liikkeet kömpelöiksi, kasvot mmiksi
ja ilme-elottoman tuijottavaksi, Ku-
' vat menettivät syvyysvaikutuksensa,
- pinta -sap täydellisen Doiton-kolman-
' msta-mitiasHunnasta, luonnonmukai-lu:
muuttui 'jotenkin' kaavamaisesti
• tyylitellyiksi viivoiksi^tasaisissa väri--
^ pinnoissa. Valo- ja varjemuovailua
käytettiin enennnän- värivaihtelun
synn-yttämiseksiiktun ruutniillisuuden
aikamsaamiseksi-'henkilökuville, jot­ka
siten-mmnttitivat kirjaviksi silue­teiksi.
Tämä "formalismi" jatkui eri
tyyleissä y-Keski^ur o ffpässa -kuusisoz
4aa vuotta, eikä se esiinny ainoastaan.
pikkn^aikallistarteilijain töissä, vonn'
'•myöskht-sellaisissa ensiluokan tuot­teissa
r jotka,olivat .peräisin -tri.aikor-
• - kausien huomattavimmista . taideah-
(' jaistaycsim, karoUnkdaisen ajanmah^
ctavimman luostarJkoulun, ti. s. ".4da-:
- -koulun" käsikirjoituksissa ja: norsun-luureliefeissäf.
joissa_ näyttää, ilmeac-
•'-vän muinaiskristillis^
^•iailaen-^Oiiikutusta. -
muuden. Mutta vaikka tämä alkava
monumcntaali kuvanveisto, joka ko­hoaa
korkeimmillecn Charires*in ka­tedraalin
«. *^kuninkaanporttaalis-sa",
periaatteellisesti tuntuukin kart­taneen
kaikkea todellisuuden koske­tusta,
niin se yhtä kaikki oli pamiut
^ ahdlekeJttlyksen, joka puolen vuösi-tuhanmn
kuluttua oli ehtivä vastak­kaiseen
äärimmäisyyteen barokin ku-vanvtisfotaiteeSsa.
^
: Skolastisen dogmatiikan hyisessä
'ilmassa iaide oli kangistunut ja palel-tumit.
- -Mutta romaaniläista talvea
seuran goti^an kevät,, jolloin ^'ä-janhengeh
yleisen muuttumisen joh- -
dosta -—tapahtui käänne, minkä ver^
tätstatait&mihisforia: tuskin voi osoit­taa
loista. .Selvimmin ja. aikaisinimin
se ilmenee arkkitehtuurissa^ jossa ro-maämlaisen
mkennuityyUn vankila-mainen
umpinaisuus 4a iJ(»4MVtm
puolivälissäi-alkoi väistyä goottilais­ten
kirkko jeti suunnattomilla ikku­noilla
lyhty mäisesti-puhkottujen -sei­nien
:tieltä ja jossa sen massiivinen
raskaus tnuuttui goottilaisten pysty­viivojen
taivastatapailevaksi nousuk­si.
Tässä perinpohjaisessa muutok-sessa
ihmishengen vapautus dogmin
kandeista ja sen riemukas luottamus
Jumalan laupeuteen tuntui etsiväft it-^:
selleen ilntausta. Tässä sovituksen
valossa myöskin maaliingn elämä ^jajj
luonto saivat uuden arvon, ja kitva* '
taide palasi nyt ihmisen ruumiillisenL
hahmon todenmukaisempaan esitta-miseen.
Mutta siUä ei keskiajan i6r^\ ^
malismi vielä kuitenkaan oUut voiteta V
tu. Romaaniläistenhehkilokuvien^'
larimainen jäykkyys vaihtui tosin u*
sein hyvinkin teennäiseen, kaarevaan ; ^
asentoon, vaatteiden laskftkset alkoi' ^
vat ääliöillä melodisin rytmein, javä^
rit saivat leppeän^hienöhttneen iam- ^
nun. Taide veltostui ja naisell^iiti
yhä enemmän ja sai ihonesii Hyvin^ni - '
maailmallisen sävyn. Pyhimykset hy^ ~
myilevät nyttemmin yhtä suopeasti }^
kuin he:enn€n.viivat ^kähtämäitö* >!
män ankaria. Madorma, jokajiytw
saanut ihmisten mielissä suuremntan * ^
vaäan kuin koskaan l€nnen,M-enäa -
ole luoksfspääsemättömässä ^kaukai­suudessa
jualtaistuimellaan istuva tai^
vqankuningatar. Män on astunut a- ^
las palvojainsa luokse, ja hättestäron
jälleen tullut äiti maallisten äitien .
seassa, ei tosin köyhän kirveSmieheri{-
vaitno, vaan ylhäinen nainen, rakas­tettavan
ystävällinen, jopa naisellisen
mielistelyhaluinenkin, ja hänen suh­teensa
lapseen saa laatukuvamaisen - ,
leikikkään tunnun.: '.''J'-'.,''') >^
Länsi<Euröopassa:Jieitkimh'
lys oli kafisainvdelhtsten johdosta va­jonnut
as tiselle^^ joka ei ollut sanatta-msti
korkeampi-kuin eräiden puoli-vilUeh
kojisanheimöjen.^ V^^ Kaar­le
suuren mahtavatahtoja hänen seu-raajäinsä
kulttuuriystävälliset pön--
nistukset saivat sivistyks^^^^
^ohaamaan.-:j&ieen. räakalaisuudesta
• japuhkeafhaatt^e^ kukois-
: tukseenm-'K^iM^uMapalsa^^^^^
köistMrsi^i^hjfotaiäyt'^
tavaksi; kun^ötetäari^huoin^
losuhteePfjaktäseiori-n^^
teltävän li^kiäkm-säyneet -'kärdlhi^:
•kilaisajari- iMmatyyrikäsikii^jdiiukset,
jotka'vielä-^dista^ ^tätä -äkillistä
toidekehitysiäf^ova^^^ ^Jiseiri ^eriharma-c^
scft konii^Hä-ijäskMl^^
kannet lmt(^at: kullasta
täsekä:övatm^ä^^^^^^ '
luuleikkqUksUpi,.^^
usein^p^ppi^anpi^^
'• siUoinprhretiyriliniH^ ho^eakirjäi-mini.
1 ^iiusi tatdeyUi}iietenkiri^
viakselleettyinrsid^
'msä,£tiipäässäs^^^^
»tuinaiskristHlisiä::- miniatyyreja 'ja
vorsunjuiista^ieHt:^jäfkohökuvw '-Air-'
' m 20Ö0^ltwjtti('pu6livä^ii^^^^ •
de. seurasi MppiiEnyp^
suuremmalla jJai^p^^ menes­tyksellä
sitä" k^ity,stäf.joUtv^^^ '
krisfiltinen taide olKlaskenul perus­tuksen.
SaTtioinkuin kreikkalaisessa
idässä siellä, kopioitiin monesti vsuu-:^
rella huolella ja jöskOsmerkiUiseUä
ymmärtäntykseUu. esikuvia,'jotka o^-
'i^(it säUymeetleh^ "
oissa ja vanhojen luostarien kirjas­toissa
tai jotka mahdtMisestiy äs­kettäin
tubtuItäliastd-jattämmUtt.-
Paavi Crcgorm^ Vll:n voitto kei-r
sariHenpk IV^,:^^ ja Bnglanniri jöu- ,
tuminennörmannilaiSten ^valloittajäin.,
käsiin sattuvat samoihin aikoihin, jol-
; loin romaaniläinen, aito keskiaikainen..
. ^yy^' vaipaa kutakuinkin täydellisesti :
antiikin ajoilta periytyneen iradition.
Kirkko pii nyt kulttuurin kaikkival- •
iiqs johtaja. Skolastiikka rakensi
spekulatiiviset käsitejärjestelmänsä,
• ja taiteesta tuli Länsimaissakin hiear-kinen,
s,o. ankara ja juhlallinen .kirk­kotaide,
synkkä, dogmaattinen, kyl­mä
ja jäykkä., Nyt katoaa, joksikin
aikaa, kokonaan :se iloincji luonnon'-
ja kauneudentumic, jonka taanoin
vielä joskus tapasimme kuin kangas­tuksena
myöhäisantiikkiscsta ja mui-naiskristilUsestä
taiteesta. - - •
Pyhyys näyttää nyttemmin- muo­dostuneen
elottomaksi tuijotukseksi
iankaikkisesta iankaikkiseen, askeetti'
:. sek&idäimnkieltämykseksii kategori- •
seksi imperatiiviksi. . • - ' ••
^ • H^yky^päivien ekspressionistinen tai­de
önefcitamtt mcitä^rkatsomaan kes-
•^kiujantaifeai Mtomtottomuntta loisin^
:silmin; hihi' sitä katsottiin vielä muu-
••^t(nmt-^uosikynmen sitten.-Muttami--
.ten'täiä'^l^niötä arvosteUaneekh^^ on •
j(fka-tapauksessa -Myönnettävä^ että .
-fomaanUainm aikakausi tuotti perin
K-tärkeän edistyksen kuvataiteenMlalU^^
kun monurfientaalinen kuvanveisto
^liöusi jälleen odottamattoman elinvoi-
.maisena ja älkoiMpaiHa maalauksen
jkänssa niiden^ ifseinkin suurenmoisien
kirkkojen korisiamisessa, joita yhden- •
. neltätoista vuosisadalta lähtien raken^
Aneltiin : kaikissa roomalaiskatolisen
maailman maissa. Sen kivikuvat ovat
tosin usein alkeellisia ja raakoja, pila-r
• rimaisessa jäykkyydessään paljon e-nemmän
kuuluen siihen arkkitehtuu­riin,
jota ne koristavat, kuin muistut-ttaenluonnon
eläviä luomia. Niiden
puvut; hiukset ja parrat, ovat kaava­maisesti
tyylitellyt, niiden kasvot il­meettömät
— mutta sittenkin par­haissa
näistä arkaaisen ankarista luo­mista
elää ihmeellisen intensiivinen
taidetunne, kiveen kytketty henki, ja
. lunnottomuudessa ilmenee loogdlmen
mukautuminen- siihen arkkitektom-seen
kokonaisuuteen, johon ne^ kutdu-vat^
ja jaka-setittää niiden luonnotto-
JUM.^AN kiitosi — Ollaan töki
taasen päästy Syksystä ohi ^ ja
syyskesästä! Se sittenkin oli" pelöittä-vinta
kaikista. %.
Heti kun suvi jättää ja illat alka­vat
rakastuneille pareille alteviivata
hämäräänsä, joka kietoo heitänsä yn­nä
heidän hyvät ja pahat'tekonsa,
tulevat luojan luomat niin runollisik­si,
ettei yksikään hollitupajutta ota
heihin pystyäkseen." He kadottavat
kaikki tuplakerakkeiset höystesänat
puheenparsistaan ja istuvat hämäräi-sillä
yökasteisilla niityillä parittain
ja nuoleskelevat toisiaan . . .
Kuu katselee . tyhmännä):öisellä
naamallaan ja. nauraa koko roskalle.
Mutta maanpäällä, istuvat jumalan
luomat järjelliset olennot.takamukset
märkinä :yökasteisilla niityillä jaf-tar
junnan -viimeisenkin kajon^4askeutu-jESsa.
mailleen heidän järkähtämättö-mästi
toisiinsa -tuijotteleyista silmis­tään,-
luikuttelevat makeita ja haikei­ta,
että mahaa kääntää.
Minä kapuan iltayöstä-naapurin
piian, tykö luhtiin (taivas.antakoon
anteeksi, tämän syntin]^^ Mutta tuo,
joka voisi naassiella minua^ leveillä
parraaillaan kuin omaa laittamaansa
yaax»,- hänpä neitsykäinen nouseekin
vuoteensa laidalle, rutistaa kaulaani
käsivartensa välissä, ja: - .•
/*Sä olit mun,.miiiä.
sinua rakastin''j. n. e, . ;
• Niin, niin. On elokuu,^'ah, an­teeksi!-..
• .,
Hiivin pois Ja kadehdin rehkiä, joka
vetää hirsiä vierus-aitassa. Ainoa
järkipäinen olento koko planeetalla.
Mutta sitten tulee lokakuu. Tai­vaasta
sataa märkää moskaa kuin
turkin hihasta. ; Ihmiset ovat' i)ttä-neet
kyllä^seen^ ^teetHsiä^^k^
köivassa kuutamossa jä kastelleet ta-kapuoliaan
niarj^Ua niityillä. He syl-käse
vät koko^esöngiile, nosta vat pysj^
ty3m: '' takihkatiltiksensav kääntävät
housunsa pultit^ ja kunniäUisimmät-kin
naikkoset nostavat hameitaan jä
näyttelevät täyteläisiä pohkeitaan
ohi kulkeville.
Maskuliinit kulkevat synkkinä.'
Hautovat viileentyneissä päissään'
syyn ja seurauksen ihmeellistä lakia,
polkevat rapaa lähimmäisensä . koi-vensuojeluksille
ja vaihtavat myr-kyllissUä
äänensävyllä' aotceksipyvn-^
töjä.
^He ovat muuttuneet proosallisiksi,
mutta nyt ovat rauifsatsnrtäneetlf^^^
kaasihsa minun mieiikuvituk^jexii.
— He Ipihtiyat sinne runollisen,-t^
vir-iltaisen Jcuvan, jolloinka pakkaaen
paukkaa nurkissa,,lähdet kimmeltä-yi
m
Lukematta hyvää kirjallisuutta ja
iarkkailemalla,.miten on kirjoitettu,
oppii kielenkäytön taidon kuka ta­hansa
ja missä tahansa. . Siina on
maksuton opettaja kotona.
JIMMY STUTTERED, -
jolle Motion Pieture-fikatemia pn oft"
tanut huomattavimman näyttelijän
tunnustuksen vuonna 1940 häneti
esiintymisensä perusteelkr elokuväs0
*'Philadelphia.' Story", joia on saa­vuttanut
valtavan suosion Yhdysval*
loissa.
•vVJ
'M