Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 8, 1941

              MS
SM
Sivu 10
LAUANTAINA, MAALISKUUN 8 PÄIVÄNÄ ^
Pyhiinvaeltajäin . . .
f (Jatkoa 2:lta sivulta)
vuoden näillä vesillä! — ja kertokaa
hänelle, että poikkeamme Magdalaan
ja päätämme retken Tiberiaassa! —
kysykää kuinka paljon? — vaikka
mitä — kuinka paljon tahansal —
kertokaa hänelle, ettemme välitä sii­tä,
paljonko maksaa!" (Minä sanoin
itsekseni, että kyllä tiedän, mitä siitä
tulee.)
Ferguson r— (kääntäen) — "hän
sanoo kaksi napoleonia — kahdeksan
dollaria."
Yksi tai pari naamaa venyi. Sitten
paussi. :
"Liian paljoni — annamme yh­den!
»
En koskaan tule tietämään, miten
se tapahtui.-—-^minua vielä pöyristyt­tää
ajatellessani, kuinka paikka on
ihmeille altis — mutta minusta näyt-tjj^
että ajattomassa ajassa haaksi oli
kahdenkymmenen a^eleen päässä
rannasta ia kiiti pQisdtuin"säikäytetty
otcrs! Kahdeksan Jnoloa Jumalan
luomaa seisoi rannalla ja oo, ajatel­kaa
sitä 1 tämä -—• tämä — kaiken
tuon ylivoimaisen innostuksen jäl­keen!
.. Ah, mikä häpeällinen, häpeäl­linen
loppu semmoisen sopimatfo-rilan
kerskailun jälkeen!. Se muis­tutti
liian paljon tuota "annas kun
saan hänet käsiini!" ja sitä seuraavaa
varovaista. "kaksi teistä pitelemään
Isäntä — yksi pidelköön minQa."
Leirissä paikalla alkoi valitus Ja
hammasten kiristely. Tarjottiin ne
kaksi napolenia — enemmänkin jos
tarpeellista — ja pyhiinvaeltajat ja
dragömaanit huusiyat äänensä kä­heäksi
rukoillessaan poistuvia haaksi-miehiä
palaamaan takaisin. Mutta
tyynesti he menivät menojaan eivätkä
. sen .koommin välittäneet pyhiinvael­tajista,
jotka olivat koko elämänsä
toivotelleet saavansa kerran purjeh­tia
Cialilean pyhällä vedellä ja kuun­nella
sen pyhiä tarinoita aaltojen
kuiskeessa ja jotka olivat matkusta­neet
lukemattomia penikulmia sitä
varten ja -— sitten päättivät, että hin­ta
oli liian korkea. Nenäkkäät mu-hammedilaiset
arabit, että uskalta­vatkin
ajatella moista toiseen uskoon
kuuluvista kunnon miehistä!
Niin, mutta ei ollut mUuta neuvoa
kuin tyytyä vaan ja luopua ilosta
purjehtia Genetsaretilla, jonka su-thanen
kysyvän, ~ ei , ilmoittavan
aikovansa suudella tyttöä. Ihan tot­ta,
v<ukka kuulostaakin uskomatto-tmaltal
Kuka voisi-uskoa, että mi­nun
sisareni seisoi siellä pohtimassa
ranskalaisen autonkuljettajan kans­sa,
antaisiko — sallisiko hänen ottaa
^ b r r ! "
".Käsittämätöntä?" myöÄsin minä.
''Mutta pääasia on, että hän ei
kieltänyt suudelmaa sen itsensä vuok­si,
ei, hän" vastusteli siksi, ^ttä mies
' ei' ollut tasa-atvoinen hänen kans­saan."
"Siinä lienee tarpeeksi syytä,"
''Tietenkin, mutta sepä olikin ainoa
syy/ mikä johttii hänen mieleensä.
Te huomaatte kyllä, että se oli jok­seenkin
samaa kuin sanoa, ettei hä­neltä
ollut mitään henkilökohtaisesti
miestä vastaan. Ja toinen oli tar­peeksi
älykäs ymmärtääkseen sen."
"Niinpä kai'"
"No niin, sitten mies sanoi tietä­vänsä,
ettei Norah välitä siitä, että
hän on autonkuljettaja, eikä tyttö
vastannut siihen mitään — ai\'an
kuin olisi ollut peloissaan — aivan
louttä nauttimaan oli tultu aina maa­pallon
toiselta puolelta saakka. Siihen
aikaan, jolloin Vapahtaja täällä opet­ti,
oli rannikon kalastajilla paljon ve­neitä
— mutta nyt ovat sekä veneet
että kalastajat menneet. ^ Galilean
Dsmamiitti
on hyvin yleinen räjähdysame. Ame-rikalaiset
rautatiet viimeisten 17
vuoden ajalla ovat kuljettaneet sitii
5,950,000,000 paunaa ilman ,että;se
olisi aiheuttanut yhtään sellaista on­koko
kauppalaivastoon kuuluu vain ^^^^^^^^^^^^ ^jgsä ihmisiä olisi louk^
kaksi alusta, jotka ovat aivan saman­laisia
kuin opetuslastenkin käjrttämät
pienet haahdet. Toisen olimme aut­tamattomasti
menettäneet; toinen oli
. monen mailin päässä, eikä sen luo
kantanut mikään ääni. Me siis nou­simme
hevosten selkään ja ratsastim-
. me julmistuneina edelleen Magda-laan,
laukkaillen pitkin veden pärräs:
ta, kun ei ollut keinoja, millä p'iästä
sen yli. "
Kuinka pyhiinvaeltajat sättivät
toisiaan! Jokainen syytti toistaan ja
jokainen vuorostaan kielsi syyllisyy-'
-tensä. -S3mtiset eivät puhuneet sa­naakaan—
lievinkin iva olisi voinut
tämmöisellä hetkellä olla vaarallinen.""
Syntiset, i joita onvpidetty alamaisuu­dessa
ja Joille on ^esitetty ylentäviä
esimeikkefä, jotka ovat saaneet kär •
siä niin monet luennot, ja joita on _
•Miiin ojenneltu siveydessä ja varovai­suudessa
ja vakavuudessa ja halvan
kielenkäytön hillitsemisessä, ja joita
on niin ahdistettu olemaan aina m6:t-kaantunut.
Ja sittenkin se on paljon
/voimakkaampaa kuin TNT, niin pal­jon,
ettei sitä voida käyttää tykeissä
enempää, kuin pommeissakaan koska.
se rikkoisi molemmat. Se on mones­sa
suhteessa merkillistä; räjähdysai--
netta. "Asiantuntija voi muutamilla:
paunoilla saada paljon aikaan, mutta,
henkilö, joka ei tunne sen omituisuuk-.
6ia> voi käyttää suuria määriä sitä
silti saavuttamatta päämääräänsä —
olipa sitten rakennuksen - hajoittami­nen
tai jääpadon rikkominen kysy­myksessä.
'Nätiön's Business nunisen aika-
^.kauskirjan hehnikuun f numerossa
Paul. Keamey luettelee -muutamia
monista ^ omituisista »dynamiitinikäy-
.^töistä -—iestää sääskien-ilisäänt)n|H-
. nen :New Jerseyssä, lujan sementti­sen
tehtaan perustuksen rikkomiseen
' rikkomatta yhtään ruutua lasikatosta
- tai naarraaisematta hienoja koneita
kymmenen jalan päässäjöljyläitei-
FINOALIN-LUOLA,
ren lounaisrannikolla, Sko*
siraniyalla,' on yksi mer
^^jauhavan luonnon"
Se dh tulos aaltojen kuluta
man vaikutuksesta pylväsmS-pautuneeseen
basalttikalliooa.
230 jalkaa holvikattoa, jossa
iikkunaisena näkyvät veda
mien ja: poiskuljettamien
päät, kannattavat lähes 60*
korkeat, usein kuusisännäiset"
Veden vallassa olevan .lattian
on 207-50 jalkaa. Valon eri
vahdiikset sekä tuulen ja ^'
synnyttämä; matkojen päaait'
va. paiAu tai tyynellä
hiljaisesti heläjävä ääni
verrattoman vaikutukseii, jöti^
-käynytei koskaan unhoita,--
•oOo:
. ^. denetsmusessavj.n.e. Ammattiampu-teettomat^
ja erehtymättä käyt täyty- . .• , i-.. .. . .r„..
maan kiitettävästi, etta lopulta elama
on käynyt heille rasitukseksi, täm­möiset
sjmtiset eivät sminois^^^^
jh-ä.e.l„tk keeelnlä saj,läa tsästat,e lti.os ii. s i.lp„ley ehniyi ni.sv k.a eeaitkäsjeaelna - S„a .g.u.e nau. \ fj-o vk een ^Q ue.b e,c i-s s.a, p" aiMka llei?v,
:RÄ^'AI*N MET.ULUn
jnium, >jönka ominaispaino tiii
Sen ^jäöseen .seuraavat iridium
suuruisine.; ominai^inoineei^^
aia^^i;4p, kulta 19,353 ja
«tunnettu^kaasu on brint^ jdnii
näispaino ilmaan verrattua
0,ö69Si>'vOsmiumin ominais;
-siis-n. 250,000 tätä kaasua
tarkkuudella. Kearney kertoo yh­destä
tapauksesta, jossa insinöörit oli-,
vatr yrittäneet turhaan rakentaa patoa
silmää ja iloitakseen ja: t^hd;iks#n
muita samanlaisia rikoksia -r- siliä se
ei juolahtaisi heidän mieleensä. Muu­toin
kyll^. Mutta he tekivät sen kum­minkin
^ ja heiUeliiinikään teki niin
missä. virta, pyyhkäisi kaiken mene-maän>
niitä asi^ttivät sen; t^^
piiha taitaVa arripuja otti tehtävän
vastaan seuraavalla tuloksella: •
; Rakennettiin 92 jalkaa korkea, 45
jalkaa leveä ja 40 jalkaa vahva se-
Ei SIKSI, VAAN... .;•
Erääni'hotfellin -tanssisalisi
. sgilataeii,; upseeri- pyytämääit
tytöiävtäns^^^^ Tyttö
''HeÖcen^perästä^ upseeri 1
-fsensa,"-^ uhkaavalla;;^
• y f l^^tte^taht^ tanssimaatt''
'"" niiehVuo^^ kiln minä oieri'
: ninticö?''-
>', '"Oo, ei ollenkaan siksi'V:sSai
: hsansrUleh,^ "vaan siksi, kun
vmaaehltdaojattionm ha1,na1u kUhkIy uvvaaan kt.uo iu's"lila'aa np. yhMime- - mc..e*n ttipat,o . ,t o.is e„ll e^ ^t ai .n na%,lle pyst.y y.n ."
soi•m^^m^e itsellemme h, al,p amai.s en tyy- S,i tten ..aas-e tettiin tu.h, annen p>a u.. nan
d^ ,yr *ty. ,ki .sce^n„ nä•hi.Ad essä••m me h, ei.dj ä. n. aina , - . *^ .. , paikalle, m. iss.a se
• 1,.. 1, * r \ tekee enimmän hj^aa, ja laukaistim.
vahan valia alkavan toran koska se t, * , * • • • -n" -i. »
osoitti, että he sittenkin olivat vain k^t"^JH«" «Ile pa,kaUe m.^^^
kurjia ihmisparkoja niinkuin mekin, 'i f . « « t ^ ' P y s y — paik-kaan
joen pohjalle kaikesta-Sague-naun
vihaisesta pauhusta huolimatta.,
norjalainen.''
-oOo^
Me siis kaikki ratsastimme alas
Magdalaan hammasten kiristeljTi
vuoroin kiihtyessä ja h e i k e n t y e s s ä , ' • . . . . . • ~~
ja karkeat sanat häiritsivät Galilean . EMU on Astraaliassa elävä mahta-pyhää
rauhaa. va lintu, kasuaarien ja strutsien lä-
. —-—^ oheinen sukulainen. Itäaustraalialai-
OTTEITA KIRKKOJ.^IJESTYK- ' ^mu on melkein kamelikurjen ko-
SEST.\ ISOO^LUVULTA • koinen^ noin 6—7 jalkaa korkea. Toj-
Joka häisz eli muisa pidoisz anda laji, täplikäs emu, tavataan Län-vieraill
Palando \ijn[a] (päloviina) •. si-Austraaliassa. -Kaikkiaan 'tunne-eli
:^uu«]spaJa,eiuicn.qum:yhteisest 11 emuläjia. Emut ovat lento-jonhi5ome[!]
.virsi versatt, sakoitetan ;^>^"9'?iä,.a^^
.2 mk. H..R. - ja. Liiallisen metsästämisen viu^i
josz -klockari iuo idzens iuoxin, ia niiden lukumäärä on paljon vähentyr-
•eij taidha- viritän^ tehdhä cusaikän .^y^-^ "
tarvitan, tehkön sacco kirkon ibyfii-' . . ^ '. • ~—LLLIl!?'-
äx"2 mk:r.
Josz eij klockari kä\^ise (lakaise)
kircko 2 kerta vodhes ia eijpldhä
puhtana kircko ja kircko^ ajta, nijn
tehkön sacco 1 mk. H. R. Nijn vsein
quin saastaisutta näky kirkos eli
kirckoajdhas, nijn^quin Ihmisten lui­ta,
mädänneit lautoj eli muut senkal-daist.
,
verisell sanall nimittä, sakoitetlän 3
D:r. H. R.
Joka rijtele eli paha meno pitä kir­kos
Bengin siast eli muusta, täickä
tunge idzens toisen sian, cunga
hän eij oi [e] lailisest pandu, sencal- •
daisist pitä 6 miesten <kuudenrius-miesten)
id klpckarih vaari pitämän
JrCnf«l,T.,u "1 - M ''"'""^^ Pia^ i^äl'k ekni crkJouvmeradlaenild hP aialv eölu-mxeineh Pildäh-aidas,
tehkan klockar, sacco 1 mk:r edhes cudzuttamarn] ioszeij h^^^
tele iaeij tahdho tulla heidhän ty-gens,
olko [n] poies suliettu Herran
Ehtoiliseldh, sihen asti että hän totte-
.H, R. Nijn \-sein quin see tapahtu, ios
muutoin on portit ja kirckoaita terve
(ehyt).
Josz Pappilan Tupain Skorsten on
mahan langen, ia eij kirckoverdit ole
andanet parata, nijn myös iosz gla-
^it ia Permando on poies pappilan
tuist, silloin pitä cummangin Kircko-
Verdin sacco tekemän 2 mk:r. H. R .
Joka sano toisen Perkelen jäsen­nät,
Böfvelin eli Corpin ruax, cakin-puun
eli hirsipuun ruax, taicka sUle
Ie, ia sacco teke 1 *D:r H. R;
Joka krouvi pitä iä m>'y olutta,
vijna eli Tobacki ennen kirkon äj-cka,
eli kirkon aikan, häneldh pitä 6
miesten ottaman poies bluvan (!) eli
vijnan ia andaman vaivaisilL Ja see
ioka osta ia juo, sacco vetä 1 Dh:r
H. R., ia seiso kirkon ovesz.
kuin ensimmäisen kerran olisi selviis-ti
nähnyt sisimmät tunteensa."
Jatkuu
LÄHTÖVAUHTI
: "-'Kedmiiä:J"Ja kun me alanbe;
"elämän;, niin sinun, Jaska/on lu
" ettet varista tuhkaa- lattialle."
. "E--en varista."
:'; "Jä pysyt illat kotana." :
'*^Pysyn;" • :
"Ja^ pyyhit jalkasi sisälle
"Pyyhin."
"Ja,, rakastat minua."
"Se on selvä."
". .•. No, mitä siinä sitten to-
' — -oOo —
TUNSIKOHAN
Muuan" raaalaiseukko tokasee
eräälle, kaupunkilaiselle:
• "Päivää, Paakkila!"
r "Mutta enhän minä ole mi
kila."
"Ai jai, kun te olette muu;".
"Mutta--enhän minä ole
• .Ulla.". . •
; *späi tslette te nimennekin
... At jal kun te olette muut
: : —:—oOo——'
SE H.AJAMIEIJSYIS
«Emännöitsijä: "Kuinka prflf.,
^^jäätiytrifiälhen niin mietteisiP»
maan?"
Professori: "Niin. katsokaan
•on aaVäntautla lufckeella en»
r. muista :pltikö-pestä kätensä
: lettiin menoa vaiko sen
; .'V-'" oOo—-—-
-ANTEEKSI!
- Malsonska: ^Kuulehan, P^..,
oli Jnenhyt tervehtimään mo;
niin. oli tavannut hänet su^
: %utoa ipDikaa.*'"
Janssönska: "No, mitä Knsw»
jaonutr' ^
iMatsoniäca: "Oli P.7.: .-. .
kuhahan saapui liian myol^
APUKEINO
Rouva: "Mari, te sär^t
astioitaikuin koko palkkanne
tata,-Miten tämä saataialQ;,
maan?" .
Maxi:. "Yksi keino olisu «-P
palkkaani kohotettaisiin."
HALUSI Atrrr.4A
' "Minä en halua elää sinun-
Matkustan heti äitini
esninäSÄ stiÄllnän ep uphaellainjalu! e.t •t e•l oa
"Haluan auttaa sinua ja '
loin juna lähtee."
TUTUSTUTTAKAA
VIAi\\\E UEKKllX,
TUTTA^
Avustakaa lehtenne levikkiä Imo-mauttamalla
siitä sopivissa tilaisuuk­sissa.
Jos tiiliä on hyvä aihc,^
takaa ja lähettäkää sc U[