1939-07-01-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Kirsti Terävän
muislöUe
Taivaä^annalla jo ilta Mämötti
kur, synkän sanoman kuulla sain —
kylmä käsi sun clämäs katkaisi,
jälcilc jäänyt on muisto vain.
Olit ystävä parakin mulle, Kirsti,
monet kalliit toiveet kanssas' loin,
vaan kuolo kylmä ne kaikki pirsti,
hl n vc: sinut elämänkentiltä pois.
Lepää rinthassa ystävä parhain,
muistosi konsaan ei kiiolla voi,
kadatimmchan sinut liian varhain
nuorten rientojen piiristä pois.
j\!u!stan, kuinka koulua käydessämme
cii:'. olimme yhdessä, ystäväin,
salatuimmatkin uskoimme
toisillemme, •'"
unelmat ja. toiveemme eteen päin..
Lepää rauhassa, kaikki on hiljaa,
tuskasi ovat nyt loppuneet —
elämä kaunis ollut ja mennyt,
laulusi raikkahat vaienneet.
S.4IMA W. PELLINEN.
osalla, yksinpä suurimpien valtamerien
keskelläkin, ylimmät vesikerrokset
vilisevät "vihreää" eloa antavaa
elämää..
Niinpä ei tiedetäkään minkään vesikasvillisuuden
(lukuun ottamatta
eräitä sienilajeja) olemassaolosta syvemmällä
kuin 200 jalkaa. Sitä sy*
vemmälle eivät auringonsäteet tunge.
Meren kasvillisuuden, samoin kuin
eläimistönkin paratiisi on luonnollisesti
tropiikin vedet.
Niissä on vaihtelevain elämänmuotojen
moninaisuus todella hämmästyttävä.
Entä mikä kauneus! Siellä
on edustettuina kaikki värit syvimmästä
mustasta, läpi sateenkaareen
koko väriasteikon, oikeaan hopean ja
kullan hohtoon. Ja kaikki ne ovat
keskenään sopusoinnussa. Milloin vä-riasteikossa
esiintyy joku jyrkkä rajaviiva,
veden pehmeä sivellin siloit-telee
sen kauniisti pois.
New Yorkin "Yankee" palloklubin vuosia tunnettu "rautainen
mies*' ja monta ennätystä saavuttanut sankari LouGehrig on viime
kuukausina alkanut oudolla tavalla kangistua, kunnes nyt lääkärit
sanovat sen olevan lapsihdvausta. Gehrig on jättänyt pelin ja tuhannet
pallopelien seuraajat toivovat hänelle pikaista parantumista.
kivat. ta ympäröi yltäkylläiseni merellis-
Maailmassa on paljon akvarioita ja luontoinen puistomaasto. Siinä näkee
muutamat niistä ovat tulleet maail- dyjmeja, rajattoman pitkän rantahie-mänkuuluisiksi.
Eräs niistä, Mona- tikon ja aina rauhattoman meren,
kossa oleva, lienee parhaiten tunnet- palmuja ja kaktuksia,
tu, mutta oh niitä muitakin: Napo- SMVi on masto, josta ulkohee faa-lissa,
New Yorkissa, Catahnassa, Ho- kapuita, nosturipuomeineen ja merk-nolulussa.
Manillassa ja muualla, kilippuineen, jotka antavat paikalle
Mutta Marinelandin oseanariumi
Floridassa on todellinen "Merien
Zoo", kappale A^altamerta kaikkine
eriskummallisine eläinmuotoineen niiden
luonnollisessa jTnpäristössä. Se
Kumma kyllä kaikkein pienimmät on jotakin kaikesta muusta poikkea-organismit,
eräät . sienikasvit, ja vaa, tieteen uusi yritys tunkeutua
suurimmat, jättiläisvalaat, ovat erääseen luonnon salaisuuksista, huo-kumpikiri
meren rajattoman kunin- lenpitoa niistä, jotka halua\'at tutus-gaskunnan
asujia. Kukaan ei tiedä tua luontoon ilman niitä monimut-minkälaisia
elämänmuotoja on Intian
valtameren ja Tyynenmeren tutkimattomissa
syvyyksissä. Tohtori
William Beebe laskeutui "puoli mai-kaisia
teitä, joita tiede kulkee.
FloKdan oseanariumiin verrattuna
on tavallinen akvaario kuin eläintieteellisen
puutarhan häkki viidakko-lia
alas" Karrabean mereen ja näki metsän suure«i laajuuteen.
tähän asti tuntemattomia asioita ja
eläinmuotöja.
Valashan on, kuten tiedämme, nykyisin
elävistä nisäkkäistä suurin Ei
mikään muu elävä olento suuruutensa
puolesta pääse edes lähellekään
sitä. Afrikan tahi Intian suurinkin
koirasnorsu on pieni tuon Eteläisen
Jäämeren jättiläismäiseii asukkaan
rinnalla. Norsuja on otettu elävinä
kiinni ja kesytetty, mutta valasta d
koskaan, puhumattakaan siitä,' että
sitä olisi koetettu kesyttää. Eläintarhoissa
on yllin kyUin norsuja, mutta
mitään elävää valasta ei ole näissä
elävien tainten kokoelmissa. Jä hyvähän
se onkin. .Ajatelkaamme vain
ravintola^jal
On hämmästyttävää kuinka v-ähän
me tänä tieteen aikakautena tiedämme
suolaisen veden kalojen elämäntavoista
ja -muodoista. Ne tekijät,
jotka määräävät niiden sikiämisen
laadim, niiden muuttomatkat ja mo-hyvin
merenomaisen tunnun. Nämä
"studiot' on jaettu kahteen osaan,
kahteen sähköhitsauksella tehtyyn
terästankkiin, joita yhdistää alati valtameren
vettä antava yhdistyskanava.
Tankkien sisäpintoihin on ruiskutettu
sementin ja hiekan sekoitusta, jolle
jälkeenpäin on levitetty erikoista ku-miväriä,
jotta pinta saataisiin tasaiseksi
ja estettäisiin kalansuomuja
suojaavan Ilmakerroksen seinämiä
\'astaan raapeutumasta pois.
Toinen tankki on 100 jalkaa pitkä,
toinen läpimitaltaan 75 jalkaa. Yhteensä
niissä on vettä 784,000 galloo-naa,
eh 6,542,000 naudaa. Yli 5,000,-
OOO.galloonaa vettä virtaa tankkien
läpi aina 24 tunnin kuluttua, joten
vesi vaihtuu yU kuusi kertaa joka
päivä.
Tankkien ympärillä on neljäsä
net muut kysymykset, jotka liittyvät kerroksessa ja vielä pohjallakin pit-niiden
suhteeseen ympäristöönsä ovat kiin gaUerioihin avautuen 200 akku-suurelta
osalta yhä vielä mysterioita. naa ja tähystysaukkoa. >fiiden kaut-
Kalojen elämää koskeva tutkimus ta eivät aii^oastaan meribiologian tut-sai
alkunsa jo Aristoteleesta, joka kijat ja luonnontieteen ylioppilaat,
merkitsi muistiin pitkän sarjan ha- vaan kuka hyvänsä, joka sitä haluaa.
vaintoja, jotka koskivat Kreikan vesien
kaloja. Hänen havaintonsa olivat
täsmälliset ja oikeat, mutta hänen
seuraajansa eivät pystyneet paljastamaan
paljonkaan uutta; Vasta
voi nähdä elämän meressä sellaisena
kuin se toddlisuudessa on valtameren
pinnan alla.
Kumma kyllä, tämä uusi Idea on
kotoisin Siamin efämalsta. Kymme-
Yksi ainöaii»viiiaiBai po^^ tuadmiis sai uutta kiihoketta, kun
no senöan <>lemassa.RMarinclandm^^
oseaaariumissa-Ftoridassa^ OT^^ tien Iditj^Jlogia -~Hede kalöbta
valaidenJiefamnea^^ ai- - on edistynyt iHipea^ ja yhtenään,
noat dävinä - pyy Jybletyi pySrgiset Ftoridantiseanario sijaitsee raken-
Jsoko ma^mas^i^^iBdlÄ^^
ö«sesti:suai«ii^^
taaäa,iiaJBiEn: ta^
paljon myäemmin, uudella ajalla nen vuotta sitten, kun Marian Coqier
valmisti kuuluisaa ^bkuvaansa
/HCIiang"; hän rakenmtJti
tsa&aest aivan viidäkkomet^
Lokduti sana hyljätylle on kuin
lämmin tuulenhenkäys yli jäisen la»
kcuden.
Monet pyrkivät korkcuksiifiihmis'
porraspuita pitkin.
Omituista, kuinka ftuono muistim^
me ifscpintaisesti säilyttää sitä, minkä
soisimme utwhtuvan.
Onko se kauniiden silmien syy, että
ne valehtelevat!
Maailman saastaisin syntinen on
kapitalistinen sano malehdisiö. -
• ; * • ' •.' * • .
Olisi hyvin tcrvedlistä, että untuvina
kpäilijät nukkuisivat yhden yön
ohdakkeilla.
. Onko oikein, että perheestä kallein
on kaikkien orjat
* * *
Vapaus — etäinen tähti, jota kohden
kuljemme etanan vauhdilla,
* * *
r Syytön on nikkeli. Kuka on syyllinen?
meen^ jmiiie vd kaikki iK;-viHiteläi>
. ^xbiiiafisat-saattoi'
any^ta rfBmiaai^a tmdDoktniir ^poättyes^ vohnassa-^
Mielessänsä tämä valvonnanalainen
tekniikka W. Douglas Burden, eräs
.\merikan luonnonhistoriallisen museon
valtuutettu, yhdessä Leo Tolstoin
pojanpojan Iljan, Lillian Koeh-lerin
ja eräiden muiden kanssa rupesi
hahmottelemaan keinoja näiden vai-vonnahalaisten
olosuhteiden soveltamiseksi
elämään meressä.
Muutamien rikkaiden asianharrastajain
rahallisella avustuksella heidän
tuumansa muuttui todellisuudeksi jä
muutamia kuukausia myöhemmin se
oli toteutettu.
Arkkitehtien ja insinöörien tehdessä
suunnitelmiansa, kiinnitettiin paljon
huomiota merenalaiseen valokuvaukseen
ja sellaisen studion aikaansaamiseen,
jossa voitaisiin ottaa merenalaista
elämää koskevia elokuviakin.
Kjmmienen vuotta tutkimustyötä
on tehty — on nimittäin kulunut 10
vuotta siitä kuin Cooper valmisti
"Changinsa" -— kehiteltäessä näitä
meristudioitav-Tuloksena on sellainen
laitos, joka saa sekä ichtyologit että.
maallikot ylistämään niiden henkilöiden
neroa, jotka ovat tämän suunnitelman
takana. Useimmat vieraat
astuvat studioon sen "yläkannetta".
Sieltä heillä on avoin näköala yli
kummankin tankin. Toinen tankki
on 11 jalkaa syvä ja ympyrän muotoinen,
toinen on suorakaiteen muotoinen
ja 18 jalkaa syvä. Ylhäältä
päin saa sieltä nähdä vilahduksittain
kilpikonnia, miekkavalaita, haikaloja
ja studion kaksi lemmikkieläintä, nimittäin
kaksi pyöriäistä, joita onkin
katseltava ylhäältSi päin. Mutta nä-mäi^
kilhoittavatkin haluamme laskeutua
vielä alemmaksi, jossa noita
kummallisia eläimiä voidaan nähdä
uimassa ja aivan kädenulottumaa
f^lässä.
Katselet tähystysakkunasta, ja hyvin
kummaUiselta tuntuu n ä h d e s^
pyoriälsen tirkistelevän sinua ihan
(»In -naamaa. Nuo kaksi pyöriäistä, '
äiti ja hänen peffiUlsensä, ovat studion
koomikolta. Ne Valtaavat tay-ckUi^
esti^^^b^ itse^
kin olevan silta; tleti^ia,
:-::;J::.':;-^.v.:V ...
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 1, 1939 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1939-07-01 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki390701 |
Description
| Title | 1939-07-01-03 |
| OCR text | Kirsti Terävän muislöUe Taivaä^annalla jo ilta Mämötti kur, synkän sanoman kuulla sain — kylmä käsi sun clämäs katkaisi, jälcilc jäänyt on muisto vain. Olit ystävä parakin mulle, Kirsti, monet kalliit toiveet kanssas' loin, vaan kuolo kylmä ne kaikki pirsti, hl n vc: sinut elämänkentiltä pois. Lepää rinthassa ystävä parhain, muistosi konsaan ei kiiolla voi, kadatimmchan sinut liian varhain nuorten rientojen piiristä pois. j\!u!stan, kuinka koulua käydessämme cii:'. olimme yhdessä, ystäväin, salatuimmatkin uskoimme toisillemme, •'" unelmat ja. toiveemme eteen päin.. Lepää rauhassa, kaikki on hiljaa, tuskasi ovat nyt loppuneet — elämä kaunis ollut ja mennyt, laulusi raikkahat vaienneet. S.4IMA W. PELLINEN. osalla, yksinpä suurimpien valtamerien keskelläkin, ylimmät vesikerrokset vilisevät "vihreää" eloa antavaa elämää.. Niinpä ei tiedetäkään minkään vesikasvillisuuden (lukuun ottamatta eräitä sienilajeja) olemassaolosta syvemmällä kuin 200 jalkaa. Sitä sy* vemmälle eivät auringonsäteet tunge. Meren kasvillisuuden, samoin kuin eläimistönkin paratiisi on luonnollisesti tropiikin vedet. Niissä on vaihtelevain elämänmuotojen moninaisuus todella hämmästyttävä. Entä mikä kauneus! Siellä on edustettuina kaikki värit syvimmästä mustasta, läpi sateenkaareen koko väriasteikon, oikeaan hopean ja kullan hohtoon. Ja kaikki ne ovat keskenään sopusoinnussa. Milloin vä-riasteikossa esiintyy joku jyrkkä rajaviiva, veden pehmeä sivellin siloit-telee sen kauniisti pois. New Yorkin "Yankee" palloklubin vuosia tunnettu "rautainen mies*' ja monta ennätystä saavuttanut sankari LouGehrig on viime kuukausina alkanut oudolla tavalla kangistua, kunnes nyt lääkärit sanovat sen olevan lapsihdvausta. Gehrig on jättänyt pelin ja tuhannet pallopelien seuraajat toivovat hänelle pikaista parantumista. kivat. ta ympäröi yltäkylläiseni merellis- Maailmassa on paljon akvarioita ja luontoinen puistomaasto. Siinä näkee muutamat niistä ovat tulleet maail- dyjmeja, rajattoman pitkän rantahie-mänkuuluisiksi. Eräs niistä, Mona- tikon ja aina rauhattoman meren, kossa oleva, lienee parhaiten tunnet- palmuja ja kaktuksia, tu, mutta oh niitä muitakin: Napo- SMVi on masto, josta ulkohee faa-lissa, New Yorkissa, Catahnassa, Ho- kapuita, nosturipuomeineen ja merk-nolulussa. Manillassa ja muualla, kilippuineen, jotka antavat paikalle Mutta Marinelandin oseanariumi Floridassa on todellinen "Merien Zoo", kappale A^altamerta kaikkine eriskummallisine eläinmuotoineen niiden luonnollisessa jTnpäristössä. Se Kumma kyllä kaikkein pienimmät on jotakin kaikesta muusta poikkea-organismit, eräät . sienikasvit, ja vaa, tieteen uusi yritys tunkeutua suurimmat, jättiläisvalaat, ovat erääseen luonnon salaisuuksista, huo-kumpikiri meren rajattoman kunin- lenpitoa niistä, jotka halua\'at tutus-gaskunnan asujia. Kukaan ei tiedä tua luontoon ilman niitä monimut-minkälaisia elämänmuotoja on Intian valtameren ja Tyynenmeren tutkimattomissa syvyyksissä. Tohtori William Beebe laskeutui "puoli mai-kaisia teitä, joita tiede kulkee. FloKdan oseanariumiin verrattuna on tavallinen akvaario kuin eläintieteellisen puutarhan häkki viidakko-lia alas" Karrabean mereen ja näki metsän suure«i laajuuteen. tähän asti tuntemattomia asioita ja eläinmuotöja. Valashan on, kuten tiedämme, nykyisin elävistä nisäkkäistä suurin Ei mikään muu elävä olento suuruutensa puolesta pääse edes lähellekään sitä. Afrikan tahi Intian suurinkin koirasnorsu on pieni tuon Eteläisen Jäämeren jättiläismäiseii asukkaan rinnalla. Norsuja on otettu elävinä kiinni ja kesytetty, mutta valasta d koskaan, puhumattakaan siitä,' että sitä olisi koetettu kesyttää. Eläintarhoissa on yllin kyUin norsuja, mutta mitään elävää valasta ei ole näissä elävien tainten kokoelmissa. Jä hyvähän se onkin. .Ajatelkaamme vain ravintola^jal On hämmästyttävää kuinka v-ähän me tänä tieteen aikakautena tiedämme suolaisen veden kalojen elämäntavoista ja -muodoista. Ne tekijät, jotka määräävät niiden sikiämisen laadim, niiden muuttomatkat ja mo-hyvin merenomaisen tunnun. Nämä "studiot' on jaettu kahteen osaan, kahteen sähköhitsauksella tehtyyn terästankkiin, joita yhdistää alati valtameren vettä antava yhdistyskanava. Tankkien sisäpintoihin on ruiskutettu sementin ja hiekan sekoitusta, jolle jälkeenpäin on levitetty erikoista ku-miväriä, jotta pinta saataisiin tasaiseksi ja estettäisiin kalansuomuja suojaavan Ilmakerroksen seinämiä \'astaan raapeutumasta pois. Toinen tankki on 100 jalkaa pitkä, toinen läpimitaltaan 75 jalkaa. Yhteensä niissä on vettä 784,000 galloo-naa, eh 6,542,000 naudaa. Yli 5,000,- OOO.galloonaa vettä virtaa tankkien läpi aina 24 tunnin kuluttua, joten vesi vaihtuu yU kuusi kertaa joka päivä. Tankkien ympärillä on neljäsä net muut kysymykset, jotka liittyvät kerroksessa ja vielä pohjallakin pit-niiden suhteeseen ympäristöönsä ovat kiin gaUerioihin avautuen 200 akku-suurelta osalta yhä vielä mysterioita. naa ja tähystysaukkoa. >fiiden kaut- Kalojen elämää koskeva tutkimus ta eivät aii^oastaan meribiologian tut-sai alkunsa jo Aristoteleesta, joka kijat ja luonnontieteen ylioppilaat, merkitsi muistiin pitkän sarjan ha- vaan kuka hyvänsä, joka sitä haluaa. vaintoja, jotka koskivat Kreikan vesien kaloja. Hänen havaintonsa olivat täsmälliset ja oikeat, mutta hänen seuraajansa eivät pystyneet paljastamaan paljonkaan uutta; Vasta voi nähdä elämän meressä sellaisena kuin se toddlisuudessa on valtameren pinnan alla. Kumma kyllä, tämä uusi Idea on kotoisin Siamin efämalsta. Kymme- Yksi ainöaii»viiiaiBai po^^ tuadmiis sai uutta kiihoketta, kun no senöan <>lemassa.RMarinclandm^^ oseaaariumissa-Ftoridassa^ OT^^ tien Iditj^Jlogia -~Hede kalöbta valaidenJiefamnea^^ ai- - on edistynyt iHipea^ ja yhtenään, noat dävinä - pyy Jybletyi pySrgiset Ftoridantiseanario sijaitsee raken- Jsoko ma^mas^i^^iBdlÄ^^ ö«sesti:suai«ii^^ taaäa,iiaJBiEn: ta^ paljon myäemmin, uudella ajalla nen vuotta sitten, kun Marian Coqier valmisti kuuluisaa ^bkuvaansa /HCIiang"; hän rakenmtJti tsa&aest aivan viidäkkomet^ Lokduti sana hyljätylle on kuin lämmin tuulenhenkäys yli jäisen la» kcuden. Monet pyrkivät korkcuksiifiihmis' porraspuita pitkin. Omituista, kuinka ftuono muistim^ me ifscpintaisesti säilyttää sitä, minkä soisimme utwhtuvan. Onko se kauniiden silmien syy, että ne valehtelevat! Maailman saastaisin syntinen on kapitalistinen sano malehdisiö. - • ; * • ' •.' * • . Olisi hyvin tcrvedlistä, että untuvina kpäilijät nukkuisivat yhden yön ohdakkeilla. . Onko oikein, että perheestä kallein on kaikkien orjat * * * Vapaus — etäinen tähti, jota kohden kuljemme etanan vauhdilla, * * * r Syytön on nikkeli. Kuka on syyllinen? meen^ jmiiie vd kaikki iK;-viHiteläi> . ^xbiiiafisat-saattoi' any^ta rfBmiaai^a tmdDoktniir ^poättyes^ vohnassa-^ Mielessänsä tämä valvonnanalainen tekniikka W. Douglas Burden, eräs .\merikan luonnonhistoriallisen museon valtuutettu, yhdessä Leo Tolstoin pojanpojan Iljan, Lillian Koeh-lerin ja eräiden muiden kanssa rupesi hahmottelemaan keinoja näiden vai-vonnahalaisten olosuhteiden soveltamiseksi elämään meressä. Muutamien rikkaiden asianharrastajain rahallisella avustuksella heidän tuumansa muuttui todellisuudeksi jä muutamia kuukausia myöhemmin se oli toteutettu. Arkkitehtien ja insinöörien tehdessä suunnitelmiansa, kiinnitettiin paljon huomiota merenalaiseen valokuvaukseen ja sellaisen studion aikaansaamiseen, jossa voitaisiin ottaa merenalaista elämää koskevia elokuviakin. Kjmmienen vuotta tutkimustyötä on tehty — on nimittäin kulunut 10 vuotta siitä kuin Cooper valmisti "Changinsa" -— kehiteltäessä näitä meristudioitav-Tuloksena on sellainen laitos, joka saa sekä ichtyologit että. maallikot ylistämään niiden henkilöiden neroa, jotka ovat tämän suunnitelman takana. Useimmat vieraat astuvat studioon sen "yläkannetta". Sieltä heillä on avoin näköala yli kummankin tankin. Toinen tankki on 11 jalkaa syvä ja ympyrän muotoinen, toinen on suorakaiteen muotoinen ja 18 jalkaa syvä. Ylhäältä päin saa sieltä nähdä vilahduksittain kilpikonnia, miekkavalaita, haikaloja ja studion kaksi lemmikkieläintä, nimittäin kaksi pyöriäistä, joita onkin katseltava ylhäältSi päin. Mutta nä-mäi^ kilhoittavatkin haluamme laskeutua vielä alemmaksi, jossa noita kummallisia eläimiä voidaan nähdä uimassa ja aivan kädenulottumaa f^lässä. Katselet tähystysakkunasta, ja hyvin kummaUiselta tuntuu n ä h d e s^ pyoriälsen tirkistelevän sinua ihan (»In -naamaa. Nuo kaksi pyöriäistä, ' äiti ja hänen peffiUlsensä, ovat studion koomikolta. Ne Valtaavat tay-ckUi^ esti^^^b^ itse^ kin olevan silta; tleti^ia, :-::;J::.':;-^.v.:V ... |
Tags
Comments
Post a Comment for 1939-07-01-03
