1937-11-06-06 |
Previous | 6 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Eirj.Elma ;
VERKKOKALASTUSKAUSI oU mittaisesU toista kuukautta. Hänen
alkanut British Columbian poh- on kestettävä verkonhdtot ja nostot,
joisrannikolla. Matalan mökkinsä mylvivät myrskyt ja sateet. Hänen
ikkunasta oli vanha Bill Storm jo - täytyy saada merestä jokunen dollari,
useampana päivänä katsellut kun Kotona se tarvitaan. Siellä on sai-satoja
voimakasköneisia aluksia kii- rautta... armas Helga-tyttö aivan
rehti pohjoiseen. Joka vuosi ne pa- vuoteen omana.^.. ja vaimo on huol-rantuivat
Uusinta. n y—kyi sinn uool i•v akta lnausotu svaelrukkosne-t, ten ja työ» rasittama. Jokunen dol-nostorullat,
jotka aluksen moottorin
voimalla kiertävät verkon merestä
ympärilleen, säästäen^? ihmisvoimaa
suunnattomasti. Juuri sellainen keksintö
on välttämätön jokaiselle vanhalle
ja heikolle miehelle. Mutta...
Ja vanha Bill Storm katseli toivottomana
rannalla lojuvaa alusräh-
Jäänsä. Siinä oli moottori, mutta se
olisi turvallisuuden vuoksi heitettävä
lari vaan, niin olisi helpompi odottaa
talvea.. ^
Kun vesi nousee, että alus irtaSfcP
tuu rannasta liiin hän lähtee. .v
Hän kuuli askeleita rantakivikolta. '
Vaimo siellä tuli tuoden eväsjcanta-musta.
"Parempi laittaa tavarat sinne-nyt
kun se ön kuivilla", puheli hän, ko-hcfttaessaan
kantamustaan miehel-'
leen.
Bill vei kantamuksen hyttiin, haki
Of'.
mereen, sillä se kävi vaan jos sattui.
-Koko alus olisi ollut korjattava tai- sille mahdollisimman kuivan paikan,
viseen aikaan. Hytti varsinkin, sillä jä nousi taas kannelle ja yski.
se vuoti sateella. "Voi Bill", valitti vaimo, "ei sinun
Hän yskähti pntosta rinnastaan ja saisi lähteä",
veti takkinsa tiukemmin ympärilleen. "Täytyy!" ärähti Bill, ja katsoi
Ja hänen mieleensä tuli ikävöivä merelle.
muisto siitä ajasta, jolloin kaikki ka- "Täytyy", kuului heikko kaiku
lastajat soutamalla veivät verkkonsa vaimon huulilta ja hän kääntyi pois-merelle
- r - aika jolloin hänkin oli päin
vielä voimakas ja kykeni hyvän saa-liin
merestä sahaan. Se eli silloin . . .
Mutta nyt oli häntä vastassa sairaus,
vanhuus, köyhyys. Ei saanut luotettavaa
alusta verkonnostoruUineen,
ei saanut edes tuota rähjää korjatuksi,
sillä puuttui raha ja — voimat.
Taaskin hän yski. Aina kun hän ajatteli
tuollaisia asioita tunsi hän ääretöntä
heikkouden tunnetta, ja yskiminen
lisääntyi.
Kun olisi edes kaunista, aurinkoista
ilmaa. Mutta koko kevään oli satanut
ja Bill Storm ennusti säteisen
sään kestävän elokuuhun asti. Nyt
olij^esäkuu, kesäkuun kahdeskymmenes
päivä, ja harmaa taivas pudotti
vettä lakkaamatta. Vuorilta virtasivat
villit^jurot, ja vuorten huiput olivat
r^kaiden sadepilvien peittämät.
Vaivaloisesti hän kiipesi alukseen
ja painautui hyttiin. Se oli kylmä
ja kostea. Vesi virtasi alas seinän
nurkkauksia. Hän oli kyllä paikkaillut
hyttiä mutta ei siitä näkynyt olevan
hyötyä. Uusi olisi laitettava.
Mutta tällä aluksella on hänen lähdettävä
merelle, tässä elettävä yhtä-
John Montagne vangittiin Eliza-bethtownissaN.
F. ja häntä syytettiin
osallistumisesta erään kapakan aseelliseen
ryöstöön. Hänet kuitenkin,vapautettiin,
kun hänen äitinsä (kuvasko
wa oikealla) todiJtl hänen olleen
200;mailin päässä tapahtumapaik(^ta
mainittuna aikana. Heti vapfiaksi
päästyään alkoi hän saada tarjouksia
radiO' ja elokuvayhtiöiltä ja hm,ori'
kin allekirjoittanut hyväpalkkaiset
sopimukset mainittujen yhtiöiden
kanssa.
"Oli se aika myjky viime yönä,
vai mitä Dick?"
"Oli. Minä olisin menettänyt verkkoni
ellei olisi ollut tuota rullaa.
Tuuli nousi niin äkisti, että se kokonaan
yllätti minut. Miten sinun kävi,
Jim?"
"Ei ollut hätääkään, ja kalansaalis
oli parempi kun on tähän asti ollut.
Sääli niitä, jotka joutuivat lahteen
ajamaan yöksi."
"Bill Stormin aluksen rippeitä löydettiin
päivän valjetessa tuolta saaren
luota. Tunsitko h ä n t ä . . . hän
oli vanha, sairaaloinen mies, oikein
huonoissa varustuksissa." .
"Älä! . . . No, eipä hän ole ensi-mäinen,
jonka meri n i e l i . . ."
"Ei. Mutta hänenlaistensa vanhuksien
pitäisi olla&otona.. .lämpöisessä,
puhtaassa kodissa. On väärin,
että joutuvat tänne, ja niin kurjilla
aluksilla."
Niin, väärin se on. Mutta vanha
Bill Stom tarvitsi rahaa, — vain
jokusen dollarin...
Majesteetteja omasta arniöstaai
"TJALLITSIJA Jumalan armosta",
niin ovat useat vallanpitäjät
sanoneet itsestään. Tällöin he tavallisesti
ovat ruhtinassuvun jäseninä
saaneet vallan perimystietä. Tavallisestihan
hallitsevan ruhtinaan vanhin
poika perii isänsä vallan ja tällä
tavoin hänestä tulee hallitsi ja ^aivan
ilman omia visioitaan, siis rvain
"Jumalan armosta" hallitsija.
On kuitenkin ollut aikojen varrella
valtaistuimilla usein sellaisiakin herroja,
jotka ovat niille kiivenneet
oman vallanhimonsa ansiostay ja jotka
siis ovat' olleet ainakin omasta
mielestään hallitsijoita "omasta; ar-mosta'\
Harvassa on ollut sellaisia
maita, joissa yhtäkään vuosisataa olisi
x^allanp^rimys saanut jatkua rauhai-lista
tietäy vaan tavallisesti on^ sotien
ja vallankaappauksien avuin valta
siirretty ^'omasta armosta" valtikan
varteen p3rrkineiUe. Näissä' tapauk>
sissa ovat väliin aivan seikkailija-luonteetkin
{Ȋsseet kunnian ja mahdin
kukkuloille. Tällaisista merkillisistä
hallitsi jakohtaloista esitämme
seuraavassa pari kolme esimerkkiä.
Sivutöikseen Korsikan
keisariksi
1700-luvun alkuvuosikymmeninä
Italiassa oli useita kaupunkivaltioita,
jotka hallitsivat pikku osia nykyisestä
valtakunnasta ja lisäksi läheisiä saaria.
Korsika kuului niihin aikoihin
Genovan valtiolle. Kuumaveriset kor-sikkalaiset
eivät vieraan väen hallituksesta
ollenkaan pitäneet ja olivat
jo tehneet useita yrityksiä siitä vapautua,
mutta eivät olleet onnistuneet.
Silloin ilmestyi "pinnalle" Geno-
•vassa muuan saksalaissyntyinen on^
nenonkija, joka oli kierrellyt kaikissa
Euroopan maissa joka nimitti itseään
parooni Neuhofiksi. Hänen syntyperänsä
oli tosin aivan hämärä ja
ilmetä plij ettei hänen suonissaan
suuria^maäriä **simstä'^ verta virrannut.
Tämä parooni Neuhof keksi aatteen
ryhtyä ajamaan korsikkalaisten
vapautumispyrkimyksiä, keräsi ympärilleen
joukon maanpaossa olevia
seikkailunhaluisia ritareita ja ryhtyi
juonittelemaan näiden kanssa luvaten
vapauttaa maan sillä ehdolla, että
hänet palkkioksi huudettaisiin Korsikan
keisariksi.
Neuhof 'onnistui aikeissaan. Hän
sai vähän apuväkeä Tunisin Beiltä
eivätkä suurvallat olleet lainkaan vastaan
hänen aikeitaan, koska ne ka-dehtivat
Italian rikkaita kaupunkeja
ja kai arvelivat helposti aikanaan
saavansa Korsikan itselleen. Kor-sikkalaiset
tervehtivät häntä vapauttajanaan
ja ennenpitkää oli parooni
huudettu keisariksi, jona hän otti
nimekseen Teodor I, <'yhtyi pitämään
komeata hovia, perusti ritarikunnan
"della liberazione" ja ryhtyi lisäksi
käymään menestyksellistä sotaa Genovaa
vastaan.
Mutta Genovan hallitus oli niin
viisas, että se lupasi Teodorin päästä
hyvän palkkion ja ennenpitkää uusi
keisari huomasi asen^ansa niin vaaranalaiseksi,
että hän luikki tiehensä.
Kannattajia hänellä oli edelleenkin,
sillä hän yritti kolmasti kumota uudelleen
Genovan valtaa Korsikassa,
mutta huonolla menestyksellä.
Kyllästyttyään yrityksiin Neuhof
lähti Lontooseen, mutta siellä hänet
toimitettiinkin velkavankeuteen ja
päästettiin vapaaksi vasta, kun hän
oli antanut "pantiksi keisarikuntansa".
Hänen elämänsä- päättyi hiljaisuudessa
ystävien vieraanvaraisuuden
varassa.
"Mustien tyranni ja valkoisten
murhaaja"
Haitin keisarina oli parina vuotena
aikaisempi neekeriorja Dessalines,
joka hallitsijana nimitti itseään Jean
Jacques I:ksi. Hän oli kansankapinoiden
vallitessa kohonnut häikäilemättömänä
ja lafijakkaana miäieää:
mustien armeijan kenraaliksi, kunnes"
hän V. 1804 pääsi anastamaan Haitin
keisarikruunun. Jean Jacques oli'
— vastoin kahnaansa^Rousseauta -r-^-
verenhimoinen ja raaka mies, jonka
väkivallanteoilla ei ollut rajoja. Siksi
hänen valtakautensa kestikin väin
pari vuotta, siihen saakka, kuri hänen
omien sotilaittensa riveistä lentänyt
kuula päätti hirmuhallitsijan päivät.
Hänen ansioitaan kuvaa maimoS»
ti V. ISOS^häntä kuvaavaan vihkoseen
merkitty kuvan allekirjoitus: Keisari
Jean Jacques I, mustien tyranni ja
valkoisten murhaaja.
MUjonääristä ''Saharan
keisariksi" v. 1903
•
'Seikkailunomaisia hallitsijoita ei
puutu aivan viime ajoiltakaan. Siitä
on parhaana todisteena Saharan keisarin
tarina v:lta 1903, vaikka siinä
tapauksessa hallitsijäura päättyi milteipä
alkuunsa.
Ranskalainen sokerikuningas-nul-jonääri
Jacques Lebaudy nousi v.
1905 huvi jahti "Fragquitallaan'^ maihin
kahdeksan matruusin kera Kap
. Jubyssa ja selitti samanaikaisesti,
että hän Saharan keisari Jacques I:nä
oli ottanut maan haltuunsa. Hänen
seuratoverinsa lienevät aluksi pitäneet
hänen'puuhiaan pelkkänä pilana,
jnutta "Jacqueri" tarkoitta täyttä
totta, ilmoitti valtansa merkilölpiak-savansa
300 frangin palkkio^|g|ai-
.sesta vangitusta, jonka hänei||ia
maisensa hänelle toisivat, ja ristijiai
hihhousukaupungin "Troij f-ja
vedätti «hallituspalatsinsa" M i p ^ ^
lipun, jossa, valtakunnan WUS-merkkinä^
oli kolme kultaista hametta.
EdeUeen hän lähetti pariisaaisi^^fe!!-
tiin tiedon, että piakkoin
siin buuret kansainväliset i^t^lg
kilpailut "Troijassa" ja p^"
jaettaisiin " puoli %iiljoonaä ^
Siliöih/ranskalaiset v i r a ^ .^
heräsivättoimintaan ja lähem| i | -
kalle .sotalaivan, joka t a k a ^^
^ ^ J a ^ f ö l r n " aluksen ja Iopg||
nenhaiatsijasatunsa. '
Lebaudy matkusti myoherr^
Amerikkaan, jossa ^
H ä n ^ puolisonsa ampui «
taman vuoden kuluttua. M a » ^:
omaisuus laskettiin siUoin Hf^
Bakst frangiksi. :
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 6, 1937 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1937-11-06 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki371106 |
Description
| Title | 1937-11-06-06 |
| OCR text | Eirj.Elma ; VERKKOKALASTUSKAUSI oU mittaisesU toista kuukautta. Hänen alkanut British Columbian poh- on kestettävä verkonhdtot ja nostot, joisrannikolla. Matalan mökkinsä mylvivät myrskyt ja sateet. Hänen ikkunasta oli vanha Bill Storm jo - täytyy saada merestä jokunen dollari, useampana päivänä katsellut kun Kotona se tarvitaan. Siellä on sai-satoja voimakasköneisia aluksia kii- rautta... armas Helga-tyttö aivan rehti pohjoiseen. Joka vuosi ne pa- vuoteen omana.^.. ja vaimo on huol-rantuivat Uusinta. n y—kyi sinn uool i•v akta lnausotu svaelrukkosne-t, ten ja työ» rasittama. Jokunen dol-nostorullat, jotka aluksen moottorin voimalla kiertävät verkon merestä ympärilleen, säästäen^? ihmisvoimaa suunnattomasti. Juuri sellainen keksintö on välttämätön jokaiselle vanhalle ja heikolle miehelle. Mutta... Ja vanha Bill Storm katseli toivottomana rannalla lojuvaa alusräh- Jäänsä. Siinä oli moottori, mutta se olisi turvallisuuden vuoksi heitettävä lari vaan, niin olisi helpompi odottaa talvea.. ^ Kun vesi nousee, että alus irtaSfcP tuu rannasta liiin hän lähtee. .v Hän kuuli askeleita rantakivikolta. ' Vaimo siellä tuli tuoden eväsjcanta-musta. "Parempi laittaa tavarat sinne-nyt kun se ön kuivilla", puheli hän, ko-hcfttaessaan kantamustaan miehel-' leen. Bill vei kantamuksen hyttiin, haki Of'. mereen, sillä se kävi vaan jos sattui. -Koko alus olisi ollut korjattava tai- sille mahdollisimman kuivan paikan, viseen aikaan. Hytti varsinkin, sillä jä nousi taas kannelle ja yski. se vuoti sateella. "Voi Bill", valitti vaimo, "ei sinun Hän yskähti pntosta rinnastaan ja saisi lähteä", veti takkinsa tiukemmin ympärilleen. "Täytyy!" ärähti Bill, ja katsoi Ja hänen mieleensä tuli ikävöivä merelle. muisto siitä ajasta, jolloin kaikki ka- "Täytyy", kuului heikko kaiku lastajat soutamalla veivät verkkonsa vaimon huulilta ja hän kääntyi pois-merelle - r - aika jolloin hänkin oli päin vielä voimakas ja kykeni hyvän saa-liin merestä sahaan. Se eli silloin . . . Mutta nyt oli häntä vastassa sairaus, vanhuus, köyhyys. Ei saanut luotettavaa alusta verkonnostoruUineen, ei saanut edes tuota rähjää korjatuksi, sillä puuttui raha ja — voimat. Taaskin hän yski. Aina kun hän ajatteli tuollaisia asioita tunsi hän ääretöntä heikkouden tunnetta, ja yskiminen lisääntyi. Kun olisi edes kaunista, aurinkoista ilmaa. Mutta koko kevään oli satanut ja Bill Storm ennusti säteisen sään kestävän elokuuhun asti. Nyt olij^esäkuu, kesäkuun kahdeskymmenes päivä, ja harmaa taivas pudotti vettä lakkaamatta. Vuorilta virtasivat villit^jurot, ja vuorten huiput olivat r^kaiden sadepilvien peittämät. Vaivaloisesti hän kiipesi alukseen ja painautui hyttiin. Se oli kylmä ja kostea. Vesi virtasi alas seinän nurkkauksia. Hän oli kyllä paikkaillut hyttiä mutta ei siitä näkynyt olevan hyötyä. Uusi olisi laitettava. Mutta tällä aluksella on hänen lähdettävä merelle, tässä elettävä yhtä- John Montagne vangittiin Eliza-bethtownissaN. F. ja häntä syytettiin osallistumisesta erään kapakan aseelliseen ryöstöön. Hänet kuitenkin,vapautettiin, kun hänen äitinsä (kuvasko wa oikealla) todiJtl hänen olleen 200;mailin päässä tapahtumapaik(^ta mainittuna aikana. Heti vapfiaksi päästyään alkoi hän saada tarjouksia radiO' ja elokuvayhtiöiltä ja hm,ori' kin allekirjoittanut hyväpalkkaiset sopimukset mainittujen yhtiöiden kanssa. "Oli se aika myjky viime yönä, vai mitä Dick?" "Oli. Minä olisin menettänyt verkkoni ellei olisi ollut tuota rullaa. Tuuli nousi niin äkisti, että se kokonaan yllätti minut. Miten sinun kävi, Jim?" "Ei ollut hätääkään, ja kalansaalis oli parempi kun on tähän asti ollut. Sääli niitä, jotka joutuivat lahteen ajamaan yöksi." "Bill Stormin aluksen rippeitä löydettiin päivän valjetessa tuolta saaren luota. Tunsitko h ä n t ä . . . hän oli vanha, sairaaloinen mies, oikein huonoissa varustuksissa." . "Älä! . . . No, eipä hän ole ensi-mäinen, jonka meri n i e l i . . ." "Ei. Mutta hänenlaistensa vanhuksien pitäisi olla&otona.. .lämpöisessä, puhtaassa kodissa. On väärin, että joutuvat tänne, ja niin kurjilla aluksilla." Niin, väärin se on. Mutta vanha Bill Stom tarvitsi rahaa, — vain jokusen dollarin... Majesteetteja omasta arniöstaai "TJALLITSIJA Jumalan armosta", niin ovat useat vallanpitäjät sanoneet itsestään. Tällöin he tavallisesti ovat ruhtinassuvun jäseninä saaneet vallan perimystietä. Tavallisestihan hallitsevan ruhtinaan vanhin poika perii isänsä vallan ja tällä tavoin hänestä tulee hallitsi ja ^aivan ilman omia visioitaan, siis rvain "Jumalan armosta" hallitsija. On kuitenkin ollut aikojen varrella valtaistuimilla usein sellaisiakin herroja, jotka ovat niille kiivenneet oman vallanhimonsa ansiostay ja jotka siis ovat' olleet ainakin omasta mielestään hallitsijoita "omasta; ar-mosta'\ Harvassa on ollut sellaisia maita, joissa yhtäkään vuosisataa olisi x^allanp^rimys saanut jatkua rauhai-lista tietäy vaan tavallisesti on^ sotien ja vallankaappauksien avuin valta siirretty ^'omasta armosta" valtikan varteen p3rrkineiUe. Näissä' tapauk> sissa ovat väliin aivan seikkailija-luonteetkin {»ässeet kunnian ja mahdin kukkuloille. Tällaisista merkillisistä hallitsi jakohtaloista esitämme seuraavassa pari kolme esimerkkiä. Sivutöikseen Korsikan keisariksi 1700-luvun alkuvuosikymmeninä Italiassa oli useita kaupunkivaltioita, jotka hallitsivat pikku osia nykyisestä valtakunnasta ja lisäksi läheisiä saaria. Korsika kuului niihin aikoihin Genovan valtiolle. Kuumaveriset kor-sikkalaiset eivät vieraan väen hallituksesta ollenkaan pitäneet ja olivat jo tehneet useita yrityksiä siitä vapautua, mutta eivät olleet onnistuneet. Silloin ilmestyi "pinnalle" Geno- •vassa muuan saksalaissyntyinen on^ nenonkija, joka oli kierrellyt kaikissa Euroopan maissa joka nimitti itseään parooni Neuhofiksi. Hänen syntyperänsä oli tosin aivan hämärä ja ilmetä plij ettei hänen suonissaan suuria^maäriä **simstä'^ verta virrannut. Tämä parooni Neuhof keksi aatteen ryhtyä ajamaan korsikkalaisten vapautumispyrkimyksiä, keräsi ympärilleen joukon maanpaossa olevia seikkailunhaluisia ritareita ja ryhtyi juonittelemaan näiden kanssa luvaten vapauttaa maan sillä ehdolla, että hänet palkkioksi huudettaisiin Korsikan keisariksi. Neuhof 'onnistui aikeissaan. Hän sai vähän apuväkeä Tunisin Beiltä eivätkä suurvallat olleet lainkaan vastaan hänen aikeitaan, koska ne ka-dehtivat Italian rikkaita kaupunkeja ja kai arvelivat helposti aikanaan saavansa Korsikan itselleen. Kor-sikkalaiset tervehtivät häntä vapauttajanaan ja ennenpitkää oli parooni huudettu keisariksi, jona hän otti nimekseen Teodor I, <'yhtyi pitämään komeata hovia, perusti ritarikunnan "della liberazione" ja ryhtyi lisäksi käymään menestyksellistä sotaa Genovaa vastaan. Mutta Genovan hallitus oli niin viisas, että se lupasi Teodorin päästä hyvän palkkion ja ennenpitkää uusi keisari huomasi asen^ansa niin vaaranalaiseksi, että hän luikki tiehensä. Kannattajia hänellä oli edelleenkin, sillä hän yritti kolmasti kumota uudelleen Genovan valtaa Korsikassa, mutta huonolla menestyksellä. Kyllästyttyään yrityksiin Neuhof lähti Lontooseen, mutta siellä hänet toimitettiinkin velkavankeuteen ja päästettiin vapaaksi vasta, kun hän oli antanut "pantiksi keisarikuntansa". Hänen elämänsä- päättyi hiljaisuudessa ystävien vieraanvaraisuuden varassa. "Mustien tyranni ja valkoisten murhaaja" Haitin keisarina oli parina vuotena aikaisempi neekeriorja Dessalines, joka hallitsijana nimitti itseään Jean Jacques I:ksi. Hän oli kansankapinoiden vallitessa kohonnut häikäilemättömänä ja lafijakkaana miäieää: mustien armeijan kenraaliksi, kunnes" hän V. 1804 pääsi anastamaan Haitin keisarikruunun. Jean Jacques oli' — vastoin kahnaansa^Rousseauta -r-^- verenhimoinen ja raaka mies, jonka väkivallanteoilla ei ollut rajoja. Siksi hänen valtakautensa kestikin väin pari vuotta, siihen saakka, kuri hänen omien sotilaittensa riveistä lentänyt kuula päätti hirmuhallitsijan päivät. Hänen ansioitaan kuvaa maimoS» ti V. ISOS^häntä kuvaavaan vihkoseen merkitty kuvan allekirjoitus: Keisari Jean Jacques I, mustien tyranni ja valkoisten murhaaja. MUjonääristä ''Saharan keisariksi" v. 1903 • 'Seikkailunomaisia hallitsijoita ei puutu aivan viime ajoiltakaan. Siitä on parhaana todisteena Saharan keisarin tarina v:lta 1903, vaikka siinä tapauksessa hallitsijäura päättyi milteipä alkuunsa. Ranskalainen sokerikuningas-nul-jonääri Jacques Lebaudy nousi v. 1905 huvi jahti "Fragquitallaan'^ maihin kahdeksan matruusin kera Kap . Jubyssa ja selitti samanaikaisesti, että hän Saharan keisari Jacques I:nä oli ottanut maan haltuunsa. Hänen seuratoverinsa lienevät aluksi pitäneet hänen'puuhiaan pelkkänä pilana, jnutta "Jacqueri" tarkoitta täyttä totta, ilmoitti valtansa merkilölpiak-savansa 300 frangin palkkio^|g|ai- .sesta vangitusta, jonka hänei||ia maisensa hänelle toisivat, ja ristijiai hihhousukaupungin "Troij f-ja vedätti «hallituspalatsinsa" M i p ^ ^ lipun, jossa, valtakunnan WUS-merkkinä^ oli kolme kultaista hametta. EdeUeen hän lähetti pariisaaisi^^fe!!- tiin tiedon, että piakkoin siin buuret kansainväliset i^t^lg kilpailut "Troijassa" ja p^" jaettaisiin " puoli %iiljoonaä ^ Siliöih/ranskalaiset v i r a ^ .^ heräsivättoimintaan ja lähem| i | - kalle .sotalaivan, joka t a k a ^^ ^ ^ J a ^ f ö l r n " aluksen ja Iopg|| nenhaiatsijasatunsa. ' Lebaudy matkusti myoherr^ Amerikkaan, jossa ^ H ä n ^ puolisonsa ampui « taman vuoden kuluttua. M a » ^: omaisuus laskettiin siUoin Hf^ Bakst frangiksi. : |
Tags
Comments
Post a Comment for 1937-11-06-06
