Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 3, 1938

              Sivu 2 LAU.\5:TAINA, SYYSKUUN 3 PÄIVÄNÄ 1938
(Canadan suomalaisten viikkolehti)
Registered ät the Post Office Dept.,
Ott«wai as second class matter.
1 vk.
6 kk.
3 kk.
1 vk.
6 kk.
TUaushlnnat:
Ulkomaille
$2.00
1.10
jsa
$3.00
1.65
' Irtonumerot 5 sentti
Uekki.Umestyy jokaisen .^^on^^l^^
antaina 12-sivulsena, sisältäen parasta
kaunokirjallista li;3ttavaa kaikilta aloil­ta.-••.
•
Aslamlehtile myönnetään 20 prosen­tin
palkkio.
Pyytäkää aslamlesvälineitä jo tä-
-nään, : -.,
Kustantaja: Vapaus 'Publishing Co.
IM.
" Tolniittaja A. Päiviö. .
Toimitusneuvosto: J. JäSrvis, Rauha
Mäki, Hilja Aho, E. Suksi, Ester
«Kaustinen, Alli Malm, Margit Laakso
ja Yrjö Saiva
Liekkiin aijotut kirjoitukset oeol*
tettava:
: Sddbory, Ont.
, Sirpa-serkku aiheuttaa tämän ju­tun.
•
Kaikki elävät Jaelct, vanhimmat,
vakaantuneimmatkin, ovat jatkuvan
kehityksen alaisena, vain kuolleet kie-
'kt (latina) pysyvät paikallaan. Muu^
tämä sata vuotta sitten virheetön
'kieli on tänään virheellistä ja vaja-ytaista.
Suurimmat lisäykset ja muu­tokset
kieliin aiheuttaa jatkuva ke­hitys
kaikilla aloilla, joka vaatii omat
'nimityksensä, sekä yhä vilkkaampi
kansainväiinen yhteys. Rinnan tä­män
kanssa käy joittenkin pienten,
omaperäiseen sivistykseen pyrkivien
kansojen kielen puhdistusliike, jolla
tarkoitetaan vaihtaa ympärillä vai-kutt-
aneitten valtakielien lainatavara
omaperäiseen. Tätä kamppailua on
käyty vuosikymmeniä m.m. meidän
'kielessämme, jonka muovaili jana on
oUtit etupäässä vanhempi valtakieli
ruotsi, josta johtuneita sanoja on kie­lessämme
yhäkin runsaasti käytän^
nössä. Täällä Amerikassa, kansojen
sulati4Siiutiissa, ovat siirtolaiskielet
erikoisessa asemassa ja tietystikin
tuomitut kuolemaan aikanaan. Meillä
on kaarat, petit, paatit, stouvit, poi-larit,
peilit, tiskarit, junssit,puukat,
haalit, piknikit, pokat, häntclit y.m.
niin vakaantuneita^ että joku vanhem­pi
supisuomalainen saattaa tosiaan
päätään raapien tuumia: Kyllä minä
tiedän, että kirves on englanninkie­lellä
äksä, mutta häntelht nimeä minä
en muista. Erityisesti pistää silmiin
esim. ''piknikiti'^ omituisuus, sillä
useissa Ichdissämme se näy tään "suo-mimtiivan''
piktiekki, vaikka^ se
yleensä lausittaanpikttikki ja
telaan alkuperähellä kieleUä pia^^
Tuo e-kirjain täytyy kai pistää siihen
amerikalaisena koristuksena, muuten
ei sitä voi ymmärtää.
Mutta itse "puetaan'*' kielemme
kehityksessä tapahtuu tämäit tästä
kaikenlaisia syrjähyppyjä, virhedlisiä
omituisuuksia, joita joudutaait t<h
sissaan karsimaan. Varsinkin paki"
nat ja sensellaiset, joita tehdään hu-palsemmiksi
mkolsilJa sanoälajasa^
navääntcillä, tuovat tartimtaa viika-vampaankin
kieleen. Äskettäin näytti-melkein
urheiltavan esim. sanonnalla:
tyo tuli tehtyä, tuli sovittua, sanot­tua,
käännettyä ja väättnettyä, vaikka
oikein — tyStuliTEBBrKSI, ja
Kumpi Oli suurempi?
Italian kuningas Victor Emanuel taen manööverit, joihin osallistu 20,-
jh,a a r^jM. o.tut.susk.osl.ii an iT as*ge» lut•ra actolezzmaans •s jaa Tsiovto»ill•am s -O dyO,t tOa. vm.a.i se...ts it..a .eri. asel.aj.e.i n, onntstuu tyy-laaksossa.
Valtiaiden hymystä päät-imays
I maKendän
"ÄSITETTÄ ''ilma" on oikeastaan
vaikeata määritellä, sitä kun
käytetään niin monessa erilaisessa
merkityksessä ja vivahduksessa. "Il­man"
laita on sama kuin "ajan". Me
kyllä käsitämme mitä se on, mutta
meidän on mahdotonta selittää tätä
käsitystämme. Missään tapauksessa
emme voi tyytyä vanhaan selitykseen,
että ilma on jotakin, jota me hengi­tämme.
Kaikki alkuaineet muuttu­vat
määrätyissä lämpötiloissa kaasu­maisiksi,
joten voimme sanoa, että
kaikki on ilmaa. Toiselta puolen voi­daan
kaikki kaasut, tarpeeksi voimak­kaan
paineen avulla muuttaa neste­mäiseen
tai kiinteään ;ölotilaan. Sitä­paitsi
on eri kaasuilla se ominaisuus,
että ne laajenevat, ellei mikään ulko­nainen
voima pane esteitä.
Olemassaolollemme ilma on tär­kein.
Ellei sitä olisi, ei meidänkään
planeetallamme esiintyisi elämää,
vaan kiertelisi Maa autiona a\'aruu-dessa.
Painovoimain vaikutuksesta
TEHTYÄ ei saa tekemättömäksi.
Eikä tämä ilmiö ollut havaittavissa
ahiöastaau meillä, vaan Suomessa­kin.
Kielemme ptthdistusharrasfus koti-tnaassamme
näyttää toisaalta arvelut-tavasti
horjuvan, ja eiköhän vain
juuri niissä piireissä, joissa enimmän
sen puhtaudesta puhutaan. Vanha
hapatus vain yhdistelee taiteellisesti
pulidasta suomea vieraaseen, että tun­nuttaisiin
suuremmilta. Mitähän ar­velemme
esim. seuraavista sanoista:
aletnmuuskompleksi, intressipiirit, tai-t^^
ilija artistisessa mielessä, diakoni-fy&
äinen, ja edelleen sellaisista vir­kanimityksistä
kuin rekissööri, pro­kuristi,
konsulentti, kamreeri ja —
preparaattori. Mikä tuo viimeinen
herra on, sitä saamme kvsvä tutta-valiammekin.
Jatkamme juttua joskus toiste.
.:(A.P.)
ympäröi meitä ilmakerros joka seuraa
mukanamme aurinkoa kiertäessäm-mev
- Maailmassa ei ole kuin kolme
olotilaa: kiinteä, nestemäinen ja kaa­sumainen,
ja nämä muodostavat sen
kolminaisuuden, josta elämän olemas­saolo
riippuu.
Vanhan ajan viisaat koettivat myös
saada selville, mitä ilma on. He esit­tivät
teorian, että ilma onyksi neljäs­tä
elementistä aukuaineesta, joista
muut olivat tuli, maa ja vesi. He
erottivat myös kahdenlaista ilmaa:
alimmat kerrokset, jotka olivat lähin­nä
maanpintaa ja joissa tuulet, ukko­set
ja sateet syntyivät, ja ylimmät,
joissa vallitsi tyyntä ja rauhaa.
Vanhat olivat jossakin määrin oi­keassa
erottaessaan eri. ilmakerrok­sia.
Nykyajankin tutkimus tekee si­ten.
Tiedämmehän, että ilmakehän
muodostaa kaksi oleellisesti erilaista
osaa. Alinta sanotaan troposfääriksi,
ja siinä syntyvät m.m. tuulet. On
arveltu sen ulottuvanit. 11 km. kor­keuteen.
Sen jälkeen seuraa stratos­fääri.
Miten korkealle se ulottuu, ei
kukaan tiedä. Tiedemiehet kiistele­vät
siitä. Jotkut arvelevat 600, jot­kut
40,000 km. Ihminen on päässyt
vain n. 20 km. korkeuteen (Piccard
ja eräät venäläiset).
Mitä korkeammalle tullaan, sen
ohuemmaksi ilma käy. JoMonit Elän­ein
huipulla ilmakehän paine on vain
, puolet siitä, mikä se on merenpinnalla.
50 km. korkeudessa paine on vain
1 1.0 mm., kun se merenpinnalla on
normaalioloissa 760 m.m. Kun ilma
siis ohenemistaan ohenee, niin jossa­kin
täytyy olla ilmakehän päätty­misen
raja. Muttamissä? Sitä emme
tiedä. Ilmakehän korkeutta on koe­tettu
laskea taivaalla näkyvien valoil­miöiden
avulla. Yötaivaalla voidaan
nähdä Valonkajastusta vielä senkin
jälkeen, kun aurinko on laskenut 16
astetta alle taivaanrannan. Siis dS
km. korkeudessa täytyy ilmakehän
vielä oUa niin tiheää, että se; heipas-taa
valoa. Laskuissa voidaan myös
• • .ke
-Siellä "suloisessa Siiojnessamme"
on puhetapa viime vuosien aikana
hiukan muuttunut. Siksi ajattelim­me,
että Mn muutenkin tykkäärnm
kulkea ajan tasolla, niin teemme sen
tässäkin asiassa ja sanomme ''ke'*
niin ;kuin Suomessakin sanotaan.
Muuten, meidän mielestämme tuo
''ke'* on. kätevämpi sananpää-te
kuin 'hien^*, jota suomenkieiessä
vietä Moin käytettiin kuin me sieltä ^
läksimme.
Niin, no, kyllähän tuo "nen" on
myöskin paikallaan jossain asiassa,
mutia meidän asiaantme ei se käy
lähestulkoonkaan niin hyvin kuin
ke*','Kyllähän sen lukija itsekin kä-
: sitiää. Ottakaamme esimerkiksi v^ik-
•ka sana ipakina,^kyllähän jokäintn
• tietää 7^ fpäkinä. Tämänkin
jutun -pitäisijarvonimeitään olla pa­kina,
r/nnitta^hkim.emme^ o kyllin
etevä ^Mrjoit^amaan kunnollista pa­kinaa,-
niin^iäfhämki vain
:pakinake. 'loq, siinä on se "ke" pai-kdlaan.^
Jos-tuohonkin sanaan olisi
liittänyt sen vanhanaikaisen "nen"
fpäkinäinen — nun menee koko
sana vähän piiäUe. Jayhta huUusti
käy turistin ^kanssa. Turisti menee
johonkin järven • rannalle ja vuokraa
kesähuvilan huvitellaksecn. Me me- .
nimme myös järven rannalle ja vuok- f
raslmme Vmvilan". Mutta kun em- I
7ne tullut tänne ainoastaan hnvitel- |
Iäksemme, niin emme ole myöskään |
oikea turisti, vaan turisti ke — eikä |
turistinen. |
Joo, tunnustaa täytyy, että se oli
viisas joka hoksasi ottaa käytäntöön
*^ ke'*-päätteen.
Ajatella — vain yksi pieni "ke"
ja se voi saattaa ymmärrykseen nämä |
kaksi -—meille niin kovin tärkeää—
sanaa. Olemme niin kyllästynyt ni­mittämään
näitä neronleimauksiam'
me vain jutuiksi t^ki paloiksi ja
siksi olemme kiitollinen että: "ke" on
ilmestynyt kieleemme, että voimme
joskus vaihteen vuoksi sanoa pakina-ke.
- Ja saamme olla edes turistike
kun e7nme oikeaksi turistiksi päässyt.
Oi voi, • kunpa pääsisikin turistimat­kalle,
vaikka ei nyt sen kauemmaksi
kuin Suomeen, niin siitä reisusta olisi
monta hyötyä. Ensiksi, saisi kuulla
oikein, omin korvin, mitä muita uu­tuuksia
suohienkielen sanavarastoon
on Uniaantunut. Ja toiseksi, pääsist^
eroon Suomi-ikävästään, kun kävisi^
näkemässä, että sieUä ei ole kyvä
olla.
Mutta mtä me sitten foivoisiinme
kun se reisu tulisi tehdyksi? Ei, kyU
on parempi että se toivomus ei täyty,
sillä jos kaikki saa mitä mieli tekee,
niiniämä elämä käy pian yksitoikkoi­seksi
ja vaihtelu se on joka virkistää.
Siis on parempi olla vain turistike. ja^
nähdä joka'viikko pakinakeen tässä
M«r/feff«a: SIRPA-SERKKU.
' käyttää meteoreja, jotka alkavat heh­kua
tultuaan ilmakehän piinm, ja
näitä "tähdenlentoja" on havaitw
200—300 km. korkeudessa. Sania
on laita revontulienkin. Todistetta­vasti
on siis ilmakehää vielä 300 km-korkeudessa,
mutta matka siitä.40r
000 kmin^n huikea.
. km. korkuinen ilmakerros olisikaan
merkitj^sellinen. Jos ajattelisunni
.maapaUo^, jonka Bpimitta oto P"^
jnetriä, ^ sen ibnakerros samasi
>suhte^ olisi.vain 12 mm. korkea.
^Minkälainen sitten ön ilmakehän
aman k o l i n e r | » » s^ ^^.S
-happLJa «happo. ^"^^