1956-10-13-08 |
Previous | 8 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
r -
te:---' •
iii'
mm::-
1: •
III
Olen tavannut naisen^ äidin, joka 35-
vuotiaana tunnusti^^ilämän vasta alkaneen
hänelle. Silloin todella rakastuin,
menin naimisiin^ sain lapsen. Siihen as-tinen
elämä oli ollut vailla sisältöä. Toi-neii
toistaan seurannut sairaus rasitti ja
johti miilut epätoivon partaalle uudelleen
jä taas tfin itselleni kysymyksen:
Mikä tarkoitus on elämälläni? Nuoruus
vuodet kuluivat ilman käänteentekevlui
tapausta^ Kadehdin ikäisiäni, jotka
lensivät käsivarsilta toiisiHe,kertm
kuutamöiiloista, kesäöiden salapermsis-tä
lemmenseikkailuistaan. O kuin
Tuhkimojf johon ei kenenkään mielenkiinto;
kohdistunut-^kumiess^^
ran . i . Siis >35-vuötiaana ikäneitona
alkoinluUien paras ikäkautensa:^
Seuraan usein televisto-phjelmaa^mis*
sä I tunnettu Att Linketter; haastattelee
4--12 ikävuoden välillä olevia lapsia.
\'^ksi hänen tavanmukaisia kysymyksiään
on: ''Minkä ikäinen haluaisit olla?"
Kahdennellatoista oleva miehenalku
Mike esim. pamauttaa: '48, silloin
saijsi polttaa tupakkaa, mennä kapakkaan
ja ottaa aviöliittoluvan." Vastaus
ei kaipaa selittelyjä. Kuinka pitkiltä
mahtavatkaan tuntua Mikesta seuraavat
kuusi vuotta, joiden, jälkeen vasta
saa ryhtyä toteuttamaan "ihanteitaan".
Seuraava ''uhri" on 5-vuotias tyttö,
jolta kysytään kumpi hän mieluummin
olisi, poika vaiko tyttö, jos voisi vaihtaa.
Vastaus on: tyttö, aliksi? — Pojat
eivät saa babyä, eivätkä voi syöttää sitä
niin mukavasti kuin t y t ö t . . . 4-vuotias
L i l i haluaisi olla 14 vanha, sillä silloin
voisi mennä "teitille" ja odottaa "babyä".
Aina vain uusia nykypolven i h meellisiä
älynvälähdyksiä! Yleisö u l voo
riemusta nuorten "viisaiden'' vastausten
johdosta.
Nuorison kasvatuskysymys on pengottu
ja pohdittu viimeksi kuluneen
puolivuosisadan aikana melko tarkkaan
ja.tilastot osoittavat, että mitä enemmän
sitä koetetaan parantaa sen huonommat
on tulokset. Se riippuu syistä,
jotka ovat sysääjina. Kaiken takana
on ikärajakysymys. "Nuorena vitsa
väännettävä', sanotaan. Vääntääkö
sen vitsan sitten kotikuri, moraalisaarnat,
kirkkokuntien saamamiehet, koulujen
virtaviivainen uudistus, vaiko o-pettajiston
ohjelmamuutos nuorten sisäistä
elämää silmällä pitäen. Kaikesta
kuitenkin puuttuu todellinen pohja,
syitten ja seurausten lain ymmärtäminen.
Juuri nuorisoon on kaikkina aikoina,
kansakunnan toivo tähdättynä. Sen
hyvinvoinnin turvaamiseksi olisi kasvatusjärjestelmä
muodostettava.
Eräs äiti mainitsi laulujuhlilla \'ain
puolella lauseella jotakin pojastaan.
Hän tuntui olevan yksi niistä monista,
jotka eivät paljasta sydänsuru jaan ke-nelle
vain. Jäin oudosti ajatelemaan
häntä. Xiialla uteliaisuudella ei aina
auteta eikä kevennetä sydäntuskaa,
päinvastoin tehdään se > entistä raskaammaksi.
Ismissydämen ovia ei
avata väkisin. Jotkut luonteet ovat
kuin suljettujen porttien takana, joiden
sisälle voi tahdikas ihminen astua kasvojen
ilmeellä tai käden viittauksella.
Kaiken tuon salaperäisyydeh takana voi
olla ikävuosien myrskykausi, jonka nau-täinen
pohjavirta ja lähtökohta on laskutettava
mädänneen yhteiskuntajärjestelmän
kontolle.
Jos nuori ihmmen tekee rikoksen tietoisena
tai tietämättään, laskee, lain raskas
koura tiiomionsa iä^
" N i i n nuori ja« niin paatunut!" Vuosien
vankilatuomio tekeer melkein lapsenkengissä
kulkevasta nuoresta ihmisestä
päivänvaloa pelkäävän ihmisraunion.
UädeHeen astuminen kunniallisten
ihniisten joukkoon on alusta alkamista,
uudelleen rakentamista palaneille
raunioille. ICentiesjokii kysyy
seita Jiaaksirikkoutuneelta: "Mikä ikä
sinulle oh ollut paras?"
^'Tie^sti se, kun- sain vapauteni."
Niin on, vaikkapa se olisi sitten alkanut
50^vuotiaana. Suurin osa ihmisistä aliarvioi
kaikki ikärajat, naurahtavat halveksivasti
siitä aiheesta puhumisellekin,
saati sitten kirjoittamiselle. Kuitenkin
olen pannut merkille, että seurassa se on
parempi puheenaihe kuin penkoa jonkin
poissa olevan virheitä ja edesottamuksia.
Monet yksinkertaisimmat omaavat
käsityksen, ettei ole mitään käänteentekevää
vuosim^rää. Jokainen vuosi
toisensa jälkee% on heille merkityksetön
"hautaa kohti kulkemista".
"Mitä minä välitän ikärajoista, työläisen
elämä on aina samaa kehdosta
hautaan — syödä, nukkua ja tehdä työtä,
jos tuota jälkimmäistä herkkuakaan
on." Melankolisesti moni vaipuu henkiseen
tylsyyteen, huokaisee haukotellen,
että kaikkea 'hölynpölyä sitä viitsi-täänkin
jaaritella. Ja se ikuisen nuoruuden
tavoittelu kuuluu niille, joilla
on kaikki konstit ja dollareita taskut
täynnä ottaakseen paikan auringossa.
Onhan noissa mukuloissa tarpeeksi ajattelemisen
aihetta, ties mitä niistä tulee,
kun aika minusta jättää.
Jos sinä, lukija, lukeudut edellämainitun
ajatuskannan omaajain joukkoon,
hylkää se ja pian, jos omaat jon-kinkaan
verran itsekunnioitusta ja ö-maa
tahtoa. Tietysti.moni on kuullut
sadiin ihmisestä, joka meni taivaaseen
valittamaan maanpäällisten , kärsimystensä
johdosta. Hänelle annettiin kaksi
pussia, painava ja keveä, ehdolla että
jälleen laskeutuu maan päälle. Hän sai
O B
Snrulki ja kaipauksella ilmoitan, että veljeni
YRJÖ KOSKINEN
sai äkkiarvaamatta kutsun iäisjrjrteen Chapleann sairaalassa 20 p. elokuuta 1956.'
Yrjö oli s?n«tynyt tammikunn 4 pnä 1906 Pälkäneen pitä,^ssä, Häir^f^^n •psäwf«pj^
Suomessa. OU kuollessaan 50 vuoden, 7 kk. ja 16 i^vän ikäinen.
Hänet haudattiin Wawan WoodIand hautausmaahan' elokuun 23 pnä 1956,
sukulais- ja ystävä joukon saattamana.
Poismennytta veljeä suremaan jäi sisko. Ida Saarinen perheineen, Wawa, Ont.
Ja veli, Kalle Koskinen perheineen, Pälkäneellä, Suomessa sekä ytstävät ja
työtoverit. . - . *
Ei auta tuska, ei kyyneleet,
tää tie on ksdkille sama.
Jäi meille muistoksi lolld^tus,
nyt olet huolista vapaa.
Ida, Eino ja Harold Saarinen.
Sä raadoit vuosia monta,^
metsän .risukoissa,
ja palkaksesi sait haudan ennen
aikaisen.
L^ptää rauhassa vieraan maan
mullassa.
Teljesi Kalle Koädnen.
Pälkäne, SuomL
K I I T O S
s,
kauniista kukkasista, joilla peitettiin Ytjön viimeinen leposija. Kiitos kaikille,
jotka tavalla tai toisella otitte osaa suruumme. Ktitos kantajiUe ja työtovereille
Reganissa, jotka auttoivat Ytjöä hänen saadessaan taiuUh kohtauksen.
Wawa. A. C By.
IDA SAARINEN
Ontario
ti: L8M«Bt»in»b Jojakimn^ 1956
valita niistä kumman halusi kannettavakseen
ja hän tietenkin valitsi keve-ämmäh.
Silloin enkeli nauroi ja sanoi,
että siinä pussissa oli juuri hänen maan
päällä kantamansa kärsimykset, joiden
takia hän oli niin paljon melua pitänyt.
Samoin voidaan naitata ikävuosien
paino. Elää sairaaloisesti enemmän
menneiden vuosien sarjaa, tuskaillen
huokailla alinomaa omaksi ja lähimmäisten
kiusaksi, hokea lakkaamatta lä-hestjryästä
vanhuudesta ja siihen liittyvistä
varjopuolista ei sovellu. Sillä jälleen
—- aika.on ainoa jota emme voi pysäyttää.
Turhaan ei lausunut suuri ä-jattelija
J . Q. von Herden: ^fVanhuus
on kaunis kruunu, joka löydetään ainoastaan
kbhtuulUsuiicten
den ja viisauden polulta.". Jean Paul:
taas sanoi: ^'Tartukiiiini minuutista,
sillä sen siivissä On koko^ iäisyyden vä-
• kavuus.". ^:
'Keski-lässä tai vanhempana moni voi
toteuttaa ne tehtävät^ mitkä nuoruuden
hulluudessa jäi tienoheen. Jo ajatuskin
siitä piristää, kasvojen ihneet kirkastuvat,
koko keho saa uutta elämän-vauhtia.
Tuhansia kohokohtia, käänteentekeviä
elämänaallonmurtajia jos
sitä sanaa voi käyttää, on ollut ja tulee
olemaan monen yksilön parhaan ikäkauden
määräjinä. Taiteilija — maalari,
soittaja, laulaja, kirjailija y.m. — voi
huudahtaa luomistyönsä innoittamana,
saatuaan jonkin työnsä päätökseen:
" O i , se oli elämäni ihanin .ikäkausi, synnyin
kuin uudestaan!"
Enempää enää pitkittämättä tätä
"luentoa" sahoii uskovani, että olemme
.^lexantriassa on 56-vuotias Annie B .
Sinions jättänyt leskeys avustushakemuksen.
Viime vuoden lokakuussa mrs.
Simons oli oikeudessa vastaamassa syy.
tökseen, että hän oli tappanut miehensä.
Mrs. Siinons ker .oi tällöin oikeudelle,
että riidellessään miehensä kanssa hän
oli ottanut revolverin, ojentanut miestänsä
kohti ja vetänyt liipasimesta. Hän
vjakuutti olleensa tietämätön siitä, etiä
revolveri oli ladattu.
Valamiehistö otti huomioon hänen
väitteensä ja oikeus langetti vuoden eh*
donalaisen tuomion.
1 OOrprosenttisesti yhtä mieltä siitä^ että
todella parhain ikä on nuoruus, kun ihminen
rakastuu, avioituu, luo uutta sukupolvea,
katsoo toivorikkain mielin tulevaisuuteen,
kuuntelematta kenenkään
"kaikki kokeneen" vatkutuksia. Eri
asia on sitten mitä puolustusseikkoja
ihminen löytää itselleen vanhenunaksi
tultuaan, ellei hän ole osannut käyttää
nuoruusaikansa etuja jaloihin tarkoituksiin,
vaan antanut niiden valua kuin
rantahiekan sormien lomista, odottanut
aina parempaa tilaisuutta,; huomaamatta
ajanrattaan kuluttavaa kulkua.
Toivon tämän tekeleen rivien välistä
jonkun löytävän vastauksen kysymykseen:
Mikä ikä parhain.
(LOPPU)
Ihmiset, joilla on jotain tärkeää sa*
ly eivät tarvitse monta sanaa.
OVAT NYT SAATAVANA
Kaikki tässä mainitut levyt ovat Suomen
suosituimpien laulajien levytyksiä.
Kiirehtikää tilaustanne ennen kuin ne loppuvat
* R Y T MJ
R6O86 Kevätpäivä Kangasalla. Solistikuoro
Honkain keskellä. Solistikuoro
R 6141; Suomen laulu, Et^suomalaisen osakunnan laulajat
Kesäkuva ja kuu kalpea, Eteläsuomalaisen osakunnan laulajat
R 6191 Kaipuun hetkinä, tango, Erkki Junkkarinen
Unohtaakseni, tango, Martti Suutala
R 6194 Ei hyvästi vaan näkemiin, tango. Veikko Tuomi
Kaksi varjoa, valssi. Veikko Tuomi
R 6201 Sininen satu, tango. Matti Louhivuori
Syysilta, valssi. Matti Louhivuori
R 6205 Tule takaisin, tango. Veikko Tuomi
Seedelmin valoja vannoit, tango. Veikko Tuomi
R 6230 Karjalan kunnailla, Helsingin Suiu-kirkon poikakuoro
Kotimaani ompi Suomi, Helsingin Suurkirkon poikakuoro
R 6254 Kulkija vanhus, tango, Erkki Junkkarinen
Valan lemmestäin vannoin, beguine, Erkki Jimkkarinen
R 6266 Uutta ja vanhaa. No. 11. tango. Tamara ja Justeeri
Uutta ja vanhaa. No. 12. foxtrot, Tamara ja Justeeri
R 6267 Polttava kaipaus, valssi, Henry Theel
Kultainen kuu. beguine, Henry Theel
R 7100 Kodin kynttilät, valssi, Harmony Sisters
Tango Venegia, Harmony Sisters
* DECCA
SD 5124 Kuolleet lehdet, slow fox, Henry Theel
Laa-le-luu, foxtrot, Henry Theel . .
SD 5255 Mustalainen, tango. Matti Louhivuori ja Metro-Tytöt
En pyydä anteeksi, foxtrot, Olavi Virta
SD 5285 Kaipaan luoksesi etelään, tsmgo, Metro-Tytöt
Kevään ensi kukka, foxtrot. Metro-Tytöt
SD 5327 Kesäyön tango. Juha Eirto
Toukokuun imelma, valssi, Metro-T^^t
Koska SuMnen äänilev3rtaottaJai vuoden alnssa korottivat levyjen hinnat
23%, eli 300 markasta 400 markkaan. rSemme täällä myös pakol-teitqja
korottamaan nlidfen hintoja.
UUSI HINTA $1.50 kpl.
(Ostajan maksettava lähetyskulut)
Posti- Ja pikatavaratOausten tulee käsittää vähintäin kolme levyä.
lÄhetamme levyjä kaikkiaUe (Tanadassa Ja Yhdysvalloissa.
TCLATKAA OSOITTEELLA:
9ox 69 Sudubry. Ontario
r 4
•4
I
I
1
poii
pci'
mit
- <
sa,
]aQ
tim
loja
nä,
teel
var
jän
I
oli.
se j
van
vaii
pua
I
tun;
käy
Aio
mäi
miti
niin
kiin
P
siih<
riks<
odot
mäs
hett
jästi
T
yksi
kehi
pud(
neet
K
tä v;
na.
lä
illom
meil
hous
H
tan j
poik;
sitte]
m\iu
Jo
kylä]
\alk(
sittej
maa
palje
'Isäni
railk
mille
Iäisin
pros<
Pe
kaup
enne
rikse
nelle
aista
Er
syin
Äiti
si, et
K i
väliä
ni n
taan
kumi
ja äi
Isäni
leivä
ten j
raanf
tuaai
syi, j
ihme
noiö.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 13, 1956 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1956-10-13 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki561013 |
Description
| Title | 1956-10-13-08 |
| OCR text | r - te:---' • iii' mm::- 1: • III Olen tavannut naisen^ äidin, joka 35- vuotiaana tunnusti^^ilämän vasta alkaneen hänelle. Silloin todella rakastuin, menin naimisiin^ sain lapsen. Siihen as-tinen elämä oli ollut vailla sisältöä. Toi-neii toistaan seurannut sairaus rasitti ja johti miilut epätoivon partaalle uudelleen jä taas tfin itselleni kysymyksen: Mikä tarkoitus on elämälläni? Nuoruus vuodet kuluivat ilman käänteentekevlui tapausta^ Kadehdin ikäisiäni, jotka lensivät käsivarsilta toiisiHe,kertm kuutamöiiloista, kesäöiden salapermsis-tä lemmenseikkailuistaan. O kuin Tuhkimojf johon ei kenenkään mielenkiinto; kohdistunut-^kumiess^^ ran . i . Siis >35-vuötiaana ikäneitona alkoinluUien paras ikäkautensa:^ Seuraan usein televisto-phjelmaa^mis* sä I tunnettu Att Linketter; haastattelee 4--12 ikävuoden välillä olevia lapsia. \'^ksi hänen tavanmukaisia kysymyksiään on: ''Minkä ikäinen haluaisit olla?" Kahdennellatoista oleva miehenalku Mike esim. pamauttaa: '48, silloin saijsi polttaa tupakkaa, mennä kapakkaan ja ottaa aviöliittoluvan." Vastaus ei kaipaa selittelyjä. Kuinka pitkiltä mahtavatkaan tuntua Mikesta seuraavat kuusi vuotta, joiden, jälkeen vasta saa ryhtyä toteuttamaan "ihanteitaan". Seuraava ''uhri" on 5-vuotias tyttö, jolta kysytään kumpi hän mieluummin olisi, poika vaiko tyttö, jos voisi vaihtaa. Vastaus on: tyttö, aliksi? — Pojat eivät saa babyä, eivätkä voi syöttää sitä niin mukavasti kuin t y t ö t . . . 4-vuotias L i l i haluaisi olla 14 vanha, sillä silloin voisi mennä "teitille" ja odottaa "babyä". Aina vain uusia nykypolven i h meellisiä älynvälähdyksiä! Yleisö u l voo riemusta nuorten "viisaiden'' vastausten johdosta. Nuorison kasvatuskysymys on pengottu ja pohdittu viimeksi kuluneen puolivuosisadan aikana melko tarkkaan ja.tilastot osoittavat, että mitä enemmän sitä koetetaan parantaa sen huonommat on tulokset. Se riippuu syistä, jotka ovat sysääjina. Kaiken takana on ikärajakysymys. "Nuorena vitsa väännettävä', sanotaan. Vääntääkö sen vitsan sitten kotikuri, moraalisaarnat, kirkkokuntien saamamiehet, koulujen virtaviivainen uudistus, vaiko o-pettajiston ohjelmamuutos nuorten sisäistä elämää silmällä pitäen. Kaikesta kuitenkin puuttuu todellinen pohja, syitten ja seurausten lain ymmärtäminen. Juuri nuorisoon on kaikkina aikoina, kansakunnan toivo tähdättynä. Sen hyvinvoinnin turvaamiseksi olisi kasvatusjärjestelmä muodostettava. Eräs äiti mainitsi laulujuhlilla \'ain puolella lauseella jotakin pojastaan. Hän tuntui olevan yksi niistä monista, jotka eivät paljasta sydänsuru jaan ke-nelle vain. Jäin oudosti ajatelemaan häntä. Xiialla uteliaisuudella ei aina auteta eikä kevennetä sydäntuskaa, päinvastoin tehdään se > entistä raskaammaksi. Ismissydämen ovia ei avata väkisin. Jotkut luonteet ovat kuin suljettujen porttien takana, joiden sisälle voi tahdikas ihminen astua kasvojen ilmeellä tai käden viittauksella. Kaiken tuon salaperäisyydeh takana voi olla ikävuosien myrskykausi, jonka nau-täinen pohjavirta ja lähtökohta on laskutettava mädänneen yhteiskuntajärjestelmän kontolle. Jos nuori ihmmen tekee rikoksen tietoisena tai tietämättään, laskee, lain raskas koura tiiomionsa iä^ " N i i n nuori ja« niin paatunut!" Vuosien vankilatuomio tekeer melkein lapsenkengissä kulkevasta nuoresta ihmisestä päivänvaloa pelkäävän ihmisraunion. UädeHeen astuminen kunniallisten ihniisten joukkoon on alusta alkamista, uudelleen rakentamista palaneille raunioille. ICentiesjokii kysyy seita Jiaaksirikkoutuneelta: "Mikä ikä sinulle oh ollut paras?" ^'Tie^sti se, kun- sain vapauteni." Niin on, vaikkapa se olisi sitten alkanut 50^vuotiaana. Suurin osa ihmisistä aliarvioi kaikki ikärajat, naurahtavat halveksivasti siitä aiheesta puhumisellekin, saati sitten kirjoittamiselle. Kuitenkin olen pannut merkille, että seurassa se on parempi puheenaihe kuin penkoa jonkin poissa olevan virheitä ja edesottamuksia. Monet yksinkertaisimmat omaavat käsityksen, ettei ole mitään käänteentekevää vuosim^rää. Jokainen vuosi toisensa jälkee% on heille merkityksetön "hautaa kohti kulkemista". "Mitä minä välitän ikärajoista, työläisen elämä on aina samaa kehdosta hautaan — syödä, nukkua ja tehdä työtä, jos tuota jälkimmäistä herkkuakaan on." Melankolisesti moni vaipuu henkiseen tylsyyteen, huokaisee haukotellen, että kaikkea 'hölynpölyä sitä viitsi-täänkin jaaritella. Ja se ikuisen nuoruuden tavoittelu kuuluu niille, joilla on kaikki konstit ja dollareita taskut täynnä ottaakseen paikan auringossa. Onhan noissa mukuloissa tarpeeksi ajattelemisen aihetta, ties mitä niistä tulee, kun aika minusta jättää. Jos sinä, lukija, lukeudut edellämainitun ajatuskannan omaajain joukkoon, hylkää se ja pian, jos omaat jon-kinkaan verran itsekunnioitusta ja ö-maa tahtoa. Tietysti.moni on kuullut sadiin ihmisestä, joka meni taivaaseen valittamaan maanpäällisten , kärsimystensä johdosta. Hänelle annettiin kaksi pussia, painava ja keveä, ehdolla että jälleen laskeutuu maan päälle. Hän sai O B Snrulki ja kaipauksella ilmoitan, että veljeni YRJÖ KOSKINEN sai äkkiarvaamatta kutsun iäisjrjrteen Chapleann sairaalassa 20 p. elokuuta 1956.' Yrjö oli s?n«tynyt tammikunn 4 pnä 1906 Pälkäneen pitä,^ssä, Häir^f^^n •psäwf«pj^ Suomessa. OU kuollessaan 50 vuoden, 7 kk. ja 16 i^vän ikäinen. Hänet haudattiin Wawan WoodIand hautausmaahan' elokuun 23 pnä 1956, sukulais- ja ystävä joukon saattamana. Poismennytta veljeä suremaan jäi sisko. Ida Saarinen perheineen, Wawa, Ont. Ja veli, Kalle Koskinen perheineen, Pälkäneellä, Suomessa sekä ytstävät ja työtoverit. . - . * Ei auta tuska, ei kyyneleet, tää tie on ksdkille sama. Jäi meille muistoksi lolld^tus, nyt olet huolista vapaa. Ida, Eino ja Harold Saarinen. Sä raadoit vuosia monta,^ metsän .risukoissa, ja palkaksesi sait haudan ennen aikaisen. L^ptää rauhassa vieraan maan mullassa. Teljesi Kalle Koädnen. Pälkäne, SuomL K I I T O S s, kauniista kukkasista, joilla peitettiin Ytjön viimeinen leposija. Kiitos kaikille, jotka tavalla tai toisella otitte osaa suruumme. Ktitos kantajiUe ja työtovereille Reganissa, jotka auttoivat Ytjöä hänen saadessaan taiuUh kohtauksen. Wawa. A. C By. IDA SAARINEN Ontario ti: L8M«Bt»in»b Jojakimn^ 1956 valita niistä kumman halusi kannettavakseen ja hän tietenkin valitsi keve-ämmäh. Silloin enkeli nauroi ja sanoi, että siinä pussissa oli juuri hänen maan päällä kantamansa kärsimykset, joiden takia hän oli niin paljon melua pitänyt. Samoin voidaan naitata ikävuosien paino. Elää sairaaloisesti enemmän menneiden vuosien sarjaa, tuskaillen huokailla alinomaa omaksi ja lähimmäisten kiusaksi, hokea lakkaamatta lä-hestjryästä vanhuudesta ja siihen liittyvistä varjopuolista ei sovellu. Sillä jälleen —- aika.on ainoa jota emme voi pysäyttää. Turhaan ei lausunut suuri ä-jattelija J . Q. von Herden: ^fVanhuus on kaunis kruunu, joka löydetään ainoastaan kbhtuulUsuiicten den ja viisauden polulta.". Jean Paul: taas sanoi: ^'Tartukiiiini minuutista, sillä sen siivissä On koko^ iäisyyden vä- • kavuus.". ^: 'Keski-lässä tai vanhempana moni voi toteuttaa ne tehtävät^ mitkä nuoruuden hulluudessa jäi tienoheen. Jo ajatuskin siitä piristää, kasvojen ihneet kirkastuvat, koko keho saa uutta elämän-vauhtia. Tuhansia kohokohtia, käänteentekeviä elämänaallonmurtajia jos sitä sanaa voi käyttää, on ollut ja tulee olemaan monen yksilön parhaan ikäkauden määräjinä. Taiteilija — maalari, soittaja, laulaja, kirjailija y.m. — voi huudahtaa luomistyönsä innoittamana, saatuaan jonkin työnsä päätökseen: " O i , se oli elämäni ihanin .ikäkausi, synnyin kuin uudestaan!" Enempää enää pitkittämättä tätä "luentoa" sahoii uskovani, että olemme .^lexantriassa on 56-vuotias Annie B . Sinions jättänyt leskeys avustushakemuksen. Viime vuoden lokakuussa mrs. Simons oli oikeudessa vastaamassa syy. tökseen, että hän oli tappanut miehensä. Mrs. Siinons ker .oi tällöin oikeudelle, että riidellessään miehensä kanssa hän oli ottanut revolverin, ojentanut miestänsä kohti ja vetänyt liipasimesta. Hän vjakuutti olleensa tietämätön siitä, etiä revolveri oli ladattu. Valamiehistö otti huomioon hänen väitteensä ja oikeus langetti vuoden eh* donalaisen tuomion. 1 OOrprosenttisesti yhtä mieltä siitä^ että todella parhain ikä on nuoruus, kun ihminen rakastuu, avioituu, luo uutta sukupolvea, katsoo toivorikkain mielin tulevaisuuteen, kuuntelematta kenenkään "kaikki kokeneen" vatkutuksia. Eri asia on sitten mitä puolustusseikkoja ihminen löytää itselleen vanhenunaksi tultuaan, ellei hän ole osannut käyttää nuoruusaikansa etuja jaloihin tarkoituksiin, vaan antanut niiden valua kuin rantahiekan sormien lomista, odottanut aina parempaa tilaisuutta,; huomaamatta ajanrattaan kuluttavaa kulkua. Toivon tämän tekeleen rivien välistä jonkun löytävän vastauksen kysymykseen: Mikä ikä parhain. (LOPPU) Ihmiset, joilla on jotain tärkeää sa* ly eivät tarvitse monta sanaa. OVAT NYT SAATAVANA Kaikki tässä mainitut levyt ovat Suomen suosituimpien laulajien levytyksiä. Kiirehtikää tilaustanne ennen kuin ne loppuvat * R Y T MJ R6O86 Kevätpäivä Kangasalla. Solistikuoro Honkain keskellä. Solistikuoro R 6141; Suomen laulu, Et^suomalaisen osakunnan laulajat Kesäkuva ja kuu kalpea, Eteläsuomalaisen osakunnan laulajat R 6191 Kaipuun hetkinä, tango, Erkki Junkkarinen Unohtaakseni, tango, Martti Suutala R 6194 Ei hyvästi vaan näkemiin, tango. Veikko Tuomi Kaksi varjoa, valssi. Veikko Tuomi R 6201 Sininen satu, tango. Matti Louhivuori Syysilta, valssi. Matti Louhivuori R 6205 Tule takaisin, tango. Veikko Tuomi Seedelmin valoja vannoit, tango. Veikko Tuomi R 6230 Karjalan kunnailla, Helsingin Suiu-kirkon poikakuoro Kotimaani ompi Suomi, Helsingin Suurkirkon poikakuoro R 6254 Kulkija vanhus, tango, Erkki Junkkarinen Valan lemmestäin vannoin, beguine, Erkki Jimkkarinen R 6266 Uutta ja vanhaa. No. 11. tango. Tamara ja Justeeri Uutta ja vanhaa. No. 12. foxtrot, Tamara ja Justeeri R 6267 Polttava kaipaus, valssi, Henry Theel Kultainen kuu. beguine, Henry Theel R 7100 Kodin kynttilät, valssi, Harmony Sisters Tango Venegia, Harmony Sisters * DECCA SD 5124 Kuolleet lehdet, slow fox, Henry Theel Laa-le-luu, foxtrot, Henry Theel . . SD 5255 Mustalainen, tango. Matti Louhivuori ja Metro-Tytöt En pyydä anteeksi, foxtrot, Olavi Virta SD 5285 Kaipaan luoksesi etelään, tsmgo, Metro-Tytöt Kevään ensi kukka, foxtrot. Metro-Tytöt SD 5327 Kesäyön tango. Juha Eirto Toukokuun imelma, valssi, Metro-T^^t Koska SuMnen äänilev3rtaottaJai vuoden alnssa korottivat levyjen hinnat 23%, eli 300 markasta 400 markkaan. rSemme täällä myös pakol-teitqja korottamaan nlidfen hintoja. UUSI HINTA $1.50 kpl. (Ostajan maksettava lähetyskulut) Posti- Ja pikatavaratOausten tulee käsittää vähintäin kolme levyä. lÄhetamme levyjä kaikkiaUe (Tanadassa Ja Yhdysvalloissa. TCLATKAA OSOITTEELLA: 9ox 69 Sudubry. Ontario r 4 •4 I I 1 poii pci' mit - < sa, ]aQ tim loja nä, teel var jän I oli. se j van vaii pua I tun; käy Aio mäi miti niin kiin P siih< riks< odot mäs hett jästi T yksi kehi pud( neet K tä v; na. lä illom meil hous H tan j poik; sitte] m\iu Jo kylä] \alk( sittej maa palje 'Isäni railk mille Iäisin pros< Pe kaup enne rikse nelle aista Er syin Äiti si, et K i väliä ni n taan kumi ja äi Isäni leivä ten j raanf tuaai syi, j ihme noiö. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-10-13-08
