Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 13, 1956

              l i i i i ^ Ä l l i i
Helsingin Yliopiston 14-henkinen naisten voimistelu joukkue saapui
äskettäin Nei^ Yorkiin Skandinavian lentolinjan koneelh^ Ensim­mäisen
kerran tämä joukkue esiintyi Columbia Yliopistossa loka-
, kuun 3 pnä Ja läht^ sen: jälkeen yieratlumatkalle toisiin taltioitiin^
' Joukkue palaa Suomeen joulukuun 11 pnä. . .
Kirj. VANIL\ MAINARI
; (Jatkoa))
EMÄNTÄ rupesi sitten puhumaan,
että taitaa - tulla sakkia lisää ja
kuinka siitä selvitään, kun ei ollut ra­haa
kaupunkiin menoa varten. Minun
oli jo syksyllä pit^yt vi^dä Amerikasta
tuomani kultakello juutalaiselle. Naa­purissa
oli sama asia. Naapurilla oli jo
yksi, mutta meille oli tulossa ensimmäi­nen.
Päätet iin sitten yrittää saada a-vuksi
jokin vanhempi nainen. Läksin
tiedustelemaan ja sitten ne lihanhakijat
toivat hänet sinne.
Kovasti se piti jännityksessä, mutta
selvittiinhän siitä kuitenkin. Miehe.-
kin siitä läksivät sitten johonkin käm­pille.
Päästiin vähitellen kevätpuoleen,
mutta töitä ei vain alkanut ilmestyä.
Kesän tultua aloin raken amaan lisää,
"k^ein toisen kämpän toisen eteen.
Kesällä alkoi sitten työt avokaivan-nolla
noin kolmen mailin päässä käm­pältäni
ja pääsin siihen vähäksi aikaa
mainariksi. Kun sitten syyspuolella
tuli taas yksi pojista sinne, niin tehtiin
rautatien sivusta heinää lehmälle ja ra­kennettiin
parempi navettakin.
Kuulin sitten, että miehiä aletaan ot­taa
kaivoksiin ja kiirehdin tarjolle. Sa­not
iin, että tarvitaan vain auttajia ja
otin työn. Kun sitten eräs mies putosi
koneensa kanssa syvään reikään niin
pääsin mainariksi. Niinhän sanotaan-kin,
ett^toisen kuolo auttaa toista lei­pään.
. Elämä alkoi tuntua taas lupaa­vammalta.
.
Sunnuntaisin kävin katsomassa sitä
joukkoa kämpällä, vaikka pitikin kävel>
lä toista kymmentä mailia. Miestä sii­nä
kysyttiin. Emäntä valitteli sairautta
ja sitten erään kerran sanoi, että nyt on
lähdettyä lääkäriin. .Oikaistiin oiko­polkua
rautatien varteen, josta oli vielä
puoli inuulia-asemalle. Emäntä ei kui-.
tetokaän' jäjksaifut «maä kävellä niinä
i hs^n ra^tatid^usten :rulla\^ sillä..
lykkäsiÄ hänet asecidle. Joku tyttö
^aiq>i)mi^^ sattui olemaan, siellä ja ot J .
JP^mnmie iUalE'l^upiuikUti^^ :
käfi^ K^ij<i|en:luökse> joka: aamulla uu-deBcsaittiitotiiiaän
määräsi ^
kattävsätsij OK'kasvi ^^\^^ Naapu- -
riaeite^hoiti öitten-lehmä^^
i3;Siiiiä oli^o^su^ työn ofai^pir.
ti käydST kia ^somass^ taas sai»^
ristai Kaikki matkat oli kuljettava >
käyden. OKhanSe hyvä aamukävely >
pistellä toistakymmentä mailia,' riiuttä^
opin myöskin juoksemaan.
Kahden viikon kuluttua pääsi vaimo­ni
pois sairaalasta, mutta rahaa ei oljut
maksaa sairaalakuluja. Nunna oli ko-
\2J\2L, mutta kun huonolla englannillani
selitin, että maksan myöhemmin, niin
pois hän laski. Lääkärin kanssa tulin
toimeen paremmin. Saimme sitten \AV
Iin hevosen, jolla sairas vietiin asemalta
kämpälle ja onnellisesti päästiinkin.
Vuorojen vaihdon aikana kävin sitten
aina kämpällä^ kun kaivoksen läheltä ei
saanut asuntoa.
Viimein maaliskuussa voimme muut­taa
kaivokselle asumaan. Silloin kulje­tettiin
kaivosmiehiä "hevosilla ja minä­kin
otin hevosen toivossa sillä tienaava­ni
vähän. Lainasin sen kerran yhdelle
naiselle, mutta kun se oli vähän hurja,
niin se karkasi siltä, särki vehkeet ja
loukkasi itseään aika pahoin. Niin. alet­tiin
kuitenkin vähitellen selvitä niistä
maksuista.
Talvella oli asunto kuitenkin hyvin
kylmä, että lyttö sairastui ja sitä piti
alkaa kulettamaan lääkärissä. Hänelle
toimitettiin kaksi leikkausta^ toinen sai­raalassa
ja toinen lääkärin vastaanotto­paikassa,
jolloin jouduin olemaan apu­laisena.
Meni sitten kesä ja työn kanssa al­koivat
käydä niin vaativiksi, e.tei tah­tonut
mitenkään selvitä. Kun sitten
eräässä paikassa alkoi saftin vienti, yri­tin
siihen ja sain työn. Piti nous.a Sud-buryssa
junaan ja niin ei muuta kuin
ajaa tavarat asemalle, myöskin se leh­mä,
joka piti viedä vaunuun jo edellise­nä
iltana. Jouduin olemaankin sen
kanssa si-ten koko yön.,
Illalla päästiin perille, mutta asemalta
oli joku maili kaivokselle, jonne oli yh­tiön
oma rautatie. Ennenkuin sain ta­varat
ja lehmän pois vaunusta, oli jo
myöhäinen ilta. Vein sitten lehmää si­tä
yhtiön rautatietä myöten, näytellen
joen yli vievällä sillalla sille lankkuja
joiden päälle piti astua. Yöllä olimme
perillä ja siellä ihmettelivät oliko pääs­säni
vikaa — ja taisi sitä ollakin. Mutta
lehmä oli jo oppinut kulkemaan kanssa­ni
mihin vain, kun pistin narun sen kau­lan.
Asuntopula vallitsi täälläldn: javniin.^^^^^
jouchi^hme asumasuo: toisten kanssa .sar;C
inoissät huoiieisisa, västä-tsirvie^^ saatiin ^^^.^^^^^
iteelie ^huoneet, ja sitten melkein
seurasi .taas väen liskäntymin^^^^ '•.
kiluksia^^fi, muttai nyt o^ t<MdeiLka^iss|^^^ *
kiite^ sillä*sota oira^Q^nut^javiiik^
t^ryittiiii. , Jouduin ; olemiaah- n^^
k^taa 1^ tuntia työssä^ ktmiitMi^ •
het; tuppasivat ott^maaan^: ,
kesti kpj^iseA vuotta, ja^ sellaista lys-keää
se%Uv€ttö näeni toises­ta
korvasta kuulo-pysyvä : /
Tuli sitten* rekisteeraukset Ja kaiken-laiset^
örtit^'jotka piti olla ^ä)hä muka- >
na meni mihin meni. Minulla niitä oli
tavallista enemmän, sillä olin kolmen
maan kirjoissa. Oli nimittäin vielä Suo­menkin
passi ja USA:n ensimmäiset
paperit^ Kun olin myöskin Canadan
kansalainen piti niitä toisia hävittää.
Ajattelin jo hävittää ne Canadan pape­ritkin,
sillä dttawassa paloi parlament­titalo
ja sen mukana rekisterit ja nyt"
huhuttiin, että kaikki kansalaiset vie­dään
sotaväkeen. Se kuitenkin Jäi te­kemättä
ja hyvä olijin.
Kun safti vahnistui aloitetJin muut
työt, sekä otettiin käytäntöön uudet
porakoneet. Xe olivat vielä sellaisia, et­tä
pärsky';tivät kauheasti vettä, pitäen
aina märkänä. Alkoi reumatismi vai­vata,
mutta puskea vain piti.
Kun siellä oli useita sellaisia, jotka
olivat jo Suomessa kuuluneet järjestöi­hin,
niin tuli tuumaksi laittaa haali ja
aloittaa toiminta. Pyysimme Toron on
keskuksesta lupaa lähettää keräyslisto­ja
toisille paikkakunnille. Silloin ei ol­lut
Canadassa sanomalehteäkään ja
USA:n puolelta tilattiin Työmiestä ja
Toveria, • Haali laitettiin, mutta yhtiö
^erotti: silloiii niontaykauäiii palvellutta
työläistä.'-'n\-.^v--i.''-y:u''-"':^' -vv^
Sitten perusteitiin Vapaus ja meidän­kin
keskuudessamme kerättiin sille 6
kk. ennakkotilauksia, ennenkuin lähti­vät
Ottawasta ilmestyinislupaa pyytä-määri.
Saivathan ne sen. Paljon oli
työtä ^ d a haali kuntoon. Saivat hää­rätä
naise: kuten miehetkin. Vedestä­kin
oli puute, eikä yhtiö siitä huolehti­nut,
joten kaivoimme Joukolla kaivoja.
Yritin reumatismin takia päästä maan-päällystöihin,
mutta ei laskettu, kun oli
mainareista puute. V. 1919 syksyllä
hommasin vielä heinätkin kahdelle leh­mälle,
kun ei mai otalon pitäjiä vielä
ollut.
Meinasin olla vielä kevääseen, mutta
talvella päätettiinkin lähteä ja myytiin
kaikki. Lopputiliä en meinannut saa­da,
kun pääjohtaja oli reisulla, mutta
sain kuiti^nkin. Ajattelimme mennä
Yhdysvaltoihin lämpölsemmiUe seuduil.
Ie, mut a kun vaimollani oli asiaa Port
Arthuriin niin mentiin ensin sinne. Kuu
sain Yhdysvalloista si^on pojalta kir­jeen,
että siellä on alkantit aina huono,
nemaan, Jäi lähtö.
Ostinune pienen haiissin, kun P. A:s.
sa oli silloin vielä vilkasta. Kanojen
hoito oli siellä muodissa kun kivihiili,
tokalta sai jyviä Ja siihen innostuttiia
mekin ja ostetiin kanahuone: Oltuani
erilaisissa töissä lähdin syksyllä erään
urakoitsijan metsäkämpälle Superior-
Järven lahden taakse ja vaimo jäi kancK
ja munittamaan. Meitä oli kahdeksas
rotevaa miestä, minä pienin, vaikka o-lenkin
lähes kuusi jalkaa^ Vounaa tar-vittiinkin,
kun lentämällä-tuotiin käm­pän
hirret päikalle^^^ölin siellä jouluun
saaldka Ja äitliisri * kävelin parikymmentä
mailia rautatien varteen.
•A
KIITOS
Sydämellirien kiitos teille
tuttavat, kun tiilitte minua
tervehtimääri 50^vuotiss5mty-mäpäivänä,
syyskuun 8 päivä­nä
im
Kiitos lahjoista ja kauniista
kahvipöydästä.
Erikoinen kiitos Helville ja
Walter Wäyryselle kaikesta.
Kiitollisuudella teitä
kaikkia muistaen,
MRS. SAIMA JUSSILA
NIPIGON, ONTAKIO
' K I I T OS
OHaluan lausua kauneinunat kiitokset teille, sukulaiset, ystävät ja tuttavat, siitä
suuresta yllätyksestä jonka järjestitte minulle täyttäessäni 60 vuotta syysk. 8 p. 1956.
Kiitokset yksityislahjoista, kukkasista ja rahalalijasta, jotka sain vastaanottaa.
Myös niistä ysömislstä ja juomisista mitä toitte tullessanne. Kiitän kaikkia teitä,
jotka, olitte osallistimeet lahjaan, vaan ette voineet olla saapuvilla.
Erittäin kiitos illan emännille ja teille, jotka olitte tämän kaiken homman alkaneet.
Kaunis kiitos sukulaisille ja tuttaville Suomessa, niistä ihanista lahjoista ja kukka-lähetyksistä.
-
Teitä kaikkia osanottajia kiitoUisuudella^ aina muistaen,
HILMA LAINE
2282 Cra,vely Street* Vancouver 6, Britisb Colmnbia
K I I T O IS
Tahdon lausua monet kauniit kiitokset niille, jotka sairauteni aikana kävitte
minua katsomassa Edmontonin University-sairaalassa.
Kiitokset tuomisistanne, kukista yjn. Erikoiskiitokset myös mrs. Stewartille
monenlaisesta palveluksesta, tulkitsemisesta y.m.
Tulen teitä kaildda kiitollisuudälaj muistamaan. .
MRS. HANNA LUND
S Y I i V A N LAKE, AT.BWRTA SYYSKUUSSA 1956.
PARHAIMMAT O N M T T E L U M ME
KAUJE SÄRKOLÄLUE
hänen lähtiessään takaisin Suomeen, oltuaan vierailulla
omaistensa luona useamman kuuikauden
Kiitokset tilaisuuden järjestäjille/
Meri Tohmo
Margit ja Leo Tohmo
Doris. Paul ja-Mi<duiel Mattila.
- Detroit,-USA ' ;^
Helyi, VUjo -ja tytöt r
'\mh<>Kaatik^iöii-^ : •
Maija ja? TJw^^"Wmorineitt .
Tekla Vuori . h
Tyyne ja. V i » Lahti
Aitii» Ja -JöhnT:«»feälaiiti~ '
;$^.c|i ja. EUuh Etkkfiä-: ^
Räuiia ja AirtbiirS^toen = - -
Siiri ja Sam jQavimaki
Anna Ja Herman Aho
Hilda Haapa: '
Gloria;-Jimmy ja-aBonxii.e-Httviinäki
Aune ja Umio Sojvali^ . - .
Hilja ja oSino Jiuo^a'
Saimi'-KaÄK'::-^ . -c::'..:,--:-:::.;,-'.- :
Paul Pilttaia.
Anja Ja TolVÖMatst -
JBertba Ja »lattt-lt^Dfiei^ .
Betty Ja Boj? Ranb^cg . : : -P
Marlyn Ja Henry' ! : h . v ^
Kaisa Ja iSEofitl^lliäita -r -
: : Koska katoksi ja ytlniek&s^ ef tältftä m
siltä Äitä ininä ttannett palhoksi .sanoa. Tähdöxi^lEiittSä töitä^MikkJacyhdessä
ja Jokaista:;CTikseeit^gaitä^suurcnrnniKPstft Ti^iriyffii«tf<lflfenudpHt3ff yllätyjc»
sekseni JSrJestttte mr. javmrs. Utmb^Vuöri5^
-Kiitos t ^ ö kntäimeaviemisesta tähän tarkoitukseen. :!Mr. Artinir Kiviselle
haluan lausua Iditokset siltä: filmaustyöstä; mihin minä tähteni osallistuin.
Se olikin ensimmäinen^ lilmi missfi. ndn& olen ^illä: Haluaisin nähdä sen
ja näyttää sitä sukulaisiltenl Ja ystävilleni Tampereena;
, Klltoä kuuluu illan emännille kahvitarjoilusta Ja Icaikesta hyvästä mitä
olitte loihtineet esille. Uskon että siinä oli jälleen sitä yllätys-osuustoimintaa,
mistä olette tehneet niin onnistuneen ohjelmamuodon. että vim sen muka­nani
kotUn. ^ . • .
Kiitos siis jokaiselle osansa tuoneelle.
Oli myös suurenmoista todeta runsaskäsisyytenne sen rahalahjan muodossa
minkä ojensitte minulle illan kuluessa vi^5!!i^J??^ "*yös itoni Ja Artturi Tohmolle matkaeväistä.
Viela kerran khtos suurenmoisuudestanne. Oli elämys oUa luonanne vieraEulla.
KALISE SARKCÄJV.
Hi
1
l I
t "ti
••m.
i
ISivtt 10 jHfc««f^«i«a>tlQWP»^ 13,p^^^ä« 1956