1950-09-30-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mmm
u.
itamiljöonaiseQ rin-
^ liettämään ma^^
mmnim kuimioit-
^ h täyttää fceldii
^tffi^an |a taistele.
m elämän tcjieutta-
''^m "periaatteillB
istelnnotaman kor-
Yarjella elämää
ivan nuorison feea-kas\'
aUaa poikaci-msoja
ja puolusta-ilhetta,
väaryjttä,
invointia, lupaam- |
tiehtojen luomisek- ^ 1
•
Iisen epäoikeuden-ättä
taistella nais- *;
la-amn puolesta,
ja todellisen kan-en^
yhtyneen jouk«
sen äänioikeuden,
akan yhtenäisj-jt-kaisväesfön
lujaa
L vastaan. *
kotiemme ja per- i \
aistella ^odanva- '
fnvälisen yhteen- j
:n ehkäisemiseni, i
ja Neuvostoliiton («
lolesta.
m ainaisena pää-hme
sodanlietio-liittisen
holhouk- \,
ivan tuhon väliini
lie yhteisen suu- , 1
lomme, että aina
?utta jä aina ia -
\NÄ)
nasta
at.
at.
sa Immisevassi
nnassa
yi.
'lanten taakfr..
ertainm.
ilia.
sa kuvataanldn yhtä perhettä, \dlahtaa
siinä ohimennen muitakin suomalaisia,
jotka kuitenkin ovat kuin yhdestä muotista
valettuja, jollaisia eivät ihmiset
todellisuudessa ole. :\Iutta jokatapauksessa
kirjoittaja omaa perin h\^-än
tuntemuksen suomalaisista, ei \^in tässä
maassa, mutta vielä Suomessakin,
mikäli tavat ym. ovat kysymyksessä.
Kirjaan on sovellutettu paljon suomalaisia
sanoja, kuten "isä" ja "äiti",
"laskiainen", "laskiaispulla" jne., mitkä
antavat kertomukseen suomalaisille
kotoista tuntua. _ _.. -
Pikku puutteellisuuksia ja jossain ta-
:,- Romaani, kirjoitta-
• mit Lyn Cook, kustantanut
The Macmillan
Co. of Canada
Limited. Hinta
S2.50.
Oler-ie Saanut tutustua yllämainitun
kiriailijattaren esikoisteokseen, joka
on siitä erikoinen, että se Jiertoo pienestä
rv.omalaisesta tytöstä ja hänen
perheesiään Sudburyssa.
Romasnin sisältö on lyhyesti seuraava:
Pit-^i Elin. jonka isä työskentelee
kaivoksessa, on köyhän suomälaisper-keen
lapsi, jonka täytyy kieltäytyä pal-ipsta.
ennenkaikkea taideluistimista ja. pauksissa ylikorostuksia ei luonnoUises-luistebcpetuksesta,
joka merkitsee hä- ti "kuivaan kirjailija, erikoisesti esikois-nelle
kaikkein tärkeintä maailmassa, teoksen tekijä, voi välttää. - Vieraasta
Kun isä ei voi hanklda tyttärelleen luis- . kansallisuudesta puhuen ei.kaikkea saa
timia, '":.enee tyttö koulutuntiensä pää- täydelliseksi. Mielestämme miss Cook
tyttyä vanhan sekatavarakauppiaan mr. on onnistunut kuvauksessaan verraten
Ivurtsheffin kauppaan työhön, ansai- hyvin. Hän tuo ilmi sen, kuinka kä-takseeu
rahaa luistimien ostoon. Elin sitys, että jokin kansallisuös olisi pa-säästäa,
vie rahansa pankkiin ja elää rempi kuin toinen, on harhakäsitys, jolla
unelmiensa maailmassa — tullakseen jo- näihin saakka on pyritty lietsomaan
epäsopua eri kansallisuuksien keskuudessa.
Tämä on merkillepantava seikka
nuoren kirjailijattaren esikoisteoksessa.
Miss iCoökin teos on suositeltava
suomalaisille englannin kieltä lukeville
Lokakuun ö pm\ klo 9.45 ap. alkaa taas radiokouln, eli ohjelma,
jossa annetaan kouluopetusta radion kautta. Tämä opctiismcnc-tehnä
on havaittu verraten käytännölliseksi ja se antaa vaiktelm
koulutyön rutiinim. Kuvassa ''apettajaf\ jotka järjestivät ja
S2iqrittivälokjelman viime.4esongin aikana. '
s
nain päivänä kaunoluistelijaksi. Mut-isä
loukkaantuu kaivoksessa, laskut
ahdistavat ja Elin,^ ollessaan juuri saa-
Tuttar-£ssa unefmaiisa saada luisteluopetusta,
joutuu luovuttamaan säästönsä
kodin verojen maksuun . . .
'AIKISTA EXGLANNLV kansallissankareista
ei yksikään ole pysynyt
väestön mielikuvituksessa niin .tukevasti
kuin rosvo ja lainsuojaton Robin
Hood. Miljoonat, »jotka eivät ole
^milloinkaan lukeneet niitä keskiaikaisia
iMutia sitten tulee Elinin vanha iso- ihmisille, sillä se «i väin keri-o yksin- ballaadeja, joista hänen tarunsa on
isä SucLiesta käymään Sudburyssa, ter-vehtimään
tytärtään ja tämän perhettä-
Isoisä on vanha taideluistelija, joka on
niittänyt piainetta kotimaassaan. Elin
on päättänyt, ettei hän kerro isoisälle
mitään unelmistaan, mutta hänen vanhempansa
kertovat. Lopulta isoisä ottaa
esiin kauniit luistimet, jotka hän
on tuodut Suomesta ja rupeaa opettamaan
tyttärentyttärelleen kaunoluiste-lua.
Elinin unelma toleutuu, hän pääsee
luistelerjiaan Sudburyn talvikarnevaalissa,
jcssa hän esiintyy 'kansallispukui-,
sena. edustaen Suomea eri maiden kan-.
sallispukuisten edustajien joukossa.
Roniaanissä vilahtaa Sudburyn aikaisempi
historia, monet huomattayat ra-,
kennukset ja paikat. Kirjailijatar vie
lukijat myöskin laulujuhliin Trout Lakelle,
iglutta ennenkaikkea siinä korostetaan
sitä^ seikkaa, että nykyaikana
varsin muodissa oleva puhe "uusista
canadalaisista" ei enää vastaa farkoi-tustaan.
.Annamme mr. Cranen, kauno-
Iiiistekinopettajan puhua:
''^Jidburyssa ei ole enää uusia ca-nadaidsia.
Jokainen teistä, oletteko
S'.tt€n englantilainen, irlantilainen,
ish€kkosloi'akialainen, unkarilainen
puolalainen tai suomalainen, Imoli-
• "-naiia siitä, mistä kaukaisesta-maäs-^
ia crrMisenne ovat tulleet, on Canadan
kansalainen ja jokaisella on oikeus
osallistua kaikkeen siihen, mitä
"iiieidan dominionime tarjoaa . . . -
lliitsiakaa, että ei kovinkaan kauan
öitten kaikki meidän äitimme ja
tsamnic, tai isoisämme ja -äitimme,
o^i^cL uusia canadalaisia. Kaikm he
. ttdi^ai vanhoista maista työskentele-
''^^aön tässä uudessa maassa, englanti- "
> 'ranskalaiset samoin kuin
'^ruii-kitj. Ymmärrättekö tämän?''
Uikka kirjassa esit-etään lukijalle
i^!^^!^ v^omattavia paikkoja Sudburys-
\'^:suten isoja liikelaitoksia jne., niin
symäak^ei^ siihen olisi voinut so-
.^^foaeiiH'muitakin paikkoja. Ihmis-
-'^'^vaus ehkä myöskin antaa toivo-varaa,
sillä vaikka siinä pääasias-romanttisten
elokuvien, sarjakuvien ja
seikkailukertomusten hurmaavana sankarina.
-
He tuntevat hänet hiipeänä keskiaikaisena
lainsuojattomana, joka etsi suomista
ikänä heitä löysi. He tuntevat hänet
myöskin taistelijana, tappavana
jousiampujana, tyrannien vihollisena,
miehenä, jolla oli loistava huumorintaju
ja herkullisen irooninen kohteliai-suus,_
miehenä, joka aina r3-östi rikkaita
antaakseen köyhille.
Oh kuitenkin h3'vin kyseenalaista,
onko Robin Hoodia koskaan ollut o!e-mässa.
. Keskiajan historialliset kronikat
eivät mainitse häntä.- Seikkoja,
joita täytynee pitää tosiasioina hänen
elämästään, kosketellaan kirjassa, jon- Jack Cade johti.
omaan pienestä suomalaistytöstä, mutta
se myöskin tuo esille tärkeitä kan-sailisuuskysymyksiä,
joista monella on
vielä epäselvyyttä. Luonnollisesti ehkä
näitä kysymyksiä ^voitaisiin jonkun
mielestä esittää selvemmin ja valaise-vammin,
mutta tekijä on miielestämme
tehnyt parhaansa niiden ilmaisemisessa.
Teos pn mieluinen tuttavuus siinäkin
mielessä, että harvoin toiskieliset kirjailijat
ottavat aihetta suomalaisista, mikä
jo sinänsä'kohottaa tämän teoksen arvoa
suomalaisten näkökannalta.
Kuten sanottu, "The Bells on Finland
Street" on torontolaisen The MacMil-lan
Company of Canada Limitedin kustantama.
Se ilmest3'i tk. 29 pnä $2.50
hintaisena. Suosittelemme teosta suomalaiselle
yleisölle.
J. W. S.
• J*t •
"The Bells on Finland Streef^-teok-sen
kirjoittaja Lyn Cook on syntynyt
toukokuun 4 p:nä 1918 Westonin lähellä
Ontariossa. Koulussa hän oli erikoisen
etevä oppilas, saaden korkeakoulussa
joka vuosi kultamitalin. Suoritettuaan
Etiobicoken korkeakoulun, o-piskeli
hän Toronton yliopistossa, jossa
suoritti filosofian kandidaattitutkinnon
englannin kielessä ja kirjallisuudessa.
Sen jälkeen hän suoritti kirjastotieteen
kandidaatin tutkinnon, jonka suoritettuaan
hän ryhtyi työskentelemään Toronton
yleisessä kirjastossa, mistä sur-tyi
sitten Sudburyyn. -
Sudburyssa hän- toimi lasten kirjastonhoitajana
kaupungin kirjastossa. Hän
esiintyi Sudburyssa ollessaan radiossa
ja ennenpitkää hänet kiinnitettiin Canadan
Aleisradion paMukseen, jossa
hän on toiminut viikottaisen lasten "Ä
Door^vay In Fairyland^-ohjelman jär- lainen puuskittainen tuuli "Robin Hoo-jestäjänä
ja ohjaajana kolmen vuoden din tuuli". ^
ajan. Robin Hoodin henki astui väestön.
Sodan aikana miss Cook (yksityis- juhliin, kuten esim. vappujuhliin, jolloin
elämässään mrs. R. J. •Wadde]l) kirjoit- kevät oteltiin vastaan. Näissä juhlissa
män selittää osittain sekin, että RobiniEl
kerrottiin naamiointisyistä yleensä pxt»
keutuneen vihreään.
^Monivuotisten talonpoikaislevottomuuksien
aikana tuli Englannin metsistä
luonnollisia piilopaikkoja niille, jot-a
ka pakenivat viranomaisia. Ryöväri*
muodostunut,, tuntevat hänet nykyisin joukot kasvoivat niin laajoiksi, etta
matka Lontoon ulkopuolelle oli rikkaalle
miehelle hyvin vaarallinen, ellei hä"
neliä ollut mukanaan aseistettua saat»
tojoukkoa, Kansanballaadeissa suu rea»»
neitiin ja ihannoitiin paikallisten rosvo«
jaa metsistä "hilpeine miehineen"; eli jen urotekoja, jotta ne paremmin so*
hilpeästi kuninkaan metsänriistasta ja veltuisivat paikkakunnan talonpoikais*»
ryösti hilpein m.ielin tilanomistajia, väestön mielikuvitukseen ja sj'^mpatioi«i
hin. Ja mainittakoon vielä, että kaikis*»
ta näistä ryöväriballaadeista olivat Robin
Hoodia käsittelevät kaikkein pide-»
tyimmät-
Totuutena voidaan pitää sitä, etta
Robin Hood-bailaadit ovat kumousbal-laadeja.
Näiden kuvastama henki oa
ty\^tymättömyyden henkeä, jcka ailahteli
voimakkaana keskiaikaisen englantilaisen
talonpoikaiston keskuudessa ja
johti kumouksiin ja kapinaan esim*
1381 ja siihen salahankkeeseen, jota
ka ensimmäisen kerran painatti Wyn-ken
de Worde n. 1435. Kirja on tätä
lainsuojatonta kosketielevien kansan-ballaadien
kokoelma. Sankarin nimi oli
ollut kaikkien huulilla Englannin«.maa-seudulla
kauan ennen viidennentoista
vuosisadan loppua. 14-vuosisadan varhaisimmat
asiakirjat mainitsevat kukkuloita,
'kallioita, luolia, puita ja kukkia,
jotka on ristitty tämän ryöväriku-ninkaan
mukaan.
Robin Hood-ballaadit ovat todellisia
työväenluokan lauluja. Niissä on Robin
Hoodin miesten asu talonpoikain,
heidän hyveensä ovat talonpoikaisia hyveitä.
Koska he olivat talonpoikia, .ku»-
vattiin heitä suoirenmoisina jousiampujina,
sillä jousi oli ennerikaikkea talonpoikainen
ase. Huumori on nilnikäMa
talonpoikaishuumoria.
Kaiken tämän lisäksi ei Robin Hood
ole mikään tavallinen rosvo. Tämä
Erikoisen yleisiä ovat vielä tänäkin köyhien puolustaja ja suojelija omaa a£-
päivänä "Robin Hoodin tammet". Eräs
Derbyshiren kreivikunnan kallio on nimeltään
"Robin Hoodin tuoli". Eräs
luola Nottinghamshiressa hänen tallinsa.
Eräs rotko Chatvi-orthissa kantaa
niinikään hänen nimeään. Eräänlaista
sammalta sanotaan "Robin Hoodin ha-tunnauhaksi",
Lancashiressa on erään-ti
'useita runoja, jotka julkaistiin Canadian
Poetry-julkaisussa. Hän palveli
sodan aikana myöskin Canadan II-anavoimien
naisten jaostossa säähavainto-
osastossa.
kyläläiset pukeutuivat lehtiin ja esittivät
metsän henkeä, joka aina on e3ittä\
•nyt huomattavaa ja puoli maagista _ osaa.
na herrasmiehen käytöksen, vaiklca
aristokraatit ovatkin hänen vihollisiaan.
Hänen uskonnollisuutensa on kuulu,
vaikka hän raskaimmin verottaakia
piispoja ja roistomaisia munkkeja. Häa
on aina lojaali kuninkaalle, vaikka häa
onkin aina sotajalalla kuninkaan paikallisten
käskynhaltijain kanssa, poliisin
kanssa ja riistavartijaln kanssa. Ja
viime, kädessä on Robin Hoodin villi
joukko pahimmassakin pulatilanteessa
varovainen, jotta se ei vahingoittaisi
väestön etu ia.
Robin Hood edustaa ihanteellista
keskiajan englantilaista hahmoa, joka
tuntee vapaudenkaipuuta, halvekstiii
Robin Hood, metsien sankari, sekaan-. . j^lempien • rappeutumista, • ihannoi seik-tui
hyvin pian puiden jumalaan. , Tä- kailua ja on päättänyt vastustaa seik-
LMlifÄIN^t ^VVäMM SÖ^^-I^ÄIFÄNÄ; 1950 '
r Iti i t *f t !>
' £'l '•, n ",
, K''4. iin'
'MMM. mm
-f 14' :
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 30, 1950 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1950-09-30 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki500930 |
Description
| Title | 1950-09-30-03 |
| OCR text | mmm u. itamiljöonaiseQ rin- ^ liettämään ma^^ mmnim kuimioit- ^ h täyttää fceldii ^tffi^an |a taistele. m elämän tcjieutta- ''^m "periaatteillB istelnnotaman kor- Yarjella elämää ivan nuorison feea-kas\' aUaa poikaci-msoja ja puolusta-ilhetta, väaryjttä, invointia, lupaam- | tiehtojen luomisek- ^ 1 • Iisen epäoikeuden-ättä taistella nais- *; la-amn puolesta, ja todellisen kan-en^ yhtyneen jouk« sen äänioikeuden, akan yhtenäisj-jt-kaisväesfön lujaa L vastaan. * kotiemme ja per- i \ aistella ^odanva- ' fnvälisen yhteen- j :n ehkäisemiseni, i ja Neuvostoliiton (« lolesta. m ainaisena pää-hme sodanlietio-liittisen holhouk- \, ivan tuhon väliini lie yhteisen suu- , 1 lomme, että aina ?utta jä aina ia - \NÄ) nasta at. at. sa Immisevassi nnassa yi. 'lanten taakfr.. ertainm. ilia. sa kuvataanldn yhtä perhettä, \dlahtaa siinä ohimennen muitakin suomalaisia, jotka kuitenkin ovat kuin yhdestä muotista valettuja, jollaisia eivät ihmiset todellisuudessa ole. :\Iutta jokatapauksessa kirjoittaja omaa perin h\^-än tuntemuksen suomalaisista, ei \^in tässä maassa, mutta vielä Suomessakin, mikäli tavat ym. ovat kysymyksessä. Kirjaan on sovellutettu paljon suomalaisia sanoja, kuten "isä" ja "äiti", "laskiainen", "laskiaispulla" jne., mitkä antavat kertomukseen suomalaisille kotoista tuntua. _ _.. - Pikku puutteellisuuksia ja jossain ta- :,- Romaani, kirjoitta- • mit Lyn Cook, kustantanut The Macmillan Co. of Canada Limited. Hinta S2.50. Oler-ie Saanut tutustua yllämainitun kiriailijattaren esikoisteokseen, joka on siitä erikoinen, että se Jiertoo pienestä rv.omalaisesta tytöstä ja hänen perheesiään Sudburyssa. Romasnin sisältö on lyhyesti seuraava: Pit-^i Elin. jonka isä työskentelee kaivoksessa, on köyhän suomälaisper-keen lapsi, jonka täytyy kieltäytyä pal-ipsta. ennenkaikkea taideluistimista ja. pauksissa ylikorostuksia ei luonnoUises-luistebcpetuksesta, joka merkitsee hä- ti "kuivaan kirjailija, erikoisesti esikois-nelle kaikkein tärkeintä maailmassa, teoksen tekijä, voi välttää. - Vieraasta Kun isä ei voi hanklda tyttärelleen luis- . kansallisuudesta puhuen ei.kaikkea saa timia, '":.enee tyttö koulutuntiensä pää- täydelliseksi. Mielestämme miss Cook tyttyä vanhan sekatavarakauppiaan mr. on onnistunut kuvauksessaan verraten Ivurtsheffin kauppaan työhön, ansai- hyvin. Hän tuo ilmi sen, kuinka kä-takseeu rahaa luistimien ostoon. Elin sitys, että jokin kansallisuös olisi pa-säästäa, vie rahansa pankkiin ja elää rempi kuin toinen, on harhakäsitys, jolla unelmiensa maailmassa — tullakseen jo- näihin saakka on pyritty lietsomaan epäsopua eri kansallisuuksien keskuudessa. Tämä on merkillepantava seikka nuoren kirjailijattaren esikoisteoksessa. Miss iCoökin teos on suositeltava suomalaisille englannin kieltä lukeville Lokakuun ö pm\ klo 9.45 ap. alkaa taas radiokouln, eli ohjelma, jossa annetaan kouluopetusta radion kautta. Tämä opctiismcnc-tehnä on havaittu verraten käytännölliseksi ja se antaa vaiktelm koulutyön rutiinim. Kuvassa ''apettajaf\ jotka järjestivät ja S2iqrittivälokjelman viime.4esongin aikana. ' s nain päivänä kaunoluistelijaksi. Mut-isä loukkaantuu kaivoksessa, laskut ahdistavat ja Elin,^ ollessaan juuri saa- Tuttar-£ssa unefmaiisa saada luisteluopetusta, joutuu luovuttamaan säästönsä kodin verojen maksuun . . . 'AIKISTA EXGLANNLV kansallissankareista ei yksikään ole pysynyt väestön mielikuvituksessa niin .tukevasti kuin rosvo ja lainsuojaton Robin Hood. Miljoonat, »jotka eivät ole ^milloinkaan lukeneet niitä keskiaikaisia iMutia sitten tulee Elinin vanha iso- ihmisille, sillä se «i väin keri-o yksin- ballaadeja, joista hänen tarunsa on isä SucLiesta käymään Sudburyssa, ter-vehtimään tytärtään ja tämän perhettä- Isoisä on vanha taideluistelija, joka on niittänyt piainetta kotimaassaan. Elin on päättänyt, ettei hän kerro isoisälle mitään unelmistaan, mutta hänen vanhempansa kertovat. Lopulta isoisä ottaa esiin kauniit luistimet, jotka hän on tuodut Suomesta ja rupeaa opettamaan tyttärentyttärelleen kaunoluiste-lua. Elinin unelma toleutuu, hän pääsee luistelerjiaan Sudburyn talvikarnevaalissa, jcssa hän esiintyy 'kansallispukui-, sena. edustaen Suomea eri maiden kan-. sallispukuisten edustajien joukossa. Roniaanissä vilahtaa Sudburyn aikaisempi historia, monet huomattayat ra-, kennukset ja paikat. Kirjailijatar vie lukijat myöskin laulujuhliin Trout Lakelle, iglutta ennenkaikkea siinä korostetaan sitä^ seikkaa, että nykyaikana varsin muodissa oleva puhe "uusista canadalaisista" ei enää vastaa farkoi-tustaan. .Annamme mr. Cranen, kauno- Iiiistekinopettajan puhua: ''^Jidburyssa ei ole enää uusia ca-nadaidsia. Jokainen teistä, oletteko S'.tt€n englantilainen, irlantilainen, ish€kkosloi'akialainen, unkarilainen puolalainen tai suomalainen, Imoli- • "-naiia siitä, mistä kaukaisesta-maäs-^ ia crrMisenne ovat tulleet, on Canadan kansalainen ja jokaisella on oikeus osallistua kaikkeen siihen, mitä "iiieidan dominionime tarjoaa . . . - lliitsiakaa, että ei kovinkaan kauan öitten kaikki meidän äitimme ja tsamnic, tai isoisämme ja -äitimme, o^i^cL uusia canadalaisia. Kaikm he . ttdi^ai vanhoista maista työskentele- ''^^aön tässä uudessa maassa, englanti- " > 'ranskalaiset samoin kuin '^ruii-kitj. Ymmärrättekö tämän?'' Uikka kirjassa esit-etään lukijalle i^!^^!^ v^omattavia paikkoja Sudburys- \'^:suten isoja liikelaitoksia jne., niin symäak^ei^ siihen olisi voinut so- .^^foaeiiH'muitakin paikkoja. Ihmis- -'^'^vaus ehkä myöskin antaa toivo-varaa, sillä vaikka siinä pääasias-romanttisten elokuvien, sarjakuvien ja seikkailukertomusten hurmaavana sankarina. - He tuntevat hänet hiipeänä keskiaikaisena lainsuojattomana, joka etsi suomista ikänä heitä löysi. He tuntevat hänet myöskin taistelijana, tappavana jousiampujana, tyrannien vihollisena, miehenä, jolla oli loistava huumorintaju ja herkullisen irooninen kohteliai-suus,_ miehenä, joka aina r3-östi rikkaita antaakseen köyhille. Oh kuitenkin h3'vin kyseenalaista, onko Robin Hoodia koskaan ollut o!e-mässa. . Keskiajan historialliset kronikat eivät mainitse häntä.- Seikkoja, joita täytynee pitää tosiasioina hänen elämästään, kosketellaan kirjassa, jon- Jack Cade johti. omaan pienestä suomalaistytöstä, mutta se myöskin tuo esille tärkeitä kan-sailisuuskysymyksiä, joista monella on vielä epäselvyyttä. Luonnollisesti ehkä näitä kysymyksiä ^voitaisiin jonkun mielestä esittää selvemmin ja valaise-vammin, mutta tekijä on miielestämme tehnyt parhaansa niiden ilmaisemisessa. Teos pn mieluinen tuttavuus siinäkin mielessä, että harvoin toiskieliset kirjailijat ottavat aihetta suomalaisista, mikä jo sinänsä'kohottaa tämän teoksen arvoa suomalaisten näkökannalta. Kuten sanottu, "The Bells on Finland Street" on torontolaisen The MacMil-lan Company of Canada Limitedin kustantama. Se ilmest3'i tk. 29 pnä $2.50 hintaisena. Suosittelemme teosta suomalaiselle yleisölle. J. W. S. • J*t • "The Bells on Finland Streef^-teok-sen kirjoittaja Lyn Cook on syntynyt toukokuun 4 p:nä 1918 Westonin lähellä Ontariossa. Koulussa hän oli erikoisen etevä oppilas, saaden korkeakoulussa joka vuosi kultamitalin. Suoritettuaan Etiobicoken korkeakoulun, o-piskeli hän Toronton yliopistossa, jossa suoritti filosofian kandidaattitutkinnon englannin kielessä ja kirjallisuudessa. Sen jälkeen hän suoritti kirjastotieteen kandidaatin tutkinnon, jonka suoritettuaan hän ryhtyi työskentelemään Toronton yleisessä kirjastossa, mistä sur-tyi sitten Sudburyyn. - Sudburyssa hän- toimi lasten kirjastonhoitajana kaupungin kirjastossa. Hän esiintyi Sudburyssa ollessaan radiossa ja ennenpitkää hänet kiinnitettiin Canadan Aleisradion paMukseen, jossa hän on toiminut viikottaisen lasten "Ä Door^vay In Fairyland^-ohjelman jär- lainen puuskittainen tuuli "Robin Hoo-jestäjänä ja ohjaajana kolmen vuoden din tuuli". ^ ajan. Robin Hoodin henki astui väestön. Sodan aikana miss Cook (yksityis- juhliin, kuten esim. vappujuhliin, jolloin elämässään mrs. R. J. •Wadde]l) kirjoit- kevät oteltiin vastaan. Näissä juhlissa män selittää osittain sekin, että RobiniEl kerrottiin naamiointisyistä yleensä pxt» keutuneen vihreään. ^Monivuotisten talonpoikaislevottomuuksien aikana tuli Englannin metsistä luonnollisia piilopaikkoja niille, jot-a ka pakenivat viranomaisia. Ryöväri* muodostunut,, tuntevat hänet nykyisin joukot kasvoivat niin laajoiksi, etta matka Lontoon ulkopuolelle oli rikkaalle miehelle hyvin vaarallinen, ellei hä" neliä ollut mukanaan aseistettua saat» tojoukkoa, Kansanballaadeissa suu rea»» neitiin ja ihannoitiin paikallisten rosvo« jaa metsistä "hilpeine miehineen"; eli jen urotekoja, jotta ne paremmin so* hilpeästi kuninkaan metsänriistasta ja veltuisivat paikkakunnan talonpoikais*» ryösti hilpein m.ielin tilanomistajia, väestön mielikuvitukseen ja sj'^mpatioi«i hin. Ja mainittakoon vielä, että kaikis*» ta näistä ryöväriballaadeista olivat Robin Hoodia käsittelevät kaikkein pide-» tyimmät- Totuutena voidaan pitää sitä, etta Robin Hood-bailaadit ovat kumousbal-laadeja. Näiden kuvastama henki oa ty\^tymättömyyden henkeä, jcka ailahteli voimakkaana keskiaikaisen englantilaisen talonpoikaiston keskuudessa ja johti kumouksiin ja kapinaan esim* 1381 ja siihen salahankkeeseen, jota ka ensimmäisen kerran painatti Wyn-ken de Worde n. 1435. Kirja on tätä lainsuojatonta kosketielevien kansan-ballaadien kokoelma. Sankarin nimi oli ollut kaikkien huulilla Englannin«.maa-seudulla kauan ennen viidennentoista vuosisadan loppua. 14-vuosisadan varhaisimmat asiakirjat mainitsevat kukkuloita, 'kallioita, luolia, puita ja kukkia, jotka on ristitty tämän ryöväriku-ninkaan mukaan. Robin Hood-ballaadit ovat todellisia työväenluokan lauluja. Niissä on Robin Hoodin miesten asu talonpoikain, heidän hyveensä ovat talonpoikaisia hyveitä. Koska he olivat talonpoikia, .ku»- vattiin heitä suoirenmoisina jousiampujina, sillä jousi oli ennerikaikkea talonpoikainen ase. Huumori on nilnikäMa talonpoikaishuumoria. Kaiken tämän lisäksi ei Robin Hood ole mikään tavallinen rosvo. Tämä Erikoisen yleisiä ovat vielä tänäkin köyhien puolustaja ja suojelija omaa a£- päivänä "Robin Hoodin tammet". Eräs Derbyshiren kreivikunnan kallio on nimeltään "Robin Hoodin tuoli". Eräs luola Nottinghamshiressa hänen tallinsa. Eräs rotko Chatvi-orthissa kantaa niinikään hänen nimeään. Eräänlaista sammalta sanotaan "Robin Hoodin ha-tunnauhaksi", Lancashiressa on erään-ti 'useita runoja, jotka julkaistiin Canadian Poetry-julkaisussa. Hän palveli sodan aikana myöskin Canadan II-anavoimien naisten jaostossa säähavainto- osastossa. kyläläiset pukeutuivat lehtiin ja esittivät metsän henkeä, joka aina on e3ittä\ •nyt huomattavaa ja puoli maagista _ osaa. na herrasmiehen käytöksen, vaiklca aristokraatit ovatkin hänen vihollisiaan. Hänen uskonnollisuutensa on kuulu, vaikka hän raskaimmin verottaakia piispoja ja roistomaisia munkkeja. Häa on aina lojaali kuninkaalle, vaikka häa onkin aina sotajalalla kuninkaan paikallisten käskynhaltijain kanssa, poliisin kanssa ja riistavartijaln kanssa. Ja viime, kädessä on Robin Hoodin villi joukko pahimmassakin pulatilanteessa varovainen, jotta se ei vahingoittaisi väestön etu ia. Robin Hood edustaa ihanteellista keskiajan englantilaista hahmoa, joka tuntee vapaudenkaipuuta, halvekstiii Robin Hood, metsien sankari, sekaan-. . j^lempien • rappeutumista, • ihannoi seik-tui hyvin pian puiden jumalaan. , Tä- kailua ja on päättänyt vastustaa seik- LMlifÄIN^t ^VVäMM SÖ^^-I^ÄIFÄNÄ; 1950 ' r Iti i t *f t !> ' £'l '•, n ", , K''4. iin' 'MMM. mm -f 14' : |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-09-30-03
