Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 27, 1937

              m
SivuZ
LAU.^-TAINA, MA.\LISKUUN 27 PÄIVÄNÄ
C anadan suomalaisien katmO'
kirjallinen vnkfcdlehti
TOäushinnat:
1 vk.:: $2J00
6 kk. 1.10
> 3^.;.:: -60
Ulkomaille
1 vk. $3.00
6 kk. 1.65
Irtonumerot 5 senttiä
Uekkl ilmestyy jokaisen viikon lau­antaina
12-sivuisena, sisältäen parasta
kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloil­ta.
Asiamiehille myönnetään 20 prosen«
tin palkkio.
Pyytäkää asiamiesvälineitä jo tä­nään.
Kustantaja: Vapaus Publishing Co.
Ltd.
Liekkiin aijotut kirjoitukset osoi­tettava::-
' ^ i ;^v-":->.vv;-..
P.O. Box 69 Suuliury, Onl.
TähdeDä Ö] merkittyjä kirjoituksia
lainattaessa on alkulähde ehdottomasti
mainittava.
' Nyt^ siis lehtemme levitysryntäys
on pääftynyt, vaikkakaan emme vielä
tähänlehteen saa lopullisia numeroita,
sillä viitiie pyhänä postitetut tilaukset
esimerkiksi kaukaisesta lännestä, ei'
väi vielä ole perillä. Ensi numeroon
jo saamme lopullisen tiedotuksen ryn­täyksen
tuloksista.
Mutta varmana voidaan jo kuiten­kin
pitää, i?ttä asetepujjtäärä:(^i tule^^
täylleen, koska tähänastisten Mflusten
määrä on vasta 873. ^ Ei kuitenkafitt
ole suurpja, syylä -pes^^
sillä tuostc^ määrästä on enemmän
kuin 2/^ uusia tilauksia.. Vaikka ei
asetettu osuiis.tullut täyteen, niin ei
tämä. ryntäys kuitenkaan epäonnis­tunutkaan,
kun ottaa huomioon sen
seikan, että jo ennen ryntäystä tuli
eri puolilta maa4:a huomattavia mää­riä
. uusia tilauksia ja uudistuksia.
Pohjois-Ontarion alue osoitti kai­kista
kiitettävintä työtä tämän ryn­täyksen
aikana. Alueen osuus koko­naisuudessaan
oli 265 ja alueelta han­kittiin
kaikkiaan 296 tilausta. Muilla
alueilla ei päästy likellekään osuutta.
Joku ystävämme Tarmolasta kir­joitti
meille ja kysyi, miksi Tarmolaa
ei ole nminittu ollenkaan, vaikka siel­tä
on lähetetty Mauksia. Mainitsem­me
nyt, että Tarmolasta on lähetetty
kaikkiaan 9 tilausta, osuuden ollessa
7. Mtttta samcMa myöskin huomau­tamme,
että on monta muuta paikka­kuntaa,
joilta on lähetetty tilauksia
ja joiden osuus on ollut täynnä, mut­ta
niitä ei ole mainittu.^ Tila näiden
mäittintain tekemiseksi on niin rajoi­tettu,
että olemme ajatelleet vasta sit­ten,,
kun ryntäys on loppunut, tehdä
erikoisen luettelon kaikista niistä
paikkakunnista, jotka ovat osuutensa
täyttäneet, samoinkuin niistä yksityi-sistäkifi,
jotka parhaiten ovat kunnos-'
tautuneet. Teemme sen ensi nume­rossa.
Älkäämme kuitenkaan unohtako,
että LIEKIN ystävät käyvät aina
kampanjaa lehtensä puolesta. Tilauk­sia
otetaan eddleenkin, eikä vain ryn­täyksien
aikana. Seuraavaan ryntäyk­seen
kuluu taas pitkä aika, joten tä­män
ryntäyksen aikana hankiiut m-det
tilaukset ehtivät useatkin katkea­maan
emen. Näistä on ystäviemme
pidettävä kuoU, ettei mitään ke^key-iystapExm
tulemisessa ^€^sm ke^
neMikjSSn ttäemaan—lonmriiJÄ.
O] "\7nME syksynä matkusti Ca-
V nadasta tohtori Norman Bet-kunen
johtama 'canadalainen veren-siirtolaitos
Espanjaan, avustamaan
Espanjan kansan taistelua Hitlerin,
Mussolinin ja Francon fasistilaumoja
vastaan. Tämä verensiirtolaitos, jon­ka
tarkoituksena on siirtää verta haa­voittuneisiin
kansanvallan puolustar
jiiiij, pelastaakseen heidät saksalaisis­ta
ja italialaisista ampuma-aseista
lähteneitten kuulien aikaansaamilta
haavoilta, on ainutlaatumen maail­massa,
laajemmin käytäntöön sovel­lutettuna.
Tohtori Bethune on ke­hittänyt
menetelmän, jonka avulla
voidaan erikoisissa laitteissa säilyt­tää
jopa 30 vuorokauttakin ja sitten
siirtää sjtä niihin haaypiftulleisiin;
jotka verensiirron avulla.voidaan pe-lastaa
elämälle. . . - . .
Tuhannet cariadalaiset, jotka tun­tevat
Espanjan kansan taistelun
omaksi taistelukseen; sen voiton tai
häviön oraaksi voitokseen tai häviökö
seen, ovat innokkaasti rientäneet tu­kemaan
tohtori jBe/Ä««e» Espanjassa
suorittamaa suuriarvoista työtä. Tu­hansia
dollareita on kerätty Cana-dasta
ja lähetetty canadalaisen veren-siirtolaitoksen
h3rväksi. Tuhansia Es­panjan
vapaustaistelijoita on pelas-.
tettu varmasta kuolemasta niillä dol­lareilla,
joita Canadan kansa on tätä
tarkoitusta varten
lähettänyt.; Nämä
tuhannet pelaste­tut
ovat siitä meil­le
kiitollisia. He
ovat meille kiitol­lisia,
että ihe olem­me
avullamme säat
taneet heidät ter­veiksi
jä kykene­viksi
astumaan uu­delleen
taisteluun
Espanjan kansan
vapauden ja on­nen
puolesta.
Tohtori Bethune
jätti hyvän ase­mansa
Montrealis­sa,
lähtiessään aut-
^^^^ :-i
^ JOkttiei^ JiQ^ Wj^tää^M
1^mif0(md^ harjoitiäS^g
väf^emmj^ydä se& pieniä U0
siaijai^tfuval, mikäniinu^^^
rettäsfä, oli täynnään isoja Ä»a,
lähdin tnkJk^lle suksUlajji^0^,
maanye^ ^n^^0
iap, l^^ys sukset I0öis^
kodaksi auratuUa tiellä. Vedet las^^
tä, että meidän taistelumme vai- ^ fyjyät silmiini — pelostako, vai ft».
kuttimet ja seuraukset ovat sy-^ j^^ta vauhdissa, en muista ^ etiaen
vemmät ja paljon kauemmaksi . lapuksi nähnyt tuumaakaan gfeenii |
ulottuvat,^ kuin Esptmjan rajat silloin se: tapahtui. SukseniJöksähti. 1
ovat. Ne ulottuvat P^^eneitten johonkin ja huiiniih, silloin mi {
vuorten, Englannin kanaalin. At- lensin, kunnes lopulta makasin sM 1
lamnn.jakokomaälmm pyöriynpi. \
Työläisten valknkumöus t(äöu-^ rUläm^Ueikkiä mitä suloisimtm^ *
jaan - kaksi kuukautta^sitten, mm'
tey espanjalaiset, puhuitte meille
TEIDÄN sodastanne, TEIDEN
vallankumouksestanne, m u t ta
NYT te olette^ alkaneet pifHm
MEIDÄN sodastamme^: Espanjan
sodasta, Canadan sodasta,- Eng^
lännin sodasta •— kÖk<t maailman
työtätekevien sodasta.^ Tärnä on
hyvän merkki. Se on merkkinä sii-jassa.
7Se^oliB'"Bvän:y hyvin
voinut tapxihtua lukuisissa muissa
maissa, mutta: teillä x>li enemmän
päättäväisyyttä, tarmoa .ja • roh­keutta
. katsoa ^ pr&bleemoj&nne
enemmän avoimin silmin,: kiin- ensik&talaisdtäi^vai mitä?\
kMHpio&^meniK^p^
lakkasi^^amyt vasta: muistin •vUkaisti. 1
ympi^Mlemitieftä'näkikö kukmn?^^ \
onneksi»' Sitten f kompuroin pystyyn
jayMtMmleA'm> tuloksia^ TvHoMv j
viisitoista gäi&aa: Ev pahakaan Ä J
teimmin huulin ja ^päjättävätsem-min
mielin kuin muiden maiden
työläisillä.
Mitä Espanja tekee tänään,
mitä espanjalaiset tekevät ; huo­menna
j se ratkaisee maailman
tule vai suu d en tulevak­si
satavuptiskau-deksi.
lois te hä­viätte
taistelun,
niin koko maailma'
vajoaa fasismin pi­meään
-aikakau­teen.
. ^os te taas
onnistutte ja
me olemme var-,
moja siitä, eitä
te^ onnistutte -—
m
m
M.
km
Tohtori Norman Bethune
tamaan Espanjan kansaa. Hän oli
rintakehä- ja nenätautiosaston johta­ja
Sacre Coeur-sairaalassa Montrea­lissa.
Jo maailmansotaan *hän otti
osaa lääkärinä. Hän on kuuluisa lää­käri
ja olisi hänellä ollut mahdolli­suus
ansaita Cänadassa hyvin, mutta
hän tahtoi antaa apunsa ja pitkä­aikaisen
lääkärikokemuksensa Espan^
jaii kansan palvelukseen. LUD."
Meillä on tilaisuus julkaista suo­menkielellä
radiopuhe, jonka tohtori
Bethune piti Espanjan kansalle Mad­ridissa
viime vuoden jouluaattona.
Kun tiedämme puheen, joka on Ca­nadan
kansan tervehdys Espanjan
niin sUlöin maail­ma
kulkee nopeas­ti
kohti taloudelli­sen
ja poliittisen
demokratian kul­taista
aikakautta.
Muistakaa, että
m e canadalaiset
työläiset olemme
teidän kanssanne. Me olemme tul­leet
tänne ikäänkuin maailman-
Mtetta oli siitä lennosta mmtd^\ II
"hyötyjä^*^ Suksistani ei oUut kuin.
surullinen muisto jälellä, toinen mk^
seni meni:poikki-ja toinen sauva fiuk'.
kuii enkä ot^ sitä löytänyt vidäköm
Toinen suksi ja^ sauva lepäsivät /teöff.
pienen hiekkakasan piialla kaikeiSn^M-'^
rauhassai niinkuin ei mitään olisi to^
pahtunut. .
Oli silti onni, että en siinä lemm
unohtanuti mihin olin menossa. Niin,-
olin menossa myymään lippuja^ mt^^-
tan >^^ndn e/minim pitihHydä kotm-vqihiämassa^
e^jät sukat ja^^JP://};
sittMm ^^^^^
jalkapatikassa^: fuksia ei ^(fä.4Jikt^
kuin^^yk^i,j0^
syi, kun en kahdetlakaan päässyt sm
pitemmälle^
SIRPA-SERKKU.
KMkkuden ihmis^
hampaat tutkitta
I
Brfeslauh yliopistossa on tutkittu f
100 enimmäkseen hyvin säilynj^ta •
kivikauden ihmisten luurankoa niin,
että on erikoisesti kiinnitetty huamio
vallankumouksen ensi taisteluihin. hamPaisiin. Tuloksena oli naiden-
Teidän taistelunne on meidän tais- kiintoisia tietoja hampaiden ja niiden,
leluamme. Teidän voittonne on sairauksien kehityshistoriasta. Prö-meidän
voittoamme. Sanokaa vain fessori Euler jä tohtori Wemer ovat
meille, kuinka' me votmme teitä s^oätax^ esitdaus*
auttaa. Saatte oUa varmoja siitä, sään. Hampaiden erinomaisen kau-että
me teemme parhaamme! S A- neudeÄi säännöllisyyden ja terveyden
josta kivikauden ihminen sai iloita 50
ifcävuöteensäv saakka, katsoi tri Wei>
nerjohtimeen vaihtelevasta, vitamiua
ja kivennäissuolapitoisesta kovasta
ravinnosta, josta hampaat saivat tar­vittavan
rakennusaineensa ja 'f^
kovuudellaan aina hyvin puhdisti ne.
LIEKKI kehoittaa kaikkia lukijoi­taan
tekemään voitavansa' Espanjan
kansanvallan tukemiseksi Pieninkin
apu yksityiseltä on kortena siinä
kansalle, olevan lukijoillemme Hiie-, keossa, joka edelleenkin tulee tuke- ä ä , ^ tapauksessa löydet"
«Auntousen, mm julkaisemme sen maan tohtori Be<A««e„ johtaman ve- tiihvluumätään sairastunut haniB*,
_E,p<m^a^et toventi Mmul. san vapauden puolesta taistelevien Vaikka Mvitaiiden ihmiset eivät jmn'
'l^^*^'^-'*t'«^P';^ haavoittuneUten sotureitten pelasta- laii*aaii tunteneet hampaiden i Ä - J^Xr"^^ "T""- " ^ " ^ k"«Jemalta. Xlkään^aa- ™ ^ ; t ^ v ä t .heidät hampaa»»^
' ^ * » tTZ^Zt^tTL^kZoi^Z: 2«TZ"T- f t ™^Pi'T«"^™"tä"^k"ä'-ä" n** ^*s ^u<mtaärm»k atouaitl,ue mest main u.Ui straktaeu,ni ete t-n kaiähj, oiefhufotiunai tloall^iv ^ se^k^o iUunntkivim^y Uyjeal»- «^ö^^tZnr'Z * l««sa taistelee kansain-, vip^ hampaat /»• r^^ä iasismia vastaan. Espanjan • Sjattonuksi bakteerien tuni*
ta, vapaam^Kista. sosud»te»ta ,a uleva^uutensa sUtä Ifivityksdtä.K täUöin mätänivät 30 ikävuode» #
jan kaman, samoinkuin kaikkien nen on i o k ^ ^ . v » ^ - ?
Hudessa j^ vanhassa maailmassa vX^^^^r^Tf^?^^
telijainmiä. 4^^^^^^" \ ' ^ " " ^ ^
keen, J03 o U v a t » kuluneita,
sin k i ^ ^ e n ihmiset saa\nittiv^t^
vain 25~^2(r v; k^skiniääräisen iän.
lioin vuo^iSOO ennen ajanlasB«n
;me-alktia.:!uV^^;-
luokse,
taalla,
tämä t(
vat om
palvelin
olleet t<
Teht
naisia,
la tehtz
päiväss
le katse
set rien
den vai
lämmin
kuin- jo
den äic
liian va
joilla ei
niokakj
makkar
oU kiire
Tuuppi*
siakin, ;
Miinalt
Sisäk
sisäkkö,
ruokatu
sä. Aa
maitoa
tokamai
suuria 1
ajattelir
mentaa.
. Yhtiö
gissa, k;
kastama
rain tak
lä muuli
ja ottot]
Eräs
sa heri
•: korkea
puutarh;
ta kuuli
pahtui ]
pääsisin
ta.
Sisare
ja jahti]
suuri ait
jossa kc
toisinaai
oitäan r
tehtaan
sa asui
Kullakir
ruokäsäi
heillä oi
heessä o
ruokamii
noissa o
silloin
Mutta
joutta ei
saköiden
dostivat
kai aiot
valppain
Valpp;
jen talHi
ja asemj
niin, ette
tiakaan
vostenka
Kerrai
si minuu
sai heti h
"Onko
tyyhevo
Miksi et
"Hyvä
kökeli, e
"JosL
kai niitä
iie."
Siihen
gin oli
. il m