Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 10, 1954

              (KAUNOKIRJALUNEN VIIKKOLEHTI)
1
UEEXl. the only Finnish Uberary weekly In Canada
Published and prlnted by the Vapaus Publishing Company
Uooited, 100-102 Elm Street We5t, Sudbury, Ontario.
Registered at the Post Office Department, Ottawa, as
•econd class matter.
liiekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena,
sisältäen parasta kaunokirjallista Ja tieteellistä luettavaa.
TILAUSHINNAT: YHDYSVALTOIHIN:
1 vuosikerta $4.50
6 kuukautta 2.65
1 vuoeikerta $3.50
• kuukautta 2.00
t kuukautta 1.25
SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE
1 vuosikerta $5.00 6 kuukautta 2.75
ILMOITUSHINNAT:
75 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $3.00. Kuo-lemanllmoitus
$3.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy
$1.00 ia kiitos $2.00 Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.50.
Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien
on lähetettävä maksu etukäteen.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limi­ted,
100-102 Elm Street West. Sudbury. Ontario.
Toimittaja: J. W. Saari.
Asiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio.
LIEKKI
O. BOX 69 SUDBURY, ONT.
Toimituksen kulmasta
Tässä numerossa aloitamme taas ^larjatan kauniin jatko-kertomuksen
*'A'arjossa vaeltajat". Parhaillaan menossa ole-fva
toinen jatkokertomuksemme "Pirstottua elämää' loppuu
ensi numerossa ja sen tilalla julkaisemme muutamia sellaisia
Ikertomuksia, joista riittää pariin numeroon, kunnes saamme
jie julkaistuksi. Tiedossa on myöskin jatkokertomus Annie
J^uissaloha ja Minda 'Kataisen Suomimatkakertomus on
(myöskin varastossa. Xäinollen ori siis hyvää lukemista tie­dossa
taas pitkäksi ajaksi.
Hyvästä hikemisesla puheenollen ilmoitamme myöskin, et­tä
lehti!iikkeemme kustantama 'Kevät'-julkaisu tulee painos-
•ta ihan näinä päivinä. Kehoitamme kaikkia hankkimaan sen
joko asiamiehiltä tai tilaamalla suoraan kirjakaupastamme,
•lusi kirjalähetys on myöskin tulossa.
'Kilpatehtävät tuntuvat olevan erittäin suosittuja, sillä sitä
osoittavat ne lukuisat ratkaisut, joita toimitukseen on tullut
^aikaisempien kHpatehtävien suhteen. Tässä numerossa jul-ikaisemme
uuden tehtävän ja toivomme siinä olevan enem­män
askartelua kuin edellisessä — ja kyllä siinä onkin. Mo-fiet
ratkaisujen lähettäjät o^at maininneet, että enemmän
•vain kilpatehtäviä. (Koetamme saada niitä aina säännölli­sesti,
mikäli mahdollista. .los jollakin on tiedossaan vai-
Iteampi tehtävä, niin otamme sen kiitollisuudella selityksi-
•neen vastaan. Monet ovat kiinnostuneet tällaisiin askartelui-hin
Ja ovat mahdollisesti tallettaneetkin tällaisia älynysty-röiden
hieromisvälineitä.
Mainitsimme tällä palstalla äskettäin V a i ^ - K i ä a r a n ja
Alpertin ansaitsemista palkinnoista. Vappu-Klaara pistäytyi
loinxituksessa ja hän sai palkintonsa. .'Vlpertti puolestaan
taas kirjoitti ja pyysi lähettämään hänelle tulevan kirjan ni­mimerkki
Justukselle", joka jokin aika sitte» kirjoitti sai­rasvuoteelta.
Olemme tehnytkin Alpertin pyynnön mukaan
j a lähettänyt kirjan asianomaiselle, josta Justus lyiittäa kau­niisti,
luvaten pikapuoliin kirjoittaa oikein "yjirallisen kiitok­sen".
Muuten hän sanoo jo toipuneensa johkin A-erran, vaik­kakaan
ei vielä täydellisesti, joten lukemincn.ort erikoisen hy-
* vää tiänelle nyt. kun hänen täytyy pitää pakollista Ipmaa.
Osoittenhoitaja ilmoitti, että lähiaikoina katkeaa huomat­tava
määrä Liekin tilauksia, ellei niitä ajoissa uudisteta. Ke-lK)
itamme kaikkia tilaajia katsomaan lehtensä oikeassa ylä­nurkassa
olevaa merkintää osoitteensa yläpuolella, sillä siitä
"ilmenee, milloin itse kunkin tilaus loppuu. Näin tehden ei
kenenkään kohdalle tule sitä ikävyyttä, että tilaus pääsee kat­keamaan
ia tulee keskeytystä jatkokertomuksissa. Kukaan
ei tietenkään halua sitä j ä s e n voi välttää h^in help^)sti. \ il-kaisee
vain silloin tällöin lehden oikeassa yläkulmassa oleviin
numeroihin ja pitää nuiistissaan. koska on oikea aik:v uudis­taa
tilaus. Niin yksinkertainen juttu se on.
Jokainen luonnolliseen pitää kunnia-asianaan uudistaa ti-lauksens;!
niin ajoiss;», ettei <iiiä koidu mitään ikävy\ttä .Ii­nakaan
itselleen. "Aiikko iln\an Liekkiä on kuin viikko il­man
ravintoa". santx> eräskin liekin lukija kirjeessään, kun
uudisti tilauksens:» hyvis-ä aioie>a. ettei ollut [lelkoa sen
katkeamisesta.
Täss;i onkin tullut puhutuksi tällä kertaa ai\an Liekin
''sisäisistä" asioista. HahKamme naiden asiain ohella muis­tuttaa
kaikkia Liekin ystäviä että ensi kesän lomaa suunni­tellessaan
he eivät missään nimessä U!t>hL;iisi ksij^tii; ario->
Stoujjvillessa Ont. tapahtui äsket­täin
"kärkätaistelu", jossa, kuten
tavallista, härkä joutui alakynteen.
Ross Harper-niminen farmari oli
navetassa, kun kaikin puolin säy-seänä
pidetty sonni hyökkäsi hä­nen
kimppuunsa, ja puski miehen
jalkoihin ja reisiin aika pahoja
vammoja. Kuvassa Harper pojan­poikansa
kanssa, joka näyttää ole­van
iloinen siitä, ettei isoisälle käy­nyt
sentään huonofnmin kahakassa.
Kttlkurin tieltä
Kirj. F A ARI
OLEX kulkurin tielle luotu,
se on eloni määränpää.
Kodin onnea ei mulle suotu,
siksi kulkurin osalle jään.
Lapsuuskoti, onnen kaipuu,
kauas muistojeni taakse jää,
kyseen alle se vain vaipuu
mihin tähtää mun matkani pää.
Ajan virta vain eteen kiitää,
hämäryyteen hajoaa,
aatosteni paino viiltää,
menneisyyteen kajoaa.
Ei kulkuri onnesta tiedä
tie edessä vain loputon on,
taivaan tähtösten valaistess' tietä
luottaa onnensa kohtalohon.
Tuulten huminoissa kuulen
korpikuusien kuiskeet nää:
Kauas häipyy teille tuulten
sinun toiveesi määränpää.
Illalla kuutamcila kun kuljen
onnen polkujani etsien,
silloin kuuntelooni suljen
kuulen kuiskeet metsien:
Et löydä sä onneasi,
olet maantien kulkuri,
.lo ennen syntymääsi,
sinut luojakin unhoitti.
(Lantanan kaalilla ohjelmailtantassa
lausunut E M I L . \ H O .)
juhlaa, nimittäin CSJ:n laulu- ja soitto­juhlaa
Timir.insissli ja CSAUL.n liitto­juhlaa
T>rontossa. Xämä ovat Cana­dan
-uonialaisten kultluurijuhlat. joita
valmistellaan parhaillaan. >amanlai-ia
\ahni>teluja voivat tehdä nekin kansa-laiseriinie,
jotka aiko\at mennä seuraa­jiksi
näihin arvojuhliin. Loma on pas-
<autetiava - jtUka sen \ M i v a t tehdä
-iten . e t t ä >e osuu juviri ionmian kiim-
UKiu juhlan kohdalle ja tttn\<ti \ i e lä
parempi, jos sen s.ia «nitetuk-;i molem­pien
juhlien kohdalle. .Aikailet suun­nittelut
ja valnu"stelut antanevat riihen­kin-;
ma li<WI j*uurif n.
Tarunomainen kirkko
PASTORI J O H A \ T s E S USVAMO, Kotkan ^
katolisen seurakunnan nykvinen sielunpaimen, sjina
punkiin sota-aikana Sortavalasta. Kirkko on
sodan tuhoissa, katot vuotivat, kaikki lahosi. Se
jo käyttökelvottomaksi. Sen mukana uhkasi rapL,-,
hävitä korvaamattomia aarteita, keskiaikaisia^^
kirkkokalustoon kuuluvia kalleuksia, vanha kirjasto
"Xuori pastori Johannes Usvamb sanoi ei. Hänpyy^
kunnalta 7 vuotta aikaa kaiken kunnostamiseen ^ 7
kuin Raakelin tä-hden. Hänelle hymyiltiin epär
•Mutta nyt on 7 vuotta kulunut ja kirkko restauroitu
sesti säilyttäen kaikki hrstoridliset arvot. Luonnollisesi
hän työhön oli saatu runsaita lahjoituksia eri tahoilta V
tarvittiin myös tarmoa ja sitkeyttä. ^"Syljin kopriini ja
dyin työhön", kertoo pastori Usvamo iloisesti. 7 vuodes
kana muuttuivat hiukset ohauksilla hopean harmaiksi
Pastori tuntee tarkoin kirkon ja myös koko Kelkan 1
rjan. Katsoessamme kirkon taideaarteita ja merkillisiä,
•toesineitä pastori piirsi eloisalla tavalla eteemme kuvai
sensa jälkeen inenneistä tapahtumista. Jo niin aikaisin'
800-luvulla j.Kr. Kotka oli idän ja lännen kauppiaiden
nettu kohtauspaikka. Sinne saapui kauppiaita lä
'Kreikkaa myöten ja idästä Novgorodista. Syvät kali'
nat muod9stivat oivan sataman. Xousi kukoistava asutui
Sitten Kotkan merkitys alkoi hävitä. Vasta Ruotsinsahö
t i^eritaisteluiden jälkeen 1789—1790 kiinnitti Venäjä ii»
miotaan noihin kalliosaariin. Kuulu sotamarsalkka Suvoj»
sai tehtäväkseen suunnitella rajan linnoittamisen, ijgj^j
linnoitus valmis. Sen kunniaksi järjestettiin suuri parai
jonka tarkasti perintöruhtinas Konstantin. Tavan muka
kysyttiin toivomuksia. Siiloin eräs merimies astui esiin ji
sanoi:
— Kaikkea muuta imeillä on, mutta kirkko puuttuu.
Keisari Paavali I määräsikin rakennettavaksi Kotkaan
ko Suomen kreikkalaiskatolisen pääkirkon. Erikoiseksi
sionosoitukseksi lienee katsottava; että kirkkoa suunnittA^
maan lähetettiin italialainen arkkitehti Jean 'Prevo deLyn»
ni, uusrenesanssin mestari, joka oli suunnitellut useita h
tarin kirkkoja ja palatseja. Rakennustyövoima oli pääasii
lisesti sotavankeja. 'Heidän joukossaan oli ranskalainen t»
demaalari Eric Pringert, Jonka käsien jälkiä ovat useat tn»
laukset kirkossa, mm. 'Marian ilmestystä esittävä alttarhatä^
jota ympäröivätv kullatut keruubin patsaat.
Tuli uusi sdta ja 'Suomi liitettiin v. 1809 Venäjään. Kot­kassa
elämä hiljeni. Linnoitusta käytettiin vankilana, josa
nääntyi Pyhän Allianssin aikaan paljon kapinallisia. MÖM
dekabristit kuljetettiin kahleissa kirkon kivilattialle rukoile­maan
ennen kuolemaansa.
Krimin sodan aikana Kotkan kaupunki tuhoutui tä\-dei!>
sesti. Mutta kirkko säilyi ja siitä on ihmeellinen legenda.
Englantilaisen sotalaivaston saapuessa Ruotsinsalmea
Kotkan varusväki sai määräyksen toimittaa turvaan m
esineet ja valtion arkistot ja siviiliväestö pakeni sisämaalm
Merisotilaat nousivat maihin ja räjäyttivät ensimmäisenä{äi-vänä
linnoitukset. Toisena päivänä he polttivat kaupun?ii
Erään rakennuksen portailta he löysivät vanhan naisen.
puhui - sujuvasti englantia ja pyysi sotilaita viemään Mat
kirkkoon. Nainen polvistui kirkon portaiHe ja rukoili sa­tamaan
rakennuksen. Hämmästyneet englantilaiset poi-*
vatkin kirkon alle asetetut räjähdyspanokset ja purjehtivJt
tiehensä. Kun varusväki palasi kaupunkiin löysivät he k»
ken tuhkana. Kirkko yksin oli pystyssä ja sen portailla L«
vanha nainen, tarunomainen Maria Purpur. Eräällä
mysmaalauksella kirkon sisällä sanotaan olevan Maria P«f-purin
kasvot.
Kaupunki jäi asumattomaksi. .Hamina sensijaan vaua^
tui nopeasti. 'Kerrotaan, että satumaisen rikkaalle .Aladinft
joka omisti koko Haminan kaupungin Ja suuret maa-alat««
ympärillä tarjottiin Kotkan saaria 400 ruplan hinnasta. Mis­tä
rikas Aladin vastasi halveksivasti: Onhan minulla ]o^(^
Hamina, mitä teen noilla kallioilla.
ISOQ-luvun lopussa teollinen kehitys toi uusia ajatub^^
Norjalainen Gutzeit tuli matkoillaan Kotkan .seuduille :^
havaitsi paikan etuisuudet. Pitkin Kyminjokea voi kuljetta
tukkeja ja sj-vään kalliosatamaan saattoivat saapua su"*
laivat. Gutzeit perusti puunjalostamon ja kuin taikasau^^
iskusta nousi asutus. Ympäristöön kehittyi teolHsuusbiK^^^
kuin sieniä sateella. Kotka julistettiin kaupuniiik<i l^''
Suuret teollisuuspalatsit. tehtaat» työläisasunnot. kou.'.;-
nousevat nyt Kotkassa. Kaupungin melu kantaiiuiu vai^^"^^'
na kirkon luo. jossa on säilynyt kappale m e n n v t t a htstaf^
M i t a lienevät ajatell- t >]-sinkertaiset iireu- - - i k i i - t ^"
k a l a i x t Hitamiehet rakentaessaan kirkkoa ja >.'n p i i " '"
-ivallista tyiitä v a a l i n e i t a koristuksia. Puuleiki-iuk^iin .
Nauhoihin maalauk>iin kiitkeytyi varmaan '.oninkaipi:'''''
v i h a . i M) i a a ja -^en j u l m a a tuhoa vastaan. M i i - ' ''''^'"^'^l"'..
t e l l f e i kai>iiial]i,-et (iekahristit. kun he kahleet j a i i - -'
t - i a i l a . H f i d a n aikansa ei vielä silloin ollut t u i i i : !'
1 aika humi-^rr uusia tehtäviään. Menivv! . i i ' - ' T'""
menneiden aikoien tv(i^tä.
Rakkaus ia tuhkarokko käyvät sitä vaaralli-t''^^''''^^'-
niyi>hemn>äll;i iiillä ne kohtaavat. - Bvron.
Siru 2 Lauantaina, hiihtikuxm 10 päivänä, 1954