1947-11-15-07 |
Previous | 7 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Juuri kovaäänisellä
iiin lähdettävän kiei
PPaitten kanssa, j o^
'oU»sesti kansalta
' n-kerroksinen okö,:
hissillä näjiettiinkai.
'miten sähkö syntyjä
J8-JaIanteräkiJ
johon mahtuisi ^-aikkj
na). Tämä pj-öritt2j
akseli eli turhina
ipimitaltaan, ja yn j
9 kerroksisen hupuj.
^) ja painaa 2Ö0 tou.
kselin yläpää jauhaa
osissa eli dymnmsi,
läpimitatenjalOjai.
OOKVA. Siitä se n«.
A transformeriin dii
ankaverkoston kautu;
eikös?! Sähkömielietj
noiden mittojen suuJ
ille muille kuolevako.)
X), että >yksi d)-nainoj
^ paljon kuiri OiicaJ
apunki tamtsee ja 2|
w Yorkille,
eessa oli 9 tuollaista]
i ja k\Tnmenettä juu.]
t olivat kuin kärpäaäl
50 tonnin cranes-D«.|
kulkevilla kiskoillaf
leiden osia.
säliä liikkuessa meOlel
Ilojen emo. Sen mu-j
ikki sähkökellot täUäl
ssa oli pitkät pöydätl
mitä kummallisimpial
•puja — ainakin tu-j
;ista j a vihreätä lanip-j
tna edustavat pieniä!
aailmalla — ia ioäf
n tulee \ika, tiedei
että aha — tuoH
trupeli" — se on siiij
uksi!
elestä lähtemälöntlj
;sa ja käytävissä. Jo-illoitettua
marmoria,
iat — ja kaiken yfläl
ahtava j\-minä yhtäj
ikaan veden valtava]
essä.
OS jälleen ja katscj
lölaitosta, olisekui^j
iinä tammilaitoL^ea
'•tulitikkulaatikoiu"i
elia puolen ja toin
oli valmis jonb
s on rannasta
tkä. 550 jalkaa korj
hjastaan. Spfll^jj
sta joutilas, kajltäj
meidän maallL^e
kaa eli noin 5
•»ituinen. K"^^
.{putouksen voi «H
vesimassaa, kun
niin korkealta
päällekkäin,
ei tuollaisia
äden käänteessä
vaan on työ o!I^
. l033 onalku\t'>j
1941 on
ytavää'" -
1 lisääniynjt.
st-'-
m.T ei <>'t' ^'^^
I a v u l l : i n.>-ie'J^
Jokainen pumppu (niitä tulee 12) käy
A; 000 hevosvoiman moottorilla ja nos-i
«ttä 12.000 gaUonaa sekunnissa
Inelia mvöten ylös. Kurfian tuo kaik-
Ji valmistuu, luulisi siitä jo ihmiskunta
hvijlv•^3n huomattavasti. ' ^
Niinkuin arvata saattaa on täniän
'parille kerääntynyt kaupunki, oikeitaan
kaksi sievää kaupunkia, Grand
Coulee Dam ja Mason City — savupii-puten
sähkökaupunki, kouluineen, sai-
^aloineen y.m. mitä kaupunkeihin kuultu.
Eikä ihmekään, kun tällä työmaalla
on tuhansia miehiä työssä yhtä
aikaa. Eniten oli 7,000 miestä kaiva-massa,
ampumassa, laskemassa 'sementtiä
v.m. y.m. kaikkine uudenaikaisine
koneineen.
Ei millään olisi malttanut lähteä täältä
pois. tuntui ettei saanut tarpeekseen
ihmetellä ja ihailla mekin kerrankin
maailman suurinta —.
Mutta koti veti kuin magneetti nuppineulaa
ja niin oli jatkettava matkaa.
Rajalle saavuimme seuraavana aamuna
jo ennen virkailijoiden tuloa ja saimme
siinä odotella heidän heräämistään.
Siinä vahtimestari siivoili eilisen päivän
jälkiä ja kertoili siitä menneen läpi 1,100
autoa. Mutta ei tämä ollut eniten, vaan
1.800 auioa päivässä-pari viikkoa ennen
oli ollut ennätys. -
Tullissa ei taaskaan ollut mitään vastusta,
kun paperit olivat tallella ja siirryimme
taasen Canadan puolelle vähän
haikealla.mielellä, kun kaikki hyvä-jäi
taakse, ennenkaikkea tutuksi käynyt^
keltainen \niva tien keskellä!
Canadan puolen tullimies oji myös
noussut hyvällä tuulella vuoteestaan aamulla,
vaikka olikin paljon virallisempi
kuin jänkki. Hän »laski nenäluvun ja
tarkisti paperit jos ovat yhtäpitävät,
kyseli tavaroitamme, jos oli esim. hedelmiä.
OILhan meillä — kolme persikkaa
(peaches). Tyttöjen katsellessa haikeana
\neressä meinasin antaa ne sedälle,
mutta juolahti siinä mieleeni, että hyvälle
ne maistuvat meidänkin suussa,
kun olivat erikoisen suuria ja meheviä
ja kysäisinkin. saakos ne syödä siinä.
"Oh yes". hän naurahti ja niin hävitimme
ainoan tullattavan tavaramme ja
saimme lähteä h\Tryttäniään kotoista
tietä parhaan taitomme mukaan.
Niinpä tulimme ennenpitkää tutulle
Okanaean järvelle Ogopogon maille.
Silmä kovana tarkastelin selkeää järven
selkää, eikö muinainen merihirviö
nousi vettä pärskimään, niinkuin kuulemma
on jollekin näyttäytynyt. Mutta
saamatta jäi minulta $2,000 palkkio, jo-
^ on sen kuvasta luvattu, vaikka Ke-lov,-
nan lautalla odottelin kamera kourassa
valmiina I Minun huono onneni
~ lehdestä näimme jälestä päin, että
seuraavana päivänä oli Joku sen taas
nähnyt! Tai ehkäpä OgojK)go-rukka
säikähti, kun näki meidän rymy-kuor-
D^an ja painui järven pohjiin asti palhoon!
Mene ja tiedä, mutta ei me ai-nrskaan
voida kerskua, että sitä ihmettä
olisimme nähneet!
l^oppumatkan ajuri lasketteli, että
pyörät lyhjässä vonkui, kun alettiin lä-
'^estvä tuttuja mutkia." Ja hyvääpä tuo
te^^i siimalle, nähdä taasen vehmaita
SMisunp-järven rantoja reiluine metsi-
"^en iir.an keinokastelulta ja muita,
konstejr, Tuntui kaiken näkemisen jäl-e-:,;
parhaan paikan vaan olemme
J ^ i n n - r .:^ric\^ mökillemme näillä ran-
');na maa mansikka, muu maa
nääri-kolhoosi Xlaitotavarafarmi
Sianhoitofarmi
Lammasfarmi
34S pSata
..170
2^04 "
Kirj, P.
Aleiskin aro on kaikkein kuivin osa
.•Vltain aluepiirin alueella. Siellä s;Uaa
harvoin ja vähän, ja kuivat, voimakkaat
tuulet Hiievät maasta kosteuden.
Mutta epäsuotuisista ilmastollisista olosuhteista
huolimatta arolla on suuri Mo-lotov-
niminen kylä. Se ei ole muiden
siperialaisten kylien tapainen. Se on
uudentyyppinen kylä, jota paremminkin
sopisi nimittää maan\-iljelyskaupun-giksi.
k
f.
tili-, ] en
'uH kirioitetuksi yksi luku
e l i n k i n l r j : , : , n kaikkine ihn^cineen mitä
nahiiin • i h:iu^koine .^eikkailuineen. M i -
v a i k k a paljon jäi vielä kokc-
'•'an lyhvydcn tähden, kuten
V K o n c k y y t i jäi nuorta polvea
• ' ^ • i . i ' . i n . kun emme ehtineet nousta
. . . i k k a tuttu setä olisi kiidättä-
^ J"u-.i!]]a.in tädin aulan takaa. Vaan
^nK:,p;- v i o l i i kerkiävät senkin kyydin
f>ke;i. nuoic^tanj olen täysin t y y -
\ a i r . , - vielä maanpinnan asukkaana
Suuri kylä lukuisine rakennuksineen,
puutarhoineen, kouluineen, viljasäiliöineen,
myyllyineen, myymälöineen ja leveine
katuineen, jota reunustavat puut
j a pensaat, on kasvanut arolle vasta
sen jälkeen kun talonpojat liittyivät
yhteen niuodostaen maataloudellisen
osuuskunnan eli kolhoosin,
* * ^:
Vuonna 1920 kansalaissodan jälkeen,
jolloin koko Venäjä kärsi suuria vaikeuksia
taloudellisen sekasorron ja rappiotilan
johdosta, eräät Zerkaly-nimisen
kylän köyhemmistä talonpojista päättivät
liittyä yhteen saadakseen mahdollisuuden
yhteisvoimin viljellä maata.
He valitsivat itselleen paikan .Aleisk
i n arolla, siirsivät syntymäkylästään
sinne noin kymmenkunta vanhaa puurakennusta
astinnoiksi, löivät hät'hät«ä
kasaan tarvittavat talousrakennukset:
viljasäiliön, ruokalan ja saunan. Paikalliset
maaelimet luovuttivat heille y h teiskunnan
omaisuudesta 5 paria härkiä,
2 hevosta. 3 lelimää sekä maatalouska-lustoa.
Uuden koUektiiivtalouden jäsenten
voitettavana oli paljon vaikeuksia. K y läläiset
eivät rohjenneet liittyä heihin
peläten, että yhteistalous ei menesty.
Rikkaat talonpojat tekivät kaikin tavoin
kolhoosille vahinkoa. Vuonna 1926 he
polttivat kolhoosin vilja-aumat ja myrkyttivät
o.'=an yhteisestä karjasta. Mutta
kolhoosilaiset jatkoivat työtään hellittämättä.
Talous laajeni ja vaurastui.
Alussa se oli rajoitettu ja hoitomenetelmiltään
takapajuinen, kasvattaen yksinomaan
viljaa. Kolhoosilaiset asettivat
kuitenkin päämääräkseen suuren nykyaikaisen
talouden luomisen, joka tuottaisi
viljaa lukuunottamatta myös voita,
lihaa, vihanneksia, marjoja ja hedelmiä.
Muutaman vuoden kuluttua tämä
päämäärä oli saavutettu: kolhoosista tuli
rikas, monipuolinen talous, jonka
karjantoito, puutarha- j a vihanne.star-ha
olivat hy\'in kehittyoieet. Vuonna
1939 kolhoosi osallistui Yleisliittolaiseen
maatalousnäyttelyyn Moskovassa, jonne
pääsivät vain kaikkein parhaimmat.
Näyttelyssä kolhoosi palkittiin kunniakirjalla
sekä Työn Punaisen lipun kunniamerkillä.
Sota Saksaa vastaan vaikeutti kolhoosin
työtä. Miespuoliset jäsenet lähtivät
sotaan, ja kolhoosilaisten yleinen
kokous lahjoitti armeijalle neljä kuorma-
autoa sekä paljon työhevosia. Jotta
ei olisi jouduttu supistamaan tuotantoa
otettiin työhön mukaan vanhemmat
lapset ja vanhukset, jotka aikaisemmin
eivät osallistuneet työhön.
Kolhoo.-^in tuotannosta .'^odan a i k a mi
s n a käsityk.';cn s e u r a a v a s t a esimerkistä.
] o s sc tuotantomäärä minkä volhoosi
l u o v u t t i v u o d e n k u l u e s s a valtiolle, jae-t
j i a r i kolhoo^ilaitosten kesken- n i i n j o k a i n
e n t y ö k y k y i n e n - • vanhuk.^^et ja lap-
M ' l m u k n a n l i i o l t u i n a — a u t t o i v a t v a l -
t i i . i a v a r M S t a n i n l l a v u o d e n k u l u e s s a 7-<S
s o l i ' a s t a leivällä. 7-S . s o t i l a s t a k u o p i k kailla.
3-4 l a s t a v o i l l a sota-ajan nornuen
mukaan. 3-4 henkeä vihanneksilla' ja
PLUKSH
*
perunoilla sekä 10 henkilöä hedelmillä
ja marjoilla (8 kiloa henkeä kohden).
Kolhoosin yhteiskunnallinen talous
laajeni keskeytynnättä sodankin aikana,
niin että kokonaistuotto kasvoi. Viljan
kokonaistuotto lisääntyi sodan aikana
53 prosenttia, vihanneksien ja perunan
yli kymmenkertaisesti, hedelmien ja
marjojen melkein kaksi ja puolikertaa.
OSUUSKUNNAX TALOUDEX
JÄRJESTELY
Molotovin nimeä kantava kolhoosi
on suuri maataloudellinen tuotanto-osuuskunta.
Tällä hetkellä siihen kuuluu
192 perhettä. Sen käytettävissä on
6.625 hehtaaria maata, josta 3,484 hehtaaria
on |>eloa. Osuuskunnan talous jakaantuu
kuuteen haaraan: peltoviljelys.
karjanhoito, puutarhanhoito, vihannes-tarhanhoito,
tuotteiden jalostus ja rakennusaineiden
tuotanto sekä kalatalous.
Sitiipaitsi on vielä kuusi tuotantolaitosta:
sähköasemia, puuseppä- ja sor-viverstas.
autotalli, viljasäiliö ja paja.
Kolhoosin eri tuotantohaarojen tuotannon
kasvu oli rahatulojen perusteella
VV. 1935-1945:
peltoviljelykse.stä 1,138,538
karjanhordosta 2,933,743
vihannestarhasta 1,208.710
puutarhasta 1,271,736
tuotantolaitoksista 486,849
7.034,576
nyt
tv
jr. että paliemmitta kommelluksitta ehjin
nahoin kävelen mieli virkistyneenä
kesälomasta tuttua navettapolkuani.
Loppu.
PELTOV/UELVS
Maata, jonka valtio luovutti kolhoosin
ikuiseen käyttöön, viljeltiin alussa
heikosti. 3-484 hehtaarista peltomaata
kylvettiin vain 1,224 ha. Kolhoosi ei
viljellyt teknillisiä kasveja. Vihanneksia
ja perunaa oli vain 8 ha. Rehukasvien
kylvöala oli myös arsin vähäinen. K y l vöt
suoritettiin usein väärin, viljaa kylvettiin
useammin kerran samalle alueelle.
Sato oli luonnollisesti alhainen.
^Myöhemmin järjestettiin kolhoosissa
oikea vuoroviljelys heinäkylvöineen ja
mustine kesantoincen. N y t on kolhoosissa
kaksi vuoroviljelysaluetta — en-simäinen
käsittää 1,796 ha, toinen 1,162
ha. Molemmilla on käytännössä IX)-
vuoroinen viljelys. Sitäpaitsi farmien y h teydessä
on 184 ha. suuruinen rehuvuo-roviljelys.
Osuuskunnan jäsenet saavat vuosittain
paljon viljaa j a rahaa. Keskimäärin
koll^posi on jakanut työpäivien perusteella
jokaista henkeä kohden pikkulapset
mukaanluettuina viljaa vuonna 1939
366 kg, vuonna 1944 350 kg. Vuonna
1946 kolhoosin jäsenet saivat työpäivää
kohden 3 kiloa viljaa. 3.5 kiloa vihanneksia
ja hedelmiä sekä 9 ruplaa rahaa.
Sitäpaitsi jaettiin työpäivien perusteella,
kasvirasvaa, lihaa ia muita tuotteita.
— 'Työpäivä" on kolhooseissa käytännössä
oleva työnmitta. Määrätyn
työmäärän suorittamisesta, jos se vastaa
laatuvaatimuksia, kolhoosilainen ansaitsee
I työpäivän. \'uoden lopussa kolhoosin
koko puhdas ylijäämä, tuotantokustannukset
ja valtion luovutukset poislukien,
jaetaan kolhoosin jäsenten kesken
työpäivien perusteella.
Kolhoo.si on luonnollisesti harrastanut
myös vihatuu^sviljc!y^tä ja puutar-hantoitoa.
jotka ovat lisääntyneet valtavasti.
K s l n i . vuonna 194.5 nousivat
puutarhavilelyk.-^e.tä y.nulnl tulot 437.-
500 ruplaan vastaavan luvun olles<a v i -
hanestuotleidon kohdalla S45-825 ruplaa.
KMO.i.^noiro
Kolhoosissa on viisi karjanhoitofar-mia
.«^ekä mehiläistalous. Vuonna 1946
niissä oli seuraava määrä karjaa, lintuja
ja mehiläispesiä:
Heyosfaim 70
Lintufarmi 257 kanaa
Mehiläistalous ...24 pesää
Lammasfarmi on ollut kaikkein tuottoisin.
Farmin jokaista työntekijää kohden
(joita on kaikkiaan 14) saatiin tu»
loja vuonna 1942 yli 40,000 ruplaa.
KOUIOOS/X TUOTAXTO-LAITOKSET
Kolhoosi, joka syntyi arolle, tarvitsi
paljon rakennusaineita tarvittavien talous-
ja asuinrakennusten rakentamista
\:arten. .Alussa rakennusaineena käytettiin
polttamatonta tiiltä, eli ''^sama-nia".
joka ei kuitenkaan ole kestä\'ää.
Sen vuoksi rakennettiin vuonna 1934.
tiilitehdas, joka alkoi tuottaa vuosittain
riittävästi tiileiä kolhoosin rakennustarpeita
varten. Vuonna 1937 rakennettiin
vieui kattotiilitehdas.
Kolhoosissa on vakinainen rakennus-prikaati,
johon kuuluu 24 kolhoosilais^
ta. Tämä rakentajien ryhmä rakentaa
vuosittain useita rakennuksia taloudellisiin
tarkoituksiin sekä myös asunnoiksi.
Vuosien 1935-37 aikana rakennettiin
kylään keskikoulu, myymälärakennus,
nykyaikainen lammasnavetta 750 lampaalle,
sekä konepajarakennus. Seuraavina
vuosina rakennettiin suuri lasten-seimi,
talli 120 hevoselle, navetta 60
vasikalle, autotalli, keinotekoinen siitos-asema
sekä sitä paitsi kaksi asuinrakennusta
tilavine asuntoineen.
Ennen sotaa kolhoosin- käytettävissä
oli erilaisia koneita, jotka oli hankittu
omilla varoilla. Mainittakoon kolme dieselmoottoria,
4 kuorma-autoa, henkilöauto,
erilaisia voimakäyttöisiä maanvil-
^ jelyskoneita puhumattakaan yksinkertaisista
maanviljelysvälineistä. .Armeijalle
lahjoitettuja kuorma-autoja lukuunottamatta
ovat kaikki koneet tänäänkin
käytössä. Vuonna 1937 kolhoosi
rakensi oman sähköasemiin teholtaan
50 hevosvoimaa, joka nyt aiotaan
suurentaa 120-150 hevosvoimaiseksi.
M y l l y , meijeri, viljanpuhdistaja, konepaja
ym. saavat käyttövoimansa sähköasemalta.
Lukuisten . taloudellisten laitostensa
lisäksi kolhoosi on rakentanut viisi lampea,
joissa kasvatetaan kaloja. Monet
yhteiskunnalliset ja kulttuurilaitokset
palvelevat välittömästi kolhoosin jäseniä.
Klubi, lastenseimi ja -tarhat, kirjasto
ja lukusali, elokuvateatteri jne.
Kolhoosin talouden kehitys jatkuu
keskeytymättä sodan jälkeen. Uusi, sodan
aikana laadittu suunnitelma vuosiksi
1944-1948 asettaa Joukon tavotteita,
jotka merkitsevät osuuskunnan rikastumista
ja sen jäsenten aineellisen ja
kulttuurisen hyvinvoinnin lisääntymis-t
ä . S u u n n i t e l m a n mukaan viljan
bruttotuotanto kohoaa vuoteen
1948 mennessä 26.^000 sentneriin. Tarkoitus
on ottaa viljelykseen 86 prosenttia
kaikista kyntökelpoisista maista
eli melkein kaksi kertaa niin paljon
kuin vuonna 1939. Viljakasvien keskitaso
on aikomus kohottaa 15,9 sentneriin
hehtaarilta.
Kolhoosin vedentarpcen tyydyttämistä
varten( joka on 39,500 kuutiometriä
vuodessa) rakennetaan 5 syvää kaivoa
ja lampien lukumäärä lisätään 7, Lampien
pinta-ala kohoaa vuonna 1947 34
ha. Kalasaalis tulee olemaan laskelmien
mukaan 62 sentncriä ja .'^curaavana
vuonna vähintäin 100 sentncriä. Suun-nitehn:
i s'sälliiii lisäksi kiajan rakennus-ohjclrr.
an. \'uosien 1944-1948 aikana
rakennetaan tiilektä ja peitetään t i i l i katoilla
viljasäilir). viljankuivauslaitos,
vasikkanavetta, lammasnavetta, eristys-navetta
.sairaille eläimille, kanala, vi-hanneskellari.
sikala, 3 rehutornia, palokunnan
rakennus sekä 16 asuinrakennusta.
Xäin ollen Molotovin nimelle omistetun
kolhoosin, maatalous-osuuskunnan
LAUANTAINA, MARRASKUUN 15 PÄIVÄNÄ. 1947 SIVU 7
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 15, 1947 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1947-11-15 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki471115 |
Description
| Title | 1947-11-15-07 |
| OCR text |
Juuri kovaäänisellä
iiin lähdettävän kiei
PPaitten kanssa, j o^
'oU»sesti kansalta
' n-kerroksinen okö,:
hissillä näjiettiinkai.
'miten sähkö syntyjä
J8-JaIanteräkiJ
johon mahtuisi ^-aikkj
na). Tämä pj-öritt2j
akseli eli turhina
ipimitaltaan, ja yn j
9 kerroksisen hupuj.
^) ja painaa 2Ö0 tou.
kselin yläpää jauhaa
osissa eli dymnmsi,
läpimitatenjalOjai.
OOKVA. Siitä se n«.
A transformeriin dii
ankaverkoston kautu;
eikös?! Sähkömielietj
noiden mittojen suuJ
ille muille kuolevako.)
X), että >yksi d)-nainoj
^ paljon kuiri OiicaJ
apunki tamtsee ja 2|
w Yorkille,
eessa oli 9 tuollaista]
i ja k\Tnmenettä juu.]
t olivat kuin kärpäaäl
50 tonnin cranes-D«.|
kulkevilla kiskoillaf
leiden osia.
säliä liikkuessa meOlel
Ilojen emo. Sen mu-j
ikki sähkökellot täUäl
ssa oli pitkät pöydätl
mitä kummallisimpial
•puja — ainakin tu-j
;ista j a vihreätä lanip-j
tna edustavat pieniä!
aailmalla — ia ioäf
n tulee \ika, tiedei
että aha — tuoH
trupeli" — se on siiij
uksi!
elestä lähtemälöntlj
;sa ja käytävissä. Jo-illoitettua
marmoria,
iat — ja kaiken yfläl
ahtava j\-minä yhtäj
ikaan veden valtava]
essä.
OS jälleen ja katscj
lölaitosta, olisekui^j
iinä tammilaitoL^ea
'•tulitikkulaatikoiu"i
elia puolen ja toin
oli valmis jonb
s on rannasta
tkä. 550 jalkaa korj
hjastaan. Spfll^jj
sta joutilas, kajltäj
meidän maallL^e
kaa eli noin 5
•»ituinen. K"^^
.{putouksen voi «H
vesimassaa, kun
niin korkealta
päällekkäin,
ei tuollaisia
äden käänteessä
vaan on työ o!I^
. l033 onalku\t'>j
1941 on
ytavää'" -
1 lisääniynjt.
st-'-
m.T ei <>'t' ^'^^
I a v u l l : i n.>-ie'J^
Jokainen pumppu (niitä tulee 12) käy
A; 000 hevosvoiman moottorilla ja nos-i
«ttä 12.000 gaUonaa sekunnissa
Inelia mvöten ylös. Kurfian tuo kaik-
Ji valmistuu, luulisi siitä jo ihmiskunta
hvijlv•^3n huomattavasti. ' ^
Niinkuin arvata saattaa on täniän
'parille kerääntynyt kaupunki, oikeitaan
kaksi sievää kaupunkia, Grand
Coulee Dam ja Mason City — savupii-puten
sähkökaupunki, kouluineen, sai-
^aloineen y.m. mitä kaupunkeihin kuultu.
Eikä ihmekään, kun tällä työmaalla
on tuhansia miehiä työssä yhtä
aikaa. Eniten oli 7,000 miestä kaiva-massa,
ampumassa, laskemassa 'sementtiä
v.m. y.m. kaikkine uudenaikaisine
koneineen.
Ei millään olisi malttanut lähteä täältä
pois. tuntui ettei saanut tarpeekseen
ihmetellä ja ihailla mekin kerrankin
maailman suurinta —.
Mutta koti veti kuin magneetti nuppineulaa
ja niin oli jatkettava matkaa.
Rajalle saavuimme seuraavana aamuna
jo ennen virkailijoiden tuloa ja saimme
siinä odotella heidän heräämistään.
Siinä vahtimestari siivoili eilisen päivän
jälkiä ja kertoili siitä menneen läpi 1,100
autoa. Mutta ei tämä ollut eniten, vaan
1.800 auioa päivässä-pari viikkoa ennen
oli ollut ennätys. -
Tullissa ei taaskaan ollut mitään vastusta,
kun paperit olivat tallella ja siirryimme
taasen Canadan puolelle vähän
haikealla.mielellä, kun kaikki hyvä-jäi
taakse, ennenkaikkea tutuksi käynyt^
keltainen \niva tien keskellä!
Canadan puolen tullimies oji myös
noussut hyvällä tuulella vuoteestaan aamulla,
vaikka olikin paljon virallisempi
kuin jänkki. Hän »laski nenäluvun ja
tarkisti paperit jos ovat yhtäpitävät,
kyseli tavaroitamme, jos oli esim. hedelmiä.
OILhan meillä — kolme persikkaa
(peaches). Tyttöjen katsellessa haikeana
\neressä meinasin antaa ne sedälle,
mutta juolahti siinä mieleeni, että hyvälle
ne maistuvat meidänkin suussa,
kun olivat erikoisen suuria ja meheviä
ja kysäisinkin. saakos ne syödä siinä.
"Oh yes". hän naurahti ja niin hävitimme
ainoan tullattavan tavaramme ja
saimme lähteä h\Tryttäniään kotoista
tietä parhaan taitomme mukaan.
Niinpä tulimme ennenpitkää tutulle
Okanaean järvelle Ogopogon maille.
Silmä kovana tarkastelin selkeää järven
selkää, eikö muinainen merihirviö
nousi vettä pärskimään, niinkuin kuulemma
on jollekin näyttäytynyt. Mutta
saamatta jäi minulta $2,000 palkkio, jo-
^ on sen kuvasta luvattu, vaikka Ke-lov,-
nan lautalla odottelin kamera kourassa
valmiina I Minun huono onneni
~ lehdestä näimme jälestä päin, että
seuraavana päivänä oli Joku sen taas
nähnyt! Tai ehkäpä OgojK)go-rukka
säikähti, kun näki meidän rymy-kuor-
D^an ja painui järven pohjiin asti palhoon!
Mene ja tiedä, mutta ei me ai-nrskaan
voida kerskua, että sitä ihmettä
olisimme nähneet!
l^oppumatkan ajuri lasketteli, että
pyörät lyhjässä vonkui, kun alettiin lä-
'^estvä tuttuja mutkia." Ja hyvääpä tuo
te^^i siimalle, nähdä taasen vehmaita
SMisunp-järven rantoja reiluine metsi-
"^en iir.an keinokastelulta ja muita,
konstejr, Tuntui kaiken näkemisen jäl-e-:,;
parhaan paikan vaan olemme
J ^ i n n - r .:^ric\^ mökillemme näillä ran-
');na maa mansikka, muu maa
nääri-kolhoosi Xlaitotavarafarmi
Sianhoitofarmi
Lammasfarmi
34S pSata
..170
2^04 "
Kirj, P.
Aleiskin aro on kaikkein kuivin osa
.•Vltain aluepiirin alueella. Siellä s;Uaa
harvoin ja vähän, ja kuivat, voimakkaat
tuulet Hiievät maasta kosteuden.
Mutta epäsuotuisista ilmastollisista olosuhteista
huolimatta arolla on suuri Mo-lotov-
niminen kylä. Se ei ole muiden
siperialaisten kylien tapainen. Se on
uudentyyppinen kylä, jota paremminkin
sopisi nimittää maan\-iljelyskaupun-giksi.
k
f.
tili-, ] en
'uH kirioitetuksi yksi luku
e l i n k i n l r j : , : , n kaikkine ihn^cineen mitä
nahiiin • i h:iu^koine .^eikkailuineen. M i -
v a i k k a paljon jäi vielä kokc-
'•'an lyhvydcn tähden, kuten
V K o n c k y y t i jäi nuorta polvea
• ' ^ • i . i ' . i n . kun emme ehtineet nousta
. . . i k k a tuttu setä olisi kiidättä-
^ J"u-.i!]]a.in tädin aulan takaa. Vaan
^nK:,p;- v i o l i i kerkiävät senkin kyydin
f>ke;i. nuoic^tanj olen täysin t y y -
\ a i r . , - vielä maanpinnan asukkaana
Suuri kylä lukuisine rakennuksineen,
puutarhoineen, kouluineen, viljasäiliöineen,
myyllyineen, myymälöineen ja leveine
katuineen, jota reunustavat puut
j a pensaat, on kasvanut arolle vasta
sen jälkeen kun talonpojat liittyivät
yhteen niuodostaen maataloudellisen
osuuskunnan eli kolhoosin,
* * ^:
Vuonna 1920 kansalaissodan jälkeen,
jolloin koko Venäjä kärsi suuria vaikeuksia
taloudellisen sekasorron ja rappiotilan
johdosta, eräät Zerkaly-nimisen
kylän köyhemmistä talonpojista päättivät
liittyä yhteen saadakseen mahdollisuuden
yhteisvoimin viljellä maata.
He valitsivat itselleen paikan .Aleisk
i n arolla, siirsivät syntymäkylästään
sinne noin kymmenkunta vanhaa puurakennusta
astinnoiksi, löivät hät'hät«ä
kasaan tarvittavat talousrakennukset:
viljasäiliön, ruokalan ja saunan. Paikalliset
maaelimet luovuttivat heille y h teiskunnan
omaisuudesta 5 paria härkiä,
2 hevosta. 3 lelimää sekä maatalouska-lustoa.
Uuden koUektiiivtalouden jäsenten
voitettavana oli paljon vaikeuksia. K y läläiset
eivät rohjenneet liittyä heihin
peläten, että yhteistalous ei menesty.
Rikkaat talonpojat tekivät kaikin tavoin
kolhoosille vahinkoa. Vuonna 1926 he
polttivat kolhoosin vilja-aumat ja myrkyttivät
o.'=an yhteisestä karjasta. Mutta
kolhoosilaiset jatkoivat työtään hellittämättä.
Talous laajeni ja vaurastui.
Alussa se oli rajoitettu ja hoitomenetelmiltään
takapajuinen, kasvattaen yksinomaan
viljaa. Kolhoosilaiset asettivat
kuitenkin päämääräkseen suuren nykyaikaisen
talouden luomisen, joka tuottaisi
viljaa lukuunottamatta myös voita,
lihaa, vihanneksia, marjoja ja hedelmiä.
Muutaman vuoden kuluttua tämä
päämäärä oli saavutettu: kolhoosista tuli
rikas, monipuolinen talous, jonka
karjantoito, puutarha- j a vihanne.star-ha
olivat hy\'in kehittyoieet. Vuonna
1939 kolhoosi osallistui Yleisliittolaiseen
maatalousnäyttelyyn Moskovassa, jonne
pääsivät vain kaikkein parhaimmat.
Näyttelyssä kolhoosi palkittiin kunniakirjalla
sekä Työn Punaisen lipun kunniamerkillä.
Sota Saksaa vastaan vaikeutti kolhoosin
työtä. Miespuoliset jäsenet lähtivät
sotaan, ja kolhoosilaisten yleinen
kokous lahjoitti armeijalle neljä kuorma-
autoa sekä paljon työhevosia. Jotta
ei olisi jouduttu supistamaan tuotantoa
otettiin työhön mukaan vanhemmat
lapset ja vanhukset, jotka aikaisemmin
eivät osallistuneet työhön.
Kolhoo.-^in tuotannosta .'^odan a i k a mi
s n a käsityk.';cn s e u r a a v a s t a esimerkistä.
] o s sc tuotantomäärä minkä volhoosi
l u o v u t t i v u o d e n k u l u e s s a valtiolle, jae-t
j i a r i kolhoo^ilaitosten kesken- n i i n j o k a i n
e n t y ö k y k y i n e n - • vanhuk.^^et ja lap-
M ' l m u k n a n l i i o l t u i n a — a u t t o i v a t v a l -
t i i . i a v a r M S t a n i n l l a v u o d e n k u l u e s s a 7- |
Tags
Comments
Post a Comment for 1947-11-15-07
