1956-11-24-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
(KAUNOURULLINEN yilKKÖLEHTl)
YHDY SVALTOIHIN:
1 vuosikerta .. • . . . . . $5.0Q
6 kuukautta . . . . 2.75
LIEKKI, the only Finnish literary weekly in Canaaa
Published and printed by the Vapaus Publishing Company
Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury. Ontano.
Re^istered at the Post Office Department, Ottawa, as
second class matter.
Liekki ilmestyy Jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena,
sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa.
.TILAUSHINNAT:
1 vuosikerta . . . . . . . . . $4,00
«kuukautta ... .2.25
3 kuukautta . . . . . . . . 1.50
SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE
1 vuosikerta ^.50 6 kuukautta . . - v ; ; . . $3.00
$1.00 palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $4.00. Kuo-lemanilmoitU3
»$4.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-^
värsy $1.00 ja kiitos ^1.75. Kirjeenvaihtoilmoitukset $2,00.
Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien
btt lähetettävä maksu etukäteen.
Kjiikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Toimittaja: K. sialo.
Kustantaja ja. painaja: Vapaus Publishing Company
Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Asiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio.
Liekkiintöiotut kirjoitukset osoitettava:
Li E KK I
P. O. BOX 69 SUDBURY, ONTARIO
Viime sunnuntaina vietettiin Sudbury n Finnish-^haalilla
CSJ:n 45-yuotisjuhlaa.' Mitä tulee juhlan ohjelmaan, niin on
paikallaan sanoa, että se, oli hyvin onnistuneesti järjestetty,
ja antoi ikäänkuin pienoiskuvan järjestöstä. Varsinkin vii-mdnen
ohjelmanumero, jossa sopivalla tavalla esiteltiin
kaikki järjeslön tbimintahaarat varhaisnuorisosta aina näyttämöön,
kuoroon ja sairäskomiteaan saakka.
Tämä kuvaelman muotoon laadittu pienoiskuva Canadan
Suomalaisesta Järjestöstä oli omiaan kaikille läsnäolevjUe
osoittamaan — vars'nkin kun siihen sisältyi pieniä näytöksiä
useiden jaostojen työstä —kuinka hyvää,* kaunista ja kasvattavaa
työtä kukin ryhmä kohdallaan.suorittaa. Varmaankin
se saattoi monen, joka ei ollut Suonialaisen Järjestön toimintamuodoista
tietoinen, käsittämään mitä tämän järjestön
piirissä todella harrastetaan.
Ensimmäiseksi mainitussa kuvaelmassa esitettiin Suomen
: koulu, jolloin pikkutytöt lauloivat kauniin suomalaisen lau-lun,
sitten varttuneemmat sievät tyttöset antoivat voimistelu-esityksen.
Seurasi toisten ryhmien, kiiteninaisten kerhojen,
rayintolatoimikunnan. Järjestysmiesten, kuliisimiesten, sai-raskomitean,
puvustojenhoitajien, näyttämön ja kuoroa esittely.
Kaksi viimeksi jnainittua antoi vielä näytteet työstään.
Kun sanomme, että tämä tilaisuus, jossa joukko järjestön
perustajajäsenistä kukitettiin ja esiteltiin yleisölle, oli omiaan
osoittamaan, että CSJ suorittaa todella suurta ja arvokasta
Jtyötä, emme sillä pyri toteamaan, ettdkö siinä löytyisi mitään
arvostelun sijaa. On selvää, että tässä järjestössä kuten
kaikissa muissakin joukkojärjestöissä, saatetaan tehdä ja on
tehtykin virheitä siellä ja täällä. Mutta juuri nehän ovatkin
juuri ominaisia järjestölle, jossa JäsehiStÖlIä on täydet
^va,paudet mielipiteidensä ilmaisemiseen ja kantansa esittämiseenkin^"
missä ainoana vaatimuksena on se, että jäsen pitää
tarpeellisena suomalaisen kulttuurin vaalimisenj edistämisen
ja kehittämisen, sekä sen liittämisen canadalaiseen kulttuuriin.
Ja edelleen, että hän kannattaa rauhan; ihmisten tasa-arvoisuuden
ja veljeyden asiaa. \
Tältä kannalta asiaa tarkastellessamme enime Voi olla
esittämättä toivomusta, että Liekin lukijal^^
jatkuvasti kannatuksensa sille toiminpÄlrt^';i|^3^^ suririuiVtäi-iltana
näimme niin valaisevan p'enoiskuVfej^^^
näyttämöltä. Tämän kannatuksen antamilieh ei suinkaan
merkitse sitä, etteikö kaikkien muiden suomälaisteh ym. kulttuuriryhmien
toiminnalle tulisi antaa samanlaista kannatusta,
mikäli ne ovat vapaita omahyväisistä ja erimielisyyttä
eri ryhmien keskuuteen lietsovista tarkoitusperistä.
Tällaisia kulttuuritilaisuuksia seuratessa, kuten oli sun-nuntai-
iltainen tilaisuus^Finnish-haalillav-tulee vastustamattomasti
mieleen ajatus, että eikö jo vihidoiii voitaisi päästä
siihen, että saataisiin nähdä kaikkien Canadan suomalaisten
kulttuuriryhmien yhteisiä esityksiä. Vanhojen erimielisyyksien
aiheuttama hajaannus olisi saatava-loppumaan. Xtiden
perusteella vallitseva eristäytyminen on Tiaitaksi jokaiselle
ryhmälle ja ennen kaikkea se on suureksi 'vahingoksi kulttuurityöllemme
yleensä. .Lähtekäämme siis • päättäväisesti ja
hyv^älljf tahdolla yhtenäisen kulttuuritoiminnan rakentamisen
tielle.
Olympiakisat ovat ofvella. Jo ennenkuin tämä Liekin
MinmdstoUe
Kiri E. KAUSTIXEX
(ALISA HALLEXm MUISTOLLE)
On jälleen syys ja lehdet putoo,•
maan kauneus pois hiljaa katoaa.
Sen ylle taivas suruharson kutoo,
niin monen värikästä, kirjavaa.
Se kutoo syksyn kukkasista seppeleen
hälle, mi luotamme on jo pois
ja soittaa i/ianimman säveleen,
kuin kadotettu- ystävämme vielä täällä
ois.
Hän oli osa meistä, taisteli ja kaatui,
paikkaansa tyhjää emtne täyttää vm.
Ktnn syksyn kultalehtimtdtaqn maatuii
niin hällekin maa levon, rauhan soi.
Hän oli äiti, rakastava, jolle yksin
ei vertaa maailmassa toista lie.
Lastensa Jianssa kerran kulki käsityksin,
vaikka aika eroittikin heidän tien.
Niin kallis, kaunis ompi äidin muisto,
sen sanat köyhät tuskin tulkitsee.
Hän lepoon vaipui rauhan ikipuistoon,
syystuulet hiljaa kummullansa humisee.
Niin kaivattu ja kallis ompi äidin kuva,
kuin eläisi hän täällä vieläkin.
Se teille, lapset, aina ompi uusiintuva
ja vuotten mennen palaa muistoihin.
p.i ole äidin kättä hellempätä,
ei silmän loistoa; ei- anteeks*antoaan.
Oi, ällös äiti meitä vielä jätä!
näin lapset turhaan heille huudahtaa.
Niin, ihminen ön aina silloin hyvä,
kun tuonen kellot hälle kumahtaa
jd aukee auer iäisyyden^syvä.
Suo luonto hälle levon rauhaisan.
KIRJEENVAIHTOA
tmmamua ^ it ir \maamam
Hollolan poika — Kun niitä sau-najuttuja
oli paljon, niin säästettiin
seuraavaksi kerraksi.
K. L. — Ovat täällä ja pääsevät
•'tapeetille".
Pitkä tvttö Oli tarkoitus saada
tähän, mutta l*psahti vielä seuraavaan.
y.P. — Yritämme saada sen alkamaan
seuraavassa numerossa —
jos suinkin mahdollista.
Elina - r - Oli ehtiä, mutta ei aivan
, ehtinyt. .
Feelis •— Juu, kyllä kahden puolen
kirjoittaminen sopii yhtä hyvin
sellaisessa tapauksessa. Kiitos vain.
Olga — Luultavasti se saadaan
sijoitetuksi seuraavaan numeroon.
numero on saapunut kaukaisemmille tilaajille,
on kisojen avajaiset pidetty ja
veljellinen kamppailu paremmuudesta
urheilun jalossa taidossa alkanut.
Lausumme toivomuksen, että 'Slel-boiirnen
olympialaiset, XVI olympiakisat,
muodostuisivat, entistä suuremmassa
määrässä eri maiden nuorison
j^stävyyden ja veljeyden lujittajiksi,
olympiak-sojen suurien ja jalojen päämäärien
edistäji)vsi. Erikoisesti J^uuri
nykyisenä kriitillisenä ajankohtana olisi
se kauaskantoinen ja suuri merk-tyksel-linen
saavutus.
Samalla toivomme että nykyisen kotimaamme
Canadan nuorilla urheilijoilla
olisi mahdollisimman hyvä menestys
ja ettji^myöskin synnyinmaamme Suomen
tytöt ja pojat onnistuisivat parhaalla
tavalla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita
sitä, ettemmekö samalla nostaisi
hattuamme kaikkien muiden maiden
nuorten urJieilijain saavutuksille ja
ilo-tsisi niistä todellisen olympiahengen
mukaisesti. Niin tekevät varmaankin
kaikki rehdin urheilun todelliset ystävät,
joihin Liekin lukijakuntakin kuuluu.
K. S.
J. K. KALLIOÄIXKI 1
KOLLAGEENI TAUDIT
SAMAXSUUXTAISTEX, läh^pna sidekudoksissa ta^^y
vien mikroskooppiaesti todettavissa olevien muutosten
rusteella on eräistä taudeista ruvettu käyttämään ryhmäni,
niitystä kollageenitaudit. Xaistä taudeista tärkeimmät o;^t
krooninen n'velreuma, reumaattinen kuume sekä liarvinaJ
semmat ja sUuren yleisön vähemmän tuntemat lupus eothg.
matosus disseminatus, periarteritisnodqsa, skleroderman jj
derm^tomyösitis. Joilla toistaiseksi ei ole vakiintunutta su>|
malaista iiimeä. ~
Näissä kaUcissataiideissateyatean^^ j^^A
toksia sidekukodsessa. Niinpä >^ideluidöksehtaudeis^^
ten oikeastaan voisimme kolla^eeriitauteja myöskin nimittää,
niveloireet ja niveltnuutofcset ovat hyvin yleisiä ja tärkeitif
Kollageenitaudeille .yht^ineh^ mj.kroskopppise^^ tpdetta\i3.|
sa oleva .muutos sidekudoksessa ön h, S;fibrinoiden -esiin.!
tyminen. Sillä farkoitetaan kudoksessa esiintyvää, määräJ
tyllä tavalla värjääntyyp solutuhtp niassaa, mikä sisältääj
valkuaisiin sitoutundta;]iiiili%d^
kupera on toistaiseksi tuntematon. f
Paitsi sitä, että kollageenitajMdeissa.m
sidekudoksessa ja että niissä kaikissa tayataan em. fibrinoiJ
dia, on näille taudeille myciskIn yhteistä se, ett niiden
syyt tai mahdollinen aiheuttaja ole tunnettuja. Kaikissal
näissä taudeissa voidaan myöskin saada kortisoni- tai ACTH-j
valmlstQk'lla suotuisia tuloksia aikaan^mitä sitäkin on pidet!
tävä eräänä tälle tautiryhmälle yhteisistä tekijöistä.
Parhaiten ehkä voisimme itsellemme selvittää kollagee-l
nitaiftien käsitettä, jos aivan lyhyesti kävlsimme läpi nämäj
taudit ja niiden tärkeimiriät-tiinnusmerkit.
Pitkällinen nivelreuma on tässä lehdessä siksi usein käsi!
telty, ettei liene aiheellista siihen juuri puuttua. Mainitta!
koon vain, että se on melko yleinen (0,8—2,0 % väestös-l
tämme ehkä sairastaa tätä taut*a), n. 70 prosenttisesti nais-f
ten tauti, jonka aiheuttamista oireista niveloireet ovat tärj
keimmät. Nimenomaan on muistettava, että se aina aiheutj
taa ainakin röntgenkuvassa t edettäviä pysyviä nivelmuutoksia.
Jollei niitä 1/2—1 v. oireiden alkamisesta ole löydet-i
tavissa, nivelreuma mahdollisuus on epätodennäköinen.
Kuumereuma liittyy todistetusti streptokokkien (ketjukok-l
kien) aiheuttamiin tulehduksiin jonkinlaisena jälkitautm]
Mistä johtuu, että esim. streptokokin aiheuttaman angiinan
sairastaneista n. 3% saa jälkitaudikseen reumaattisen kuu;
. meen, mutta 97 prps. ei sitä saa, on tuntematon kysymys.
Kuumereuma on niveloireiltaan määrätyssä vaiheessa täy-sin
samanlainen Jcuin pitkällinen nivelreuma. Kuitenkaac
ei tässä taudissa, kuten s;is pitkällisessä nivelreumassa tapahtuu,
koskaan synny pysyviä nivelmuutoksia, vaan nf
aina paranevat ja jättävät jälkeensä terveen nivelen. Hoi
don ja ennusteen kannalta tärkeimpiä oireita sen sijaan ova
tautiin lähes aina liittyvät sydäntulehdukset, joiden satoa
suurin osa läppävioista on. 'Iho-, aivo- ja munuaisoireita
taudissa tavataan myöskin melko usein. ^
Lupus erythematosus disseminatus (l.e.d.) on 9i-prosent
tisesti naisten sairastama pahanlaatuinen tauti, jolle on ominaista
oireiden moninaisuus. Niveloireet ovat tässäkin taudissa
hyvin yleisiä ja voivat olla aivan samanlaisia kuin p.t
kallisessa nivelreumassa. Lisäksi tavataan yleisoireina kuumeilua,
laihtumista ja yleiskunnon alenemista. Iho-oireet
ovat yleisiä ja hyvin moninaisia. Usein tavataan myöskin
keuhko- ja sydänpussin tulehduksia. Virtsassa esiintyy usein
valkuaista; munuaisoireet saattavat käydä hyvin vaikeiksikin
Verestä voidaan sen seisoessa jonkin aikaa ruumiin ulkopuoj
lella löytää n. s. L. E.-soluja, jotka ovat tälle taudille tyypilj
lisiä.
Periarteritisnodosa on, hyvin l.e.d:n kaltainen tauti oireij
den moninaisuudessaan. Muutokset siinä rajoittuvat nimenj
omaan keskisuuriin ja pieniin valtimoihin ja niiden seinM
missä olevaan sidekudokseen. Muutosten johdosta ko. ^'al^
fmo saattaa tukkeutua ja aiheuttaa siitä seuraamukseii|
olevia oireita, jotka laadultaan riippuvat siitä, mikä elin ku!j
loinkin on kyseessä. Nivel-, munuais-, iho-, aivo- ja vataj
oireet ovat yleisiä. Use*n näillä potilailla myöskin esiint)|
allergiataipumusta, erikoisesti keuhkoastmaa. Tauti voidaa^
todeta vain koepalan perusteella.
Skleroderma on melko yleinen tauti, jossa tärkeimmäj
muutokset esiintyvät raajojen kärkiosien sekä kasvojen im
sa. Iho käy ohueksi, kiinnittyy lujasti alustaansa ja on u?fj
huonosti ravittu, joten haavaumiakin saattaa kehittyä. Sj
manaikaisesti ihonalainen kudos on myöskin surkastuni|
jotka sormet esim. ovat Itapeat j a koukkumaiset"!' sorminn«j
ten liikkuvaisuus nimittäin rajoittuu muutosten ansipstj
Kasvoissa tauti johtaa suun ahtautumiseen, nenän terävöitjj
miseen ja poskien kiristymiseen. ,
Dermatomyositis on harvinainen tauti, jossa muuto!^
esintyy erikoisesti raajojen tyviosien sekä vartalon Uham
tossa ja ihossa. Lisäksi on yleisoireina kuumeilua yms. Ta|
ti vakavalaatuinen. j
Edellä on lueteltu tärkeimmät n.s. kpllageenisairaijj
Saattaa olla hyvinkin epätodennäköistä, onko niillä syio^
sä suhteen yhtenäisyyttä, koska nämä syyt ovat tuntemat|
mia. Oireissa ja muutoksissa kuitenkin on siksi paljon m
Iäisyyksiä, että nykyisin katsotaan kpllageenitautien ryhi'j
nimityksen kjjiyttäminen oikeutetuksi.
Sivu 2 Lauanialna. marraskuun 24 päivänä. 1956
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 24, 1956 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1956-11-24 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki561124 |
Description
| Title | 1956-11-24-02 |
| OCR text | (KAUNOURULLINEN yilKKÖLEHTl) YHDY SVALTOIHIN: 1 vuosikerta .. • . . . . . $5.0Q 6 kuukautta . . . . 2.75 LIEKKI, the only Finnish literary weekly in Canaaa Published and printed by the Vapaus Publishing Company Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury. Ontano. Re^istered at the Post Office Department, Ottawa, as second class matter. Liekki ilmestyy Jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena, sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa. .TILAUSHINNAT: 1 vuosikerta . . . . . . . . . $4,00 «kuukautta ... .2.25 3 kuukautta . . . . . . . . 1.50 SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE 1 vuosikerta ^.50 6 kuukautta . . - v ; ; . . $3.00 $1.00 palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $4.00. Kuo-lemanilmoitU3 »$4.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-^ värsy $1.00 ja kiitos ^1.75. Kirjeenvaihtoilmoitukset $2,00. Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien btt lähetettävä maksu etukäteen. Kjiikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited. Toimittaja: K. sialo. Kustantaja ja. painaja: Vapaus Publishing Company Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario. Asiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio. Liekkiintöiotut kirjoitukset osoitettava: Li E KK I P. O. BOX 69 SUDBURY, ONTARIO Viime sunnuntaina vietettiin Sudbury n Finnish-^haalilla CSJ:n 45-yuotisjuhlaa.' Mitä tulee juhlan ohjelmaan, niin on paikallaan sanoa, että se, oli hyvin onnistuneesti järjestetty, ja antoi ikäänkuin pienoiskuvan järjestöstä. Varsinkin vii-mdnen ohjelmanumero, jossa sopivalla tavalla esiteltiin kaikki järjeslön tbimintahaarat varhaisnuorisosta aina näyttämöön, kuoroon ja sairäskomiteaan saakka. Tämä kuvaelman muotoon laadittu pienoiskuva Canadan Suomalaisesta Järjestöstä oli omiaan kaikille läsnäolevjUe osoittamaan — vars'nkin kun siihen sisältyi pieniä näytöksiä useiden jaostojen työstä —kuinka hyvää,* kaunista ja kasvattavaa työtä kukin ryhmä kohdallaan.suorittaa. Varmaankin se saattoi monen, joka ei ollut Suonialaisen Järjestön toimintamuodoista tietoinen, käsittämään mitä tämän järjestön piirissä todella harrastetaan. Ensimmäiseksi mainitussa kuvaelmassa esitettiin Suomen : koulu, jolloin pikkutytöt lauloivat kauniin suomalaisen lau-lun, sitten varttuneemmat sievät tyttöset antoivat voimistelu-esityksen. Seurasi toisten ryhmien, kiiteninaisten kerhojen, rayintolatoimikunnan. Järjestysmiesten, kuliisimiesten, sai-raskomitean, puvustojenhoitajien, näyttämön ja kuoroa esittely. Kaksi viimeksi jnainittua antoi vielä näytteet työstään. Kun sanomme, että tämä tilaisuus, jossa joukko järjestön perustajajäsenistä kukitettiin ja esiteltiin yleisölle, oli omiaan osoittamaan, että CSJ suorittaa todella suurta ja arvokasta Jtyötä, emme sillä pyri toteamaan, ettdkö siinä löytyisi mitään arvostelun sijaa. On selvää, että tässä järjestössä kuten kaikissa muissakin joukkojärjestöissä, saatetaan tehdä ja on tehtykin virheitä siellä ja täällä. Mutta juuri nehän ovatkin juuri ominaisia järjestölle, jossa JäsehiStÖlIä on täydet ^va,paudet mielipiteidensä ilmaisemiseen ja kantansa esittämiseenkin^" missä ainoana vaatimuksena on se, että jäsen pitää tarpeellisena suomalaisen kulttuurin vaalimisenj edistämisen ja kehittämisen, sekä sen liittämisen canadalaiseen kulttuuriin. Ja edelleen, että hän kannattaa rauhan; ihmisten tasa-arvoisuuden ja veljeyden asiaa. \ Tältä kannalta asiaa tarkastellessamme enime Voi olla esittämättä toivomusta, että Liekin lukijal^^ jatkuvasti kannatuksensa sille toiminpÄlrt^';i|^3^^ suririuiVtäi-iltana näimme niin valaisevan p'enoiskuVfej^^^ näyttämöltä. Tämän kannatuksen antamilieh ei suinkaan merkitse sitä, etteikö kaikkien muiden suomälaisteh ym. kulttuuriryhmien toiminnalle tulisi antaa samanlaista kannatusta, mikäli ne ovat vapaita omahyväisistä ja erimielisyyttä eri ryhmien keskuuteen lietsovista tarkoitusperistä. Tällaisia kulttuuritilaisuuksia seuratessa, kuten oli sun-nuntai- iltainen tilaisuus^Finnish-haalillav-tulee vastustamattomasti mieleen ajatus, että eikö jo vihidoiii voitaisi päästä siihen, että saataisiin nähdä kaikkien Canadan suomalaisten kulttuuriryhmien yhteisiä esityksiä. Vanhojen erimielisyyksien aiheuttama hajaannus olisi saatava-loppumaan. Xtiden perusteella vallitseva eristäytyminen on Tiaitaksi jokaiselle ryhmälle ja ennen kaikkea se on suureksi 'vahingoksi kulttuurityöllemme yleensä. .Lähtekäämme siis • päättäväisesti ja hyv^älljf tahdolla yhtenäisen kulttuuritoiminnan rakentamisen tielle. Olympiakisat ovat ofvella. Jo ennenkuin tämä Liekin MinmdstoUe Kiri E. KAUSTIXEX (ALISA HALLEXm MUISTOLLE) On jälleen syys ja lehdet putoo,• maan kauneus pois hiljaa katoaa. Sen ylle taivas suruharson kutoo, niin monen värikästä, kirjavaa. Se kutoo syksyn kukkasista seppeleen hälle, mi luotamme on jo pois ja soittaa i/ianimman säveleen, kuin kadotettu- ystävämme vielä täällä ois. Hän oli osa meistä, taisteli ja kaatui, paikkaansa tyhjää emtne täyttää vm. Ktnn syksyn kultalehtimtdtaqn maatuii niin hällekin maa levon, rauhan soi. Hän oli äiti, rakastava, jolle yksin ei vertaa maailmassa toista lie. Lastensa Jianssa kerran kulki käsityksin, vaikka aika eroittikin heidän tien. Niin kallis, kaunis ompi äidin muisto, sen sanat köyhät tuskin tulkitsee. Hän lepoon vaipui rauhan ikipuistoon, syystuulet hiljaa kummullansa humisee. Niin kaivattu ja kallis ompi äidin kuva, kuin eläisi hän täällä vieläkin. Se teille, lapset, aina ompi uusiintuva ja vuotten mennen palaa muistoihin. p.i ole äidin kättä hellempätä, ei silmän loistoa; ei- anteeks*antoaan. Oi, ällös äiti meitä vielä jätä! näin lapset turhaan heille huudahtaa. Niin, ihminen ön aina silloin hyvä, kun tuonen kellot hälle kumahtaa jd aukee auer iäisyyden^syvä. Suo luonto hälle levon rauhaisan. KIRJEENVAIHTOA tmmamua ^ it ir \maamam Hollolan poika — Kun niitä sau-najuttuja oli paljon, niin säästettiin seuraavaksi kerraksi. K. L. — Ovat täällä ja pääsevät •'tapeetille". Pitkä tvttö Oli tarkoitus saada tähän, mutta l*psahti vielä seuraavaan. y.P. — Yritämme saada sen alkamaan seuraavassa numerossa — jos suinkin mahdollista. Elina - r - Oli ehtiä, mutta ei aivan , ehtinyt. . Feelis •— Juu, kyllä kahden puolen kirjoittaminen sopii yhtä hyvin sellaisessa tapauksessa. Kiitos vain. Olga — Luultavasti se saadaan sijoitetuksi seuraavaan numeroon. numero on saapunut kaukaisemmille tilaajille, on kisojen avajaiset pidetty ja veljellinen kamppailu paremmuudesta urheilun jalossa taidossa alkanut. Lausumme toivomuksen, että 'Slel-boiirnen olympialaiset, XVI olympiakisat, muodostuisivat, entistä suuremmassa määrässä eri maiden nuorison j^stävyyden ja veljeyden lujittajiksi, olympiak-sojen suurien ja jalojen päämäärien edistäji)vsi. Erikoisesti J^uuri nykyisenä kriitillisenä ajankohtana olisi se kauaskantoinen ja suuri merk-tyksel-linen saavutus. Samalla toivomme että nykyisen kotimaamme Canadan nuorilla urheilijoilla olisi mahdollisimman hyvä menestys ja ettji^myöskin synnyinmaamme Suomen tytöt ja pojat onnistuisivat parhaalla tavalla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettemmekö samalla nostaisi hattuamme kaikkien muiden maiden nuorten urJieilijain saavutuksille ja ilo-tsisi niistä todellisen olympiahengen mukaisesti. Niin tekevät varmaankin kaikki rehdin urheilun todelliset ystävät, joihin Liekin lukijakuntakin kuuluu. K. S. J. K. KALLIOÄIXKI 1 KOLLAGEENI TAUDIT SAMAXSUUXTAISTEX, läh^pna sidekudoksissa ta^^y vien mikroskooppiaesti todettavissa olevien muutosten rusteella on eräistä taudeista ruvettu käyttämään ryhmäni, niitystä kollageenitaudit. Xaistä taudeista tärkeimmät o;^t krooninen n'velreuma, reumaattinen kuume sekä liarvinaJ semmat ja sUuren yleisön vähemmän tuntemat lupus eothg. matosus disseminatus, periarteritisnodqsa, skleroderman jj derm^tomyösitis. Joilla toistaiseksi ei ole vakiintunutta su>| malaista iiimeä. ~ Näissä kaUcissataiideissateyatean^^ j^^A toksia sidekukodsessa. Niinpä >^ideluidöksehtaudeis^^ ten oikeastaan voisimme kolla^eeriitauteja myöskin nimittää, niveloireet ja niveltnuutofcset ovat hyvin yleisiä ja tärkeitif Kollageenitaudeille .yht^ineh^ mj.kroskopppise^^ tpdetta\i3.| sa oleva .muutos sidekudoksessa ön h, S;fibrinoiden -esiin.! tyminen. Sillä farkoitetaan kudoksessa esiintyvää, määräJ tyllä tavalla värjääntyyp solutuhtp niassaa, mikä sisältääj valkuaisiin sitoutundta;]iiiili%d^ kupera on toistaiseksi tuntematon. f Paitsi sitä, että kollageenitajMdeissa.m sidekudoksessa ja että niissä kaikissa tayataan em. fibrinoiJ dia, on näille taudeille myciskIn yhteistä se, ett niiden syyt tai mahdollinen aiheuttaja ole tunnettuja. Kaikissal näissä taudeissa voidaan myöskin saada kortisoni- tai ACTH-j valmlstQk'lla suotuisia tuloksia aikaan^mitä sitäkin on pidet! tävä eräänä tälle tautiryhmälle yhteisistä tekijöistä. Parhaiten ehkä voisimme itsellemme selvittää kollagee-l nitaiftien käsitettä, jos aivan lyhyesti kävlsimme läpi nämäj taudit ja niiden tärkeimiriät-tiinnusmerkit. Pitkällinen nivelreuma on tässä lehdessä siksi usein käsi! telty, ettei liene aiheellista siihen juuri puuttua. Mainitta! koon vain, että se on melko yleinen (0,8—2,0 % väestös-l tämme ehkä sairastaa tätä taut*a), n. 70 prosenttisesti nais-f ten tauti, jonka aiheuttamista oireista niveloireet ovat tärj keimmät. Nimenomaan on muistettava, että se aina aiheutj taa ainakin röntgenkuvassa t edettäviä pysyviä nivelmuutoksia. Jollei niitä 1/2—1 v. oireiden alkamisesta ole löydet-i tavissa, nivelreuma mahdollisuus on epätodennäköinen. Kuumereuma liittyy todistetusti streptokokkien (ketjukok-l kien) aiheuttamiin tulehduksiin jonkinlaisena jälkitautm] Mistä johtuu, että esim. streptokokin aiheuttaman angiinan sairastaneista n. 3% saa jälkitaudikseen reumaattisen kuu; . meen, mutta 97 prps. ei sitä saa, on tuntematon kysymys. Kuumereuma on niveloireiltaan määrätyssä vaiheessa täy-sin samanlainen Jcuin pitkällinen nivelreuma. Kuitenkaac ei tässä taudissa, kuten s;is pitkällisessä nivelreumassa tapahtuu, koskaan synny pysyviä nivelmuutoksia, vaan nf aina paranevat ja jättävät jälkeensä terveen nivelen. Hoi don ja ennusteen kannalta tärkeimpiä oireita sen sijaan ova tautiin lähes aina liittyvät sydäntulehdukset, joiden satoa suurin osa läppävioista on. 'Iho-, aivo- ja munuaisoireita taudissa tavataan myöskin melko usein. ^ Lupus erythematosus disseminatus (l.e.d.) on 9i-prosent tisesti naisten sairastama pahanlaatuinen tauti, jolle on ominaista oireiden moninaisuus. Niveloireet ovat tässäkin taudissa hyvin yleisiä ja voivat olla aivan samanlaisia kuin p.t kallisessa nivelreumassa. Lisäksi tavataan yleisoireina kuumeilua, laihtumista ja yleiskunnon alenemista. Iho-oireet ovat yleisiä ja hyvin moninaisia. Usein tavataan myöskin keuhko- ja sydänpussin tulehduksia. Virtsassa esiintyy usein valkuaista; munuaisoireet saattavat käydä hyvin vaikeiksikin Verestä voidaan sen seisoessa jonkin aikaa ruumiin ulkopuoj lella löytää n. s. L. E.-soluja, jotka ovat tälle taudille tyypilj lisiä. Periarteritisnodosa on, hyvin l.e.d:n kaltainen tauti oireij den moninaisuudessaan. Muutokset siinä rajoittuvat nimenj omaan keskisuuriin ja pieniin valtimoihin ja niiden seinM missä olevaan sidekudokseen. Muutosten johdosta ko. ^'al^ fmo saattaa tukkeutua ja aiheuttaa siitä seuraamukseii| olevia oireita, jotka laadultaan riippuvat siitä, mikä elin ku!j loinkin on kyseessä. Nivel-, munuais-, iho-, aivo- ja vataj oireet ovat yleisiä. Use*n näillä potilailla myöskin esiint)| allergiataipumusta, erikoisesti keuhkoastmaa. Tauti voidaa^ todeta vain koepalan perusteella. Skleroderma on melko yleinen tauti, jossa tärkeimmäj muutokset esiintyvät raajojen kärkiosien sekä kasvojen im sa. Iho käy ohueksi, kiinnittyy lujasti alustaansa ja on u?fj huonosti ravittu, joten haavaumiakin saattaa kehittyä. Sj manaikaisesti ihonalainen kudos on myöskin surkastuni| jotka sormet esim. ovat Itapeat j a koukkumaiset"!' sorminn«j ten liikkuvaisuus nimittäin rajoittuu muutosten ansipstj Kasvoissa tauti johtaa suun ahtautumiseen, nenän terävöitjj miseen ja poskien kiristymiseen. , Dermatomyositis on harvinainen tauti, jossa muuto!^ esintyy erikoisesti raajojen tyviosien sekä vartalon Uham tossa ja ihossa. Lisäksi on yleisoireina kuumeilua yms. Ta| ti vakavalaatuinen. j Edellä on lueteltu tärkeimmät n.s. kpllageenisairaijj Saattaa olla hyvinkin epätodennäköistä, onko niillä syio^ sä suhteen yhtenäisyyttä, koska nämä syyt ovat tuntemat| mia. Oireissa ja muutoksissa kuitenkin on siksi paljon m Iäisyyksiä, että nykyisin katsotaan kpllageenitautien ryhi'j nimityksen kjjiyttäminen oikeutetuksi. Sivu 2 Lauanialna. marraskuun 24 päivänä. 1956 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-11-24-02
