1948-07-03-01 |
Previous | 1 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
SMATON hevonen Ja aasi kiis-len vetosi jaloon s\iW-isL "Muutamassa VT»- »yt lopun viimcisesU j^seja tulee olemMO IVA SAIKAS ! keskl-lkälnen liWrt että häntä valrt» unJ, Ishias Ja ^ Kaunokirjallinen viikkolehti No. 27 — XIII vuosikerta LAUANTAINA, HEINÄKUUN 3 PÄIVÄNÄ, 1948 Pois pienet suureia tieltä! Yhdysvaltain hallitus on ryhtynyt a-jamaan pois kodeistaan Piiertb Ricolle kuuluvan Vieques saaren väestön. Tämä saari on yksi vanhimpia asutuksia maailman länsipuoliskolla; Puolet saaren yhdestätoista tuhannesta asukkaasta on määrätty lähtemään saaneita tämän vuoden aikana. Loput joutuvat siirtymään tuormempana. Yhdysvallat rj'htyy rakennuttaniaaii -Vieques saar relle suurta laivastoasemaa: Puerto Ricon Yleinen Työväen Liitto, johon kuuluu 200,000 jäsentä, on ^leimannut Yhdysvaltain teon "oikeudettomaksi hyökkäykseksi". *. Monia muita protesteja on esitetty poliittisten ja o-pimioUisten järjestöjen taholta. Vieques, joka on 21 mailia pitkä ja 4 mailia leveä, ei ole autio saari kuten on Bikini Tyynellämerellä, josta Yhdysvaltani laivasto poisti muutamat alkuasukkaat atomipommtkokeiluja varten. Eikä sitä voi verrata edes- Culebran saareen, jonka Yhdysvallat on jo ennen kaapamiut Puerto Ricolta, joka on 7 mailia kanttiinsa ja jossa yain 864 ihmistä asiiu. Vieques saarella on Puerto Ricon parhainta viljelysmaata. Sen tehtaissa tuotetaan i00,000 tonnia sokeria vuosittain ja niissä on tuhansia ihmisiä työssä. Sokerin tuotanto on Puerto Ricon pää teollisuus. Puerto Ricon kansa kipeästi tarvitsee jokaisen eekkeriii viljelysmaata, sillä Puerto Ricossa on on aiiioastaan yksi eekkeri fifeata jokaista asukasta kohden, jota vastoin \Tidysvalloissa on 7.1 eekkeriä maata jokaista miestä, naista ja lasta kohden. Maan puute on ajanut sadat ja tuhannet puertoricolaiset etsimään olinpaikkaa ja kotia muista maista. Maan puute on suurena tekijänä Puerto Ricon kansan köyhyyteen. 'Yhdysvaltain toi-nienpide tulee entisestään .huonontamaan puertoricolaisten elämää, ' f Kaksi taiteilijaa, kymmenvuoti<is Dick Miller (Atlanta, Calij.) ja hänen ystävänsä punarintakerttu (satakieli) soinnuttavat säveleitä. Koettaneeko Dick säestää. AUSTRALIA JA SEN KANSA Suurenmoinen suunni^lma Kaspianmeren kuivamisen estämiseksi Neuvostohallitus on ryhtynyt toimenpiteisiin, kääntääkseen kuuden Pohjois- Venäjän joen juoksun Kaspianrnereen, jotta se voidaan estää kuivumasta, tiedottaa "Rude Pravo", Praagista, Tshek- ^ovakiasta. Yksi näistä joista on 1,150 mailia pitkä Pechora,'joka tällä ^^^a- juoksee Pohjoiseen Jäämereen. "Rude Pravon" mukaan ovat venäläi-tiedemiehet laatineet suunnitelman, jonka kautta rakentamalla sarja kana- ^ ja patoja näiden jokien kulkusuun- *^voidaan muuttaa päinvastaisdcsi. Kaspianmeri on alkanut kuivua sellai- ^ nopeudella, että satamat muuttu- ^hiekkarannJkoiksl-ja saaret nicmi- ' Viimeisen yhdeksän vuoden ai-on Kaspianmeren pinta laskenut . f*«^ista 6 jaHcaa. Ja jos veden pinta vielä 9 jalkaa niin se kattaisi ^ " k 5 e n Ka^iamncren p<Ajoi4essa i^Jta mertthsisl suurta t a p i ^ Australia sijaitsee kymmenennen ja neljännenkynimenennen eteläisen leveysasteen välillä ja maisemat vaihtelevat tropiikin viidakoista lumihuippuisiin vuoriin, kivikkoisista aavikoista suuriin metsiin, laajoista ruohoaavikoista hedelmällisiin jokilaaksoihin. Tästä huolimatta on ilmasto kuitenkin kaikkialla Australian mantereella suunnilleen samanlainen, joten australialaiset voivat helposti mukautua elämään oman maansa missä osassa tahansa. Tämä Etelämeren saarimanner on siinäkin suhteessa erikoinen, että se muodostaa yhtenäisen valtion, jonka asukkaat suurimmaksi osaksi kuuluvat samaan rotuun, joten kansallisuus riidat ovat siellä tuntemattomia. Näitten maantieteellisten ja poliittisten etujen avulla ovat olot Australiassa sen lyhyen historian aikana, joka ulottuu vain 152 vuotta taaksepäin, kehittyneet kaikin puolin suotuisasti. Maasto-olosuhteet aiheuttavat kuitenkin erinäisiä vaikeuksia. Niinpä pitkät välimatkat samoin kuin laajat asumattomat aavikot ja harvaan asutut vuoristoseudut vaikeuttavat sisäistä liikennettä «maassa. Uuden ajan suuret keksinnöt: lennätin, puhelin ja radio, rauta- Entiiudestaan juoksevat Volga ja Ural-|oki Kaspiamncrcncen, joUa on 169,000 neliomailin pinU-ala. tiet, moottoriajoneuvot ja lentoliikenne ovat kuitenkin paljon helpottaneet yhteyden ylläpitämistä eri puolille manteretta siroteltujen asutuskeskuksien välillä. Huolimatta .Australian suuresta koosta on sen väkiluku vain vähän alle seitsemän miljoonaa, mutta maa on kuitenkin täysin nykyaikaisesti järjestetty valtio. Elintaso on erittäin korkea eikä mitään jyrkkiä eroja ole eri kansanluokkien välillä. Tunnusomaista .Australialle on myös poliittinen vapaus. Radion, kiertävien kirjastojen ja kirjeopistojen avulla voivat etäistenkin seutujen asukkaat päästä nauttimaan sivistyselämän saavutuksista. Työväestön asema on kauttaaltaan tyydyttävä ja kansansivis-t>' s on korkea. Saattaa kuulostaa yllättävältä, että puolet koko mantereen väestöstä asuu kuudessa suurimmassa kaupunpjissa ja että näistä kahdessa suurimmassa, Sid-neyssä ja Melbournessa, on kumnuissa-kin yli miljoona asukasta. Tämä saa selityksensä siitä, että .Australb on jatEuvasti pyrkinyt kehittämään teollisuuttaan. Nyt sen oma tuotanto voi tyydyttää huomattavan o-san maan tarpeista, vieläpä voidaan maasta viedä paljon tehdastuotteita. Tästä on soU-aikana ollut suurta apua koko Brittiläiselle Kansainyhteisölle, Viikon uutissato Kerännyt NEEKERI That^s me Erään asiantuntijan äskeisen arvion mukan pitää menestyksellisellä sanomalehtimiehellä olla kb-san uteliaisuus bulldogin härkäpäisyys, huikentelevan aviomiehen 4ieuvokkuus, taxiajurin päättäväisyys, uhrautuvan aviovaimon kärsivällisyys, mielipuolen hy\^tuulisuuS, sulhasen innostuneisuus, aasin yksikertaisuus, koulupojan luottamus ja \askujen perijän alituinen tarmokkuus. Deflath — Neuvostoliiton tuotanto lisääntyi tämän vuoden ensimmäisen neljänn^sen aikana 32 prosentilla ja osuustoiminnallisten liikkeiden hintata- • SO laski 46 prosentilla viime vuoden vastaavan ajan hintoihin wrraltuna, ilmoitettiin joku aika sitten Moskovasta. Suomi — V. 194"4 lopulla oli Suomen karjakannassa 725.893 alle 2-vuotiasta eläintä, mutta 1947 helmik. loppuun mennessä oli niiden lukumäärä laskenut 478,367 eläimeen, osoittaen siten samanlaista kasvusuuntaa kuin lehmän-häntä, .--i Canada — Canadan tilastollinen toi-mbto ilmoittaa, että viime vuonna Ca-nadassa syntyi enemmän lapsia kuin koskaan ennen ja 27,977 enemmän kuin edellisen vuoden aikana. Avioliittoja solmittiin 6,980 vähemmän kuin v. 1946. Seitsemän veljestä — Karjalais-suo-malainen säveltäjä Kalle Rautio on .Aleksis Kiven "Seitsemän veljeksen" sä- V e 11 ämisessä Karjalais-suomalaisessa Neuvostotasavallassa. . Viimeinen mohikaani — Viime huh-tik. lopulla tavattiin Norjan tuntureilla natsisotilas, joka oli elänyt vuoristossa sodan päättymisestä lähtien. Enso-Gutzeit — Suomen valtion o-mistaman Enso-Gutzeit Oy:n viime vuoden puhdas voitto oli 134,682,104 markkaa. Yhtiön halintoneuvoston puheenjohtajana toimii pääministeri Mauno Pekkala. " Työviikko — V^iime maaliskuussa oli Canadan työläisten pisin työviikko me-tallikaivannoissa, keskimäärin 45.6 tuntia ja lyhin, 36.4 tuntia hiilikaivannois-sa. Mustasukkaisuus — Helsingissa surmasi 6ö"-v. koristemaalari Emil Matias Ahvonen mustasukkaisuuden takia 46- V, leskirouva Helvi Maria .Ahlströmin puukottamalla.*Se ei ole siis pelkästään nuoren väen tauti. Rakkaus — Yksijalkainen yli 90-v. leski mrs. Eliza Murray vihittiin äskettäin Moirassa, N. Y., avioliittoon 37-v. Clarence McGeen kanssa. Morsiamella on elossa 69-v. poika. Coke-voitot — Vuonna 1924 maksoi 10 Coca-Cola yhtiön osaketta 3780. Sen jälkeen on niistä ja myöhemmin annetuista "vesiosakkeista" saatu yoitto-o-sinkoina ^6,862.50 ja osakkeiden lukumäärä on kohonnut 100, joiden nykyinen markkma-arvo on $14,770. . Ennätys — "Oklahoma"-niminen musiikkinäytelmä saavutti äskettäin uuden ennätyksen alallaan New Yorkin Broadwaylla, jossa se esitettiin viimeisen, 2,- 202. peräkkäisen kerran. Syvin — Mailmansyrvimmäksi ihmisen kaivamaksi reijäksi väitetään sitä 17,823 jalan reikää, joka kaivettiin öljyn etsintätarkottuksessa Fort O ^ I n läheisyydessä Oklahomassa. Siitä et saatu öljyä. •1 l i mm f '
Object Description
Rating | |
Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 3, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
Publisher | Vapaus Pub. Co |
Date | 1948-07-03 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Liekki480703 |
Description
Title | 1948-07-03-01 |
OCR text |
SMATON
hevonen Ja aasi kiis-len
vetosi jaloon s\iW-isL
"Muutamassa VT»-
»yt lopun viimcisesU
j^seja tulee olemMO
IVA SAIKAS
! keskl-lkälnen liWrt
että häntä valrt»
unJ, Ishias Ja ^
Kaunokirjallinen viikkolehti
No. 27 — XIII vuosikerta LAUANTAINA, HEINÄKUUN 3 PÄIVÄNÄ, 1948
Pois pienet suureia tieltä!
Yhdysvaltain hallitus on ryhtynyt a-jamaan
pois kodeistaan Piiertb Ricolle
kuuluvan Vieques saaren väestön. Tämä
saari on yksi vanhimpia asutuksia
maailman länsipuoliskolla; Puolet saaren
yhdestätoista tuhannesta asukkaasta
on määrätty lähtemään saaneita tämän
vuoden aikana. Loput joutuvat
siirtymään tuormempana. Yhdysvallat
rj'htyy rakennuttaniaaii -Vieques saar
relle suurta laivastoasemaa:
Puerto Ricon Yleinen Työväen Liitto,
johon kuuluu 200,000 jäsentä, on
^leimannut Yhdysvaltain teon "oikeudettomaksi
hyökkäykseksi". *. Monia muita
protesteja on esitetty poliittisten ja o-pimioUisten
järjestöjen taholta.
Vieques, joka on 21 mailia pitkä ja 4
mailia leveä, ei ole autio saari kuten on
Bikini Tyynellämerellä, josta Yhdysvaltani
laivasto poisti muutamat alkuasukkaat
atomipommtkokeiluja varten.
Eikä sitä voi verrata edes- Culebran saareen,
jonka Yhdysvallat on jo ennen
kaapamiut Puerto Ricolta, joka on 7
mailia kanttiinsa ja jossa yain 864 ihmistä
asiiu. Vieques saarella on Puerto
Ricon parhainta viljelysmaata. Sen
tehtaissa tuotetaan i00,000 tonnia sokeria
vuosittain ja niissä on tuhansia ihmisiä
työssä. Sokerin tuotanto on Puerto
Ricon pää teollisuus.
Puerto Ricon kansa kipeästi tarvitsee
jokaisen eekkeriii viljelysmaata, sillä
Puerto Ricossa on on aiiioastaan yksi
eekkeri fifeata jokaista asukasta kohden,
jota vastoin \Tidysvalloissa on 7.1 eekkeriä
maata jokaista miestä, naista ja
lasta kohden.
Maan puute on ajanut sadat ja tuhannet
puertoricolaiset etsimään olinpaikkaa
ja kotia muista maista. Maan
puute on suurena tekijänä Puerto Ricon
kansan köyhyyteen. 'Yhdysvaltain toi-nienpide
tulee entisestään .huonontamaan
puertoricolaisten elämää, '
f Kaksi taiteilijaa, kymmenvuoti |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-07-03-01