1937-12-04-05 |
Previous | 5 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
a Seifckailiikertiiiaus
iskun vatsaan kun Linda kohdisti
häntä kohti sellaisen sanatulvan, mitä
ei olisi odpttanutyoklubin
ta, puhuniattäkaart ylhäisön kerma-kerroksen
kukkaselta.
il
tuhtemäaJi lalyästös lupasi,
tavata pkojep J^rjestäjp^
rnin Casino^a^ . ^ t t ä ; Im varoitti
heitä odoJ^tamasta häntä.
Linda kup ^kgitfen tämän ja ^^ä-^
jiestä tuntisi, että-hän ei :^enaä
mestarin kanssa. Kun muita ei ollut
näkyvissä; jiiinjerömeyrnm Lindan
jääneen pöis^r^ ja
mahdollisesti sauiasta syystä kuin
hän itsekin. , -
Hähi Jvysyi t e i ^ ^ "Mitä on tapahtunut?"
'
Linda pyörähti, yriipäri. "Mitä
sinä täällä teet?" Ja sitten hän päästi
äännähdyksen niissä oli jotain uutta
ja outoa Lindalta. "Tämä teki lopun
kaikesta." -
" M i k a l ^
"Sinä minusta."
Jeronxe ky^yi majoitusmestarilta:
"Mitä t|m>ä merkUsee?'-
Täjpaä vastasi pahantuulisesti: "Ka-rariteehi;
sir. Se sairas merimies sai-rjE
olivat riidelleet tavallista; katT^ k^^^ Mi^i^jon-^^^^
I' nkeranimin. /Häh^^^ tain."
darv lupaavan tulla rantapitoihiiT ja rempt;^ k^ '/täytetty;^ sifiilipyku; ) Hän i ja
sen tähden Jerönie Craiii kieUäj^ty^^ . Lmdan /mie%^ kun J e n ^ nousi: säkiin
hän sai kutsun. Hän sel^ W^ ps^u^seeii;^!^ majöitus-tonsa
isiten, että häneh^^
va vanha tuttavansa; muiuan pläritaa^
sin omistela^n, jonka^^^^^l^ lessaän hän oli yksinkertaisen pikku-naa^
iien^^ij^a^
: fifeidM^v^^ oli tällä liertaa ainakin
jotain^ybteistä. He molemniat
olivat väsyneet tähän huvipurren yltäkylläiseen
ja määrättömään Cari-hean-^.
feren .taivaltamiseen. Molem-kuunnella
Jerpmen "ääntä ennenknm mat suunnittelivat tiedon lähettämis-hän
oH saanut olla siitä erossa yär tä jollekin ystävälleen, joka radioit-hintäin
12 tuntia. 'Viime hetkeUä sisi heille kotiinkutsun, vaikkapa mil-
Linda vihoissaan päätti jäädä aluk- laisella tekosyyllä. ;
selle. He olivat täydellisesti väsyneet tä-
. smPal ea asmaau•pn uai, v ,la yt^h, yC^e nn.^ t'\ro abn, am'h ..k,m,, k ovm'a arh,t, k a•ai .nn ,kh,. iä n.ö evnäe, kminmää.i..sn e evn.ä.. sytun. teteatv• , uk a,u itkeeenn ;s avmiealnä-r
:..„ c UI r laisuuteeij ja ainaiseen kuumuuteen;
rjäa••ln kneye.tn .1k aiS•k,a k1n r• CSc anns toMbaatl*e oosh^V ^ n Vjaair an-r »nu.t.t a e^m toi h, e ol,;.i'^ ^at v.ä.s y• nee' t ,t o.i -
alukset karanteeniin; mutta terveystarkastajat
tekivät poikkeuksen kun
suuri, joutsenta miiistuttaya miljoonan
dollarin huvipursi saapiii; pursi,
minkä omisti M**- Thoröias Tucker.
Tähän kohteliaisuuteen taisi
rena tekijänä terveysviranomaiselle
tarjottu rahasumma. '
Puolen yön aikaan Jeronje jln^^
kannelle. Hän aterioinut keskiamerikkalaisen
tuttavansa kanssa. -
MajoitusmestJiri, jpk^ oli; jä '
tiili; ilmoitti että pitoihin lähten^^^^
eivät olleet vielä palanneet. Tämä
oli totuus, mutta hartiaaiyohtaya.
Linda ei ollut lähtenyt iloisen r>^^^
jnän karissa vaan oli tällä kertaa nukkumassa
hytissään. Majoitusmestari
myöskin ilmoitti yhden, merimiehen
sairastuneen niin pahasti, että hänet
oli lähetetty sairaalaan leikattavaksi
umpisuolesta.
Jerome, joka juuri viime yuonna oli
eronnut Yhdysvaltain laivastosta,
missä hän oli saanut luutnantin arvon,
katsoi tässä menetellyn oikein.
Umpisuolen kanssa ei pidä ieikkiä.
Hytissä oli tukalan kuuma ja hän
makasi A^uoteeilaan ihmetellöi äkki- *
pikaista suuttumustaan Lindaa kohtaan.
Linda oli tyypillinen varakkaan
herrasmiehen pilattu ja ainoa
lapsi. Hänen isänsä ei ollut koskaan
tehnjrt muuta kuin yrittänyt säilyttää
suurta .perintöään; mikä ^llä
hetkellä ei kuitenkaan ollut, ^ i n ko-\
vin suuri. Jerome ei ticamyt mistä -
johtui tuo omaisuuden supistumi- '
^insa. Yltäkylläiset huvipurjehduk-
Oli -surkutdtavaa^ että mies .vietti get-kehittävät tällaisia tilanteita,
f oko däpiänsä ^^^^^ Varhain aamutta jerome heräsi,
jotam, mitä .Rarh^u^enkaan a^*an- ^ ^^^^j. ^^elskettä aluksen lä-tunUjaiir
mukaan hän ei ,wisi ..viedä y^^^yy^^^ PaJaava:t pidoista, hän tuolta poliisUta mitaan varmuutta,
mukanaanhaudahtoisellepuolen.Ei- ^^^^ samassa hän kuuli Kuiterfdri olemme karanteenissa."
c4>aniaiiläeltä. Hän ymmärsi sitä, "Kukaonjaivalla vielä.."
mirtta j ö k o Ä \ )H ^dähonroka ^^^föipito^ta^
taa. puhuja piÖiijK^iÄselvasti jaf liian • nijäiisti»^ ori
ei a nÄ
siitä ^itääri selvää. ManaouisesH kaan myöskään saa mennä maihm
Mutta jos nim tapahtuisi, luin.Mn yannikkoveneitä, jotka olivat tuoneet laivalta."
kenties m e n i s i . n a i i ^ jonkun mie- ^p^anaoTleiU^ ahiksen miehiä takai-; j^^{yksestä..myk. aist^.' Alk^i jir c^ia aiv;^ j ^ e ä : . Jfe
i a ^ S ^ * v ^ . S r f ^ ^ < J^ä.Hän^iesi.että^neikt^päainoa^l^^^^^^
heitä: »tkfeaito^ S
Mlä ja jos kiitj^,^9ii,olkeutettu^tar- tyn:
. kistarpaan li^l^afL ,ja iraiUt^maEMi nij- ti js
den .inukfKtn vhiim /min^lMndu tAi Jok£
Linda pyörähti ympäri. Mitä sinä täällä teet
rastikin 'yellow Jackia'."
'/Pötyä. Sehän oli umpisuolikipul"
'^Kai se sitten oH lavantautia tai
jotain muuta kauheaa. En saanut
hän oUut edes mitään takauta, että
voisi säilyttää ÄitöT tämän maaUisen
^läfl^^loppuun, Mti^tasemahdol-
Jisesti olisi maioiotoliindal^, Jos iän nopeaan, hän ei kuitenkaan saanut
joutuisi. yht:äkkiä puiUc. j»l|aiHe. selVää. / Mahdollisesti
Majoitusmestairi kai kuitenkia pahemmin
vavahti vaikka huvipursien
merimiehet ovatkin tottuneet Vähän
kaikkeen. Lindan sanat |aivat lisää
voimaa, kun samalla hetkeUä taivas
kirkastui salamaniskusta, m|hkä kirkas
valo paljasti Lindan kaikessa raivoisassa
kauneudessaan, jä minkä pisteenä
kuului hetkinen myöhemmin
voimakas ukkosenjyrähdys.
Hän astui Jeromen luo ja otti hänen
olkapäihinsä kiinni.
"Sinun täytyy vieidä minut riiaihin.
Minä en välitä, Vaikka sairastaisin
kaikki maailman taudit. Olla sinun
kanssasi laivalla — sitä minä'en tah-d
o . ! " . -
''Sama juttu, mikäli minä olen kysymyksessä",
sanoi Jerome vakuuttavasti.
"IMutta riiajoitusmestarihän
sanoi, että poliisivene ampuu riieidät,
jos yritämmekään maihin."
"Tepä sen sanoitte, herra", sanoi
.majoitusmestari. "Muutenhan minäkin
olisin mennyt maihin vaikka uimalla
haikalojen uhallakin. Mutta
poliisit pitävät tarkkaa vahtia."
Yksi merimiehistä tuli heidäri luokseen
jä sanoi majoitusmestarille-'»
"Hei, Buttervvorth, Dim Collins on
särrastuhut juuri kouristustautiiri!"
Hänen äänensä värisi.
^ "Siinä sitä ollaan", hymähti majoitusmestari.
"Näyttää aivan kuin
koko laiva olisi ruton saastuttama."
"Eivätkä he edes lähetä lääkäriä
laivalle?" kysyi Jerome.
"Eipä tietenkään! Mitäs he välittävät.
He eivät välitä muusta kuin
tuosta raunioituneesta kaupungis-^
taan."
"Minä menen katsomaan tuota
sairasta", virkkoi Jerome, astuen askeleen
eteenpäin. "Sattuu, että hän
ei olekaan sairas." ^
Silloin Linda astui hän.en eteensä.
"Sinä et mene ennen mihinkään, ennenkuin
olet vienyt minut maihin,
sankarini!"
"Mutta siitä ei seuraa sinulle mitään
hyvää, Linda. Se saitaa sinut
vain vaaraan."
"No sitten on sinun saatettava
minut ioimekinmuuaiie."
^^JVfihin?"
' ' A ^ n vaan, kunhan p^sen pois
tätä Rivalta."
Jerome kysyi halveksivasti: "Missä
on sinun-johkeute^? ^Opkb se fä-niksep
takaj^assa?"
"Siinä olet juurijse i-utto, mitä minä
lälid^n pakoon. Minä ,en ,pe^ää <t^
.dc^lista rutjtoa! Mutta* Jps ,np4Qlin
' täytyy- olla samassa\iaiyas$a ^min
ilsanssasiy min se^ saattaa miinut' teke-,
;niä^ vaikka itsemurhan!"-
•Sixten "sei^i:a^ taa& jotaj||i hp^ntil-iiii
^^^#yiprM^^^ aji"nEunjr .rW^«n a^Uie^.; i^dä, neiti. :ai€itä ^.^^Osi työa#miuden.ipuUi^tol^^^ .i^t^ ^i^iv^setm
L ' A - « .»iiKi^kcea. mnHa pi.t:4rantfN>nii»n»i}k- tietää mitä tfihdä. - .l^ifi minut ?mai'>
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 4, 1937 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1937-12-04 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki371204 |
Description
| Title | 1937-12-04-05 |
| OCR text |
a Seifckailiikertiiiaus
iskun vatsaan kun Linda kohdisti
häntä kohti sellaisen sanatulvan, mitä
ei olisi odpttanutyoklubin
ta, puhuniattäkaart ylhäisön kerma-kerroksen
kukkaselta.
il
tuhtemäaJi lalyästös lupasi,
tavata pkojep J^rjestäjp^
rnin Casino^a^ . ^ t t ä ; Im varoitti
heitä odoJ^tamasta häntä.
Linda kup ^kgitfen tämän ja ^^ä-^
jiestä tuntisi, että-hän ei :^enaä
mestarin kanssa. Kun muita ei ollut
näkyvissä; jiiinjerömeyrnm Lindan
jääneen pöis^r^ ja
mahdollisesti sauiasta syystä kuin
hän itsekin. , -
Hähi Jvysyi t e i ^ ^ "Mitä on tapahtunut?"
'
Linda pyörähti, yriipäri. "Mitä
sinä täällä teet?" Ja sitten hän päästi
äännähdyksen niissä oli jotain uutta
ja outoa Lindalta. "Tämä teki lopun
kaikesta." -
" M i k a l ^
"Sinä minusta."
Jeronxe ky^yi majoitusmestarilta:
"Mitä t|m>ä merkUsee?'-
Täjpaä vastasi pahantuulisesti: "Ka-rariteehi;
sir. Se sairas merimies sai-rjE
olivat riidelleet tavallista; katT^ k^^^ Mi^i^jon-^^^^
I' nkeranimin. /Häh^^^ tain."
darv lupaavan tulla rantapitoihiiT ja rempt;^ k^ '/täytetty;^ sifiilipyku; ) Hän i ja
sen tähden Jerönie Craiii kieUäj^ty^^ . Lmdan /mie%^ kun J e n ^ nousi: säkiin
hän sai kutsun. Hän sel^ W^ ps^u^seeii;^!^ majöitus-tonsa
isiten, että häneh^^
va vanha tuttavansa; muiuan pläritaa^
sin omistela^n, jonka^^^^^l^ lessaän hän oli yksinkertaisen pikku-naa^
iien^^ij^a^
: fifeidM^v^^ oli tällä liertaa ainakin
jotain^ybteistä. He molemniat
olivat väsyneet tähän huvipurren yltäkylläiseen
ja määrättömään Cari-hean-^.
feren .taivaltamiseen. Molem-kuunnella
Jerpmen "ääntä ennenknm mat suunnittelivat tiedon lähettämis-hän
oH saanut olla siitä erossa yär tä jollekin ystävälleen, joka radioit-hintäin
12 tuntia. 'Viime hetkeUä sisi heille kotiinkutsun, vaikkapa mil-
Linda vihoissaan päätti jäädä aluk- laisella tekosyyllä. ;
selle. He olivat täydellisesti väsyneet tä-
. smPal ea asmaau•pn uai, v ,la yt^h, yC^e nn.^ t'\ro abn, am'h ..k,m,, k ovm'a arh,t, k a•ai .nn ,kh,. iä n.ö evnäe, kminmää.i..sn e evn.ä.. sytun. teteatv• , uk a,u itkeeenn ;s avmiealnä-r
:..„ c UI r laisuuteeij ja ainaiseen kuumuuteen;
rjäa••ln kneye.tn .1k aiS•k,a k1n r• CSc anns toMbaatl*e oosh^V ^ n Vjaair an-r »nu.t.t a e^m toi h, e ol,;.i'^ ^at v.ä.s y• nee' t ,t o.i -
alukset karanteeniin; mutta terveystarkastajat
tekivät poikkeuksen kun
suuri, joutsenta miiistuttaya miljoonan
dollarin huvipursi saapiii; pursi,
minkä omisti M**- Thoröias Tucker.
Tähän kohteliaisuuteen taisi
rena tekijänä terveysviranomaiselle
tarjottu rahasumma. '
Puolen yön aikaan Jeronje jln^^
kannelle. Hän aterioinut keskiamerikkalaisen
tuttavansa kanssa. -
MajoitusmestJiri, jpk^ oli; jä '
tiili; ilmoitti että pitoihin lähten^^^^
eivät olleet vielä palanneet. Tämä
oli totuus, mutta hartiaaiyohtaya.
Linda ei ollut lähtenyt iloisen r>^^^
jnän karissa vaan oli tällä kertaa nukkumassa
hytissään. Majoitusmestari
myöskin ilmoitti yhden, merimiehen
sairastuneen niin pahasti, että hänet
oli lähetetty sairaalaan leikattavaksi
umpisuolesta.
Jerome, joka juuri viime yuonna oli
eronnut Yhdysvaltain laivastosta,
missä hän oli saanut luutnantin arvon,
katsoi tässä menetellyn oikein.
Umpisuolen kanssa ei pidä ieikkiä.
Hytissä oli tukalan kuuma ja hän
makasi A^uoteeilaan ihmetellöi äkki- *
pikaista suuttumustaan Lindaa kohtaan.
Linda oli tyypillinen varakkaan
herrasmiehen pilattu ja ainoa
lapsi. Hänen isänsä ei ollut koskaan
tehnjrt muuta kuin yrittänyt säilyttää
suurta .perintöään; mikä ^llä
hetkellä ei kuitenkaan ollut, ^ i n ko-\
vin suuri. Jerome ei ticamyt mistä -
johtui tuo omaisuuden supistumi- '
^insa. Yltäkylläiset huvipurjehduk-
Oli -surkutdtavaa^ että mies .vietti get-kehittävät tällaisia tilanteita,
f oko däpiänsä ^^^^^ Varhain aamutta jerome heräsi,
jotam, mitä .Rarh^u^enkaan a^*an- ^ ^^^^j. ^^elskettä aluksen lä-tunUjaiir
mukaan hän ei ,wisi ..viedä y^^^yy^^^ PaJaava:t pidoista, hän tuolta poliisUta mitaan varmuutta,
mukanaanhaudahtoisellepuolen.Ei- ^^^^ samassa hän kuuli Kuiterfdri olemme karanteenissa."
c4>aniaiiläeltä. Hän ymmärsi sitä, "Kukaonjaivalla vielä.."
mirtta j ö k o Ä \ )H ^dähonroka ^^^föipito^ta^
taa. puhuja piÖiijK^iÄselvasti jaf liian • nijäiisti»^ ori
ei a nÄ
siitä ^itääri selvää. ManaouisesH kaan myöskään saa mennä maihm
Mutta jos nim tapahtuisi, luin.Mn yannikkoveneitä, jotka olivat tuoneet laivalta."
kenties m e n i s i . n a i i ^ jonkun mie- ^p^anaoTleiU^ ahiksen miehiä takai-; j^^{yksestä..myk. aist^.' Alk^i jir c^ia aiv;^ j ^ e ä : . Jfe
i a ^ S ^ * v ^ . S r f ^ ^ < J^ä.Hän^iesi.että^neikt^päainoa^l^^^^^^
heitä: »tkfeaito^ S
Mlä ja jos kiitj^,^9ii,olkeutettu^tar- tyn:
. kistarpaan li^l^afL ,ja iraiUt^maEMi nij- ti js
den .inukfKtn vhiim /min^lMndu tAi Jok£
Linda pyörähti ympäri. Mitä sinä täällä teet
rastikin 'yellow Jackia'."
'/Pötyä. Sehän oli umpisuolikipul"
'^Kai se sitten oH lavantautia tai
jotain muuta kauheaa. En saanut
hän oUut edes mitään takauta, että
voisi säilyttää ÄitöT tämän maaUisen
^läfl^^loppuun, Mti^tasemahdol-
Jisesti olisi maioiotoliindal^, Jos iän nopeaan, hän ei kuitenkaan saanut
joutuisi. yht:äkkiä puiUc. j»l|aiHe. selVää. / Mahdollisesti
Majoitusmestairi kai kuitenkia pahemmin
vavahti vaikka huvipursien
merimiehet ovatkin tottuneet Vähän
kaikkeen. Lindan sanat |aivat lisää
voimaa, kun samalla hetkeUä taivas
kirkastui salamaniskusta, m|hkä kirkas
valo paljasti Lindan kaikessa raivoisassa
kauneudessaan, jä minkä pisteenä
kuului hetkinen myöhemmin
voimakas ukkosenjyrähdys.
Hän astui Jeromen luo ja otti hänen
olkapäihinsä kiinni.
"Sinun täytyy vieidä minut riiaihin.
Minä en välitä, Vaikka sairastaisin
kaikki maailman taudit. Olla sinun
kanssasi laivalla — sitä minä'en tah-d
o . ! " . -
''Sama juttu, mikäli minä olen kysymyksessä",
sanoi Jerome vakuuttavasti.
"IMutta riiajoitusmestarihän
sanoi, että poliisivene ampuu riieidät,
jos yritämmekään maihin."
"Tepä sen sanoitte, herra", sanoi
.majoitusmestari. "Muutenhan minäkin
olisin mennyt maihin vaikka uimalla
haikalojen uhallakin. Mutta
poliisit pitävät tarkkaa vahtia."
Yksi merimiehistä tuli heidäri luokseen
jä sanoi majoitusmestarille-'»
"Hei, Buttervvorth, Dim Collins on
särrastuhut juuri kouristustautiiri!"
Hänen äänensä värisi.
^ "Siinä sitä ollaan", hymähti majoitusmestari.
"Näyttää aivan kuin
koko laiva olisi ruton saastuttama."
"Eivätkä he edes lähetä lääkäriä
laivalle?" kysyi Jerome.
"Eipä tietenkään! Mitäs he välittävät.
He eivät välitä muusta kuin
tuosta raunioituneesta kaupungis-^
taan."
"Minä menen katsomaan tuota
sairasta", virkkoi Jerome, astuen askeleen
eteenpäin. "Sattuu, että hän
ei olekaan sairas." ^
Silloin Linda astui hän.en eteensä.
"Sinä et mene ennen mihinkään, ennenkuin
olet vienyt minut maihin,
sankarini!"
"Mutta siitä ei seuraa sinulle mitään
hyvää, Linda. Se saitaa sinut
vain vaaraan."
"No sitten on sinun saatettava
minut ioimekinmuuaiie."
^^JVfihin?"
' ' A ^ n vaan, kunhan p^sen pois
tätä Rivalta."
Jerome kysyi halveksivasti: "Missä
on sinun-johkeute^? ^Opkb se fä-niksep
takaj^assa?"
"Siinä olet juurijse i-utto, mitä minä
lälid^n pakoon. Minä ,en ,pe^ää |
Tags
Comments
Post a Comment for 1937-12-04-05
