Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 2, 1957

              MÄN' kertoja oli enanuiiäisla
Albertan aavikoiden asukkaita*
tuli siihen aikaan — J909-I9I0
lidysvalloiäta ja muualta tänne
oon perustamaan kotinsa.. Parin
n kuluttua oli suomalaisiakin jo
rhettä ja joitakin yksinäisiä mie-jisiiksi.
Muutamat olivat tulleet
an Suomesta. Oli myöskin viro-"
ja ruotsalaisia,
mä paikkakunta sijaitsee noin 50
a Medicine Hätistä, joka oli lähin
•a mistä sai ostaa tarvittavia ta­ita,
niin ruoka- kuin rakennustar-in.
Jotkut ihmiset tekivät ensim-k
asuntonsa turpeista,- kun raken-en
niistä oli halpaa ja lautatava-
Hi tuoda niin kaukaa. Minäkin
•vielä yhden turveasunnoUj vaikka
giakin^^ joskus ankarallakin kuril-iAniiaä;
«yjt vielä olla päättämättä,
"f i^tf iubniatiessaan äidin kyype-r
Ohhan aikaa vietä ja — mitä
ii pkkxr itsekin sanoo, Hän
Mitenkin ^jH^ä kodista ja sisaruk^
S e i M i ^ - k u i n Maria-tädistä,
ta on jo myöhäinen, kun M a r i a ja
ja-Terttu "saapuvat kotiin.: Tyttö
uninen, mutta hiin kaunis uusissa
'missään.; Jokaiselle hän huutaa
lyönsäj ennenkuin menee tädin.
sa ullakolle.
auan valvovat äfti j a isä mietteis-
Tuon MarjarTertun lähtö tun-niin
vaikealta ajatella. Mutta se
enkin olisi paras lapselle. Rikas
ia-täti" kyllä' huolehtisi - hänestä,
i saisi Kaikkea^ mitä haluaisi . . .
ta olisi kotona. Maria-tädin läh-yä
loppuisi kauniit "vaatteet^ lap-jäisi*
vam toiken pieniksi jääneitä
iiluheita -vaatteita. Niissä varus-kuihfUisi
kodin kaunis kukka,
iimein uni voitti:i Vielä unten mail-n
äiti koetti pelastaa pikku tyttös-
, kuin -^uhkaavasta vaarasta;
Huiädtaiia uulhfaimausajafla
(KUpakirjoUm Xo, 6)
Kynä oyi^yailUiiJi seotiSii mi työn­teko
paljon laiäjpampasL kuin ennen, ei
tarvitse edes k a J i o ^ baiiäottaa pmka-sia,
nekin ostetaan hautomalaitoksista.
Ennen mekin siellä fannilla Kaudodim-me
kanalla 200 poikasta. Moni muu
työ on nykyään myös paljon helpom­paa,
eikä nykyajan ihmiset jaksaisi^
kaan tehdä niin kovaa työtä, sillä su­ku
näyttää tulevan^ heikommaksi vuo­si
vuodelta.
V A N H A HOMESTEATER,
tuhn kuusi vuotta myöheftimin. Siihen Hinta kuitenkaan ei ollut korkea j i v i i -
aikaan oh enemmistöllä jo hyvät huo- ja piti kuljettaa 50 mailin^ pääliän he-neet,
useilla hirsistä; tehdyt. Met^ä / voskyydillä, joten e i siitä oikein paljon
oh 30 mailm päässä j a sieltä sai hakea jäänyt palkaksi. Kuuden vuoden k u -
aitapvlväät ym. luttuatuli rautatie jÖ- 20 mailin pää-
-Minäkin tulin suoraan Suomesta hän. Se oli v. 1915. Silloin tuli myös-tänne
aavikolle. Ensin tuntui oudolta, kin hyvä viljavuosi ja hintakin o l i pa*
^kun aina vain näkyi aavikkoa, katsoi rempi. ,
niinne katsoi. Entiset asukkaat ker- Seuraavana vuonna ulottui rautatie jo
toivat myöskin, kuinka heillä oli ikävä Many Bernin, joten ei enää ollut pitkä
olla aluksi, kun osan miehistä piti läh- viljan kuljetusmatka, «inakin vuonna
teä talveksi muualla työhön, jotta sai tuli hyvä sato ja.monet alkoivat äjatel-rahaa
peltojen muokkausta varten.. Ja pikaista rikastumista. Silloin seu- .
Lapset ja naiset jäivät kotiin, miesten' dulle alkoikin J o ilmestyä paljoh Ford-ollessa
usein monen, sadan mailin pääs-" autoja. .Kuteii Jcaifcki tietävät, o n m e i -
sä, osa B. C : n tukkikämpillä. Vuonna 1917 alettiin rakentaa suur- dän kapteemxnme u i s t i n k a l a s t s j a.
Ensimmäisinä vuosina oli suuri vas- ta haalia suomalaiselle sosialistiosas- Erään k e r r a n i s k i hänen k o u k k u u n -
tus siitä, kun lähellä olevien suurien tollef Tällä osastolla olikin sitten v i i - sa s u u r i k a l a , j o k a v e t i siiman n i in
karjäfan^ien elukat tulivat aivan uu- kasta toimintaa aina^ vuoteen ,1928 kireälle» ettei kone jaksanut ve^ää.
tistarmien ympärille, siflä rahaa.ei oi- saaldca. Täällä oli myöskin, seurakun- Niinpä o l i lähdettävä vetämään l a i ­ta
j a komea pappila. Haaliffä esitettiin valla 'kalaa rantaan. Taitavasti
melkein joka kuukausi näytelmiä ja - m e r i v i r t o j a Tiyvafcseen käyttäen
tanssittiin joka kahden viikon kulut- pääsi kapteeni laivoineen rannan
t u a . Siellä kävivät nuoret ja vanhat j a ' läheisyyteen, jossa suuri t r a k t o ri
aika kulöi hyvin . . . . oli j u u r i sisämaahan Jähdössä. N»in-
Vuonna 1920 oli hyviä kuiva kesä. f f}™* köytetöjn.toaktonn veto-koukkuun.
K u n t r s & t o n o h kisko^
Vancouverilaista
jutustelua
i$ONLAIN£N KALA
lut aitalangan ostamiseen. Tässä lä­hellä
0I4 myöskin suuri puro tai j o k i ,
~ jonka rantamilla kasvoi haavikkoa ja
. paljon Tiaikenlaisia' mai-joja.
- Aluksi viljelyksiä raivattiin ja kyn­nettiin
härillä, vaikka oli muutamia
hevosiakin. 'Pellojen - muokkaaininen
oli helppoa siksi, että metsää ei ollut, ^.^ riut k u u s i ^tuntia, loppui y l i r a s i W -
tusta t r a k t o r i s t a gasöliini. S i l l o in
m e n t i i n katsoniaan missä asti k a la
j o o l i j a r a n t a a n s a a v u ^ u a v o i t i i ii
erottaa; j o k a l a n silmät vesirajassa^
N i i n paljon o l i s a a t u aikaan k u u -
Odessa timnissa, * v a i k k a k y s y m y k ­sessä
e i o l l u t k a a n s u u r i n .kaptee­nimme
saama k a l a.
' SYVHXÄ^ VESILLÄ
Eräänä aamuna kapteenimme
amullä , on . Saarelan väki kukin
ssa touhussaan. Maria ön laitta-aamiaisen;
ja isälle eväät, sitten
nyt lypsylle.. Lapset selvittelevät-
" n kouluun. Anna-Liisa on kuis-ut
äidille, että käväisen Keräsellä,
ei tarvitse mennä kouluun.^ Nyt
perjantai. Vasta sunnuntaina on
ipyhä ja siksi täytyisi hänen saada
uusi puku. Äiti taputtaa esikois-poskelle,
hennoisiko hän ^kieltää
elta tuon pienen toivomuksen
kapa .Maria sisko siitä sitten pau-nna-
Liisa rientää pihan y l i . ^Rerä-täti
on jo kaupassa ja näkee tuli-
Tyttö, on monta palvelusta teh-hänelle
ja niinpä hän onkin päättä-yllättää
tytön ja antaa hänelle
ihnieellisen leiiingin ilmaiseksi;
ia naapureita ovat Saarelat olleet
'kaiken tarvittavan ostaneet aina
en kaupastaan, joskin ' vähittäis-sulla,
jnutta, aina aikanaan tunnon-asti
maksaneet kaiken,
än kehoittaakin nyt Ämja-Liisaa
maan peremmälle.— Koetamme si-leninkiä,
sanoo hän, sillä sitä värr
an sinä kuitenkin- olet tul^^t. ^. -
nna-Liisa saa vaivoin sanaa suus-!
Keräsen .tädill^ on nyt" aikaa
huta Anna-Liisan kanssa, kun vielä
le muita asiakkaita . . . Suuresta-vastimesta
Anna-Liisaa« katsoo niin
een kaunista, ilmestystä; Olenko 'mi-tuon
näköinen? ihastelee hän.
Olet, lapsi, olet, vakuuttaa täti
^na. Sinä olet'sievä tyttö, .aivan
pieni ulkomaakuien^ruusu; v^
a ympäristössä, > -
uo uusi leninki s o p i i ^ n i i n h y y i h - l^
e, siinä ei tarvitse ~t<äidä mitään
auksia. Se , kääritään /'kauniiseen
ettiin ja iloisena Kitelee Anna-Lii-äyttämään
äidille aarrettaan.
(Jatkuu)
Vilja kasvoi huonosti, samoin karjan
ruokaa saatiin vähän; - auttoi
joskin paikottain oli paljon kiviä. Vesi jonkin verran jal Heiniä tuotiin- rautei-oli
usein lujalla^ varsinkin kesäsin, tai- sin muualta. Hallitus antoi myöskin
visin sitä kyllä sai lumesta. Näissä olo- siemenviljaa. Aika kuitenkin muuttui
suhteissa kaikki pitivät myöskiij. kar- vähitellen yhä huonommaksi ja mo-v
jaa. / nien täyj^i lähteä pois. farmeiltaan.
Koulukin rakermettiin, jotta lapset Joillakin oK suuret velat maitaan: yas-pääsivät
kouluun; Siellä pidettiin taan, jos taas joillakin oli paljon r a -
-myöskin tansseja: l a i s i l l a oH ompelu- haa. '^Osa lähtijöistä meni itään> mut-
' seura, jossa valmistettiin käsitöitä. Nä- ta enemmistö länteen, B. C : u . Jotkut
mä sitten myytiin ja saaduilla4aroil^^
järjestettiin lapsille joulujuhla. vieläkin on monta perhettä. Paljon heräsi l a i v a l l a a n .koVaan koputukr
-Ne miehet,^ jotka eivät menneet tai- heistä on kuitenkin mennyt sinne mis- j^, l^uutaen - h^n;tä kutsut-yeksi
töihin muualle, tapasivat kuljes- tä ei enää takaisin tulla. ^ tji^ kannelle. P a i k a l l a olevat v i e -
kella talosta taloon ja'pelailla korttia. * Nyt ei Mintossa ole enää kuin k o V r a ä t •sanoivat, että k
Uutisfarmaj-i, joka \ minulle alku- nien perheen lapsia iarmaamassa.Kä- ankkuriVinssin k ä y vän, eikä ketään
ajoista kertoi, sanoi että monasti oltiin vin siellä neljä vuotta.sitten katsomas-^oiiut? kannella, J i i i n he riensivät-ruoan
puolesta lujilla. Jauhoja ja suo- sa entistä kotiani. . Ansuntorakennus katsomaan m i t ä oili v i k a n a . H a u k o - -
laa kyllä oli^ samoin kotitekoista. hii- oli vielä paikoillaan ja puut, jotka istu- teltuaan vahän kapteeni k y s y i m i -
vaa. Joten ei suoranaisesta nälästä oi- tin ,v. 1920, kasvoivat edelleen. Se kä päivä,on. K u n s a n o t t i in m a a -
lut pelkoa! -Lihapuoli oli tiukempi paikka kuuluu nyt eräälle saksalaiselle nantai t u u m i kapteeni: — Vasta^
inuttä silloin kun oli paljon jäniksiä oli joka itse asuu toisella farmilla. Siellä maanantai . . . ~ e i ole s i t t en mitään
myöskin lihaa. . Kertoja itsekin sanoi on viime vuosina saatu hyvi^ satoja, "Katää. Olemme ankkuroineet s y r:
_ viritelleerisä, ansoja. Marjoja oli taas joten farmarit ovat hyvästi toimeentu- vään p a i k k a a n , j a v i n s s i s a a käydä f
marja-aikana ja niitä poimittiin myös- leviä. Nykyään siellä on kullakin far täydeliä nopeudella ensi p e r j a n t a i ­kin,
millä kaksi ja neljä kertaa eneminän hin saakka enneinkuin a n k k u r i on?
Muutamien vuosien kuluttua laaje- maata kuin ennen j a härkien ja hevos- laivassa» M u t t a syvempiäkinpaik-nivat
pellot ja viljaa tuli runsaasti, ten tilalla ovat koneetr. ; koja on olemassa.
"^i^nokarr mitä haUtntte ia me kankhnme sen teille", on mottona UlkealaUe siirtyneellä: vancouverilaiselia emännaUaMma
m^hntiilla Hän välittää mm. tneksikoläisia burroja (aasia), joit<Lmnon,myynyt jo yU SO kappalettahan ViOU^
^t^Sa^^^b^rritor.es, tilattuja morsiuspukuja ja monia muita harvinaisuuksia: Tällaisen meaUtfäähä^^.
p^t^^än*sai toisen maäii jolloin jotkut^ naiset kääntyivät eräiden vaikeasti saatavien tavaroiden han^
kinriassq hanen.puoleensf.'.,... ^ ^ < ^ ...