Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 8, 1938

              Lisätietoja I(£ui
m sfö
Ihmishenkien menetys Itä-Yhdys-valtain
rajumyrskyssä, josta viime
lehdessämme oli uutinen, on paljon
suurempi kuin alussa arveltiin. V.k.
26 p:nä jo tiedettiin uhriluvun yhteiJ5r
summan olevan 661, joista yli puolet
Rhode Islannin valtiossa. Omaisuus­vahinko
on aivan arvaainattoman
suuri, toistaiseksi mahdoton nunie-"
roilla merkitä. Suomalaisetkin eri
puolilla ovat joutuneet vahingoi!?ta
osallisiksi. Kolmen henkilön tiede-
Sen sijaan että Englannin ja Rans­kan
hallitukset, kansojensa suuren
enemistön selvän mielipiteen mu^
käan, olisivat päättävästi asettuneet
Tshekkoslovakian taakse Hitlerin nh-kavaatimuksia
vastaan jä samalla tul­kinneet
koko demokraattisen maail­man
yleisen mielipiteen, sai kerran
jälleen Chamberlain aikaan sen, että
jatkettiin hänen mukaistansa -rau­hanpolitiikkaa";
kutsuttiin neljän
suurvallan (Saksan; italian, Englan-
Kirj. L I L Y LEINO
tään menettäneen henkensä ja lukui- nin ja Ranskan) päämiehet sopimaan
sien loukkaantuneen.. . Tshekkoslovakian palottelernisesta,
200,000 miestä on rajuilman jäi- mikä viipymättä toteutettiin. Tshek­kien
korjaamisessa. Hallitus on lu­vannut
avustaa jälleenrakentamista.
Punainen Risti avustaa 63,000 myrs­kyn
uhria.
Esimerkkinä vaurioista voidaan
mainita m.m., että kun Lashway-järven
pato East Brookfietdissä mur­tui,
niin vapauttii se sellaisen vesi­määrän,
mikä leikkasi itselleen 500
jalkaa leveän ja 20 jalkaa syvän
kanavan, vieden mukanaan kaiken
sen eteen sattui.
koslovakialla, josta kauppaa käytiin,
ei ollut neuvotteluissa edes sananval­taa.
Se onkin tämän; kokouksen me­nosta
hyvin kuvaavaa. Paraikaa mie­hittää
Hitler Tshekkoslovakiaa ja
tshekkien on siirryttävä edestä pois.
Puola kiiruhti myöskin uhka vaati­muksineen
haaskalle ja sai palan.
Myöhemmin kai pyrkii Unkari sa­maan,
ja niin edelleen. Ensin nyt
vain pala kullekinj Hitlerillekin, mut­ta
myöhemmin tietysti lisää. Asia jää
Lukemattomat ihmiset myrskyn nyt siihen tilaan, että Hitlerin on
riehunnan keskellä pääsivät pelkällä helppo jatkaa valtauspyyteitään
säikähdyksellä, vaikka tilanne näytti -'rauhallisin keinoin", kun on niin
aivan tuhoavalta. Niinpä Antti Pel­konen,
Ashburnhamin lähellä Massa-chusetsin
valtiossa, oli myrskyn nous­tessa
veneellä järvellä^ jolloin myrsky
vankka rauhaa rakastava selkänoja.
On merkillepantavaa; että milloin
ikinä rauhanenkelimme Chamberlain
matkaan lähtee ja mitä tahansa hän
tempasi hänet veneineen ilmaan ja pu„haileekin, merkitsee se pienten
piteli siella jonkun aikaa, lyöden sit­ten
veneen takaisin veteen niin että
se tuntui menevän kappaleiksi. Pyö­ritti
sitten venettä yhdessä paikassa
jonkun aikaa. Jotenkin Pelkonen oli
rantaan päässyt, koskapa löysi siel­tä
itsensä jonkun tunnin ]5erästä,
muistamatta tarkalleen mitä kaikkea
oli tapahtunut.
IVest Beachilla Long Islannissa
To\vnsendin talon kaksi neekeripäl
velijaa joutui veden noustessa kiipeä­mään
ensin talon yläkertaan ja vii­mein
katolle. Pian sinne ilmaantui
myöskin kaksi rottaa ja yksi käärma,
jotka näyttivät pelosta värisevän.
Myrsky tempasi yhtäkkiä katon ko­konaan
talon päältä ja se lähti aje­lehtimaan
veden mukana. Kun se
viimein tarttui kiinni johonkin kor­keampaan
kohtaan, lähtivät kaikki
katolla olleet pyrkimään maalle ja
pelastuivat.
—-oOo————•
suunn
kansojen ja samalla demokratian hä­viötä,
mutta fasismin vahvistusta.
Me emiiie;voi,muuta kuin ihmetellä,
kuink^ kauan tällainen politiikka saa
jatkua;
oOo
Vehmaan työväentalo
palanut
Äskettäin eräänä yönä paloi Veh­maan
kirkonkylän työväentalo pe­rustuksiaan
myöten. Kun tuli huo­mattiin,
oli se päässyt niin suureen
vauhtiin, ettei kaksi palokuntaa
moottoriruiskuineenkaan saaneet si­tä
sammutetuksi. Talo oli vakuutet­tu
125,000 markasta.
Muutamia kuukausia sitten paloi
Vehmaan naapuripitäjän Mynämäen
työväentalo yhtä epäilyttävissä olo­suhteissa.
——oOo - —
Suuri postimerkkikokoelma
lahjoitettu Suomeen
Clydebankin laivatelakalla Skot­lannissa
laskettiin v.k. 27 p:nä vesille
maailman suurin rakenteilla pleN^a lai­va
*'Queen Elizabeth". Virallisen se-
Suomen puunjalostustuotteitten
my^mnistä New Yorkissa huolehtivan
Lagerloe\v Trading Corporationin
johtaja Hans Lagerloew on lahjoitta­nut
Suomen postimuseolle kymmeniä
tuhansia suomalaisia ja amerikkalai-
MUUTAMAN tunnin automatka
Los Angelesista luoteiseen tuo
matkustajan vanhaan, kunnianarvoi­seen
Santa Barbaraan, kaupunkiin,
jossa elää Espanjan henki ehkä voi­makkaammin
kuin missään muualla
YKdysvalloissa, Siellä asuvat Cali-fornian
ensimmäisten jalosukuisten"
valloittajien" ylpeät jälkeläiset, asuvat
mahtavissa, palmujen ympäröimissä
palatseissaan, tanakasti suojellen pe-rinnäistapojaan,
nykyajan kiihkeän
tempon kosketukselta.
Kerran vuodessa he silti suvaitse­vat,
näyttäytyä. Kerran vuodessa he
lyöttäytyvät ^yhteen kaupungin "ta-valliseh
kansan" kanssa ja osallistu­vat
Santa Barbaran kautta maan
kUuluisaaji fiestaan.. Espanjalaisten
fiestaa ei voi verrata mihinkään muu­hun
juhlaan. Laiskoiksi näitä tumma­ihoisia,
pikisilmäisiä etelän lapsia
moititaan, koska heidän lempisanan-sa
on manana (huomenna), mutta
kun on kysymys fiestasta, unohdetaan
tämä luonteinen ominaisuus ja juhli­taan
kuten vain temperamenttia tul­villaan
oleva espanjalainen voi juh-
,'lia.. •
Viikkoja, kuukausia etukäteen val­mistutaan
fiestaa varten. Rikkaat
espanjalaiset maanomistajat päättä­vät,
mitkä heidän lukuisista puhdas­rotuisista
hevosistaan saavat kunnian
osallistua paraatiin, aateliston tyttii-ret,
niin vanhat kuin nuoretkin, otta­vat
esille loistopukunsa, ja hotellien
isännät valmistautuvat huolehtimaan
turistitulvasta.
Californiän espanjalaiset (taikka
oikeammin sanottuna meksikkolaiset;
sillä harvalla virtaa puhdasta espan­jalaista
verta suonissaan) eivät odota
mitään juhlaa niin hartaasti kuin
näitä kolmea päivää elokuussa. Ei
jakseta puhua, ei edes ajatella muuta.
Se on heidän aikansa. Silloin he ovat
jälleen maan mahtavat valloittajat,
silloin kaikki muu kansa antaa tun­nustuksensa
heille. ^
Jo varhain ensimmäisen päivän
aamuna alkaa liikkua koreasti pukeu­tuneita
senoritoja ja caballeroja. Käy­dään
yieraisilla, verrataan pukuja,
nauretaan ja ollaan iloisia. Kaduille
ja toreille ilmestyy soittajia, enim­mäkseen
nuoria miehiä, mutta on
heidän joukossaan vanhojakin, joiden
käpristyneet sormet ihmeellisellä ta­valla
loihtivat soittimista tulisia sä­veleitä.
Näitten sävelten rytmissä
senoritat esittävät vanhoja sukupöl-remonian
toimitti Englannin kunin­gatar
Eh*zaleth, jonka kunniaksi lai- ^'^^ postimerkkejä ja ruotsalaisia sa-
^'a ristittiiu Elizabethiksi. Toimitus- nomalehtileimoja käsittävän kokoel-lä
seuraamassa oli 300,000 ihmistä.
Kuningas itse oli tilaisuudessa saa­puvilla
myöskin.
Queen Elizabeth, joka lopullisesti
man, jonka rahallinen arvo laske­taan
noin 2 milj. markaksi.
_ — o O o —
ERÄ.ÄN PARISILAISEN U B LV
\-almistuu keväällä 1940, tulee ole- HALLIN esimiehen tytär meni äsket­täin
naimisiin saman laitoksen palve­luksessa
olevan nuorukaisen kanssa.
Vihkiminen toimitettiin vedessä. Pari
asettui täydessä hääasussa uimaaltaa-seeii
ja kun vihkiminen oli suoritettu
noustiin läpimärkinä altaasta.
maan maailman suurin laiva: kym­menen
ja puoli jalkaa pitempi ja
yli 3,000 tonnia kanta\^mpi kuui
Queen Mary eli tarkemmin mainiten
lähes 1,050 jalkaa pitkä ja 85,000
tonnin kantoinen. Suuruudestaan
huolimatta Liivassa tulee olemaan a i - , ^ — i_ i
noastaan kaksi savupiippuarsitia uu- mannen luokan matkustajillekin sa-sin
laivanrakenmistekniikka tekee notaan tässä uudess<i jättiläisessä va-mahdolliseksi
lai\'an kulun puolta \'ä- rattavan vielä enemmän mukax^uk-hemmällä
höyrypannumäärällä, kuin sia kuin sen sisarlai\^ssa Queen
initä esim. Queen Maryssä oh. köl- Maryssä.
vesta sukupolveen kulkeneita tansse.
ja; Eikä oltaisi Amerikassa, jos esi-tysten
välillä ei pujahdettaisi lähefi
oleviin jäätelöbaareihin!
Iltaisin: tapahtuu juhlimineii valon-
•heittäjien valossa." Kaupungintalon
pihan* peittää häikäisevä ralonieri.
Yleisö, jonka joukossa on usein vaK
tion päämiehiäkin, piirittää esiintyjät
ja palkitsee, heidän esityksensä nms-kyisillä
suosionosoituksilla.
Juhlan huipun kuitenkin muodos^
taa yiimeisen päivän paraati. Eri-koisesti
sitä katsomaan tulevat tu­hannet
ympäri valtiota.: Tiet ovat
mustana autoista, ja hotellit, hienoim­mista
kurjimpiin^ ovat täpösen täynnä
väkeä. On suorastaan mahdotonta
löytää tähän aikaan yösijaa Sahta
Barbarassa. Ja jos sattuisi olemaan
asiaa kauppaan, näkee hämmästyk­sekseen
ovella lapun, jossa ilmoite­taan:
"Liike suljettu tänään paraa­tin
johdosta. Aukaistaan huomenna
tavalliseen aikaan."
Onko tuo paraati sitten kaiken
tämän vaivan arvoinen? Täytyy sa­noa,
että on. Suurinta huomiota he­rättävät
hevoset', ne puhdaspiirteiset
ylpeät hevoset, jotka saivat matkus­taa
kaupunkiin hienoissa vaunuissa
ja joiden ratsastajina nyt ovat yhtä
moitteettomat caballerot. Huomion-alaisiksi
joutuvat myös vanhat jalo­sukuiset
rouvat, jotka lapsenlapsineen
näyttäytyvät suurelle yleisölle.-
Mutta jos haluaa nähdä kappaleeii
entisajan Espanjaa, on suunnattava
katse juuri yleisöön. Parivuotiaat
vauvat tallustelevat maata laahusta­vissa
mekoissaan äitiensä helmoissa,
silmät pyöreinä jännityksestä. Van­hojen
ukkojen ja eukkojen vienot hy­myt
kertovat paremmin kuin sanat,
että he elävät vielä kerran huoletto­mia
päiviä ennen amerikkalaisten tu-loa.
Niin, tapaa" espanjalaisten juhlasta
draamaakin, jos sitä rupeaa etsimään.
Mutta sitä he eivät itse haluaisi. Fies­ta
on naurun ja tanssin aika, ja silloin
on karkoitettava kaikki kaihoniieliset
ajatukset.
Manana, huomenna, on jälleen
tosi elämä edessä, mutta näinä kol­mena
päivänä vuodesta, jolloin vanha
Espanja elää jälleen, on ilo korkeim­millaan.
Oi molntto! MM piina käsien
yhtyessä silloin kun sydämet ovat
erossa. — Aron Hill.
Espanjan tasavallan sotilaita lepohetkellä Guadarfäman vuoristoasi'