Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 18, 1951

              mukaisesti jäij J
agissä l952elQss2,i!
kuvaaroataiieidr'
enäyttelyt,joai3|,
ut ottamaan osaa. |,
iseninaansyntyp£f];i
saanut haiiö.-^eit
utta taiteen jVciii:
teki tämän
fön.
sai
aikoja sitten
fefflttaja -mielestään hienon 1
iifjastosta käsiinsä T M
ia Maurice v C h e^
[e • -käännetyn,;/ mulkelxi^^t?-; ;
o l i äiii3tyk^i%;i©^^
• 1 , . . 'hmti-i^nlceväisessä; s^^^
' , , . $ e « n . . - ^ s ä h i ^ o n . ^ ^
Ifeiäaimo^-^' Sen--.suÄ^^'i
l ^ ^ ^ t a p a h t u n u t kaikessa,
pgsa pari -'kolme vuotta- sitten.
I E nimittäin tämä hiljaisuus^ sillä
[ ton dttäin mielenkiintoinen/ Väit-
•saita varsinaisiin t „ tjune kirjailija Chevalierin olevan
i, on taiteen oljTUj? [ Qaiselle yleisölle paljon mielenkiin-konsertin
ja muide|tl^^ kuin oli aikoinaan lä"'^«
rjestämisestä. ' l^^gr. Meikäläinen yleisöhän
•elyä varten on ^-i
lainen Taideosasto,
ä järjestelytoimia
:a.
Ita varsinaisiin
1 ^ . ^ * ^ elämäntarina eri. laan, sitä mukaa voivat hs siirtyä pa-koi?
to^:^«i^tä luc»^ ja tenätä rejnpamäsunfeohsustiran^
elämänkäsitystä,, kun.hän pn.hymyssä . guiosassa.: Xiti, joka lasten pieninä©1*
suin J a voittajana selviytynyt kaikista l^sa ^ raam itsensä n ä ä n ^ . ^ r i^t^Jlmik ^^T^^i^Z
manvaliua, sai Maunce pojaltaan täy-^^^ '
lä vaan i tarjosi Bronsteinrlle tasai^liä.
Tämä;hyväksyi tarjouksen, sillä Imen
asem^sa oli vaikeampi j a voiton tavoit­teleminen
näytti mahdottomalta.
N i i ^ ä peli f ^ t y i k i n tulokseen 12:
12. ICipnpifeäan el saanut yliotetta. Van­hojen:
perinteiden ja ottdu^äntöjen
uransa
viei
laulaja
tun-iiänet
lähinnä muutamista Hollywoo- kuplettilaulua, joiMn ihastui niin, että ^^eneen koko Pariisin jalkojensa juureen.
elokuvista. Maurice Chevalier on harjoitteli ne kotonaan ja «meni kahvi-tenkin
sataprosenttinen Pariisin poi- lan isännän luo tarjoutuen esiintymään.
53
jiksi hän ei viihtynyt <Hollywoo-kauaakaan
eikä voinut ahtaa siellä
>taan.
iluvaiheessaan
nta julistanut koti:
ahymnin sanoista f
ailun. Edellinen
. 1-1952. Joaikaij
istomitalista ja hi
at 15, 10, 1931 ia; (luistelmateoksen "Tieni ja lauluni"
Ipailujen ehdotikj iättsvyys on siinä, että se antaa o i -
Jlsinki 19S2, Taii:I ^I a k^uunv. asen klaeurtloaov,a smtai tPena rtiiasviasltlais, sesat-a
ihymnin lisäksi s;; \jpojasta tuli tämän niiljoonaksupun-likunta
on vahvtl^ lsu«itiiin kabareerlaulaja.f^
rlerikannonv.l?v W -
n on .Helsingin \V Äoir. €harles Ghevälier^- o l i
lalle ja tullaan s?' kumäalari.-ja; -juoppo.; Äiti%. Joi-ipiakuulumisien
i S^ss: Ghevalier-, oli nyörinpunbjatar,.
lukemattomista salakareista ja
hih suurin osa oh tuo-mittu
sortumaan.
Ensiesiintymisehsä suoritti Maurice
Chevalier 12-vuotiaana. Se tapahtui ai­van
kotinurkilla, Boulevard de Menil-montantin
varrella olevassa Kolmen L e i ­jonan
kahvilassa äidin ja Paul-veljen is­tuessa
kahvilayleisön joukossa. Poika
oli löytänyt kirjakaupasta pari hauskaa
den hyvityksen uhrauksilleen, sai ilon-kyyneleet
silmissään nähdä hänen ko­hoavan
Pariisin huvielämän loistavim-mHle
huipuille. "Nämä kaksi naista
ovat koko elämäni" sanoo Chevalier
eräässä kohdin kirjaansa. Toinen nai­nen
oli hänen äitinsä ja toinen — Mis-tinguett,
re\'yytähti, jonka sanottiin las-
Ja sopimus tulikin, joskin se jäi siihen
y h t ^ n iltaan. 'Mutta se oli uran alku.
Pojan musiikkitiedoista osoituksena hä­nen
oma kertohiuksensa: "Annoin kak­si
lauluani pianistille, joka kysyi, mitä
ääntä lauloin. Mikä kysymys se sellai­nen
oli? Sitä, mitä haluatte! Tietä-inättömyyteni
o l i yhtä suuri kuin innos-
Chevalierin ja Mistihguettin välille ke­hittyjä
voimakas suhde, joka 'Mauricen
puolelta on aluksi niin kiihkeätä, että
häh mustasukkaisuudessaan antautuu
erään kilpailijansa kanssa nyrkkitappe­luun
öisellä Pariisin kadulla. Myöhem­min
heidän suhteensa tiivistyy eroitta-mattomaksi
ystävyydeksi. -
Chevalier joutuu ensimmäisen maa­ilmansodan
pyörteisiin, esiintyy rinta-tuk
§eni." . Ensiesiintyminen;päättyä f i - . , maplpissa^. joutuu.tulilinjoille^-haavoit•
äskooai, miitta se e lannistanut poikaa, "tliii jä jää. saksalaisten sotavangiksi,
j c ^ oli saanut feUhkrän halun tulla oir Saksassa sotavankileirilläkin pystyvät
keaksi kabaree-taiteilijaksi. Työpai-" joukossa olevat pariisilaiset luomaan
kassaan, piirustusnastatehtaassa, hän ympärilleen Pariisin hehkua. Maurice
idehallia ja Suon:'
äänee ainoaksi mi
eja varten.. i
I
esitykset suurvaliJ
oliitto johtaa \€
istisen ja sosiais
1 korostamise-^^a;?'
yttämistä vastaar^
?kä ehdotuksissa
että Yhdysvaöitj
'ikas naiilen; Hän: oli antanut elä-
1 kymmenelle lapselle, "joista vain
le oli jäänyt eloon: veljöii Charles,
eni Paul ja minä, yhdeksäs j a eloon-jieistä
ntiorin." Näin riijaisevalla k u -
.urice Chevalier muistelmansa. Juuri
jan alkupuoli, mi^sä laulaja kertoo
juudestaan ja ensimmäisistä yrityk-iän
esittävänä taiteilijana on ansiok-i
Tämä Che\^alierin koruton ker­ta
vahvistarja täydentää mainiosti
Chevalier toi lauluillaan lievennystä so­tavankien
kurjuuteen. Muistelmateos
päättyy Chevalierin paluuseen sotavan­keudesta
Pariisiin, missä kaksi rakasta­vaa
liaissydäntä odottaa häntä — äiti
yhdisti työn lauluharjoituksiin. Hän
saattoi, käydä työajalla seitsemäntoista
: kertaakin W.C:ssä, jonka iän oli otta-
. nut harjoitushuoneekseen! Ja pian
esiintyi Maurice jälleen Kolmessa Lei-fcella
aloittaa Menilmontantiiji työ* i^nassa ja nyt joka lauan^ ja Mist (Mistinguett).
^iJflginosässait Pariisissa;syMynyt I-aulajan tie alkoi. Saamme tai- Maurice Chevalier lupaa muistelmate
* teili jan itsensä kertomana seurata hänen
uraansa yhä merkittävämpiin esiinty­mispaikkoihin.
Samalla kohoavat hänen
palkkionsa ja liikuttavaa on todeta se
kaunis yhteisymmärrys, joka säilyy po­jan
ja äidin välillä. Molempien toisten
kuvaa Pariisin kurjaliston elämästä Poikien lähtiessä kotoa pysyvät äiti ja rice Chevalier on parhain mahdollinen
a lukuisat realistiset romaanikirjai- Chevalier yhdessä ja sitä mukaa, kun asiantuntija kertomaan Pariisin kaba-ree-
elamasta.
okseensa jatkoa, mikäli alku herättää
riittävästi mielenkiintoa. Varmasti se
on sitä tehnytkin, onhan se käännetty
useille kielille. Ehkä. jatko on jo Rans­kassa
ilmestynytkin. Näihin muistel­miin
kannattaa todella tutustua. Mau-
.1^
I mm. Emile Zola ovat teoksissaan
eet. Tämän hetken tavalliselle
iäisellehän Pariisi merkitsee matr
ainoksien valheeUista Fiffel-tor-boulevardien
muotinukkien ja jon-turistiyökerhon
halvalla hajuvedel-l^
ttyä tunnelmaa. . Toddlinen
|iä on kuin huumaavan tuoksuinen
jiottinen kirkasvärinen kukka, jonka •
f t juuret ovat syvällä mätänevässä
fsa- Ja lukemattomien kabaree-
|2to!oiden laulajat ja muut esiintyjät.
1^ seireenejä, jotka suloisiUa sä-p
J lohduttavat, peittävät ja a i -
j^t uutta kurjuutta. -
JäSuvan juopottelua ja periiekoh--
|f3]ä]keen jätti juoppo isä periieen-niin
miljoonakaupungin-uu-
• -n '-m II* 7^' ^"^'^ herran, ollessaan jo
Chevalier ansaitsee enemmän laulul-
;i niitäkin jotka £
eittävät rauhaa
kinkertaisessatti^
ieuvostoliiton tej
äjältä ei tule t
jn ohjelman,
i V
Kirj. Aleksander Kotov
Neuvostoliiton suurmestari.
•aikuttavat»
liljoonaa ihimstij
unisteja • • • ;
, parempana kuis|
nutta tarkemnial
ensa lisääntj-^-ää
ättaa sotaa
lusta ei,edisty
^ "^"^^ on, etta huolimatta hei- • '
f^ranaL^esta kurjuudestaan, meni-liuolimatta
joka lauantai-
OL I käynnissä suurenmoinen shakki-otte^
lu. Vasemmalla istui Botvinnik
j a oikealla Bronstein. Kummatkin oli­vat
vaipuneet,syviin mietteisiin. Ulkoi­sesti
rauhallisesta olemuksesta kuulsi
kuitenkin aivan luonnollinen jänn'tty-neisjrys.
Kummankin vierellä oli Neu­vostoliiton
pienoislippu, ja heidän vä­lillään
shakkikello. Shakkilaudalla taas
hyvin mutkikas tilanne. T lanteen ke­hityksestä
ri'ppu£Ä kumpi näistä kahdes­ta'
tulee tänä iltana maailman shakki-d
sano
:v näi julkisi;;'!
i'taas imn^^
i ihmeellistRi-^
Mut saa
-es prohtaainsi
mäel nähkai-)
enne. M"t^|
a se ajako sei
läkää mittaani
mut x-anhenf
nat.
mituine kolot
.'3 usein
Tällaiseksi muodostui Neuvostoliiton
suurmestareiden Botvinnikin ja Brons-teinen
maailmanmestaruusottelun lop-sunnuntaisinkin
johonkin
p«ehen, teatteriin tai sirkukseen.
j^^^^ja muistelmissaan kertoo. E i
n ihme, että hän täydelleen
k L Ja sai- jo lap-
[J^^nsa-sen vaiston, millä vain
j ^ ^ t ^ pystyjät laulelmiaan esit-ft^
Samalla osoittaa kuitenkin
lään voitti maailman nuorison suurmes­tari
ku'tenkin kaksi peliä peräkkäin ja
sai täten yliotteen. Luultiin jo, että
maailma saa uuden shakkimestarin, sillä
Bronsteinin tehtävänä oli voittaa ke­destä
fälellä olevasta pelistä vain toi­nen.
Mutta vasta tällöin tuli Botvinmkin
mestarillisuus ja taitavuus kokonaisuu­dessaan
esiin. Hän pelasi seuraavan pe­lin
loistavasti, voitti sen j a tasoitti pe­lin.
Tämän jälkeen jäi ottelu viimeisen
pelin varaan. Botvinnik päätti, että hän
voi tyytyä molempiin mahdollisuuksiin,
joko tasapeliin tai voittoon, sillä tasape­likin
tietä-si hänen jäämistään maail­puerä.
Lähes kaksi kuukautta kestä­manmestariksi.
Bronsteinin sen sijaan
nyt ottelu ei antanut kummallekaan olisi maailmanmestariksi päästäkseen p i -
ratkaisevaa etumatkaa. Alussa Brons­tein
tosin pääsi edelle, mutta maailman­mestari
Botvinnik tasoitti pelin pian ja
otti aloitteen kasinsa, ffinen etumat­kansa
oli tosin hsrvin vähäinen, v^ain yk­si
piste. Ottelun ollessa päättymäisil-tänyt
voittaa. Tämä viimeinen ottelu
käytiin toukokuun 11 päivänä.
Peli alkoi. Bronstein uhrasi sotamie­hen,
mutta Botvinnik piti sitkeästi puo-
Botvinnik voitti, mutta Bronsteinkaan
ei häainnyt. Maailmanmestari säilytti
asemansa ottelussa maailman yhtä pa­rasta
suunnestaria vastaan. Bronsteinin
viimeaikaiset' saavutukset ovat yleisesti
tunnetut. Hän on jo kaksi kertaa, vv.
1948 ja 1949 ollut Neuvostoliiton mes­tari.
Vuonna 1948 hän sai ensimmäisen
palkinnon Tukholmassa, v. 1950 jakoi
Budapestissä ensimmäisen ja tosen pal­kinnon
toisen kanssa ja voitti sittemmin
Boleslavskin. Tämä on se mainehikas
tie, jota seuraten nuori suurmestari pää­tyi
maailmanmestaruusotteluim.
Kun muistamme, että -Botvinnik on
kaikissa sodanjälkeisissä otteluissa
päässyt ensimmäisille sijoille, niin ym­märrämme
erinomaisesti sen suuren mie*
Jenklinnon, jolla koko maailman shakin
harrastajat seurasivat näiden kahden
mestarin välistä ottelua. Siinä oli vas­takkain"
kalKi tasaveroista shaldumesta-ria,
joista kumpikin on parhaassa kun*
nossa. Sitä osoitti myös lopputulos.
Ottelun juhlallisessa päättäjäistilai­suudessa
kansainvälisen shakkiliiton v a ­rapresidentti
Ä. Ilmaltunnas seppelöi
Botvinnikin. Hän onnitteli maailman­mestaruuden
johdosta, mutta samalla
hän onnitteli myös Bronsteinia, joka
saavutti n i n loistavan tuloksen.
Shakkimaailma ei todellakaan muista
ennen nähneensä näin kireää ottelua. A i ­noastaan
seitsemän peliä kahdestakym­menestäneljästä
pelattiin loppuun yhte­nä
päivänä. Tasapelien lukumäärä oli
melko pieni, neljätoista peliä kahdesta­kymmenestäneljästä.
P e l t eivät siitä huolimatta olleet rau^
hallisiä ja lyhytaikais-a. Tasapeliin pää­dyttiin
ainoastaan niissä tapauksissa,
jolloin kaikki pehmahdollisuudet oli lop­puun
käytetty eikä kumpkaan voinut
voittaa.
•Shakkiottelusta saatiin mitä parhain­ta
oppia, ja niinpä toinen, yhdestoi^a,
kahdeksastoista ja kahdeskymmenestoi-nen
peli jää^^tkin lähtemättömästi
shakkitäidon aarreaittaan.
Myös teoreettiselta osaltaan tämä ot­telu
on erittäin arvokas.
Nyt suoritettu maailmanmestaruusot-telu
eroaa mubsakin suhteissa suuresti
kaikista aikaisemmista. Maailmanmes­taruusottelun
järjestely oli aikaisemmin
aivan mielivaltainen. Ottelun järjestä­minen
riippui nimittäin maailmanmes­tarista.
Botvinnikin ehdotuksesta nou­datetaan
nyt jo tarkkaa ja oikeuden­mukaista
järjestystä. Maailmanmesta­ri
puolustaa mestaruuttaan kerran kol­messa
vuodessa. Hänen kilpailijanaan
pelaa maailmanmestariehdokas, joka on
valittu erityisessä ennakko-ottelussa.
Eimberleyn lähistöllä on eräs etelä­afrikkalainen
löytänyt keltaisen timan­tin,
joka painaa 511 karattia, eli hieman
W maa kysyi sitä Sareenilt n i se kysy, et olenks
^ .-'^ ^'^^^^^n"- Mää sanoin et k y l mää siilo
-^lan T ^ ^ ^ ^ ' ^ tulva oli j a oli kahlattava
;L '^^^^^'^ paattiikaa ko täs o sitä ainast köy-jaa,
se Sareeni vastas j a anto jottai lääket, mutt en
liaan ja kun vaaka alkoi kallistua hänen
puolelleen, ei hän>enää halunnut ylpeil- ~yil 10 gr. Siinä on kuitenfdn tumma
—. — läiskä, joka ehkä jossakin määrin alen-mää
oi malttanu sitä ennää ostaa. Kyl se o surkeet ko tullee taa timantin arvoa.
vanhaks eikä oi mittaa turvaa. Mää oli siäll vanhuste ko- —
koukses enne vaalei ja se Perheetupa siäl valittii jofoiki Icans Canadalaisia osallistui ensimmäiseen»
mut kyl se taisi men valla \ikkaa konnei mittaa olekkaa kuu- maailmansotaan 628,45,62 miestä ja heis-lunu.
— F I I N A . tä kaatui 60,661.
Lauantaina, elokuun 18 päivänä, 1951 Sivu 3