1951-08-18-01 |
Previous | 1 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
rooirr
ANJV
C U T
SS-y
IM
5UIT
ai n
KAUNOKIRJALLINEN, VIIKKOLEHTI
200.000 ihmistä oU näke^ita^ kun^^^Red** tiili laski
kaasta, verkaista ja viitista, Valmistetulla tynnyrillä
kcassa yrityksessäiin. Hillin ruhjottu ruumis' saat
aikaisevmin kiiolbit yrittäessään laskea *'Horsesh
aikaisemmin laskenut, tynnyrissä kaksi kertaa N ia
lahilaatijakmtiialkesitettäneen ehdotus laiksi, jon
iismurkayritykseksi ja'siis lain mukaan rangaista
kuvassa näkyvällä auton sisäkumeista- seilikan-alas
Niagara Fallsiii putouksesta ja kuoli uhkaroh-
Un ylos noih 16 tunnin kuluit 14a. Kaksi miestä on
oe'" putouksen viimeisen 50 vuoden aikana. Hill on
iaran ala putouksen, Nyt puhutaan, että Ontarion
\a mukaan Niagaran taskuyrityksct määritellään
vaksi hankkeeksi.
01 KEITÄ "LiiKEMIEHlÄ" HaMsi irtoBaisen ham-
TO
fc suurta
:ta icaatunul 33
t oUvat hirviöt
,oja. Tulipa
oU J:aifcessi3'
pukea päälleä^.
allisia, r^sä^
ime neuvotfeä-htävä."
Q minä jneai^J
ai kaikiin
iätääntymätca
ipojaUeen.€^
nassa autt^'
V pohti ^
2t ilinuset s^-»
jian sitä Suomessakin ollut o&eäa
« " ^ Miehiä, jotka ovatvteh.
fahaa tyhjästä. ^ ;
' ^ ^°5inimäisen maailmansodat - jäi-
Helsingissa eräs talonvälittäjä,
, ^ J-.iöfle kerran tarjottimmipytä-
^attamaton ravintola Sööri
fpenikoiUa. Sopihan se, vaxsin-äavTiokrasopimuskin
oli jo irtisa-ja
iukaaUn" piti olla tyhjänä
5«"3ea kuluttua.
.f viereUä sijaitsi muuan- raken-
No, mitäpä siinä — välit-i
,P«si siellä ja ihnoitti m i Ä ;
• r^^^vana päivänä he saisiivat ky-
' j^^^^'intolassa ilmaiset saiMK^
.^miehinä onitään sitä vastaa ol-
^toki.
-'kittaavana päivänä- oK-ravintola
i ^ , täynnä nälkäisiä ja janoisia
^ . aamusta iltaan saakka.
;f5jakandidaatti lainkaan epäiUyt
kaupan lukkoon ~ olihan
^ "rahamylly".
olivat sitten seuraavat päi-r^
uden kuluttua tullut häätö
puhuta nyt. ikävistä asioista.
V?n aikoihin valitti eräs hiusve-e
pulaansa, oli sota-aikana
jolla oli hieno ni-i;^
teuketit,nnittaeienäärau-
•L tuotteiden tultua kauppaan
iH^^ menekkiä.
ä^,.^;^^-aan eräs sen ajaa.
' > K . Mikäpä siinä, kek-
C^l^-- keinoja. Seurkava-
1 ^«ersi pieni miesjoukko kaikissa
Helsingin kemikalioissa ja parturiliikkeissä,
tiedustellea olisiko heillä
'^Extra^-hiusvettä — tai mikä se nyt
nimi oli. Olihan heillä Azymol-Stcmu-
. lusta, Birchenhaarwasseria ja muita —
mutta ne eivät kelvanneet. Sen piti olla
juuri Eitra, jota he olivat ennenkin
iäyttäneet ja jonka he k£*:enniksesta
parhaaksi tunsivat.
Kyselijät saivat päiväpalkkansa ja
kun "liikemies" Yrjö paria päivää myö-henHMin
teki saman kierroksen, myi hän
muutamassa tunnissa koko Extra-varas-.
ton loppuun. — Ja niitä pulloja voi vieläkin
olla jälellä jonkin putiikin taka-iiyllyillä.
Eri alaa taas divat maankuulun fi-nanssineron,
Janne V:n toilaukset. Kerran
han ansaitsi taskurahat ottamalla
vakuutuksen rakennettavana olevalle
talolle. Osti ensinnä tontin, teetätti komean
huvilan piirustukset, laitatti kivijalan
ja sen pääUe vieläpä pari hirsikerrostakin.
Meni sitten palovakuutusa-gentin
puheUle ja -vakuutti "rakenteilla
olevaa talon" varsin huomattavasta
summasta. Hankki senjälkeen tontti-ja
palovakuutu^apereita vastaan lainan,
jonka hän helposti saikin, laina, jota
hän ei ajatellutkaan maksaa — olihan
hän jättänyt paperit ja kiinnitykset pantiksi.
Eikä hän enää sen jälkeen huolehtinut
koko talorakennuksesta, alkoihan
vain liiljalleen pitää "kesälomaa"
järkevästi hankitun apurahan turvin.
Kolmisen vuosikj^mentä sitten sattui
myös pääkaupungissa sellainen tapaus,
paan
Kitchenerin kaupungin uimalaitoksen
johtaja Robert Cardy on "jobissaan"
nähnyt ja kuullut yhtä jos toistakin.
Mutta nyt hän ön kuitenkin yhtä
kokemusta rikkaampi.
Eräänä, päivänä tuli hänen luokseen
poikanen, jolla oli hammas kädessään.
Poika pyysi Cardyn säilyttämääir hain-mästa
— Jonka poika halusi pitä muistoesineenä
— nunkauan kuin hän käväisee
uimassa. Hammas oli lähtenyt pojalta
hänen ollessaan matkalla uimalaitokselle.
Orjuus poistettiin Ylä-Canadassa v.
1793 ja Ala-Canadassa v. 1803.
2. H" JL H. X JL
8 a 3 o
S 6 ? 13 ©808S
8383 14 «s 16 8?
S02©S» 22 53 24 25
C X Nimipäiviä
19— -Sumn«mtai ; . . . Mauno. Maimu
20—Maanantai Samuli, Samuel
21— :rus5al . . . Soini
,22--lv^Mviikko'/,.......... Iivari
. 23—!E^brsta|............Varma
, i-l^Pcrjaiatai' . , P e r t t u
- 25—LauamtaS . , . . I^ovisa
Kaksi afrikkalaista laivuria joutuu
hengellään maksamaan 18 pahaa aavistamattoman
muhamettilaisen pyhiinvaeltajan
surmaamisen raajalla tavalla.
Pyhiinvaeltajien kohtalosta saatiin tieto,
kun eräs pieni purjevene etsi myrsk>Ti
aikana suojaa eräältä pieneltä saarelta
Punaisella merellä, löytäen neljä vielä
jäljelIäole\-aa melkein nälkään näänty-m^
tä pyhiinvaeltajaa.
Pelastetut kertoivat brittiläisille
ranomaisille maksaneensa laivureille siitä,
että nämä veisivät heidät purjeveneellä
pyhään kaupunkiin, Mekkaan.
A^iidenkymmenen kilometrin päässä
Massausta pyhiinvaeltajat kuitenkin
laskettiin maihin eräälle pienelle kalliosaarelle,
jossa ei ollut muita elollisia
olentoja kuin ahnaita merikrapuja. Toiset
kuolivat nälkään ja joutuivat meri-krapujen
saaliiksi, mutta neljä pyhiinvaeltajaa,
yli 70-vuotias mies, kaksi
naista ja poika, jäi eloon.
Kahden afrikkalaisen laivurin kuolemantuomiot
pannaan täytäntöön juuri
samalla kalliosaarella.
:an
Conrad Felix Darneck, 19-vuotias
korkeakoulun oppilas Chicagosta, saapui
äskettäin Montrealiin kuljettuaan 1,400
mailin matkan kanootilla. Hän saapui
Montrealin satamaan Suurten järvien
yli Rideau-kanavan ja Ottawa-joen
kautta, kulkien keskimäärin 70 mailia
vuorokaudessa.
(Hän sanoi menevänsä takaisin New
Yorkiin Champlainin kulkemaa vesireittiä
ja menee junalla kotiinsa Ne^ Yor-kista.-^^
^ V • • : " : ^ '•
Kuluvan matkailukauden loppuaikoina
on 'Pariisissa tavallista enemmän kerjäläisiä.
Poliisiprefekti Baylot oa nimittäin
päättänyt vähentää kaikkien
^ammattilaisten kerjäläisten vai&eus-rangaistukset
puoleen.
että eräs maalaisisäntä osti — raitioivau-nun.
Joku juippi uskotteli hänelle, että
tämä on hyvä yritys, markka hengeltä
ja kannattaa hyvin. Konduktööriäkään
ei välttämättä tarvitse, jos itsellä on
aikaa — tällä juipilla ei ollut, koska hänellä
oli näitä kymmenkunta ja täjrtyi
niinollen pitää apulaisia, jotka aina i l lalla
toivat kassan hänelle.
Ja isäntä kun näki hyvän yrityksen,
otti asian onkeensa ja kauppakirjat tehtiin.
Seuraavana aamuna piti olla vastaanotto,
kauppasumma mak^ttiin käteisellä
ja vaunun numero merkittiin kirjoihin.
Minkälaisen "vastaanoton" isäntä sai
seuraavana aamuna pyrkiessään isännäksi
ostamaansa raitiovaunuun, sen voi
arvata.
Nämä ovat vain muutamia pikku poimintoja
oikeiden "liikemiesten" tempauksista.
^Mutta kerma pohjalla ja lyhyesti:
Korson asemapäällikkö Saselinin luo
tuli kerran aamutuimaan eräs verrattain
liikutetussa tilassa oleva "ponssari", joka
kertoi edellisenä iltana tavanneensa
aivan pähkähullun miehen.
— She oli ihan hullu miees, ihan hullu!
She kun-yritti mhyydä mhinuUe
koko ashematalon! Harmittaa, harmittaa!
— No mitä se nyt enää harmittaa?
ihmetteli Saselin.
— Xo kun minä peijakkaan hullu osh-tin
shen!
AISÖPOS JUNIOR.
•m.
mu
••',h
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 18, 1951 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1951-08-18 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki510818 |
Description
| Title | 1951-08-18-01 |
| OCR text | rooirr ANJV C U T SS-y IM 5UIT ai n KAUNOKIRJALLINEN, VIIKKOLEHTI 200.000 ihmistä oU näke^ita^ kun^^^Red** tiili laski kaasta, verkaista ja viitista, Valmistetulla tynnyrillä kcassa yrityksessäiin. Hillin ruhjottu ruumis' saat aikaisevmin kiiolbit yrittäessään laskea *'Horsesh aikaisemmin laskenut, tynnyrissä kaksi kertaa N ia lahilaatijakmtiialkesitettäneen ehdotus laiksi, jon iismurkayritykseksi ja'siis lain mukaan rangaista kuvassa näkyvällä auton sisäkumeista- seilikan-alas Niagara Fallsiii putouksesta ja kuoli uhkaroh- Un ylos noih 16 tunnin kuluit 14a. Kaksi miestä on oe'" putouksen viimeisen 50 vuoden aikana. Hill on iaran ala putouksen, Nyt puhutaan, että Ontarion \a mukaan Niagaran taskuyrityksct määritellään vaksi hankkeeksi. 01 KEITÄ "LiiKEMIEHlÄ" HaMsi irtoBaisen ham- TO fc suurta :ta icaatunul 33 t oUvat hirviöt ,oja. Tulipa oU J:aifcessi3' pukea päälleä^. allisia, r^sä^ ime neuvotfeä-htävä." Q minä jneai^J ai kaikiin iätääntymätca ipojaUeen.€^ nassa autt^' V pohti ^ 2t ilinuset s^-» jian sitä Suomessakin ollut o&eäa « " ^ Miehiä, jotka ovatvteh. fahaa tyhjästä. ^ ; ' ^ ^°5inimäisen maailmansodat - jäi- Helsingissa eräs talonvälittäjä, , ^ J-.iöfle kerran tarjottimmipytä- ^attamaton ravintola Sööri fpenikoiUa. Sopihan se, vaxsin-äavTiokrasopimuskin oli jo irtisa-ja iukaaUn" piti olla tyhjänä 5«"3ea kuluttua. .f viereUä sijaitsi muuan- raken- No, mitäpä siinä — välit-i ,P«si siellä ja ihnoitti m i Ä ; • r^^^vana päivänä he saisiivat ky- ' j^^^^'intolassa ilmaiset saiMK^ .^miehinä onitään sitä vastaa ol- ^toki. -'kittaavana päivänä- oK-ravintola i ^ , täynnä nälkäisiä ja janoisia ^ . aamusta iltaan saakka. ;f5jakandidaatti lainkaan epäiUyt kaupan lukkoon ~ olihan ^ "rahamylly". olivat sitten seuraavat päi-r^ uden kuluttua tullut häätö puhuta nyt. ikävistä asioista. V?n aikoihin valitti eräs hiusve-e pulaansa, oli sota-aikana jolla oli hieno ni-i;^ teuketit,nnittaeienäärau- •L tuotteiden tultua kauppaan iH^^ menekkiä. ä^,.^;^^-aan eräs sen ajaa. ' > K . Mikäpä siinä, kek- C^l^-- keinoja. Seurkava- 1 ^«ersi pieni miesjoukko kaikissa Helsingin kemikalioissa ja parturiliikkeissä, tiedustellea olisiko heillä '^Extra^-hiusvettä — tai mikä se nyt nimi oli. Olihan heillä Azymol-Stcmu- . lusta, Birchenhaarwasseria ja muita — mutta ne eivät kelvanneet. Sen piti olla juuri Eitra, jota he olivat ennenkin iäyttäneet ja jonka he k£*:enniksesta parhaaksi tunsivat. Kyselijät saivat päiväpalkkansa ja kun "liikemies" Yrjö paria päivää myö-henHMin teki saman kierroksen, myi hän muutamassa tunnissa koko Extra-varas-. ton loppuun. — Ja niitä pulloja voi vieläkin olla jälellä jonkin putiikin taka-iiyllyillä. Eri alaa taas divat maankuulun fi-nanssineron, Janne V:n toilaukset. Kerran han ansaitsi taskurahat ottamalla vakuutuksen rakennettavana olevalle talolle. Osti ensinnä tontin, teetätti komean huvilan piirustukset, laitatti kivijalan ja sen pääUe vieläpä pari hirsikerrostakin. Meni sitten palovakuutusa-gentin puheUle ja -vakuutti "rakenteilla olevaa talon" varsin huomattavasta summasta. Hankki senjälkeen tontti-ja palovakuutu^apereita vastaan lainan, jonka hän helposti saikin, laina, jota hän ei ajatellutkaan maksaa — olihan hän jättänyt paperit ja kiinnitykset pantiksi. Eikä hän enää sen jälkeen huolehtinut koko talorakennuksesta, alkoihan vain liiljalleen pitää "kesälomaa" järkevästi hankitun apurahan turvin. Kolmisen vuosikj^mentä sitten sattui myös pääkaupungissa sellainen tapaus, paan Kitchenerin kaupungin uimalaitoksen johtaja Robert Cardy on "jobissaan" nähnyt ja kuullut yhtä jos toistakin. Mutta nyt hän ön kuitenkin yhtä kokemusta rikkaampi. Eräänä, päivänä tuli hänen luokseen poikanen, jolla oli hammas kädessään. Poika pyysi Cardyn säilyttämääir hain-mästa — Jonka poika halusi pitä muistoesineenä — nunkauan kuin hän käväisee uimassa. Hammas oli lähtenyt pojalta hänen ollessaan matkalla uimalaitokselle. Orjuus poistettiin Ylä-Canadassa v. 1793 ja Ala-Canadassa v. 1803. 2. H" JL H. X JL 8 a 3 o S 6 ? 13 ©808S 8383 14 «s 16 8? S02©S» 22 53 24 25 C X Nimipäiviä 19— -Sumn«mtai ; . . . Mauno. Maimu 20—Maanantai Samuli, Samuel 21— :rus5al . . . Soini ,22--lv^Mviikko'/,.......... Iivari . 23—!E^brsta|............Varma , i-l^Pcrjaiatai' . , P e r t t u - 25—LauamtaS . , . . I^ovisa Kaksi afrikkalaista laivuria joutuu hengellään maksamaan 18 pahaa aavistamattoman muhamettilaisen pyhiinvaeltajan surmaamisen raajalla tavalla. Pyhiinvaeltajien kohtalosta saatiin tieto, kun eräs pieni purjevene etsi myrsk>Ti aikana suojaa eräältä pieneltä saarelta Punaisella merellä, löytäen neljä vielä jäljelIäole\-aa melkein nälkään näänty-m^ tä pyhiinvaeltajaa. Pelastetut kertoivat brittiläisille ranomaisille maksaneensa laivureille siitä, että nämä veisivät heidät purjeveneellä pyhään kaupunkiin, Mekkaan. A^iidenkymmenen kilometrin päässä Massausta pyhiinvaeltajat kuitenkin laskettiin maihin eräälle pienelle kalliosaarelle, jossa ei ollut muita elollisia olentoja kuin ahnaita merikrapuja. Toiset kuolivat nälkään ja joutuivat meri-krapujen saaliiksi, mutta neljä pyhiinvaeltajaa, yli 70-vuotias mies, kaksi naista ja poika, jäi eloon. Kahden afrikkalaisen laivurin kuolemantuomiot pannaan täytäntöön juuri samalla kalliosaarella. :an Conrad Felix Darneck, 19-vuotias korkeakoulun oppilas Chicagosta, saapui äskettäin Montrealiin kuljettuaan 1,400 mailin matkan kanootilla. Hän saapui Montrealin satamaan Suurten järvien yli Rideau-kanavan ja Ottawa-joen kautta, kulkien keskimäärin 70 mailia vuorokaudessa. (Hän sanoi menevänsä takaisin New Yorkiin Champlainin kulkemaa vesireittiä ja menee junalla kotiinsa Ne^ Yor-kista.-^^ ^ V • • : " : ^ '• Kuluvan matkailukauden loppuaikoina on 'Pariisissa tavallista enemmän kerjäläisiä. Poliisiprefekti Baylot oa nimittäin päättänyt vähentää kaikkien ^ammattilaisten kerjäläisten vai&eus-rangaistukset puoleen. että eräs maalaisisäntä osti — raitioivau-nun. Joku juippi uskotteli hänelle, että tämä on hyvä yritys, markka hengeltä ja kannattaa hyvin. Konduktööriäkään ei välttämättä tarvitse, jos itsellä on aikaa — tällä juipilla ei ollut, koska hänellä oli näitä kymmenkunta ja täjrtyi niinollen pitää apulaisia, jotka aina i l lalla toivat kassan hänelle. Ja isäntä kun näki hyvän yrityksen, otti asian onkeensa ja kauppakirjat tehtiin. Seuraavana aamuna piti olla vastaanotto, kauppasumma mak^ttiin käteisellä ja vaunun numero merkittiin kirjoihin. Minkälaisen "vastaanoton" isäntä sai seuraavana aamuna pyrkiessään isännäksi ostamaansa raitiovaunuun, sen voi arvata. Nämä ovat vain muutamia pikku poimintoja oikeiden "liikemiesten" tempauksista. ^Mutta kerma pohjalla ja lyhyesti: Korson asemapäällikkö Saselinin luo tuli kerran aamutuimaan eräs verrattain liikutetussa tilassa oleva "ponssari", joka kertoi edellisenä iltana tavanneensa aivan pähkähullun miehen. — She oli ihan hullu miees, ihan hullu! She kun-yritti mhyydä mhinuUe koko ashematalon! Harmittaa, harmittaa! — No mitä se nyt enää harmittaa? ihmetteli Saselin. — Xo kun minä peijakkaan hullu osh-tin shen! AISÖPOS JUNIOR. •m. mu ••',h |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-08-18-01
