1951-08-18-10 |
Previous | 10 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
sen keittiön rinnalla, 'jonka rakennutti
kardinaali Wolsey '"Kristuksen kirldio"«
opistollensa Oxfordissa. Se on vieläkin
turistien ihailun kohteena. Wolsey hiin-kuin
kaikki suurmiehet,, kehäsi Jotain
teki, teki hän sen suuria mittakaavoja
silmälläpitäen.
Aivan samoin kuin Egsrptin Cheops
tarvitsi pyramiidin hautapatsaakseen ja
kuten Cedl Rhodes varasi sata neliö*;
mailia Matoppon Hillejä, niin myös'
WoIsey, kun hän rakennutti kyökin, hän
myös halusi nähdä, että se oli KYÖK>,
Kl. Hän ei pitänyt aliravituista oppilaista.
C^pi, meille sanotaan, vasta
saattaa miehen tä3rteen mittaansa jä
VVol^yn ihanne oli ruokkia oppilaansa
ensin täysikasvuisiksi, että he voisivat
paremmin oppia. Niinpä tämä keit-
Uö rakennettiin mittasuhteiltaan sellaiseksi,
että siinä voi paistaa kokonaisen
härän yhdellä ainoalla sen eri tulilta ja
toisella liedelFä paistui samanaikaisesti
suunnattomassa vartaassa tuhat lintua
kerralla.
Jos teistä tuntuu, että nämä yksitjris-seikat
on vain tarkoitettu näytteille sovitusta
varten, niin sillä te vain osoitatte^
ettette käsitä, miten suurta osaa
syönti näytteli keskiajalla. Mitä muutakaan
sen ajan ihmisillä oliJLehtävää?.
Ei ollut elokuvia, ei radioita, ei luentoja
kosmillisista säteistä, ei kerrassaan
mitään ^uuta kuin sotia, rakastella ja
"syödä. Ja kun ajan oloon viholliset ja
tytöt loppuivat, ei jäljelle jäänj't muuta
kuin syönti.
Pitojen koko oli suunnaton. ICun i^i-merkiksi
kuningas Edward IV (1^7)
halusi ilmaista ihastuksensa Nevillen'
piispan korotuksesta Yorkin arkkipiis-pal^
sl niin hän kuoniasi, että sopiva uskonnollinen
itniaisu tapaukselle voidaan
antaa järjestämällä siiui-et, kaikille vapaat
pidot. Hän kutsui 6,000 vierasta
ja ne kaikki tulivat (ne tulevat joka
kerta)! ^Ruokalista sisälsi lampaanpaistia
(1,000 lammasta), vasikanpaistia
(304 vasikkaa), sivutarjoiluna 304
sikaa, Iisaksi 2,O0fO hanhea ja 1,000 kukkoa,
ynnä lisäksi pikku määrä, vain 13,-
500 muuta riistalintua. Jos joku halusi
lisäannoksen, oli siltä varalta 1,500 peu-rapiirakasta
ja 13,000 hienoa torttua sekä
hyytelöä.
Tuohon kuulostaa uskomattomalta,
eikö? Mutta se on kaikki kirjoitettuna
vanhaan latinalaiseen kirjaan, nimeltään
"Antiquitates Culinariae*'.
Luonnollisesti tuollainen juhla kesti
useita päiviä, kesti siihen saakka, kunnes
vieraat alkoivat lähteä sen Annoksi,
että heillä oli kutsu jonnekin toisiin pitoihin.
Omituinen seikka näiden keskiaikaisten
pitojen yhteycfessä oli se, että kaikki
ruoanlaitto tehtiin käsityönä yksinkertaisin
menetelmin. Kokeille ei juohtu-nut
mieliin käyttää sellaisia mekaanisia
laitt^ta kuin jauhajat, sekoituskoheet,
Ifl n o
Kuoli Suomen ja Venäjän
sodassa Kannaksella
elokuun 25 p:nä 1941
Vtiösia kymmemn on ktäuntsi sHtä^
ktm jäit sodan tantereeUe.
Kaunis elo kestää hetken vaan^.
mein ktsibttm se pmri parhaillaan^
Vuodet vierii tmholaan,
muistosi ei veli milloinkaan,
Siolcosi Ada Bauma
I1i
I
?
k
leikkaajat ja kuorijat, tai muita sellaisia f
nykyajan laitteita, jotka vapauttavat
käsityöstä. Suunnaton härkä vain yksinkertaisesti
ripustettiin koukkuun tuli-sijaji
päälle, ryhmä- "paistinkääntäjiä"
-— onnettoman pieniä keittiön piruja,
jotka joutui'vat elämään jätteillä ja nukkumaan
milloin missäkin — käänsivät
paistia yli ja ympäri. iLinnut, se keveämpi
paistiaines, varrastettiin yhteen nip-:
puun satakunta tai enemmän panokseen ,
ja käännettiin vartaassa samalla tavalla.
Keittiön huonekalut ja muut laitteet
olivat niinikään samaa, alkuperäistä yksinkertaisuutta.
Yksi tai kaksi suunnatonta
tammilankkupöytä&, ; jotka - oli
veistetty tasaisiksi kannattamaan «ptm^^^.
nattomia kup^rikattiloita. J^^äiiiöi kattiloihin
|>pU:okU mikä
hänelle sattui mieleen muistumaan —
mitään mittaa tai kelloa ei käytetty.
Kattila Väin kohotettiin tulelle ja kun
kieitto oli k3^sä, tiesi kokki mahdolli-sQsdMITÄseoU!
Verratkaapa näitä meidän nykyisiin
ekspertteihimme. Luen tästä lainaamalla-
viimeisimmästä "Keittiön Tiedottajasta":
"Tämän päivän kyökissä työ
keskittyy valmistukseen ja säilyttämiseen,'
ruoan ja astiaiii pesuun ja keittä-ininenynnä
tarjoiju järjestellään sivussa
oikeassa järjestyksessä. Ruoka tuodaan
sisään takaovesta ja viedään viereiseen
jäähdytyskaappiin ja säiliöosastoihin.
Seuraavana järjestyksessä tulee sinkki
täydellisine tuuletettuine astiakaappd-neen
vihannesten ja astiain säilyttäniistä
varten, taaten kuuman ja kylömnv^^
jokaiseen kohtaan pesuosassä, siihen liittyen
suojustettu, eli piilossa oleva ku- .
miletkuun kiinnitetty suihkulaite kas- ?
visten pesua-ym .varten, jonka saa siepata
piilokolostaan; ja se kimmöaa takaisin
piiloonsa kun s^n laskee kädestään.
Sen lisäksi siihe^a on kiinnitetty
siivilöivä kuppi, joka estää murujen ja
kuorien poistumiseni*' ^ ^^^^
Mutta en tiedä, olisiko tuollainen ihme
silti tehnyt suurtakaan vaikutusta
arkkipiispaau tai kardinaaliin, heillä kun
oli omat tapansa keskiaikana. He eivät
paljoakaan välittäneet mekaanisista kojeista
ja niiden tarkkuudesta., Mistä he
pitivät, oli henkilökohtainen yhteys, ja
heillä olikin kokkeihin nähden sellainen
ote, jonka me olemime kauan sitten menettäneet.
Jos pidoissa jokin meni väärin — no,
ei ole tarvis selostaa yksityisseikkoja —
KOKO FEEHEEM EILOKUFÄ
^SrrrKS^ SSURMimSSA WMKOI^A:
SIMJSIH GHJMES, >gLft^8IH;^-" mäa^mrajaltoaagu .^-ÄESESä--- M© S>-Lp-.-
sanomme vain, että kokki ei senjälkeen
enää kokittanut. Valtansa loistoaikoi-na
kokki taas oli ylen tärkeä, henkilö
arvoltaan ja varakkuudeltaan. Hänellä
oli etuoikeus osallistua kulkueisiin todellisten
gentleniannien rinnalla, miesten,
jotka eivät eläessään olleet päivän
työtä tehneet, eivätkä olisi osanneet munaa
keittää. Näemme, että keittiön kehitys
varhaisemmilta ajoilta bn ollut
harvinainen. Mutta vielä omituisempi
on ollut kokin kohtalo. Ottakaamme
esihierkiksi keskiajan kokki pitkine kau-hoineen
ja paistinvartaineen ja kattiloi-neen
ja niikä hänestä lopulta tuli, kun
keskiajan sivistys sannnui ja meidän aikamme
saapui.
Suurten perheitte^h kokit kuningatar
Victorian päiviltä melkein eilispärviiän
muuttuivat naisiksi, tavallisimmin suuriksi,
lihaviksi naisiksi, joiden paino oli
kahdestasadasta paunasta ylöspäin ja
niin mallikkaik^ kuin olisi tuore Bologna-
makkara kääritty mustaan kankaaseen.
Häntä nimitettiin nus. Jenningik-si,
tai mrs. se tai tämä, mutta kukaan ei
milloinkaan kuullut mitään hänen miehestään.
Tutunomaiseksi häntä vain
kutsuttiin kokiksi ja englantilaiset lapset
monessa sukupolvessa oppivat klöi-veltämään
hänen mainiot torttunsa ynnä
muut herkkupalat, jotka alunperin oli
taikoitettu parempiin suihin.
Sitten vähitellen alettiin kokin ammattia
altakaivaa. Nainen, nimeltään
mrs. Beaton, keksi uskaliaan menetel-
Parhaimmat kiitokseni kaikille ystävilleni lähellä ja kaukana,
jotka muistivat minua 50-vuotissyntymäpälvänäni.
Erikoisesti haluaisin kiittää mr. ja mrs. Palmia ja mrs. Kaivolaa,
jotka olivat alkuunpanijoina ja järjestäjinä minulle pidetyssä
yllättäjäisissä.
Sarniassa,-Ont., 7 päivä elokuuta 1951
Heinäkuun 14 päivänä, 1951, Toronto, Ontario
Nyt päivä on päivistä kaunehin
Unelmat kun todeksi saa.
Ja rinnoissa hehkuvi rakkaus
Valat kauniit kun vannotaan.
Ei pilveä pienintä missään näy
Käsikädessä morsiuspari kun käy. ^
Ett* onni, sopusointu ja rakkaus ain
Myötä olisi Teillä
On toivomus pohjassa sydämen
Nyt vierailla kaikilla jneUlä.
Martha ja Matti Antila
Kerttu ja Eino Laakso
Irma McDonough
Eila Laine
Carol Ritari
Eric Männistö
Allan Laine
George Kautto
Lydia ja Jalmar Nikander
Beverly Ann, Susan, Ruby ja
Oiva Nikander
L3?yli ja Jalmar Suominen
Lordia ja Toivo Rintanieoni
Kaarina ja Arne Ritari
Vieno ja Eric Sjöman
Amy, Pänni ja John Nunomi
Aino j » Viljo Lampinen
Eila Aito
Vera ja Väinö Salo
Eine ja i y Lemberg
Alma ja Antti Hietala
L. Boström
Viola Boström
Kalervo Ketola
Thora ja Arne
W. W. Böhm
Martha Böhm
Leo Lampinen
Hilda ja Ade Niskanen
T5Tme J a Mauri Salonen
Mr. ja mrs. T. Autio
Hanna ja Vie- Lekönder
Joan Carson
Hilda Järvi
HUda Paukkunen
Mr. ja mrs. O. I^to
Mr. ja joars. J . Karvonen
Toini ja Bill Gemecki
Hehni ja Niilo Boström
Iso-äiti ja Iso-iss Heinonen
Iso-äiti ja Iso-isä Laakso
Bob, Dick, Aileen ja BiU
Mr. ja mrs. J. H . Hurskainen
Leo, Olga ja Nestor Antila
Mrs. Toivonen ja. Mailiisa
Lyyli ja Wilho Toikko
Linda, Henni ja Roy
Randy, Sahne jaJEric Jiuinila
Mr. ja mi^^ S. Koskela
Sylvia jä George Aro
Alarius Moscarello
Helka Salonen
Mr. ja mrs. RcriBert Brouillard
Wc. ja mrs. Daivid Laine
Mr. ja mrs. Lauri Kartio
Mr. ja mrs. Eli Niemelä
Mr. ja mrs. maid Warren
Mr. ja- mrs. Kalle Laine
Mr. ja m7S..I^iui Järvi
Tahdoxnme lausua sydämelliset kiitokset omaisille, ystäville ja
tuttaville, jotka saapuivat kanssamme viettäanään hääijaiiräämme
ja kiitos myös niistä ihanista lahjoista joita saimme teiltä vastaanottaa.
Erikoisesti vielä kiitämme nUtä vstäviämme jotka lähettivät
meiUe kauniita lahjoja ja niitä, jotka onnittelivat meitä sähkösanomilla,
sekä niitä srstäiviämme, jotka auttoivat tavalla tai toisella
häätilaisuuden onnistumisessa.
Teitä kaikkia kiitollisuudella muistaen,
LILA JA RAY LAAKSO
4 PEARS AVENUE TX>RONTO^ ONTARIO
Sivu 10 Lauantaina, elokuun 18 päivänä, 1951
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 18, 1951 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1951-08-18 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki510818 |
Description
| Title | 1951-08-18-10 |
| OCR text | sen keittiön rinnalla, 'jonka rakennutti kardinaali Wolsey '"Kristuksen kirldio"« opistollensa Oxfordissa. Se on vieläkin turistien ihailun kohteena. Wolsey hiin-kuin kaikki suurmiehet,, kehäsi Jotain teki, teki hän sen suuria mittakaavoja silmälläpitäen. Aivan samoin kuin Egsrptin Cheops tarvitsi pyramiidin hautapatsaakseen ja kuten Cedl Rhodes varasi sata neliö*; mailia Matoppon Hillejä, niin myös' WoIsey, kun hän rakennutti kyökin, hän myös halusi nähdä, että se oli KYÖK>, Kl. Hän ei pitänyt aliravituista oppilaista. C^pi, meille sanotaan, vasta saattaa miehen tä3rteen mittaansa jä VVol^yn ihanne oli ruokkia oppilaansa ensin täysikasvuisiksi, että he voisivat paremmin oppia. Niinpä tämä keit- Uö rakennettiin mittasuhteiltaan sellaiseksi, että siinä voi paistaa kokonaisen härän yhdellä ainoalla sen eri tulilta ja toisella liedelFä paistui samanaikaisesti suunnattomassa vartaassa tuhat lintua kerralla. Jos teistä tuntuu, että nämä yksitjris-seikat on vain tarkoitettu näytteille sovitusta varten, niin sillä te vain osoitatte^ ettette käsitä, miten suurta osaa syönti näytteli keskiajalla. Mitä muutakaan sen ajan ihmisillä oliJLehtävää?. Ei ollut elokuvia, ei radioita, ei luentoja kosmillisista säteistä, ei kerrassaan mitään ^uuta kuin sotia, rakastella ja "syödä. Ja kun ajan oloon viholliset ja tytöt loppuivat, ei jäljelle jäänj't muuta kuin syönti. Pitojen koko oli suunnaton. ICun i^i-merkiksi kuningas Edward IV (1^7) halusi ilmaista ihastuksensa Nevillen' piispan korotuksesta Yorkin arkkipiis-pal^ sl niin hän kuoniasi, että sopiva uskonnollinen itniaisu tapaukselle voidaan antaa järjestämällä siiui-et, kaikille vapaat pidot. Hän kutsui 6,000 vierasta ja ne kaikki tulivat (ne tulevat joka kerta)! ^Ruokalista sisälsi lampaanpaistia (1,000 lammasta), vasikanpaistia (304 vasikkaa), sivutarjoiluna 304 sikaa, Iisaksi 2,O0fO hanhea ja 1,000 kukkoa, ynnä lisäksi pikku määrä, vain 13,- 500 muuta riistalintua. Jos joku halusi lisäannoksen, oli siltä varalta 1,500 peu-rapiirakasta ja 13,000 hienoa torttua sekä hyytelöä. Tuohon kuulostaa uskomattomalta, eikö? Mutta se on kaikki kirjoitettuna vanhaan latinalaiseen kirjaan, nimeltään "Antiquitates Culinariae*'. Luonnollisesti tuollainen juhla kesti useita päiviä, kesti siihen saakka, kunnes vieraat alkoivat lähteä sen Annoksi, että heillä oli kutsu jonnekin toisiin pitoihin. Omituinen seikka näiden keskiaikaisten pitojen yhteycfessä oli se, että kaikki ruoanlaitto tehtiin käsityönä yksinkertaisin menetelmin. Kokeille ei juohtu-nut mieliin käyttää sellaisia mekaanisia laitt^ta kuin jauhajat, sekoituskoheet, Ifl n o Kuoli Suomen ja Venäjän sodassa Kannaksella elokuun 25 p:nä 1941 Vtiösia kymmemn on ktäuntsi sHtä^ ktm jäit sodan tantereeUe. Kaunis elo kestää hetken vaan^. mein ktsibttm se pmri parhaillaan^ Vuodet vierii tmholaan, muistosi ei veli milloinkaan, Siolcosi Ada Bauma I1i I ? k leikkaajat ja kuorijat, tai muita sellaisia f nykyajan laitteita, jotka vapauttavat käsityöstä. Suunnaton härkä vain yksinkertaisesti ripustettiin koukkuun tuli-sijaji päälle, ryhmä- "paistinkääntäjiä" -— onnettoman pieniä keittiön piruja, jotka joutui'vat elämään jätteillä ja nukkumaan milloin missäkin — käänsivät paistia yli ja ympäri. iLinnut, se keveämpi paistiaines, varrastettiin yhteen nip-: puun satakunta tai enemmän panokseen , ja käännettiin vartaassa samalla tavalla. Keittiön huonekalut ja muut laitteet olivat niinikään samaa, alkuperäistä yksinkertaisuutta. Yksi tai kaksi suunnatonta tammilankkupöytä&, ; jotka - oli veistetty tasaisiksi kannattamaan «ptm^^^. nattomia kup^rikattiloita. J^^äiiiöi kattiloihin |>pU:okU mikä hänelle sattui mieleen muistumaan — mitään mittaa tai kelloa ei käytetty. Kattila Väin kohotettiin tulelle ja kun kieitto oli k3^sä, tiesi kokki mahdolli-sQsdMITÄseoU! Verratkaapa näitä meidän nykyisiin ekspertteihimme. Luen tästä lainaamalla- viimeisimmästä "Keittiön Tiedottajasta": "Tämän päivän kyökissä työ keskittyy valmistukseen ja säilyttämiseen,' ruoan ja astiaiii pesuun ja keittä-ininenynnä tarjoiju järjestellään sivussa oikeassa järjestyksessä. Ruoka tuodaan sisään takaovesta ja viedään viereiseen jäähdytyskaappiin ja säiliöosastoihin. Seuraavana järjestyksessä tulee sinkki täydellisine tuuletettuine astiakaappd-neen vihannesten ja astiain säilyttäniistä varten, taaten kuuman ja kylömnv^^ jokaiseen kohtaan pesuosassä, siihen liittyen suojustettu, eli piilossa oleva ku- . miletkuun kiinnitetty suihkulaite kas- ? visten pesua-ym .varten, jonka saa siepata piilokolostaan; ja se kimmöaa takaisin piiloonsa kun s^n laskee kädestään. Sen lisäksi siihe^a on kiinnitetty siivilöivä kuppi, joka estää murujen ja kuorien poistumiseni*' ^ ^^^^ Mutta en tiedä, olisiko tuollainen ihme silti tehnyt suurtakaan vaikutusta arkkipiispaau tai kardinaaliin, heillä kun oli omat tapansa keskiaikana. He eivät paljoakaan välittäneet mekaanisista kojeista ja niiden tarkkuudesta., Mistä he pitivät, oli henkilökohtainen yhteys, ja heillä olikin kokkeihin nähden sellainen ote, jonka me olemime kauan sitten menettäneet. Jos pidoissa jokin meni väärin — no, ei ole tarvis selostaa yksityisseikkoja — KOKO FEEHEEM EILOKUFÄ ^SrrrKS^ SSURMimSSA WMKOI^A: SIMJSIH GHJMES, >gLft^8IH;^-" mäa^mrajaltoaagu .^-ÄESESä--- M© S>-Lp-.- sanomme vain, että kokki ei senjälkeen enää kokittanut. Valtansa loistoaikoi-na kokki taas oli ylen tärkeä, henkilö arvoltaan ja varakkuudeltaan. Hänellä oli etuoikeus osallistua kulkueisiin todellisten gentleniannien rinnalla, miesten, jotka eivät eläessään olleet päivän työtä tehneet, eivätkä olisi osanneet munaa keittää. Näemme, että keittiön kehitys varhaisemmilta ajoilta bn ollut harvinainen. Mutta vielä omituisempi on ollut kokin kohtalo. Ottakaamme esihierkiksi keskiajan kokki pitkine kau-hoineen ja paistinvartaineen ja kattiloi-neen ja niikä hänestä lopulta tuli, kun keskiajan sivistys sannnui ja meidän aikamme saapui. Suurten perheitte^h kokit kuningatar Victorian päiviltä melkein eilispärviiän muuttuivat naisiksi, tavallisimmin suuriksi, lihaviksi naisiksi, joiden paino oli kahdestasadasta paunasta ylöspäin ja niin mallikkaik^ kuin olisi tuore Bologna- makkara kääritty mustaan kankaaseen. Häntä nimitettiin nus. Jenningik-si, tai mrs. se tai tämä, mutta kukaan ei milloinkaan kuullut mitään hänen miehestään. Tutunomaiseksi häntä vain kutsuttiin kokiksi ja englantilaiset lapset monessa sukupolvessa oppivat klöi-veltämään hänen mainiot torttunsa ynnä muut herkkupalat, jotka alunperin oli taikoitettu parempiin suihin. Sitten vähitellen alettiin kokin ammattia altakaivaa. Nainen, nimeltään mrs. Beaton, keksi uskaliaan menetel- Parhaimmat kiitokseni kaikille ystävilleni lähellä ja kaukana, jotka muistivat minua 50-vuotissyntymäpälvänäni. Erikoisesti haluaisin kiittää mr. ja mrs. Palmia ja mrs. Kaivolaa, jotka olivat alkuunpanijoina ja järjestäjinä minulle pidetyssä yllättäjäisissä. Sarniassa,-Ont., 7 päivä elokuuta 1951 Heinäkuun 14 päivänä, 1951, Toronto, Ontario Nyt päivä on päivistä kaunehin Unelmat kun todeksi saa. Ja rinnoissa hehkuvi rakkaus Valat kauniit kun vannotaan. Ei pilveä pienintä missään näy Käsikädessä morsiuspari kun käy. ^ Ett* onni, sopusointu ja rakkaus ain Myötä olisi Teillä On toivomus pohjassa sydämen Nyt vierailla kaikilla jneUlä. Martha ja Matti Antila Kerttu ja Eino Laakso Irma McDonough Eila Laine Carol Ritari Eric Männistö Allan Laine George Kautto Lydia ja Jalmar Nikander Beverly Ann, Susan, Ruby ja Oiva Nikander L3?yli ja Jalmar Suominen Lordia ja Toivo Rintanieoni Kaarina ja Arne Ritari Vieno ja Eric Sjöman Amy, Pänni ja John Nunomi Aino j » Viljo Lampinen Eila Aito Vera ja Väinö Salo Eine ja i y Lemberg Alma ja Antti Hietala L. Boström Viola Boström Kalervo Ketola Thora ja Arne W. W. Böhm Martha Böhm Leo Lampinen Hilda ja Ade Niskanen T5Tme J a Mauri Salonen Mr. ja mrs. T. Autio Hanna ja Vie- Lekönder Joan Carson Hilda Järvi HUda Paukkunen Mr. ja mrs. O. I^to Mr. ja joars. J . Karvonen Toini ja Bill Gemecki Hehni ja Niilo Boström Iso-äiti ja Iso-iss Heinonen Iso-äiti ja Iso-isä Laakso Bob, Dick, Aileen ja BiU Mr. ja mrs. J. H . Hurskainen Leo, Olga ja Nestor Antila Mrs. Toivonen ja. Mailiisa Lyyli ja Wilho Toikko Linda, Henni ja Roy Randy, Sahne jaJEric Jiuinila Mr. ja mi^^ S. Koskela Sylvia jä George Aro Alarius Moscarello Helka Salonen Mr. ja mrs. RcriBert Brouillard Wc. ja mrs. Daivid Laine Mr. ja mrs. Lauri Kartio Mr. ja mrs. Eli Niemelä Mr. ja mrs. maid Warren Mr. ja- mrs. Kalle Laine Mr. ja m7S..I^iui Järvi Tahdoxnme lausua sydämelliset kiitokset omaisille, ystäville ja tuttaville, jotka saapuivat kanssamme viettäanään hääijaiiräämme ja kiitos myös niistä ihanista lahjoista joita saimme teiltä vastaanottaa. Erikoisesti vielä kiitämme nUtä vstäviämme jotka lähettivät meiUe kauniita lahjoja ja niitä, jotka onnittelivat meitä sähkösanomilla, sekä niitä srstäiviämme, jotka auttoivat tavalla tai toisella häätilaisuuden onnistumisessa. Teitä kaikkia kiitollisuudella muistaen, LILA JA RAY LAAKSO 4 PEARS AVENUE TX>RONTO^ ONTARIO Sivu 10 Lauantaina, elokuun 18 päivänä, 1951 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-08-18-10
