1957-08-24-10 |
Previous | 10 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
1 •. <
. ,("f.
Kirjakaupassamme
on nyt
L A A J A VALIKOIJVIA
Zane Grey:
SATUMAAN LILJA
Romaani
271 sivua — Hinta nid. . . . . $1.00
Zane Gref:
YÖLLINEN HYÖKKÄYS
Romaani
226 sivua— Hinta nid. . . . . $1.00
Zane Grey: -r
NUORI. METSÄl5rVARTIJA
• Romaani •
166 sivua — Hinta n i d . . ; . $ 1 00
Zane Grey:
AAVIKON RATSASTAJA
Romaani
232 sivua — Hinta nid. . . . . $1.00
Zane Grey:
UKKOSVUORI
Romaani
232 sivua — Hinta nid $1.00
! James Curwood:
KIROTTU LAAKSO
Romaani .
|216 sivua — Hinta ni'd. . . . . $1.00
James Curwood:
HENKIPATON
USKOLLISUUS
Romaani
176 sivua — Hinta nid. . . . . $1.00
James Curwood:
KOHTALON UHMAAJA
Romaani
183 sivua — Hinta nid. $1.00
James Curwood:
KALUOVUORTEN
KUNINGAS
Romaani
216 sivua -— Hinta nid $1.00
James Cutwood:
IHMISMETSÄSTÄJÄN
SALAISUtrS
Romaani
167 sivua ~ Hinta nid. . . . . $1.00
James Curvood: r
KUOLLEISTA
PALANNEET
Romaani . -
172 sivua — Hinta nid. $1.00
Agatha Christie:
VAARALLINEN TALO
Romaani
221 sivua — Hinta nid. $1.00
Sigrid Boo:
RAKAS OMA MINA
Romaani
222 sivua — Hinta nid $1JOO
P. W. Crofts:
KIRISTÄJÄ
Salapoliisiromaani i
282 sivua <— Hinta nid $1.00
Georges Barbarin:
KUOLEMA YSTÄVÄNÄ
Kuoleman arvoitus ranskalaisen
lääkärin esittämänä.
275 sivua — Hinta nid $1.00
Hildur Dixelius:
PAPIN TYTTÄREN
TARINA
231 sivua — Hinta nid. . . . . $1.00
Arvi Järventaus:
HYLJÄTTY KYLÄ
Romaani vanhasta Lapista. '
304 sivua — Hinta sid. . . . . $1.00
Carter Dickson:
VALKOISEN LUOSTARIN
MURHAT
335 sivua — Hinta nid. .
John Dickson Carr:
KEISARIN
NUUSKARASIA
276 sivua — Hinta nid. . . . .
P. W. Crofts:
SALAPERÄINEN
LAATIKKO
308 sivua — Hinta nid.
Tilatkaa osoitteella:
•1.75
$1.75
$1.75
Company Ltd.
BOX 69. SUBBURY, ONT.
(Jatkoa)
— Mitä ajattelette? kysyi hiljaa Es-tellen
pöytänaapuri. Te olette todellakin
ilahduttanut minua, uskokaa, pois!
— sanoi hän alentaen ääntään. -— Teidän,
viehättävä sisarenne ei ole koskaan
pyst>'nyt yhtä hyvin karkoittamaan näiden
ikävystyttävien aamiaisten painostavaa
tunnelmaa.
^ Suokaa anteeksi, en ole ollenkaan
tottunut vierailemaan sisareni maailmassa,
sanoi Estelle tahtomattaan varsin
jäykästi.- / '
• —>futtatehäö;'olette oikeassa! Tä-mä
ön tiiih lappava ilmapiiri !''^ Katsokaa
nyt >Tnpärillenne: tuolla tuo kivettymä
Mbrel punaisine helttoineen ja
lometteineen, Bufayol lautasliina na-pinlävessä;'
Berthierin leski, lielyjä joka
puolella! Gilbert on vähän älyk-
' käämpi, mutta hän on naisten liiaksi pilaama.
Ei, kukaan noista ihmisistä ei
ole meidän makuumme, hyvä ystävä . . .
Estelle yllättyi hiukan, mutta rajoittui
vastaamaan vaisulla hymyllä. Hän
muisti Raoulin ammatin: insinööri oli
Liane sanonut. Ainakin tämä oli kosketuksessa
työläismaailmaan, ehkäpä
hänen sihnänsä olivat avoimemmat kuin
toisten.
Kahvi tarjottiin terassilla. Raoul tarjosi
savukkeen Estellelle. "Ehkä ette pi-.
dä englantilaisista savukkeista?"
— Päin vastoin, jumaloin niitä. Mutta
minun täytyy tyytyä ranskalaisiin.
Nämä ovat liian kalliita sanoi hän.
— Ihailen teissä sitä, että osaatte puhua
tällaisista ^ asioista oikeaan sävyyn.
Kukaan meitä jrmpäröivän kökoehxian
edustajista ei osaa sitä sävyä. Seteleiden
päämL eläminen ei opeta . . . Sanokaa/
jatkoi hän hetken mietittyään, olen varma,
että vastaatte minuUe vilpittömästi.
Ettekö ole koskaan sydämenne syvimmässä
sopukassa kaivannut rikkautta?
— En. Olen aina rakastanut sitä,
mitä rikkaus voi antaa, mutta se on aivan
toista luullakseni . . .
-— Siis karkeasti sanoen, te kärsitte
köyhyydestänne kadehtimatta kuitenkaan
rikkaita?
-— Kärsinkö minä? kysyi hän miet-tiväisesti
itsekseen. Pidän siitä, mitä
sisareni omistaa: väljästä tilasta, valosta,
hyvästä ravinnosta, tästä savukkeesta,
jonka annoitte minulle. On miellyttävää
antaa sihniensä nauttia kaikesta
kauniista. Ja merestä! Jumaloin
merta! Mutta, minuai. kuohuttaa, että
tämä kaikki on ylellisyyttä... En voi
olla vailla kauneutta, mutta...
Hän kääntyi katsomaan hiekkarannalla
loikoviin ruskettuneisiin ihmisiin
; ja jatkoi: -
— Minulla on eräs muistikuva. 14
päivänä heinäkuuta poliisi avasi Pariisissa
tulen ilman syytä arabialaisten
mielenosoituskulkuetta vastaan. Ben
Said, fyötoverini, hän, joka menetti äitinsä,
pyysi minua kanssaan kuljettamaan
pois erästä haavoittunutta poliisin
väistyessä syrjään kivisateessa.
Haavoittunut oli myös marokkolainen,
' veimme hänet majapaikkaansa, jonkin-
'fcuseen vaicastov^^ keskellä.
Haavoittuneen vaimo auttoi meitä
riisuniaam ja sitomaan hänet. En ole
milloinkaan nähnyt sellaista kurjuutta.
Huone oli suurinpiirtein vaatekaapin
kokoinen, hän asui siellä vaimonsa
ja kahden lapsensa kanssa. Lapsien oli
mentävä ovesta ulos, että me mahduim-
, me sisäUel
Kun olimme panneet hänet pikälleen
ja antaneet hänelle juotavaa, hymyili
hän ja puhui arabiankieltä Ben Saidille
ja vaimolleen. Vaimo alkoi laulaa pitäen
häntä kädestä. Seinälle oli kiin-nitetty-
sanomalehdestä leikattu kuva
^Slvii 10 " - » - > . . LäAu SÄ^Ä.^t^a^ö iihaJ;!^ e fc^^ö^t^u ob 2l päivänä, 1957
Rosenbergeista. Sade lotisi vajan seiniin.
Uskokaa minua, jos tahdotte, mutta
tuo pienii kurja haiseva vaja, nälän
laihduttamat nuorina vanhentuneet kas-
- vot, ^de ikkunan ruudussa ja '^ky-nyt
laulava ääni, kaikki se. on jäänyt
mieleen minulle, joka rakastan kauneutta.
;
Hän pysähtyi ja jatkoi hetken kulut-,
tua hitaasti:
— Täällä on kaikki muu kaunista,
~ paitsi ihmiset,' jotka ovat inhoittavia.
Siellä "ei niikäätf ^ihuii oHiit kaunista
" kuin kaikkein örefellisin: Ihmisiet, niin
siellä inihun maailni^ssani. - •
Hän huomasi olevansa yksin ja hymyili.
Raoul oli nopeasti peläst5myt täi
ehkä hän oli tahtonut kunnioittaa mie-lenliikutustaj
jota Estelle tunsi ? Joka
tapauksessa Raoul oli miellyttävä.
Loppupäivä vietettiin uimalla ja pelaamalla
tennistä. Estelle ei pelannut
tennistä, mutta hän "ui mielihj^vin lahden
poukamassa, otti auringonkylpyjä
kohtuullisesti lääkärin määräyksen mukaan,
ja palasi huoneeseensa. Muut vieraat
karttoivat häntä, ja se sopi hyvin
hänen laskelmiinsa, mutta ei Lianen,
joka tuli pian hänen luokseen terassille.
— Sinä olet mahdoton, sanoi hän
vihasta vapisevalla äänellä. Luulin sinun
oleyan kyllin tahdikas, ettet olisi
aloittanut moista keskusteillä... Mitä
sinä teet ^
; —-Kuuntele ny tXiane^ en minä tahtonut
tulla tänne. Sopikaamme nyt kertakaikkiaan.
Jos en saa, puhua vap^ti^
parempi että lähden tieheni.
—Ja miten sitten hoitaisit itseäsi,
senkin haihattelija?
— Se on minun;asiani!
'' 1=^ Sinun asiasi! Sinun a^asi!' Sinun
ystäväsi eivät kylläkään tule pelastamaan
sinua tuosta tilasta! Heidän täh-tensä
olet menettänyt terveytesi juok-senneUessasi
toimistotyösi, jälkeen kokouksesta
kokoukseen, saanut kuole-„
mansairauden vetoisissa huoneissa!
Marcel oUsi voinut järjestää elämäsi,
olisit voinut mennä naimisiin jonkun
hänen tuttavansa kanssa, mutta sinä...
Me olisinune toivoneet sitä niin!
— Kiitos vaan, valitan suuresti. Katsopas
pikkusisar, minua ei yhtään miellytä
prostitutio, — on se sitten avioliiton
siunaama tai ei. .
Liane heittäytjri penkille ja_ alkoi
nyyhkyttää. Hän muistutti paljon pikku
Lianea, kultakypärää, joka tiskasi
astiat käsineet kädessä säilyttääkseen
käsiensä ihon hyvänä ja varmistaakseen
kaikki valttinsa "elääkseen ja onnistuakseen".
— Lopeta nyt tuo valitus, sanoi Estelle
syleillen häntä. Pidänhän minä Sinusta.
Jätetään nyt tämä. Mene nukkumaan
ja anna minun kirjoittaa.
"Mahtaakohan tämä.kestää, ajatteli
Estelle, asettuessaan huoneensa kirjoituspöydän
ääreen, joka oli niin siro,
että pelkäsi sen hengähi^ksestä särkyvän.
Eiköhän olisi ollut viisaampaa hyväksyä
erään toverm, tri Faberui ehdotus,
joka olisi varannut häntä varten
muutaman päivän täysihoidon eräässä
lomakodissa. Sittenkään hän ei ollut
osannut laskea, kuinka moraalisesti
raskas koettelemus tämä vierailu olisi.
Kuitenkin n3rt rauhallisena iltana hänen
teki mielensä jäädä. Vähitellen hänen
päänsä alkoi nyökkyä pöytäkirjan
yli jota hän oli kirjoittamassa. Huomatessaan
sen hän hymyili, pani paperit
syrjään ja alkoi mietiskellä.
Ori km*tenkin kovaa elää yksinään ja
työskennellä ihnan kotia. Mutta koska
löytää aikaa itseään varten elämässä,
jonka hän oli valmnut? Hän pani pois
täytekynänsä. Miten miellyttävää olisi.
tavata iltaisin rakastettu
yhteinen koti, työskennelll"^
pun vaiopiirissä.: Alhaalta
meen ikkunaan ruusujen tuob
mtäeviäd äsnit äo leet suimskäoätnta?v *a' onneen^t
Alhaalta kuulm-at hiljaiset aä
rättivät hänen uteliaisuuttaan •
kumartui kuuntelemaan. TeosjJ
si kukkien voimakas tuofca.
mustaa varjoa eroittautui. 1^^
seman mer^n pinnasta,- Gjy
Raoul! * ^
— Ei yanha veikko,^
. Jan puoleksi kuiskaava.
suta Lianen kanssa juuri äska
, sinä nait pikku Est^Uen, mafö
. yamasti • J^^^ suhdetu .f,
, Priyatin Ja meidän välillä, jä
T köJkofidaf to ottää. ol§*^
; tavä juttii!:^:a/lm pala taitaa el^
kova haukata.
— Alä nyt veliseni, vas^ Jj
lujempi ja vakavampi ääni. Kk
selvää. Olen koetellut maapeä.
on romanttinen pikku olento, jiä
koö ihmisyyteen ja kaikkeen ns
MATKUSTA
Varatkaa NYT laivap
SYKSYN ja ensi TALVEN'
t<acauden'r laiyayuörpIÖn,;
piarhfUta hyttejä oii: säafa
halpaan hintaan, ja joltetti
te täysin nauttia tta|la|^
Säasio^audea kuUny^
New Y^Mtosfca/Gö^^
Lokakuun 19, Man^l
M.S. KIINGSHCMJI^
Syyskuuni?
M.S. STOCKHOLM;
Syyskuun 21. Lokabna;
H A L I F A X t S T J
Syyskuun 6, Lokakuu
Marrask. 12
JOULUKSI STJOMEEl
Kaksi i l o n t ä y t^
Jouluhuvimtt^^
M4. Knngsholm — Joo"
ÄLL Stockholm-^ lo"*»^
Multavat säännölliset ytttf
eri puolille luomea p
Matkatavarat lahetetäSni
Yorkista tai Halifaadista
Suomeen. in
^ •
Kääntykää martika-a ^
Suredish Americi
1255 Phillips Sq.. Montr^'.
470 Main Street,\Wfn^|
803 iBt Street-El, OaS«y^
Ruotsin tAmerilcaii^ti^^r
O. K. Johnson & €o.
MatkaUatoiaUsto
697 BAY>T.. TpiaÖNTP.
Vapaus Travel Ä
OOX69 SCDBC^.
PUHEUN OS.
Ritari Agcnd^
7 CEDAK S T . SVDBC^
I « » a t » "
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 24, 1957 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1957-08-24 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki570824 |
Description
| Title | 1957-08-24-10 |
| OCR text |
1 •. <
. ,("f.
Kirjakaupassamme
on nyt
L A A J A VALIKOIJVIA
Zane Grey:
SATUMAAN LILJA
Romaani
271 sivua — Hinta nid. . . . . $1.00
Zane Gref:
YÖLLINEN HYÖKKÄYS
Romaani
226 sivua— Hinta nid. . . . . $1.00
Zane Grey: -r
NUORI. METSÄl5rVARTIJA
• Romaani •
166 sivua — Hinta n i d . . ; . $ 1 00
Zane Grey:
AAVIKON RATSASTAJA
Romaani
232 sivua — Hinta nid. . . . . $1.00
Zane Grey:
UKKOSVUORI
Romaani
232 sivua — Hinta nid $1.00
! James Curwood:
KIROTTU LAAKSO
Romaani .
|216 sivua — Hinta ni'd. . . . . $1.00
James Curwood:
HENKIPATON
USKOLLISUUS
Romaani
176 sivua — Hinta nid. . . . . $1.00
James Curwood:
KOHTALON UHMAAJA
Romaani
183 sivua — Hinta nid. $1.00
James Curwood:
KALUOVUORTEN
KUNINGAS
Romaani
216 sivua -— Hinta nid $1.00
James Cutwood:
IHMISMETSÄSTÄJÄN
SALAISUtrS
Romaani
167 sivua ~ Hinta nid. . . . . $1.00
James Curvood: r
KUOLLEISTA
PALANNEET
Romaani . -
172 sivua — Hinta nid. $1.00
Agatha Christie:
VAARALLINEN TALO
Romaani
221 sivua — Hinta nid. $1.00
Sigrid Boo:
RAKAS OMA MINA
Romaani
222 sivua — Hinta nid $1JOO
P. W. Crofts:
KIRISTÄJÄ
Salapoliisiromaani i
282 sivua <— Hinta nid $1.00
Georges Barbarin:
KUOLEMA YSTÄVÄNÄ
Kuoleman arvoitus ranskalaisen
lääkärin esittämänä.
275 sivua — Hinta nid $1.00
Hildur Dixelius:
PAPIN TYTTÄREN
TARINA
231 sivua — Hinta nid. . . . . $1.00
Arvi Järventaus:
HYLJÄTTY KYLÄ
Romaani vanhasta Lapista. '
304 sivua — Hinta sid. . . . . $1.00
Carter Dickson:
VALKOISEN LUOSTARIN
MURHAT
335 sivua — Hinta nid. .
John Dickson Carr:
KEISARIN
NUUSKARASIA
276 sivua — Hinta nid. . . . .
P. W. Crofts:
SALAPERÄINEN
LAATIKKO
308 sivua — Hinta nid.
Tilatkaa osoitteella:
•1.75
$1.75
$1.75
Company Ltd.
BOX 69. SUBBURY, ONT.
(Jatkoa)
— Mitä ajattelette? kysyi hiljaa Es-tellen
pöytänaapuri. Te olette todellakin
ilahduttanut minua, uskokaa, pois!
— sanoi hän alentaen ääntään. -— Teidän,
viehättävä sisarenne ei ole koskaan
pyst>'nyt yhtä hyvin karkoittamaan näiden
ikävystyttävien aamiaisten painostavaa
tunnelmaa.
^ Suokaa anteeksi, en ole ollenkaan
tottunut vierailemaan sisareni maailmassa,
sanoi Estelle tahtomattaan varsin
jäykästi.- / '
• —>futtatehäö;'olette oikeassa! Tä-mä
ön tiiih lappava ilmapiiri !''^ Katsokaa
nyt >Tnpärillenne: tuolla tuo kivettymä
Mbrel punaisine helttoineen ja
lometteineen, Bufayol lautasliina na-pinlävessä;'
Berthierin leski, lielyjä joka
puolella! Gilbert on vähän älyk-
' käämpi, mutta hän on naisten liiaksi pilaama.
Ei, kukaan noista ihmisistä ei
ole meidän makuumme, hyvä ystävä . . .
Estelle yllättyi hiukan, mutta rajoittui
vastaamaan vaisulla hymyllä. Hän
muisti Raoulin ammatin: insinööri oli
Liane sanonut. Ainakin tämä oli kosketuksessa
työläismaailmaan, ehkäpä
hänen sihnänsä olivat avoimemmat kuin
toisten.
Kahvi tarjottiin terassilla. Raoul tarjosi
savukkeen Estellelle. "Ehkä ette pi-.
dä englantilaisista savukkeista?"
— Päin vastoin, jumaloin niitä. Mutta
minun täytyy tyytyä ranskalaisiin.
Nämä ovat liian kalliita sanoi hän.
— Ihailen teissä sitä, että osaatte puhua
tällaisista ^ asioista oikeaan sävyyn.
Kukaan meitä jrmpäröivän kökoehxian
edustajista ei osaa sitä sävyä. Seteleiden
päämL eläminen ei opeta . . . Sanokaa/
jatkoi hän hetken mietittyään, olen varma,
että vastaatte minuUe vilpittömästi.
Ettekö ole koskaan sydämenne syvimmässä
sopukassa kaivannut rikkautta?
— En. Olen aina rakastanut sitä,
mitä rikkaus voi antaa, mutta se on aivan
toista luullakseni . . .
-— Siis karkeasti sanoen, te kärsitte
köyhyydestänne kadehtimatta kuitenkaan
rikkaita?
-— Kärsinkö minä? kysyi hän miet-tiväisesti
itsekseen. Pidän siitä, mitä
sisareni omistaa: väljästä tilasta, valosta,
hyvästä ravinnosta, tästä savukkeesta,
jonka annoitte minulle. On miellyttävää
antaa sihniensä nauttia kaikesta
kauniista. Ja merestä! Jumaloin
merta! Mutta, minuai. kuohuttaa, että
tämä kaikki on ylellisyyttä... En voi
olla vailla kauneutta, mutta...
Hän kääntyi katsomaan hiekkarannalla
loikoviin ruskettuneisiin ihmisiin
; ja jatkoi: -
— Minulla on eräs muistikuva. 14
päivänä heinäkuuta poliisi avasi Pariisissa
tulen ilman syytä arabialaisten
mielenosoituskulkuetta vastaan. Ben
Said, fyötoverini, hän, joka menetti äitinsä,
pyysi minua kanssaan kuljettamaan
pois erästä haavoittunutta poliisin
väistyessä syrjään kivisateessa.
Haavoittunut oli myös marokkolainen,
' veimme hänet majapaikkaansa, jonkin-
'fcuseen vaicastov^^ keskellä.
Haavoittuneen vaimo auttoi meitä
riisuniaam ja sitomaan hänet. En ole
milloinkaan nähnyt sellaista kurjuutta.
Huone oli suurinpiirtein vaatekaapin
kokoinen, hän asui siellä vaimonsa
ja kahden lapsensa kanssa. Lapsien oli
mentävä ovesta ulos, että me mahduim-
, me sisäUel
Kun olimme panneet hänet pikälleen
ja antaneet hänelle juotavaa, hymyili
hän ja puhui arabiankieltä Ben Saidille
ja vaimolleen. Vaimo alkoi laulaa pitäen
häntä kädestä. Seinälle oli kiin-nitetty-
sanomalehdestä leikattu kuva
^Slvii 10 " - » - > . . LäAu SÄ^Ä.^t^a^ö iihaJ;!^ e fc^^ö^t^u ob 2l päivänä, 1957
Rosenbergeista. Sade lotisi vajan seiniin.
Uskokaa minua, jos tahdotte, mutta
tuo pienii kurja haiseva vaja, nälän
laihduttamat nuorina vanhentuneet kas-
- vot, ^de ikkunan ruudussa ja '^ky-nyt
laulava ääni, kaikki se. on jäänyt
mieleen minulle, joka rakastan kauneutta.
;
Hän pysähtyi ja jatkoi hetken kulut-,
tua hitaasti:
— Täällä on kaikki muu kaunista,
~ paitsi ihmiset,' jotka ovat inhoittavia.
Siellä "ei niikäätf ^ihuii oHiit kaunista
" kuin kaikkein örefellisin: Ihmisiet, niin
siellä inihun maailni^ssani. - •
Hän huomasi olevansa yksin ja hymyili.
Raoul oli nopeasti peläst5myt täi
ehkä hän oli tahtonut kunnioittaa mie-lenliikutustaj
jota Estelle tunsi ? Joka
tapauksessa Raoul oli miellyttävä.
Loppupäivä vietettiin uimalla ja pelaamalla
tennistä. Estelle ei pelannut
tennistä, mutta hän "ui mielihj^vin lahden
poukamassa, otti auringonkylpyjä
kohtuullisesti lääkärin määräyksen mukaan,
ja palasi huoneeseensa. Muut vieraat
karttoivat häntä, ja se sopi hyvin
hänen laskelmiinsa, mutta ei Lianen,
joka tuli pian hänen luokseen terassille.
— Sinä olet mahdoton, sanoi hän
vihasta vapisevalla äänellä. Luulin sinun
oleyan kyllin tahdikas, ettet olisi
aloittanut moista keskusteillä... Mitä
sinä teet ^
; —-Kuuntele ny tXiane^ en minä tahtonut
tulla tänne. Sopikaamme nyt kertakaikkiaan.
Jos en saa, puhua vap^ti^
parempi että lähden tieheni.
—Ja miten sitten hoitaisit itseäsi,
senkin haihattelija?
— Se on minun;asiani!
'' 1=^ Sinun asiasi! Sinun a^asi!' Sinun
ystäväsi eivät kylläkään tule pelastamaan
sinua tuosta tilasta! Heidän täh-tensä
olet menettänyt terveytesi juok-senneUessasi
toimistotyösi, jälkeen kokouksesta
kokoukseen, saanut kuole-„
mansairauden vetoisissa huoneissa!
Marcel oUsi voinut järjestää elämäsi,
olisit voinut mennä naimisiin jonkun
hänen tuttavansa kanssa, mutta sinä...
Me olisinune toivoneet sitä niin!
— Kiitos vaan, valitan suuresti. Katsopas
pikkusisar, minua ei yhtään miellytä
prostitutio, — on se sitten avioliiton
siunaama tai ei. .
Liane heittäytjri penkille ja_ alkoi
nyyhkyttää. Hän muistutti paljon pikku
Lianea, kultakypärää, joka tiskasi
astiat käsineet kädessä säilyttääkseen
käsiensä ihon hyvänä ja varmistaakseen
kaikki valttinsa "elääkseen ja onnistuakseen".
— Lopeta nyt tuo valitus, sanoi Estelle
syleillen häntä. Pidänhän minä Sinusta.
Jätetään nyt tämä. Mene nukkumaan
ja anna minun kirjoittaa.
"Mahtaakohan tämä.kestää, ajatteli
Estelle, asettuessaan huoneensa kirjoituspöydän
ääreen, joka oli niin siro,
että pelkäsi sen hengähi^ksestä särkyvän.
Eiköhän olisi ollut viisaampaa hyväksyä
erään toverm, tri Faberui ehdotus,
joka olisi varannut häntä varten
muutaman päivän täysihoidon eräässä
lomakodissa. Sittenkään hän ei ollut
osannut laskea, kuinka moraalisesti
raskas koettelemus tämä vierailu olisi.
Kuitenkin n3rt rauhallisena iltana hänen
teki mielensä jäädä. Vähitellen hänen
päänsä alkoi nyökkyä pöytäkirjan
yli jota hän oli kirjoittamassa. Huomatessaan
sen hän hymyili, pani paperit
syrjään ja alkoi mietiskellä.
Ori km*tenkin kovaa elää yksinään ja
työskennellä ihnan kotia. Mutta koska
löytää aikaa itseään varten elämässä,
jonka hän oli valmnut? Hän pani pois
täytekynänsä. Miten miellyttävää olisi.
tavata iltaisin rakastettu
yhteinen koti, työskennelll"^
pun vaiopiirissä.: Alhaalta
meen ikkunaan ruusujen tuob
mtäeviäd äsnit äo leet suimskäoätnta?v *a' onneen^t
Alhaalta kuulm-at hiljaiset aä
rättivät hänen uteliaisuuttaan •
kumartui kuuntelemaan. TeosjJ
si kukkien voimakas tuofca.
mustaa varjoa eroittautui. 1^^
seman mer^n pinnasta,- Gjy
Raoul! * ^
— Ei yanha veikko,^
. Jan puoleksi kuiskaava.
suta Lianen kanssa juuri äska
, sinä nait pikku Est^Uen, mafö
. yamasti • J^^^ suhdetu .f,
, Priyatin Ja meidän välillä, jä
T köJkofidaf to ottää. ol§*^
; tavä juttii!:^:a/lm pala taitaa el^
kova haukata.
— Alä nyt veliseni, vas^ Jj
lujempi ja vakavampi ääni. Kk
selvää. Olen koetellut maapeä.
on romanttinen pikku olento, jiä
koö ihmisyyteen ja kaikkeen ns
MATKUSTA
Varatkaa NYT laivap
SYKSYN ja ensi TALVEN'
t |
Tags
Comments
Post a Comment for 1957-08-24-10
