1943-04-24-11 |
Previous | 11 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mm
Hamimiden hoidosta
tunnettua alkaa ja olla, et-
S e n terveys, jopa kauneiiskin.
J^fgTuresti hampaiden kuimpsta.
™^ esiintvTä: huonot hampaat
!!rtaTat aikamme "rappeutunein
S" ^ niin todellakin, tavalla täi
Sna- joko hampaat eivät saa niitä
tarvitsevat, tai saavat ne_ jotakin
Huonot hampaat johtuvat ensmna-n
luustoi) kaipaamasta kalkin puut-esta
ravihnossamme. Ravintoimne.
.yjjsinldn lasten ravinto, jää usein
jSMköviäksi. Vasta viime aikoina
aiectu lasten ravinnoksi käyttää
,menimassa määrässä Juurikasveja,
tonneksia ja hedelmiä luuston vah-
^^ta varten. Lyhyesti sanoen,
unpaitten kestävyys riippuu yleises-ravitsemustilasta
yhtä paljon
un mikä muu ruumiin osa tahansa.
V. 1919 YhdysN^ltain postihallitus
kunnioitti Kiinaa julkaisemalla
Shanghaissa, Kiinassa, .\merikan
postiviraston käytettäväksi 16 eri-kuivaan
koloon tai hautaatte sen mu- ^^^^^^ merkkiä, yhden sentin mertaan,
niin se voi kestää epämääräisen ^istä dollarin merkkiin asti. Posti-ajan,'
mutta omassa suussanne se voi
mädäntyä piloille muutamassa kuukaudessa.
Hampaiden huonontumisen, jatkaa
tri Pett, sanotaan johtuvan luan paljosta
makeisten syönnistä, maidon
juonnin vähyydestä, A, c ja D vita-merkeissä
oli Abraham Lincolnin ja
Kiinan tasavallan perustajan ja ensimmäisen
presidentin, tri Sun-Yat-
Sen-in kuvat. V. 1942 Yhdysvaltain
hallitus julkaisi jälleen S-sentin mer-miinien
puutteesta, hampaiden pese- kin Kiinan 5: nnen sotavuoden muis- sssÄÄ-r^^ «k» ^ ""ooiii.
teeii aikaan vallitsi sellainen käsitys,
että kalsiumin puute ihmisen elimis-tössär
on hampaiden huonouden pääsyy,,
ja monet ihmiset joivat maitoa
vain sen tähden, mutta kärsivät silti
huonoista hampaista. Olipa myöskin
tapa purra jokainen suullinen ruokaa
32 kertaa — kerran joka hampaalle —
ja harjata hampaita useita kertoja
tlä on huomattava, että pelkkä . vuorokaudessa,, mutia-kokeilfft^
janeidäi ruöltien ha-öttimttieir "jät"
i hampaat toimettomiksi, joten nii-n
lujuus siitäkin heikkenee. Kuiva
kova leipä auttaa siinä suhteessa,
mpaiden kuntoa. Parasta olisi an-'
1 lapsellekin pureskeltavaksi kovaa
)ää ja korppuja, unohtamatta salia
kasviksia, juurikkaita ja hedel-i.
" •
'osiasia on, että suuvesistä ja -tah-
>:a huolimatta hanipaat pyrkivät
•änemään. Tämä johtuu vain siitä,
, liharavinto ja pehmeät ruuat ovat
nto-valiossamme liian etualalla,
tä jäävät hampaitten lomiin ne
Snemisaineet, jotka vähitellen • syö-mt
rikki hammaskiilteen harjai-.
sesta iiuolimatta. Tämä VSitei ei
^an estä huiditomasta jokaisen.
nin jälkeen hampaita y puhtaalla
Uä, tai 10-prosenttisella suolaHu-h,
- •• •.• • , ,
iBett.. Nutrition Servicen johtaja
rassa, sanoo, että ihmisruumiin
a on vastuimalainen hanimasvi-n.
Jos jätätte ihmisen hampaan
•'tivät ne keinot osittain tehottomiksi.
Mutta äskeisin tutkimus 25,000 lapsen
keskuudessa näyttää lopultakin tuoneen
oikean vastauksen tähän kysymykseen.
Tultiin siihen tulokseen,
että lapset, joilla oli parhaimmat
hampaat, noudattivat määrätynlaista
ruokajärjestelmää; he ohvat saaneet
ravinnokseen tasapuolisesti maitoa,
viljaruokia, kasviksia ja kalanmaksaöljyä,
toisin sanoen olivat noudattaneet
sitä suuntaa, jota ravintotieteili-jät
ehdottavat noudatettavaksi kaikkialla.
Tutkimus on osoittanut, että
erikoisesti maiidolla ja kalanmaksaöljyllä
on sumi merkitys lasten hampaiden
lujuuteen, on tullut myös to-teenöytetyksi,
että tasapuolinen ruo-käjärjestelraä
niin äideille kuin lapsillekin
tuo Jo suuren vaihdoksen hana-mastilanteeseen
yliden sukupolven aikana.
— Jos päivittäisiin aterioihin
sovelletaan tarpeellinen määrä ravintoaineita
joita esim. Official iPood Ru-les
ehdottavat, niin' tuloksena on hyvät
ja terveet hampaat.
svaliät julkaisee iiiiiisto-fciditalclen
ja kiitollisuuden o-a^^
si fiiuiden kansojen yrityk-laailman
kaupan ja demoktaat-ihanteiden
edistämiseksi sekä
ifflinan kansainvälisen yhteis-nryksen
aikaansaamiseksi on
valtain hallitus kuluneina vuo-iskenut
liikkeelle uusia .posti-a
kriitillisenä aikana, jolloin
anoisia valtaajia vastaan tais-i
teösojen yksimielisyys, yh'
närrys_ja toiminta joutuu an-köettelemuksen
alaiseksi ön
«altain hallitus jälleen lasketelle
uuden, n.k. Yhdisty-kan^
jen (United Nations)
Tkin. Uusi, yhden sentin
^kfci, joka symbolisoi Yhdis-ii,.
känsojen keskuudessa y-tiiimustetun
neljän vapauden
on vihreän-valkoihen vSril-
1943, hehnikuun 12 p:nä,
iltain kunnioitetuimman pre-
, Abraham Lincolnin synty-
^ 134:nä vuosipäivänä las-postimerkki
liikkeelle. Sen
rieet merkityksellisen osan muistomerkkien
julkaisussa. V, 1925 posti-hallitus
julkaisi kahden ja viiden
sentin postimerkin ensimmäisten
norjalaisten siirtolaisten Yhdysvaltoihin
saapumisen 100 vuotispäivän
kunniaksi. V. 1926 kunnioitettiin
ruotsalaisen keksijän John Ericssonin
muistoa julkaisemalla S-sentin
postimerkki. Ericsson, kuten muis-tettanee,
keksi ensimmäisen. Yhdysvaltain
laivaston käytössä olleen raudasta
valmistetun aluksen. Samana
vuonna saapui Ruotsin kruununprinssi
\Vashingtoniin Ericssonin
muistopatsaan paljastustilaisuuteen.
Postimerkeissä oli Ericssonin muistopatsaan
kuva.
V, 1938 ensimmäisten suomalaisten
ja ruotsalaisten uutisasukkaiden
maihinnousupäivän kunniaksi julkaistiin
3-sentin erikoismerkki, jossa
kuvattiin näiden siirtolaisten maihin
nousua.
Helmikuussa v. 1932 Lake Pla-suuden
tunnustukseksi sen taistelussa
\'apaan hallituksen ja kansan pe-rusaatteiden
puolesta.
V. 1624 hollantilaiset siirtolaiset
asettuivat \Valloons'iin, Uuteen Hollantiin,
joka nykyään tunnetaan
Ne\v Yorkin yaltion.j:\imella.- Näiden"
uutisasukkaiden 300 vuotispäivänä,
v. 1924 julkaistiin 1, 2 ja 5-
sentin postimerkkejä. > ^
Pan-American unioonin perustamisen
50: nä vuosipäivänä, v. 1940
julkaistiin uusi 3-sentin merkki, jonka
keskiosa kuvaa ystävyyden ja hyvien
naapuruussuhteiden vallitsemista
Amerikan maiden kesken. Merkissä
on seuraava kirjoitus: "Pohjois-,
keski- ja etelä-Amerifca, hyvien
naapuruussuhteiden pallonpuolisko."
Kolmen sentin **\Vin the War" merkki
julkaistiin heinäkuun 4 p:nä v.
1942 Amerikan itsenäisyyden vuosipäivänä.
Se symbolisoi Amerikan
sotatoimintaa voiton saavuttamiseksi
sodassa. "Neljän vapauden aatteen",
joiden puolesta liittoutuneet
taistelevat maailman kaikilla rintamilla
ja, jotka aina ovat peruskäsitteinä
kansojen liittämiseksi lähemmin
toisiinsa, symbolisoi uuden. Yhdistyneiden,
kansojen postimerkin.
TjrtöiHe tarjotaan hyva-
^palkkaista oppia
Fort Devensissä ilmoitettiin äsken,
että Setä Sämi haluaa saada 15
tyttöä "rajasuutarin" oppiin, s.o.
oppimaan kenkienkorjaamis-ta. Tyttöjen,
jotka oppikursseille valitaan,
tiilee öllä 18 vuoden ikäisiä ja heille
maksetaan oppiajaltaan, mikä kestää
kuusi viikkoa, $55.80 viikolta. Mitä
sitten maksetaan, kun kurssi on suoritettu,
sitä ei ilmoitettu, mutta todennäköisesti
palkka tulee olemaan
hyvä.
Kaks actcleejin nyi nuorukaista^ —
TictysH tyttö ja poikanen, —
l/iailla kcvätntaailmaista
He tahtovat f — no arvaa sen.
Parastaan luonto tehdä koittaa.
Maailma kukkii, limiut soittaa;
Xuo kaks ei nää, ci kuule muuta
Kuin kahta silmää ja yhtä suuta.
J. H, ERKKO.
Salaperäinen juttu
Mark Twain usein herkutteli kertoessaan
vierailleen juttujaan ja ohjatakseen
heidän ajatuksiaan vallan
luonnottomille teille.
Kerran. .eräs vierailija tuli* Mäirk
Twainin luokse ja näki kuvan kirjailijan
pöydällä. \'ierailija loi katseensa
kuvaan ja sanoi: '*Eikö tuo
ole teidän veljenne?"
"Oh yes", sanoo Mark Twain. "Te
muistutatte minulle, että hän oli minun
veljeni Bill. Me kutsuimme
häntä vanha Bill raukka."
"Miksi? Onko hän kuollut?",
jatkaa vieras enemmän kiintyneenä
asiaan.
"Minä luulen niin. !Me emme N^oi
olla siitä varmoja. Siihen sisältyy
suuri salaisuus."
"Kuinka liikuttavaa! Onko hän
kadonnut?" utelee vieras jo kiihtyneenä.
"Weil, yes; noin yleisesti katsoen.
Me hautasimme hänet."
'^"Hautasitte hänet, tietämättä edes
sitä oliko hän todella kuollut vaiko
elävä?" '
"Oh, ei se nyt vallan niin ollut.
Kyllä hän oli tarpeeksi kuollut."
"Mutta nyt minä en ymmärrä teitä.
Jos te hautasitte hänet ja te tiesitte
että hän oli kuollut —."
"Ei. Ei sö nyt vallan niin ollut.
Me ainoastaan uskoimme niin."
"Oh, minä käsitän. Hän siis virkosi
uudelleen elämään?"
"Minä petaan, että hän ei ole vironnut."
,
"Mutta minä en ole vielä koskaan
kuullut mitään tällaista. Joku on
kuollut ja joku on haudattu, mutta
missä on sitten se salaperäisyys?" —
"Oh. Me nyt juuri tulemme siihen.
Katsokaas asia oli näin. Meitä
oli k^soset — kuollut ja minä
— ja kun me olimme kahden viikon
vanhat, meidät sekotettiin kylpyammeessa.
Toinen meistä sittemmin
hukkui- Mutta me emme vieläkään
SUURI SOT.\PARA.\TI pidettiin
Torontossa viime sunnuntaina
reserviarmeijan värväyskampanj^n- tiedä kumpi se oli. Toiset sanovat,
edistämisiä varten.
cid'issa, New Yorkin valtiossa pide-
"a kori;;r;oiMrklntavIn" kansainvälisen Olympialaiskiso-n
Jumalattaren kuva, jonka talvi-urheilun muistoksi johon o- yh puoli tuntia,
kirjoitus: "Puheen ja uskon- kallistuivat monet skandmaavian
ja vapautus pelosta."
Paraatissa' oli
Yhdistyneiden Kansojen lippuja,
soittokuntia, asevoimien miehiä ja
naisia, sotatarvetehtaiden työläisiä,
pakolaisten osaa esittäviä ryhmiä,
venäläisiä "sissejä", jotka lauloivat
marssiessaan, ja teollisuutta edustavia
mainosvaunuja. Paraati oli lähes
mailia pitkä ja ohimarssi kesti
^^^'i^n maat ovat täyttä-tunnetut
urheilijat, julkaistiin 2-sen- COGA-COL.VYHTIÖ, jonka mai-tin
postimerkki, kuvaten Olympia- nostusta näkee kaikkialla, nettovoit-että
se oli Bill, mutta toiset sanovat,
-että se olin minä."
"Weil, mutta mitäs te sanotte?"
"Ja-, nyt minä kerron teille sen
suuren salaisuuden, jota minä en ole
vielä kenellekään paljastanut. Toisella
meistä oli suuri luoma vasemman
käsivarren alapuolella; se olin
minä ja toinen oli, joka hukkui."
Vieraalta pääsi helpotuksen huokaus
kuullessaan tämän selityksen
salaperäisen kertomuksen lopussa.
henkilöä, joka kivenkovaan
h minkä seurauksena täytyi
samanlainen tappelu kuin
ia vuotta sitten ja käsify-ettaa
mies puhemiehen pai-ytkin
pahoin pieksetyn- ja
ä^Öisen miehen täytyi alis-
"li^tön tahtoon taikka pa-
^ väkivaltaan jä julistaa
^"^tuk^i ja ottaa paikkansa
" puhemiehenä.
laiskisoja. Samana vuonna, Los Angelesissa,
heinä- ja elokuun välisenä
aikana pidetyn kansainvälisten O-lympialaiskisojen
kunniaksi julkaistiin
sarja 3 • ja 5-sentin merkkejä.
Kahta puolalaista kenraalia ja
patrioottia, Casimir Pulaskia ja
Thaddeus Rosciuskoa, on myös kunnioitettu
erikoispostimerkin julkaisulla.
Pulaski, Amerikan vallankumouksen
aikaisen sankarin 150 vuosipäivän
muistoksi julkaistiin v. 1931
2-sentin merkki. V. 1933 julkaistiin
kenraali Kosciuskon Amerikan kanto
V. 1942 on ollut $23,267,446. O-saketta
kohden $5.37. Sen edellisen
vuoden voitto on ollut yli viisi miljoonaa
suurempi. Hallitukselle on
mennyt molempina vuosina veroa lähimain
sama summa kuin puhtaaksi
voitoksi on jäänyt.
^ssa humoristisessa vanho-
JOJflen noudattamisessa oh 'salaiseksi tulon 150 vuosipäivänä 5-
"renmoista. sentin postimerkki.
Aikaa on liian vähän — emme ehdi
kaikkea tehdä; aikaa on liitin paljon
emme tiedä kuinka sen kuluttaisimme.
* * *
Jotkut ihmiset pelkäävät totuutta
niin, että koettavat ummistaa siltä
silmänsä ja korvansa.
Suurimman vaihtelun naisten puvuissa,
kaikkina aikoina ja kaikissa
maissa, tuottaa loppumaton taistelu
sallitusta ja halutusta rajasta. .
• * •
Ken huolta pieneenkin työhön
käyttää, hän \suufcnkin tehtävän hyvin
täyttää.
tr *
Mc olemme hyviä, ihaUikelpokia
ihmisiä, mutta tunnustakaanme te-hellisesti,
että meillä on pieniä paheita
— loppumaltoihiin.
* * *
Tarvitsemme tuikuttajiakin, että
huomaamme elämän surkeuden.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 24, 1943 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1943-04-24 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki430424 |
Description
| Title | 1943-04-24-11 |
| OCR text | mm Hamimiden hoidosta tunnettua alkaa ja olla, et- S e n terveys, jopa kauneiiskin. J^fgTuresti hampaiden kuimpsta. ™^ esiintvTä: huonot hampaat !!rtaTat aikamme "rappeutunein S" ^ niin todellakin, tavalla täi Sna- joko hampaat eivät saa niitä tarvitsevat, tai saavat ne_ jotakin Huonot hampaat johtuvat ensmna-n luustoi) kaipaamasta kalkin puut-esta ravihnossamme. Ravintoimne. .yjjsinldn lasten ravinto, jää usein jSMköviäksi. Vasta viime aikoina aiectu lasten ravinnoksi käyttää ,menimassa määrässä Juurikasveja, tonneksia ja hedelmiä luuston vah- ^^ta varten. Lyhyesti sanoen, unpaitten kestävyys riippuu yleises-ravitsemustilasta yhtä paljon un mikä muu ruumiin osa tahansa. V. 1919 YhdysN^ltain postihallitus kunnioitti Kiinaa julkaisemalla Shanghaissa, Kiinassa, .\merikan postiviraston käytettäväksi 16 eri-kuivaan koloon tai hautaatte sen mu- ^^^^^^ merkkiä, yhden sentin mertaan, niin se voi kestää epämääräisen ^istä dollarin merkkiin asti. Posti-ajan,' mutta omassa suussanne se voi mädäntyä piloille muutamassa kuukaudessa. Hampaiden huonontumisen, jatkaa tri Pett, sanotaan johtuvan luan paljosta makeisten syönnistä, maidon juonnin vähyydestä, A, c ja D vita-merkeissä oli Abraham Lincolnin ja Kiinan tasavallan perustajan ja ensimmäisen presidentin, tri Sun-Yat- Sen-in kuvat. V. 1942 Yhdysvaltain hallitus julkaisi jälleen S-sentin mer-miinien puutteesta, hampaiden pese- kin Kiinan 5: nnen sotavuoden muis- sssÄÄ-r^^ «k» ^ ""ooiii. teeii aikaan vallitsi sellainen käsitys, että kalsiumin puute ihmisen elimis-tössär on hampaiden huonouden pääsyy,, ja monet ihmiset joivat maitoa vain sen tähden, mutta kärsivät silti huonoista hampaista. Olipa myöskin tapa purra jokainen suullinen ruokaa 32 kertaa — kerran joka hampaalle — ja harjata hampaita useita kertoja tlä on huomattava, että pelkkä . vuorokaudessa,, mutia-kokeilfft^ janeidäi ruöltien ha-öttimttieir "jät" i hampaat toimettomiksi, joten nii-n lujuus siitäkin heikkenee. Kuiva kova leipä auttaa siinä suhteessa, mpaiden kuntoa. Parasta olisi an-' 1 lapsellekin pureskeltavaksi kovaa )ää ja korppuja, unohtamatta salia kasviksia, juurikkaita ja hedel-i. " • 'osiasia on, että suuvesistä ja -tah- >:a huolimatta hanipaat pyrkivät •änemään. Tämä johtuu vain siitä, , liharavinto ja pehmeät ruuat ovat nto-valiossamme liian etualalla, tä jäävät hampaitten lomiin ne Snemisaineet, jotka vähitellen • syö-mt rikki hammaskiilteen harjai-. sesta iiuolimatta. Tämä VSitei ei ^an estä huiditomasta jokaisen. nin jälkeen hampaita y puhtaalla Uä, tai 10-prosenttisella suolaHu-h, - •• •.• • , , iBett.. Nutrition Servicen johtaja rassa, sanoo, että ihmisruumiin a on vastuimalainen hanimasvi-n. Jos jätätte ihmisen hampaan •'tivät ne keinot osittain tehottomiksi. Mutta äskeisin tutkimus 25,000 lapsen keskuudessa näyttää lopultakin tuoneen oikean vastauksen tähän kysymykseen. Tultiin siihen tulokseen, että lapset, joilla oli parhaimmat hampaat, noudattivat määrätynlaista ruokajärjestelmää; he ohvat saaneet ravinnokseen tasapuolisesti maitoa, viljaruokia, kasviksia ja kalanmaksaöljyä, toisin sanoen olivat noudattaneet sitä suuntaa, jota ravintotieteili-jät ehdottavat noudatettavaksi kaikkialla. Tutkimus on osoittanut, että erikoisesti maiidolla ja kalanmaksaöljyllä on sumi merkitys lasten hampaiden lujuuteen, on tullut myös to-teenöytetyksi, että tasapuolinen ruo-käjärjestelraä niin äideille kuin lapsillekin tuo Jo suuren vaihdoksen hana-mastilanteeseen yliden sukupolven aikana. — Jos päivittäisiin aterioihin sovelletaan tarpeellinen määrä ravintoaineita joita esim. Official iPood Ru-les ehdottavat, niin' tuloksena on hyvät ja terveet hampaat. svaliät julkaisee iiiiiisto-fciditalclen ja kiitollisuuden o-a^^ si fiiuiden kansojen yrityk-laailman kaupan ja demoktaat-ihanteiden edistämiseksi sekä ifflinan kansainvälisen yhteis-nryksen aikaansaamiseksi on valtain hallitus kuluneina vuo-iskenut liikkeelle uusia .posti-a kriitillisenä aikana, jolloin anoisia valtaajia vastaan tais-i teösojen yksimielisyys, yh' närrys_ja toiminta joutuu an-köettelemuksen alaiseksi ön «altain hallitus jälleen lasketelle uuden, n.k. Yhdisty-kan^ jen (United Nations) Tkin. Uusi, yhden sentin ^kfci, joka symbolisoi Yhdis-ii,. känsojen keskuudessa y-tiiimustetun neljän vapauden on vihreän-valkoihen vSril- 1943, hehnikuun 12 p:nä, iltain kunnioitetuimman pre- , Abraham Lincolnin synty- ^ 134:nä vuosipäivänä las-postimerkki liikkeelle. Sen rieet merkityksellisen osan muistomerkkien julkaisussa. V, 1925 posti-hallitus julkaisi kahden ja viiden sentin postimerkin ensimmäisten norjalaisten siirtolaisten Yhdysvaltoihin saapumisen 100 vuotispäivän kunniaksi. V. 1926 kunnioitettiin ruotsalaisen keksijän John Ericssonin muistoa julkaisemalla S-sentin postimerkki. Ericsson, kuten muis-tettanee, keksi ensimmäisen. Yhdysvaltain laivaston käytössä olleen raudasta valmistetun aluksen. Samana vuonna saapui Ruotsin kruununprinssi \Vashingtoniin Ericssonin muistopatsaan paljastustilaisuuteen. Postimerkeissä oli Ericssonin muistopatsaan kuva. V, 1938 ensimmäisten suomalaisten ja ruotsalaisten uutisasukkaiden maihinnousupäivän kunniaksi julkaistiin 3-sentin erikoismerkki, jossa kuvattiin näiden siirtolaisten maihin nousua. Helmikuussa v. 1932 Lake Pla-suuden tunnustukseksi sen taistelussa \'apaan hallituksen ja kansan pe-rusaatteiden puolesta. V. 1624 hollantilaiset siirtolaiset asettuivat \Valloons'iin, Uuteen Hollantiin, joka nykyään tunnetaan Ne\v Yorkin yaltion.j:\imella.- Näiden" uutisasukkaiden 300 vuotispäivänä, v. 1924 julkaistiin 1, 2 ja 5- sentin postimerkkejä. > ^ Pan-American unioonin perustamisen 50: nä vuosipäivänä, v. 1940 julkaistiin uusi 3-sentin merkki, jonka keskiosa kuvaa ystävyyden ja hyvien naapuruussuhteiden vallitsemista Amerikan maiden kesken. Merkissä on seuraava kirjoitus: "Pohjois-, keski- ja etelä-Amerifca, hyvien naapuruussuhteiden pallonpuolisko." Kolmen sentin **\Vin the War" merkki julkaistiin heinäkuun 4 p:nä v. 1942 Amerikan itsenäisyyden vuosipäivänä. Se symbolisoi Amerikan sotatoimintaa voiton saavuttamiseksi sodassa. "Neljän vapauden aatteen", joiden puolesta liittoutuneet taistelevat maailman kaikilla rintamilla ja, jotka aina ovat peruskäsitteinä kansojen liittämiseksi lähemmin toisiinsa, symbolisoi uuden. Yhdistyneiden, kansojen postimerkin. TjrtöiHe tarjotaan hyva- ^palkkaista oppia Fort Devensissä ilmoitettiin äsken, että Setä Sämi haluaa saada 15 tyttöä "rajasuutarin" oppiin, s.o. oppimaan kenkienkorjaamis-ta. Tyttöjen, jotka oppikursseille valitaan, tiilee öllä 18 vuoden ikäisiä ja heille maksetaan oppiajaltaan, mikä kestää kuusi viikkoa, $55.80 viikolta. Mitä sitten maksetaan, kun kurssi on suoritettu, sitä ei ilmoitettu, mutta todennäköisesti palkka tulee olemaan hyvä. Kaks actcleejin nyi nuorukaista^ — TictysH tyttö ja poikanen, — l/iailla kcvätntaailmaista He tahtovat f — no arvaa sen. Parastaan luonto tehdä koittaa. Maailma kukkii, limiut soittaa; Xuo kaks ei nää, ci kuule muuta Kuin kahta silmää ja yhtä suuta. J. H, ERKKO. Salaperäinen juttu Mark Twain usein herkutteli kertoessaan vierailleen juttujaan ja ohjatakseen heidän ajatuksiaan vallan luonnottomille teille. Kerran. .eräs vierailija tuli* Mäirk Twainin luokse ja näki kuvan kirjailijan pöydällä. \'ierailija loi katseensa kuvaan ja sanoi: '*Eikö tuo ole teidän veljenne?" "Oh yes", sanoo Mark Twain. "Te muistutatte minulle, että hän oli minun veljeni Bill. Me kutsuimme häntä vanha Bill raukka." "Miksi? Onko hän kuollut?", jatkaa vieras enemmän kiintyneenä asiaan. "Minä luulen niin. !Me emme N^oi olla siitä varmoja. Siihen sisältyy suuri salaisuus." "Kuinka liikuttavaa! Onko hän kadonnut?" utelee vieras jo kiihtyneenä. "Weil, yes; noin yleisesti katsoen. Me hautasimme hänet." '^"Hautasitte hänet, tietämättä edes sitä oliko hän todella kuollut vaiko elävä?" ' "Oh, ei se nyt vallan niin ollut. Kyllä hän oli tarpeeksi kuollut." "Mutta nyt minä en ymmärrä teitä. Jos te hautasitte hänet ja te tiesitte että hän oli kuollut —." "Ei. Ei sö nyt vallan niin ollut. Me ainoastaan uskoimme niin." "Oh, minä käsitän. Hän siis virkosi uudelleen elämään?" "Minä petaan, että hän ei ole vironnut." , "Mutta minä en ole vielä koskaan kuullut mitään tällaista. Joku on kuollut ja joku on haudattu, mutta missä on sitten se salaperäisyys?" — "Oh. Me nyt juuri tulemme siihen. Katsokaas asia oli näin. Meitä oli k^soset — kuollut ja minä — ja kun me olimme kahden viikon vanhat, meidät sekotettiin kylpyammeessa. Toinen meistä sittemmin hukkui- Mutta me emme vieläkään SUURI SOT.\PARA.\TI pidettiin Torontossa viime sunnuntaina reserviarmeijan värväyskampanj^n- tiedä kumpi se oli. Toiset sanovat, edistämisiä varten. cid'issa, New Yorkin valtiossa pide- "a kori;;r;oiMrklntavIn" kansainvälisen Olympialaiskiso-n Jumalattaren kuva, jonka talvi-urheilun muistoksi johon o- yh puoli tuntia, kirjoitus: "Puheen ja uskon- kallistuivat monet skandmaavian ja vapautus pelosta." Paraatissa' oli Yhdistyneiden Kansojen lippuja, soittokuntia, asevoimien miehiä ja naisia, sotatarvetehtaiden työläisiä, pakolaisten osaa esittäviä ryhmiä, venäläisiä "sissejä", jotka lauloivat marssiessaan, ja teollisuutta edustavia mainosvaunuja. Paraati oli lähes mailia pitkä ja ohimarssi kesti ^^^'i^n maat ovat täyttä-tunnetut urheilijat, julkaistiin 2-sen- COGA-COL.VYHTIÖ, jonka mai-tin postimerkki, kuvaten Olympia- nostusta näkee kaikkialla, nettovoit-että se oli Bill, mutta toiset sanovat, -että se olin minä." "Weil, mutta mitäs te sanotte?" "Ja-, nyt minä kerron teille sen suuren salaisuuden, jota minä en ole vielä kenellekään paljastanut. Toisella meistä oli suuri luoma vasemman käsivarren alapuolella; se olin minä ja toinen oli, joka hukkui." Vieraalta pääsi helpotuksen huokaus kuullessaan tämän selityksen salaperäisen kertomuksen lopussa. henkilöä, joka kivenkovaan h minkä seurauksena täytyi samanlainen tappelu kuin ia vuotta sitten ja käsify-ettaa mies puhemiehen pai-ytkin pahoin pieksetyn- ja ä^Öisen miehen täytyi alis- "li^tön tahtoon taikka pa- ^ väkivaltaan jä julistaa ^"^tuk^i ja ottaa paikkansa " puhemiehenä. laiskisoja. Samana vuonna, Los Angelesissa, heinä- ja elokuun välisenä aikana pidetyn kansainvälisten O-lympialaiskisojen kunniaksi julkaistiin sarja 3 • ja 5-sentin merkkejä. Kahta puolalaista kenraalia ja patrioottia, Casimir Pulaskia ja Thaddeus Rosciuskoa, on myös kunnioitettu erikoispostimerkin julkaisulla. Pulaski, Amerikan vallankumouksen aikaisen sankarin 150 vuosipäivän muistoksi julkaistiin v. 1931 2-sentin merkki. V. 1933 julkaistiin kenraali Kosciuskon Amerikan kanto V. 1942 on ollut $23,267,446. O-saketta kohden $5.37. Sen edellisen vuoden voitto on ollut yli viisi miljoonaa suurempi. Hallitukselle on mennyt molempina vuosina veroa lähimain sama summa kuin puhtaaksi voitoksi on jäänyt. ^ssa humoristisessa vanho- JOJflen noudattamisessa oh 'salaiseksi tulon 150 vuosipäivänä 5- "renmoista. sentin postimerkki. Aikaa on liian vähän — emme ehdi kaikkea tehdä; aikaa on liitin paljon emme tiedä kuinka sen kuluttaisimme. * * * Jotkut ihmiset pelkäävät totuutta niin, että koettavat ummistaa siltä silmänsä ja korvansa. Suurimman vaihtelun naisten puvuissa, kaikkina aikoina ja kaikissa maissa, tuottaa loppumaton taistelu sallitusta ja halutusta rajasta. . • * • Ken huolta pieneenkin työhön käyttää, hän \suufcnkin tehtävän hyvin täyttää. tr * Mc olemme hyviä, ihaUikelpokia ihmisiä, mutta tunnustakaanme te-hellisesti, että meillä on pieniä paheita — loppumaltoihiin. * * * Tarvitsemme tuikuttajiakin, että huomaamme elämän surkeuden. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1943-04-24-11
