Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 24, 1943

              Sivu2 LAUAXTAIXA/ HUHTIKUUN 24 PÄIVÄXÄ 1943
(Canadan suomalaisten viikkolehti)
Published and prlnted by the Vapaus
Publishing Company Limited, 100-102
Elm Street, West, Sudbury, Ontario.
R^itetered at the Post Offlce Dept,
Ottawa, as seoond classmatter.
Tilausblnnat:-
1 vk. $2:00
6 kk. 1.10
8 kk. .60
Yhdysvaltoihin:
1 vie. •«••••••••> $2>&0
0. Icfci. •««•••••*>*•»>•••«*• Xa40
Suomeen Ja muualle ulkomaille:
1 vk. S3.00
e kk. ... 1:65
•Frtonuniteröt 5 senttiä
Liekki, lliöiestyy Jokaisen vUkoh lau­antaina
-^'Sivuisena, sisältäen pai-asta
kaunokirjallista luettavaa IdUfciltaaaÖfl-to.
Afiamlehille myönnetään ^0 prosen-
Un palkkio.
P>'ytäkää asiatniJesvällTieftä JJo tä-nftäi/.
ILIvfOI^^ÖS^NNAT: Eil'Jeeniv^ihto.
Ilmoitukset 'f^ljbo kerta. Ävlöln^toon
menr. eUle/JttTmentoivotukset ^Mc gpalsta-tuumn.
'Nimenmuuttonmditukset 50c
kertf $1100 fc«ilme kertaa. Syritymä-
Umoit 'ks^t %l.tfi kerta, «^;öÖ*oIme ker­taa.
IfMöl^inianilmbitukset $2:1)0 kerta,
eoc lisib-^ksu kiitoslauise^lta tki'thUIst4>-
värsyhä. 'halutaan tfötöä- Ja ^osblteil-moitu/
tset 'pialstatuäfna. — Tilapäis^
Umoit :aJiF'« ön vaädittaes^ lähätm&vS
timoli jstna^su ietukäteeih.
Yleisöt iiljnöltushiiäiät40e palstatua-ma.
rJlnbieos. Joka Jiilka&tten s«Uä-kerta
» uäömaiilaJs&jEia jpiäe^ätiiuttaA,
Alin llttiöitUälilhta 4Öc |»ästatat(ma.
kert. iitmtietttessft.
EI kcäsista iknoitushinhöista tf^
dusU 11a ^tSlh^.'läid^ kohttt»4stä.
Ki atantaja ja painaja: Vapiius !iE»ub-
Ushiiig Company Limited, 100-102 Elm
Street, West, Sudbtfry, Ontario.
Tolmitusneuvoaco. J . jarvis. Rauha
Milä. iÖIJft rÄÄö. «. «ufcsl. Ester
Kaastlnen. AUi »t^in, Margit LaaloA
Yrjö Salvo ja ÄUöir &iari.
^ IJieklcnn *l;fo1^t klrfcit«ksfet hMt-oteltava
r
V ALPURI.ja Vilho tapasivat toi­sensa
seuraavana sunnuntaina
ja sen jälkeen
Kesästä muo-ja
vaihtelurikas
kuten oli sovittukin
aivan tuhkatiheään,
dostui virkistävä
kummallekin. Vilho
paikkakunnalla sai tutustua toisiin
nuoriin Valpurin välityksellä ja liit­tyi
mukaan voimisteluseuraan.
Usein he olivat toisten mukana ke­säisillä
retkillä, mutta usein varas-tautuivat
luonnonhelmaan kahdes­taan.
Valpurin verkkokiikku ripus­tettiin
puiden väliin ja siinä he vuo­ronperään
loikoivat, toisen istuessa
väliin maassa. Valpuri häperteli jo­itain
käsityötä ja Vilho luki ääneensä
kirjasta. Toisinaan keskustelivat o-mista
elämyksistään ja kokemuksis­taan
— ja väliin pysähtyivät aatok­sissaan
kätselöraaan taivaalla ohi kii­täviä
pilvenmöhkäleitä ja sen sinistä
kirkkautta...
Vilho kertoo:
tiin tottunutta miestä täällä K^: n
kaujpuhgissä, ja koska kotikaupun­gista
ei ollut muita lähtemään, niin
sitten jouduin tänne." •
Tohtorin luona elgeäsään oli Vilho
oudompana oppinut hiljaiseen, ja yksinäiseen e-
Elämyks^^
proosaa
Aivan siitä asti, kun pikkutyttö^
nä lentämään opetellessam *flÄ<o
saunavihtaa siipiriäni käyttäen Äv*.
fäsin ftiuvajan. katolta ja katkam
sääriluuni, olen kadehtinut niitä on­nellisiä,
jotka saavat surisevilla ko-lämään.
Joskus hän tansseissa kävi nemaa^lenndlä^uoUa korkealla^
toisfei nuorten läiUa, mutta karttoi^^^^^^^^^^^^^^^^^^ ^^^nm^
nen monta kertaa olen kuökaillul
korkealla lentävän koneen jälkeen
että 7mh:i en minä saa olla yksi
ryyppäilyä ja hulinaseuraa.
Keskiluokkalaisen kasvatuksen
saaneena oli häneen tietenkin piin­tynyt
sen mukaiset yhteiskuntakä-sitteet
ja monesti heille Valpurin
kanssa syntyi kiivaita väittelyjä elä­män
vakavista ongelmista. Tämä
uudenlainen seurapiiri bn Vilholle
mis-tä
onnellisista, jotka saavat kulkea
lintujen teitä.^^^V^^^ aivan odot­tamatta
täyttyi sekin toiveeni. Sain
nousta yhden tuollaisen ihmiskäsin
rakennetun linnun selkään, matkus-hän
meni valistustilaisuuksiin kuun­telemaan
keskusteluja ja puhujia.
Ja väitteli joskus ?-nuorten joukossa
vain sen tähden, että toisetkin saivat
innostusta.
Aika kului, ja luottamus näiden
kaöhden nuoren välillä kasvoi. He
a:vaflivat toisilleen sjr^ kät-
"Isäni kuoli tapaturmaisesti j a ^ - ic^^sii:ystäviöä.
tini tahtoi mennä uusiin naimisiin. . ^ g ^^
«äneHe jäi silloin kolme läfsta, kaksi sa^ua:;"k<S^EH^^ sairastu­neen
> l i i ä ^ ' ^ — tiöjs-
Virkistykseksi ja opiksi. MieleUään ^«^^«'^ '^""^ ^^''^ ^
jaana kutn suurt kotka nousi ko-
, Ja mma ; m an­toi
toisen tytöistä ja: •:ffiiiHft ^jkasva-
^tiicsi. ^tttttiääfcin ^!^^ <p^rhfees^
%äisiBk^i - TSiMiOttHn.- ^in^kaupun-neemme
kohti korkeuksia, kunnes ai-lemme
jäänyt kaupunki näytti sil­määmme
f ain pieneltä kummallisen
pilkutliselta plätiltä. Sitten kiisim-me
eteenpäin, yli metsien ja vuorien.
Suuri harmaa pilvi peitti auringon
saattaen. maan hämärään, mutta lin­tumme
kiipesi ipilven '^puolelle ja.
— fii! mikä sUmiä hivelevä kirkkaus!
Se toi mieleeni lapsuusajan satukir­jojen
ipUvivuoteilla nukkuvat enki-
Ut rja^kuxitteiifi itseni yhdeksi heistä.
Silloin- riullJuok^^ iso ruma ims
vuoden silloin.
''miori kaivatti mmua^tom^o: ^ Ä i Ä Ä ^ ^ •oOut.e^pm^l^P' tf^«:fu-maansa
amakm, ja piti. aik^^ paljon . siis päättyi ysta-uudesta
perheensä "jakesta nim .
M . «OS «9
fQinrituitsen iHiltria^a
Pääsiäinen on käsillä, tavällmne
kortteineen, munineen ja muine juh- yhtiön
ainakin luulen, Jtaikesta siitä pää­tellen,
mitä . hän on -liyväkseni teh- ,
nyt. Hän talitoi minusta eiisflcsikin
"ylioppil^ta", sillä "hänen mieles­tään
se oli ensimmäinen saavutetta­va
raja, ja siitä saisin sitten valita
oman urani. Kas — minulla on ai­na
ollut halua liikealalle, j'a siihen
sitten syvennyinkih. Sain sittem­min
toimen kotikaupungissani erään
ruokatavaraosastolla liik­keenhoitajana.
Myöhemmin tarvit-
TULEVATStJtFBEN . . ,
<Jatkoa «nsiznaiseltä sivulta)
Franciscoon, tai ixintoosta Pearl
Hartx>riin, on pohjoisen napaseudun
yli. Suurin osa. maaihnan maastosta
näet sijaitsee pc^yoisellapaöon puo­liskolla,
Sensijaan että nykyisin
lentoliikeBne käy vanhanaikaisia
;on "vyötäisiä
laominaisuukmieen. Se on vanhin
kaikista kristillisistä juhlista, kenties
vietetty jo ensimmäiseUä vuosisadal­la.
Se on juutalaisten suuri juhla
(Passah) Jhralelin lasten Egyptistä
J4htcmisett muistoksi ja kristillisen
kirkon juhla Jeesuksen- ytöinöuse-misen
ja sen yhteydestsä myöskin
kärsitmsen muistoksi. Pääsiäisiä vie­tetään
yJiä Nikean kirkolliskokouk­sen
mukaan (v. 325 f "kevätpäivän- pläiä'7^'tä m ^ U
jasausta seuraavar^ täydkmm jälkei- ^^^^^^^ ^^^^^^ oikotie maa-scna
su,muntama% joten sen aika ^^^^ «pään-^li. Meillä on jo ny-vathtelee,
f'^'^smtaanmaa^^^ ^^^^^ käytämiössä lentokoneita,
kuun 22pawam ja uimastaan Imh- liitävät niin korkeaUa, ' M7eu^ie ^tamfar -jut\ilia na-m a p^a' tvin• a• • siellä "sään yläpuolella "e, ttjäo toe-n
muisttUtaa samalla erästä toista
lyaasioista- — vihollisosta pääse­mistä,
sodan voittamista, johon pon­nistuksemme
tavoinju toisin kohdisr
tetaan. Tietysti toivomme, ja us­komme,
^ttä seitraavaa. pääsiäistä
saamme viettää vapautunein mielin.
ruhoni .paimvoimoUa. Kauhustasul-jin
sUihäili ja asetin kieleni keskelk
suuta $Uä ei vain hampaitten väliin
katkeaisin 3itttta'kj*n tuli se vihuc:-
nen rytkäys, niin\nunä heräsin] .
Mikä elämys! Nähdä yläilmojen ik^
nuus ja.tuonelan veräjä ja kaikesta
selvitä-ehjinnahoin!
.• Um!:ta .puheen ollen: viime vuosi­na
olen monat nuoren parin häqkd-kusta
tallettanut .palan tyynyni ali?-
nähdäkseni lierrankin tosiunen. Mui­ta
vaikka tavallisesti katselen uni^
_ ahkerasti, niin koskaan en hääkt^.-
ku-yönä '• näe ufita minkäänlaistt,
tunnissa^ Suunnitelman laatija ja Tanssimme taas hauskat häät ja lv
näiden junfen piirustusten tökijä on ,ptin yön nukuin hääkakun pala tyy
Valpuri oli Vilhoa asemalle s?iat-telemassa.
feiyatf^e tä^
j ä toisilleen vänhoneet — kirjoittaa
lupjäsivat — ja kättelivät jälleennä­kemisen
toivossa.
Juna vihelsi savu tuprusi vetu­rista
— • . jääden paksuna mustana
niöhkäleenä ilmassa leijariemaan las­keutuen
ainä matälärnmälle. _ Aja-tuk.
sis5aan asteli Valpurikin kotiin
päin. , .
MALVirNiA.
•Walter Bonvin Teague, jolle sano­taan
kuuluvan; etutila YMysvaltain
' ^yk3aStfen suunnititeljjäin joukossa.
Tulevaisuuden junateiltä -otetaan
ratakiskot ja -^JÖlIgrt pois kokonaan
ja tfen jpohja 4asketaan konkreetilla,
nyn aUa. Uskoin vakäastsi näkeväni
•—ehkäpä hyvinkin romanttisen ti-nen
~"ja iloitsin siitä jo etukäteer..
Ja miten kävi? Näin unta meidän
vasikasta — se sairastui ja tapoin
myrskyt eivät tee haittaa. Koneet
tulevaisuudessa voivat ylittää poh-joisnap^
iirin myrsks^jt, olivatpa ne
kuinka ankaria tahansa.
Ferris on jo tehnyt suunnitelmia,
että kaikki pohjoiseen seutuun tä­män
sodan aikana rfJcennctut ItniQ-sen
pois kituptasta. En kyllä tapcl
jota m ^ e n kuniipyöräiset Diesel- Enkä enempi hääkakkua tyynyni ah
moottorien vetämät junat kiitävät Z..-.J.^-..^,w,7i--
iiuimaa vauhtia. Tämä rata on i -
käänkuin ruuhi, sillä siilien knuluu
myös konkreettiset viertävät seinät.
Junissa on myöskin pyörät sivuilla
le säästä, syön sen, koska romantiik
ka k&hdeMdiii proosaksi kääntyy
kuitenkin: Jm, syön, varmasti syö-.
SJRPA-SERKKU.
Lehdessämme on jatkunut Malvii-nati
pirteitä palaja Valpurin elämäs-tä
jo pitkän matkaa. Niille olisikin
sopinut yhteiseksi otsikoksi esim.
"V<itpimn cläma'*, mutta kun emme
alussa tienneet miten phkalle niitä
jatkuu. Jäi < se tekemättä ja niin
pä ne saavatkin mennä eri otsikoi­neen
iojfpuun asti. Mahdollisesti
Maivrina ajattelee ne myöhemmin
julhaista jossakin yhtenä kokoelma­na.
Sitä emme tosin tiedä, mutta pi­täisimme
sen sopivana. * • *
ruuhen seiniä vasten, joten ne pitä­vät
junan radalla ja tekevät ohjaa­misen
tarpeettomaksi. Pys^idys-paikkoja
järjestetään tien varsille
sekä "aidckoja", josta junat, tai nii­den
osat (vaunut kenties ovat omal-mi-^
a«nt ö4s odcyaink, »a..i+K5raön«a raken«n eotu*t i lento•- ^\a» /vooiimraaaullaaaannkkmm kt nuiltkAexvnioa^) voivat k, ei•n oj•a miten saadj a ne ' voi-m^^af t ki-aä>i
_ _ " ^ ^ ^ Poil^eta sivuteille ja jatkaa matkaan- tettävksi. Vuosia sitten jo kokeK
sa määräpaikkaan. Tai vaunut o- tiin aurinfcokoneella, laitoksella, jc
vat ohjattavia ja voivat jatkaa mat-»
Neljäs mäailmanihme on yhä su-rempi
luonnonvoimien, esim. aurin­gon,
valjastaminen ihmiskunn£ -
palvelukseen. Insinöörit ovat j-^
vuosia katselleet aurinkoa rajatt -
mien voimien lähteenä ja miettineT
suuden lentoliikennettä varten ja tu­hansia
lisäkj&nttiä rakennetaan len­toreittien
varsille, aina kauaskin
pohjoiseen, joille kaikille kenties
jräjestettäisiin keskitetty johto ja
hallitus jonnekin.
* * *
Kolmas tnle\'aisuuden maailman-ihme
on ilman kiskoja kulkevat ju­nat,
joiden nopeus olisi 250 mailia
kaansa tavallisia maanteitä myöten,
sillä yleiset maantietkin parannetaan
tulevaisuudessa. Esityksiä on jo
näkynyt, että siihen luovutettaisiin
varoja biljoonia dollareita.
Autojen ennustetaan säilyvän tu­levaisuudessakin,
mutta ne muutta­vat
huomattavasti muotoaan. Kai­sa
Iräytettim auringon lämpöä v"
man kehittämiseen. Tunnetuimi
aurinkokoneet olivat Ericksonin . ^
Monchotin rakentamat, mutta eiv*
saavuttaneet käytännöllistä merk-tystä.
Edellä mainittu newvorkiiainc >
suunnittelija Teague ja monet miii-kin
uskovat, että auringonvoinia o
joten kirjoittajat ovat turhaan kat­selleet
lähetyksistään mainintaa.
Huomautamme lyhyesti, että kaikki
tänä aikana saapuneet kirjoitukset
Kirjeenvaihto-osastomme on jää- on tarkoitus julkaista, mahdollisuuk- plästikistä
nyt käyttämättä joitakitt viikkoja, sien mukaan. -—AP.
ser m.m. ennustaa sodan jälkeen ra- nistutaan jonakin päi\'änä sodan p
kennettavnn autoihin tulevan nK)ot- keen valjastamaan suuressa mitasr-torin
peräpuolelle ja autojen pama- Libyan erämaata, jossa aurin:
van vain puolet nykyisestään, sillä paistaa niin voimakkaasti, pidetä. •
nuden pääosat kenties rakennetaan ei^nomaisena auringp^voimalait<:
Moottoreitakin paran- ten paikkana. Jos edes murto-c i
netaan. siitä auringon kuumuudesta, m; :i